Ville Pitkänen, Jussi Westinen Suomalaisten asenteet ja aktiivisuus energiaasioissa
Sisältö Saatteeksi 4 1. Johdanto 5 2. Enemmistö melko kiinnostuneita energia-asioista 7 3. Tärkeimmät tietolähteet: perin teinen media ja viranomaiset 10 4. Suomalaiset ovat hintatietoisia kuluttajia ja tukevat uusiutuvaa energiaa 13 Miehiä kiinnostaa hinta, naiset pohtivat energiankulutusta monisyisesti 13 Uusiutuvaa energiaa halutaan lisää 15 Enemmistö tukee hajautettua tuotantoa ja energiaomavaraisuutta 17 5. Energia- ja ympäristöasenneulottuvuudet 20 Energiakansalaisuus: innostuvat kansalaiset erottuvat 20 Miehet, hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ovat vihkiytyneitä energia-asioihin 23 Harva kansalainen on hyvin innokas tai hyvin välinpitämätön 25 Ilmasto- ja ympäristöulottuvuus: ajaako ilmasto ja ympäristö kaiken edelle? 25 Miehillä, matalasti koulutetuilla, perussuomalaisilla ja äänestämättömillä on mitta täynnä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä 27 Enemmistö laittaa ilmaston ja ympäristön etusijalle 29 Luottamusulottuvuus: Energiayhtiöillä ja päätöksentekijöillä on parannettavaa toiminnassaan 30 Luottamus on kauttaaltaan matalaa 31 Alle 10 prosenttia luottaa energiayhtiöihin ja päätöksentekoon 33
6. Energiantuotantomuotojen suosio ja ominaisuudet 35 Suomalaiset haluavat kehittää energiantuotantoa monipuolisesti 35 Vaihtelevia näkemyksiä energiantuotantomuotojen ominaisuuksista 36 Aurinkovoiman, vesivoiman ja tuulivoiman uskotaan vähentävän tuontiriippuvuutta 37 Puu- ja biopolttoaineiden sekä turpeen työllistävyyteen luotetaan laajasti 38 Maalämpöä pidetään kuluttajalle edullisimpana 39 Ympäristöhaitoista eniten näkemyseroja 40 Uusiutumattomiin liitetään terveyshaittoja 41 Ydinvoima, turve ja tuulivoima jakavat jyrkimmin mielipiteitä 46 7. Mitä energia- ja ympäristöasenteet kertovat suomalaisista? 49 Lähteet 56 Liitteet 58
Saatteeksi Tämä tutkimus tarjoaa laajan kuvan suomalaisten energia-asenteista. Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miten kiinnostuneita suomalaiset ovat energia-asioista? Kuinka pätevinä he pitävät itseään alan kysymyksissä? Mistä tietoa hankitaan? Kuinka suosittuja eri energiamuodot ovat ja millaisia ominaisuuksia niihin liitetään? Millaisen näkymän asenteet muodostavat tulevaisuuden energia- ja ilmastopolitiikalle? Kuluttaja-kansalaisten ajattelun ymmärtäminen on tarpeen paitsi alan liiketoiminnan myös pitkän tähtäimen päätöksenteon kannalta. Toimintaympäristön nykytilan hahmottaminen ja tulevan ennakointi antavat pohjan kestäville päätöksille yrityksissä, järjestöissä ja politiikassa. Energia-alan merkitys on ohittamaton kaikkialla. Ihminen tarvitsee vettä, ruokaa ja suojaa pysyäkseen hengissä. Energiaa tarvitaan kaikessa tekemisessä. Ilmastonmuutos nostaa entisestään alan merkitystä Suomessa ja globaalisti. Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut e2 ajatuspaja. Tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen ovat analysoineet aineiston ja kirjoittaneet raportin. Tiimin puolesta kiitän lämpimästi Energiateollisuus ry:tä ja Ympäristöpoolia hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä 18.5.2017 Karina Jutila YTT, johtaja e2 4
1. Johdanto HS-gallup: Puolet suomalaisista vastustaa Fennovoiman ydinvoimalaa (HS 2.8.2015) Kuluttajat tyrmistyivät sähkön siirtohinnan ennätyskorotuksista (Yle 2.2.2016) Pikkukaupunki odottaa tehdasta kuin ihmettä metsäteollisuuden suurin investointi palautti toivon Äänekoskelle (HS 14.6.2016) Voiko tuulivoima aiheuttaa terveysongelmia? (Yle 12.10.2016) Yllä on muutamia poimintoja viime vuosien energia-alaa käsittelevistä uutisotsikoista. Hyvät uutiset sykähdyttävät erityisesti paikallisesti energiantuotanto työllistää monia. Monesti vaikutelmaksi kuitenkin jää, että suomalaisilla on energia-asioista vahvoja näkemyksiä: ydinvoima arveluttaa, tuulivoima huolestuttaa ja sähkön hinta tyrmistyttää. Julkisuudessa energia-asioista käydään runsaasti keskustelua, mutta kuva on jäsentymätön ja seuraa ajankohtaisia poliittisia debatteja. Aiheesta on myös jonkin verran tutkimusta. Energiateollisuus ry. on tehnyt vuosittain kyselytutkimuksen kansalaisten energia-asenteista, ja esimerkiksi suomalaisten suhtautumista ydinvoimaan on tutkittu säännöllisesti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Eri väestöryhmien asenteita ei ole kuitenkaan tutkittu erityisen monipuolisesti. 1 Analyysissa tarkastellaan suomalaisten energia-asenteita taustamuuttujittain (sukupuoli, ikä, ammattitausta, koulutus, asuinpaikka, asumismuoto jne.). Lisäksi tutkimuksessa on mitattu viidellä kysymyksellä vastaajien tietotasoa, jota hyödynnetään yhtenä taