LUPAPÄÄTÖS Nro 55/04/2 Dnro PSY-2004-Y-24 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Haukijärven kunnostaminen, Suomussalmi Suomussalmen kunta PL 40 89601 SUOMUSSALMI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 3 Yleiskuvaus vesistöstä... 3 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 3 Vesiliikenne ja sen rakenteet... 3 ALUEEN OMISTUSOLOT... 4 HANKKEEN KUVAUS... 4 Hankkeen taustaa... 4 Hankkeen tarkoitus...4 Suunnitellut työt... 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET, HYÖDYT JA HAITAT... 5 HANKKEEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET JA ESITETYT KÄYTTÖOIKEUSKORVAUKSET... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennys... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset ja vaatimukset... 6 Hakijan selitys... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 PÄÄASIARATKAISU... 9 KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 10 Rakenteita koskevat määräykset... 10 Rakentamisaika... 10 Työnaikaisten haittojen minimointi... 10 Viimeistelytyöt... 10 Tarkkailumääräys... 11 Kunnossapito... 11 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 11 KORVAUSMÄÄRÄYS... 11 OHJAUS... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Pääasiaratkaisun perustelut... 11 Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 Korvausten perustelut... 12 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 13 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 15
3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Suomussalmen kunta on 4.3.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Haukijärven kunnostamiseen Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Hakija on lisäksi pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta pohjapadon alle jääviin alueisiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 15 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Haukijärvi sijaitsee Suomussalmen kunnassa, noin 52 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen. Haukijärvi on Hossanjoen vesistöön kuuluvan Peranganjoen latvajärvi. Haukijärvestä vedet virtaavat Siikajärven kautta Pieni-Perankajärveen ja edelleen Iso-Perankajärveen. Haukijärven alapuolista uomaa on kaivettu vuonna 1992. Vedenkorkeuden on arvioitu laskeneen kaivamisen seurauksena noin 0,2 0,25 m. Suomussalmen kunta on rakentanut Haukijärven luusuaan pohjapadon vedenkorkeuden palauttamiseksi. Ensimmäinen pato on rakennettu vuonna 1997 ja sitä on muutettu useita kertoja. Nykyinen pato on rakennettu vuonna 2003. Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Haukijärven valuma-alueen pinta-ala on noin 15,8 km 2 ja järvisyys 13 %. Haukijärven pinta-ala on 183 ha. Haukijärven luonnontilaisista vedenkorkeuksista tai virtaamista ei ole mitattua tietoa. Haukijärvestä ja Siikajärvestä on tehty seuraavia vedenkorkeushavaintoja: Pvm Haukijärven vedenkorkeus (N 60 ) Siikajärven vedenkorkeus (N 60 ) 27.11.2001 241,50 241,50 5.11.2002 241,42 241,42 5.8.2003 241,54 241,43 4.2.2004 241,81 241,49 Vesiliikenne ja sen rakenteet Haukijärven ja Siikajärven välissä on satunnaista veneliikennettä. Veneet ovat pieniä perämoottoriveneitä. Vesistössä ei harjoiteta uittoa.
4 ALUEEN OMISTUSOLOT Haukijärven vesialueen omistavat valtio ja Piispajärven-Korvuan osakaskunta. Ympäröivät maa-alueet ovat valtion sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen taustaa Suomussalmen kunta korvasi vuonna 1992 Haukijärven ja Siikajärven välissä sijaitsevan sillan tierummulla. Tierummun upottamisen ja samassa yhteydessä tehdyn Haukijärven alapuolisen uoman syventämisen ja leventämisen seurauksena Haukijärven vedenkorkeus laski. Uoman kaivun tavoitteena oli helpottaa veneliikennettä Haukijärven ja Siikajärven välillä. Ennen uoman suurentamista soutuvenekulku järvien välillä oli paikallisten kertoman mukaan mahdollista sauvomalla. Kainuun ympäristökeskus teki paikallisten asukkaiden ilmoitusten johdosta maastotarkastuksen Haukijärvellä, jossa arvioitiin, että Haukijärven kesäaikainen vedenkorkeus on laskenut 0,20 0,25 m uoman kaivun seurauksena. Suomussalmen kunta on pyrkinyt palauttamaan vedenkorkeuden luonnontilaiselle tasolle useassa eri vaiheessa vuosien 1997 2003 aikana. Vedenkorkeus on pyritty palauttamaan ennalleen pohjapatorakenteella, joka häiritsee veneliikennettä uomassa siinä määrin, että Kainuun ympäristökeskus on kehottanut Suomussalmen kuntaa hakemaan vesilain mukaisen luvan rakenteelle. Nykyinen pato on rakennettu syksyllä 2003. Kainuun ympäristökeskus on antanut asiasta hakemuksen oheen liitetyt 8.9.1997, 27.8.2002 ja 8.8.2003 päivätyt lausunnot, joissa se on kehottanut Suomussalmen kuntaa palauttamaan Haukijärven vedenkorkeuden ennen tierummun rakentamista ja ruoppausta vallinneelle tasolle sekä hakemaan patorakenteelle vesilain mukaisen luvan ympäristölupavirastolta. Ympäristökeskus on todennut, että Haukijärven keskivedenkorkeus on ennen tierummun rakentamista ollut maastomittausten perusteella arvioituna tasolla N 60 +241,70 m. Hankkeen tarkoitus Kunnostushankkeen tavoitteena on palauttaa Haukijärven vedenkorkeus ennen vuonna 1992 toteutettuja tierummun rakentamista sekä Haukijärven ja Siikajärven välisen uoman laajentamista vallinneelle luonnonmukaiselle tasolle. Suunnitellut työt Suunnitellun pohjapadon harjan pituus on 2,0 m ja harja on tasolla N 60 +241,60 m. Harjan keskelle rakennetaan kalojen kulkua helpottava alivirtaama-aukko, jonka kynnyskorkeus on tasolla N 60 +241,50 m ja leveys 0,50 m. Padon reunaluiskat tehdään kaltevuuteen 1:6. Harjan suuntaisesti asennetaan kolme puutelaa helpottamaan veneensiirtoa padon yli. Padon alaluiskan kaltevuus on 1:6 ja yläluiskan kaltevuus 1:4.
Padon tukipenger tehdään tiiviistä silttimoreenista ja pato verhoillaan kivillä. Padon sisään asennetaan tiivisteeksi betonisydän. Padon vedenjohtokyky on laskettu vesihallituksen suunnitteluohjeiden mukaan seuraavaksi: Vedenkorkeus (N 60 m) Virtaama (m 3 /s) +241,60 0,026 +241,65 0,06 MNW +241,70 0,14 +241,75 0,26 MW +241,80 0,41 +241,85 0,61 +241,90 0,86 +241,93 1,02 MHW +241,95 1,15 +242,00 1,48 +242,04 1,79 HW (1/20) 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET, HYÖDYT JA HAITAT Suunnitellulla patorakenteella Haukijärven vedenkorkeudet ovat valumaalueen perusteella arvioiduilla mitoitusvirtaamilla seuraavat: Virtaama (m 3 /s) Vedenkorkeus (N 60 m) HQ (1/20) 1,79 HW (1/20) 242,04 MHQ 1,02 MHW 241,93 MQ 0,26 MW 241,75 MNQ 0,026 MNW 241,60 Pato vaikeuttaa veneliikennettä ja heikentää kalojen vapaata nousua Haukijärveen. Pohjapadon harjalle suunnitellun virtaama-aukon avulla helpotetaan kalojen kulkua padon yli. Nykyisessä patorakenteessa ei ole alivirtaama-aukkoa. Kalojen kulkua pyritään helpottamaan myös muotoilemalla padon alaosa uudelleen. Padon harjalle on asennettu puutelat helpottamaan veneiden siirtämistä padon yli. Koska kysymyksessä on vedenkorkeuden palauttaminen luonnontilaiselle tasolle, ei hakija ole katsonut tarpeelliseksi arvioida kiinteistökohtaisia hyötyjä ja haittoja tai kalataloudellisia hyötyjä. Myöskään sellaisia vesijättöalueita ei katsota muodostuneen, joiden käyttöoikeuskysymyksiä tulisi tämän asian yhteydessä käsitellä. HANKKEEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET JA ESITETYT KÄYTTÖOIKEUSKORVA- UKSET Haukijärven pohjapadon rakentamiselle ei ole haettu suostumuksia. Hakija on vuonna 2002 lähettänyt Haukijärven maanomistajille tiedotteen / kyselyn vedenkorkeuden palauttamisesta tasoon N 60 + 241,70 m (korkeus oli merkitty tierumpuun). Tuolloin ei hakijalle tullut ilmoituksia eriävistä näkemyksistä vedenkorkeuden suhteen.
Patorakenne on tilan Piispajärven lohkokunta RN:o 876:20 vesialueella sekä tilojen Kumpula RN:o 14:8 ja Kiannan valtionmaa RN:o 10:1 maaalueella. Hakija on esittänyt maksettavaksi seuraavat käyttöoikeuskorvaukset patorakenteen alle jäävien alueiden osalta: Tilan nimi Yksikköä (m 2 ) Käyttö Korvaus (euroa) Piispajärven lohkokunta 183,66 vesialue 1,5 x 0,16 x 183,66 = 44,08 Kiannan valtionmaa 43,25 maa-alue 1,5 x 0,16 x 43,25 = 10,38 Kumpula 69,36 maa-alue 1,5 x 0,16 x 69,36 = 16,65 YHTEENSÄ: 71,10 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakija on 23.4.2004 täydentänyt hakemustaan korjatulla käyttöoikeuskorvausluettelolla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Suomussalmen kunnassa 7.5. - 7.6.2004 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Suomussalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Haukijärven vedenkorkeus on laskenut ympäristökeskuksen suorittamien maastomittausten ja paikallisten rannanomistajien havaintojen perusteella 0,2 0,25 m. Hakemussuunnitelman mukaan alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 0,18 m. Paikallisten asukkaiden näkemykset hankkeesta vaihtelevat jossain määrin, sillä pohjapato vaikeuttaa veneellä liikkumista. Ympäristökeskus on viitannut hakemuksen liitteenä oleviin lausuntoihinsa ja todennut, että Haukijärven vedenkorkeuden palauttaminen entiselleen on perusteltua veneilylle aiheutuvasta haitasta huolimatta, sillä suunnitelluilla rakenteilla haitta jää vähäiseksi. Sillan läheisyyteen on syytä asentaa helposti luettavalla paikalle vedenkorkeusasteikko, johon on merkittävä näkyvästi vedenkorkeus N 60 +241,75 m. Ympäristökeskus on katsonut, ettei padon muuttamisesta ole odotettavissa merkittäviä samentumishaittoja, joten hankkeen toteuttamisen aikaista tarkkailua ei ole tarpeen järjestää. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että pohjapadon rakentamisesta aiheutuu kaloja karkottavaa ja pyydyksiä likaavaa veden samentumista. Haitta on kuitenkin vähäinen ja lyhytaikainen, joten kalatalousvelvoitteita ei ole tarpeen määrätä. Pohjapato on rakennettava sellaiseksi, ettei se estä kalojen vapaata kulkua.
7 3. AA Muistuttaja on Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä sijaitsevan tilan Piilopirtti RN:o 16:22 omistajana vaatinut, että Haukijärven vedenkorkeus nostetaan ennen tierummun rakentamista ja Haukijärven ja Siikajärven välisen uoman ruoppaamista vallinneeseen korkeuteen, eli korkeuteen N 60 + 241,70 m. 4. BB Muistuttaja on Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä sijaitsevien tilojen Kukkalehto RN:o 13:14 ja Rantakari RN:o 14:3 omistajana todennut Haukijärven vedenkorkeuden olleen epätavallisen korkealla viime syksynä. Syynä tähän oli Suomussalmen kunnan Kiiskisalmeen rakentama pato, jonka vuoksi salmesta ei pääse soutamalla läpi ja kalojen luonnollinen kulku estyy täysin. Ympäristökeskus totesi kyseisen padon laittomaksi ja mittauksessa selvisi padon nostaneen Haukijärven vedenkorkeuden 12 cm korkeammaksi kuin se ylimmillään saisi olla. Muistuttaja on kalastanut Kiiskisalmessa yli 50 vuoden ajan ja hänen mukaan salmesta on aina pystynyt kulkemaan veneellä ilman, että vene olisi tarttunut pohjaan kiinni. Jos nykyinen pato laillistetaan tulee se haittaamaan Haukijärven Perankajärven veneliikennettä. Myös siika nousi ennen joka syksy ja kiiski joka kevät kutemaan Kiiskisalmen yläpuolelle. Nyt tämäkin estyy. Se, että Kiiskisalmesta on aina päässyt kulkemaan soutamalla ja että keväällä tulvan aikana vesi on joskus hetkellisesti virrannut Siikajärvestä Haukijärveen päin, osoittaa sen, ettei Haukijärven ja Siikajärven vedenkorkeuksien ero ole koskaan ollut suuri, ehkä alle 10 cm. Siikajärven ja Perankajärven vedenkorkeudet ovat puolestaan samalla tasolla, koska niiden välinen salmi on syvä. Monen kuivan vuoden jälkeen Siikajärven, Pikku- Perankajärven ja Perankajärven vedenkorkeudet ovat olleet tavallista alempana, mikä on aiheuttanut myös Haukijärven vedenkorkeuden laskun kesällä tavallista alemmaksi. Kiiskisalmessa ei ole koskaan ollut koskea tai putousta. Mikäli vesistön vedenkorkeutta olisi tarpeen nostaa, tulisi se muistuttajan mukaan tehdä korottamalla Peranganjoen niskaa korkeintaan 10 cm. Mikäli sateiden johdosta vesitilanne kohenee, on pelkkä Kiiskisalmen entisöinti eli ruoppausjälkien hävittäminen ainoa oikea vaihtoehto. Kiiskisalmessa ei saisi missään tapauksessa olla patoa. Padon entisöinti olisi pysyvä ratkaisu ja tulisi kunnallekin ajan oloon edullisemmaksi. Muistuttaja on todennut, että muutamana viime kesänä on Haukijärven vedenkorkeus ollut epätavallisen alhaalla ja osa ranta-asukkaista on joutunut työntämään venettä muutamia metrejä ennen kuin ovat päässeet nousemaan veneeseen. Haitta on kuitenkin ollut vähäinen ja lyhytaikainen. Normaalisateisena kesänä kyseistä haittaa ei ilmene, koska vesi on luonnostaan korkeammalla. Muistuttajan havaintojen mukaan Haukijärven vedenkorkeus on vaihdellut kevättulvasta kesäkuivaan vähintään 50 cm. Luonnollista vedenkorkeuden vaihtelua ei ole millään perusteella syytä tasata, sillä tasaaminen niin, että järvessä on aina puolitulva tai tulva on jo säännöstelyä. Muistuttaja on katsonut, että uusi patohanke vaikuttaa ympäristöystävällisemmältä nykyiseen verrattuna, sillä pato on 10 cm nykyistä matalampi, luiskempi ja siinä on pieni pohja-aukko, josta kalat ja muut eliöt pääsevät kulkemaan. Ekologiset haitat pienenisivät kiitettävästi nykyiseen verrattuna, mutta veneilyhaitat jäisivät edelleen. Käytännössä pato estäisi venelii-
kenteen salmessa. Muistuttaja on vaatinut Kiiskisalmen entisöintimahdollisuuden tutkimista, sillä padosta ei ole mitään hyötyä vedenkorkeuden ollessa normaali. Tällöin pato jää veden alle vaikeuttaen kuitenkin veneliikennettä. Kuivana kautena pato estää täysin veneliikenteen eikä siitä olisi luultavasti muutoinkaan mitään hyötyä. 8 5. CC Muistuttaja on DD edunvalvojana ja hänen omistaman Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä sijaitsevan tilan Kumpula RN:o 14:8 osalta vaatinut, että Iso-Perankajärven vedenkorkeutta nostetaan noin 20 30 cm rakentamalla pohjapato Perankajoen suulle. Näin toimittaessa vedenkorkeus pysyy samalla tasolla kaikissa neljässä järvessä eli Iso- Perankajärvessä, Pieni-Perankajärvessä, Siikajärvessä ja Haukijärvessä. Muistuttaja on edellä lausutun perusteella todennut, että Siikasalmen luusuaan rakennettu pohjapato voidaan tarpeettomana purkaa ja pohjan ruoppaus saa jäädä ennalleen. Näin veneilijöille jää esteetön kulku salmen yli. Nyt pato on liian lähellä maantien rumpuaukkoa, eikä siitä voi nostaa yli suurempaa venettä. 6. EE Muistuttaja on Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä sijaitsevan tilan Pihlajaniemi RN:o 16:34 omistajana todennut, että Haukijärven vedenkorkeuden nostaminen ennen vuonna 1992 toteutettuja tierummun rakentamista sekä Haukijärven ja Siikajärven välisen uoman laajentamista vallinneelle tasolle on ekologisesti perusteltua ja Haukijärven rantaasukkaiden oikeuksien toteutumisen kannalta tarpeellista. Ranta-alueiden omistajille aiheutuvat pienehköt menetykset on aiheellista korvata. 7. FF Muistuttaja on Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä sijaitsevan tilan Oskarinniemi RN:o 16:30 omistajana vaatinut, että Haukijärven vedenkorkeuden tulee olla ennen vuonna 1992 toteutettua tierummun rakentamista vallinneella tasolla +241,70 m. Syksyllä 2003 vedenkorkeus on ollut oikea, mikä on esimerkiksi muikkukannalle sopiva verrattuna muuhun vedenkorkeuteen. Särkikanta on lisääntynyt vuoden 2003 jälkeen huomattavasti. Muistuttaja on todennut, että Haukijärven alhainen vedenkorkeus on haitannut veneilyä ja rantautumista. Kustannuksia on aiheuttanut laiturin jatkaminen. Suomussalmen kunnalle luvan myöntäneet henkilöt eivät ole muistuttajan mielestä riittävästi valvoneet rummun tekoa välille Haukijärvi Siikajärvi eivätkä järvien vedenkorkeutta. Nyt kysymyksessä ei ole vedenkorkeuden nostaminen, vaan palauttaminen luonnonmukaiselle tasolle. 8. GG, HH, II, JJ, KK, LL, MM, NN ja OO NN ja OO ovat Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä sijaitsevan tilan Siikaniemi RN:o 14:14 ja GG, HH, II, JJ, KK, LL sekä MM tilan Lohilahti RN:o 14:13 omistajina todenneet, että Haukijärven ja Siikajärven väliseen salmeen rakennetulla luvattomalla pintapadolla on estetty täysin kalojen liikkuminen ja venereitti tukittu. Veneellä liikkuminen onnistui esteettä kesään 2002 saakka. Syystalvella 2002 2003 oli pintapatorakennelma Siikajärven suulla noin 100 metriä rummusta. Muistuttajat ovat katsoneet, ettei yleistä venereittiä saa tukkia.
Muistuttajat ovat vaatineet, että nykyinen pato on purettava rummun itäpuolelta ja korjattava Siikajärven suulla vähän aikaisemmin olleen patorakennelman jäänteet. Haukijärven ja Siikajärven välinen salmi on korjattava sellaiseen kuntoon, että esteetön veneellä liikkuminen on mahdollista ja kalojen liikkuminen turvataan. Pohjapato on rakennettava tierummusta Haukijärven puolelle. Muistuttajien mukaan parhain padon paikka on vuoden 1997 jälkeen kunnan rakentaman pohjapadon kohdalla, mikäli patoa nostetaan korkeammaksi, tai Iso-Perankajärven itäosan luusuassa, jolloin kaikkien vesistön alkupään järvien vedenkorkeudet säilyisivät samana. Lisäksi Haukijärven ja Siikajärven vedenkorkeudet tulee suhteuttaa toisiinsa siten, etteivät järvien väliset korkeuserot tule suhteettomiksi. 9 9. PP ja QQ Muistuttajat ovat Suomussalmen kunnan Piispajärven kylässä sijaitsevan tilan Lohiranta RN:o 16:40 omistajina vaatineet Haukijärven vedenkorkeuden palauttamista normaaliin korkeuteensa +241,70 m. Vedenpinnan mataluus on muistuttajien mukaan aiheuttanut kesällä haittaa veneilylle rantaviivan siirryttyä useita metrejä. Viime kesänä tehty pohjapato oli hyvä ratkaisu ja vedenkorkeus palautui normaaliin korkeuteensa. Hakijan selitys Hakija on 1.7.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistutuksista ja vaatimuksista. Hakija on todennut, että mikäli Haukijärven vedenkorkeus nostetaan aiemmin vallinneelle tasolle, voidaan se tehdä vain rakentamalla pohjapato Haukijärven luusuaan. Rakennettavaksi esitetty pohjapato on varustettu alivirtaama-aukolla kalojen kulun parantamiseksi. Lisäksi padon harjalle asetetaan puutelat veneliikenteen helpottamiseksi. Hakija on edellä mainittujen seikkojen perusteella katsonut, ettei pohjapadon rakentamisesta aiheudu merkittävää estettä kalan kululle tai veneliikenteelle. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Suomussalmen kunnalle Haukijärven kunnostusta varten luvan pohjapadon rakentamiseen Haukijärven luusuaan ja Haukijärven vedenkorkeuden palauttamiseen Suomussalmen kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää pysyvän käyttöoikeuden niihin padon alle jääviin alueisiin, joihin luvan saajalla ei ole oikeutta. Käyttöoikeus kohdistuu Piispajärven lohkokunnan omistamaan 183,66 m 2 :n suuruiseen osaan
yhteisestä vesialueesta RN:o 876:20 sekä 43,25 m 2 :n suuruiseen maaalueeseen tilasta Kiannan valtionmaa RN:o 10:1 ja 69,36 m 2 :n suuruiseen maa-alueeseen tilasta Kumpula RN:o 14:8. Koska käyttöoikeus kohdistuu vain vähäiseen osaan kiinteistöjä, ei käyttöoikeuden myöntämisestä ole tarpeen ilmoittaa kiinteistörekisterin pitäjälle. Käyttöoikeuden myöntämisestä määrätään korvausmääräyksestä ja tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevät korvaukset. 10 LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Pohjapato on rakennettava hakemuksen liitteenä 2 olevan sijaintikartan "Haukijärven pohjapato" MK 1:200 000 osoittamaan paikkaan sekä liitteenä 4 olevan piirustuksen "Haukijärven pohjapato, Suomussalmi, asemapiirros" MK 1:200 ja liitteenä 5 olevan piirustuksen "Haukijärven pohjapato, Suomussalmi, pohjapadon poikkileikkaus B B, pohjapadon pituusleikkaus A A" MK 1:50 mukaisesti sekä hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. 2. Pohjapadon keskellä olevan alivirtaama-aukon leveys tulee olla 0,5 m ja korkeus N 60 +241,50 m. Aukon reunoilla pohjapadon harjan korkeus tulee olla N 60 +241,60 m nousten siitä kaltevuudessa 1:6 padon reunaan. Pohjapadon yläluiskan kaltevuus tulee olla 1:4 ja alaluiskan kaltevuus 1:6. 3. Kaikki korkeudet on sidottava N 60 -korkeusjärjestelmään. Rakentamisaika 4. Rakennustyöt on tehtävä yhden (1) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 5. Rakennustyöt on suoritettava niin ja sellaisena aikana, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Viimeistelytyöt 6. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava työn muidenkin jälkien siistimisestä. Veden alle jäävältä alueelta on raivattava puut ja pensaat.
11 Tarkkailumääräys 7. Vedenkorkeuden tarkkailua varten on pohjapadon yläpuolelle helposti luettavaan paikkaan asetettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkittävä korkeus N 60 +241,75 m. Kunnossapito 8. Luvan saajan on pidettävä pohjapato ja vedenkorkeusasteikko lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 9. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Kainuun ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. KORVAUSMÄÄRÄYS Ympäristölupavirasto määrää tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevät kertakaikkiset korvaukset oikeudesta ottaa pysyvään käyttöön padon rakentamista varten tarvittavat alueet. OHJAUS Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Hakemuksen mukaisista toimenpiteistä ei aiheudu vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja sellaisia seurauksia, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä. Suunnitelmassa esitetyt kunnostustoimenpiteet ovat tarpeen Haukijärven vedenkorkeuden palauttamiseksi ennen tierummun rakentamista ja uoman laajentamista vallinneelle luonnontilaiselle tasolle ja näin ollen myös veden vähyydestä Haukijärven rantatiloille aiheutuneiden haittojen poistamiseksi.
Padon rakentamisesta saattaa aiheutua paikallista veden samentumista, mutta haitta on kuitenkin vähäinen ja lyhytaikainen. Patoon rakennetaan alivirtaama-aukko kalojen kulun parantamiseksi ja padon harjalle asennetaan puutelat veneliikenteen helpottamiseksi. Näin ollen ympäristölupavirasto katsoo, ettei padon rakentamisesta aiheudu sanottavaa haittaa kalastolle tai veneliikenteelle. Tierummun rakentamisen johdosta kuiville jääneiden vesialueiden osalta on kysymys vesilain 1 luvun 15 :n vastaisesti ilman lupaa suoritetun toimenpiteen korjaamisesta ja vedenkorkeuden palauttamisesta aiemmin vallinneelle tasolleen, joten toimenpiteestä ei katsota aiheutuvan haittaa tai vahinkoa rantatilojen omistajille. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muutakaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajalle on myönnetty pysyvä käyttöoikeus pohjapadon rakenteen alle jääviin alueisiin ja määrätty tämän päätöksen liitteen 2 mukaiset käyttöoikeuskorvaukset. Edellä olevan perusteella ympäristölupavirasto katsoo, ettei pohjapadon rakentaminen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja pohjapato on Haukijärven vedenkorkeuden palauttamiseksi tarpeen. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset hankkeen osalta täyttyvät. 12 Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut Koska pohjapadon rakentaminen ja Haukijärven vedenkorkeuden palauttaminen on yleisen tarpeen vaatima, käyttöoikeus patorakenteen alle jääviin maa- ja vesialueisiin voidaan myöntää vesilain 2 luvun 8 :n nojalla. Ympäristölupavirasto toteaa lisäksi, että veden alle jäävien entisten vesialueiden ja nykyisten maa-alueiden osalta ei ole tarpeen myöntää pysyvää käyttöoikeutta, koska kysymyksessä on vesilain 1 luvun 15 :n vastaisesti ilman lupaa suoritetun toimenpiteen korjaamisesta ja vedenkorkeuden palauttamisesta aiemmin vallinneelle tasolleen. Lupamääräysten perustelut Luvassa on annettu tavanomaiset määräykset rakentamisajasta, työaikaisten haittojen minimoinnista, viimeistelytöistä, kunnossapidosta sekä töiden aloittamis- ja valmistumisilmoituksesta. Vedenkorkeusasteikon asentaminen on tarpeen vedenkorkeuksien tarkkailemiseksi. Asteikkoon on tarpeen merkitä tavoitteellinen keskivedenkorkeus pohjapadon rakentamisen jälkeisten vedenkorkeuksien tarkkailemiseksi. Korvausten perustelut Luvan saaja on tehnyt korvausesityksen pohjapadon rakenteen alle jäävien alueiden osalta. Ympäristölupavirasto arvioi luvan saajan korvausesityksen määrältään ja perusteeltaan oikeaksi. Vesilain 11 luvun 14 a :n 2 momentin mukaisesti korvaukset määrätään maksettavaksi ennen pohjapadon rakentamiseen ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Kainuun ympäristökeskuksen vedenkorkeusasteikon asentamista koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 7 ilmenevästi. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalojen kulun turvaamista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että lupamääräyksen 1 mukaisella patorakenteella alivirtaama-aukkoineen pystytään turvaamaan kalojen kulku padon yli. 3. BB, 4. CC ja 8. GG ym. vaatimukset hylätään luvan myöntämisen edellytysten täytyttyä pääasiaratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Lisäksi todetaan, että noudatettaessa tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä voidaan kalojen ja veneliikenteen kulku turvata mahdollisimman hyvin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Luvan myöntämistä puoltavien muistutusten osalta viitataan pääasiaratkaisuun ja sen perusteluihin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 4, 6 1 momentti, 8, 12, 14 1 momentti, 15 ja 31 1 momentti, 11 luku 3 1 momentti 1) kohta, 14, 14 a 2 momentti sekä 21 luku 8 2 momentti Vesiasetus 85 1 momentti Korkolaki 4 1 momentti ja 12 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 470 euroa. Perustelut Hankkeessa on kyse alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesta pohjapadon rakentamisesta (padotettavan vesialueen pinta-ala yli 0,5 km² - 4 km²). Näin ollen käsittelymaksu on 1 470 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
14
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mauri Kerätär Paavo Liimatta Anna-Maria Karppinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Mauri Kerätär ja Paavo Liimatta (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Anna-Maria Karppinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 08 5348 500 A-MK/pl Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Korvausluettelo
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.10.2004, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.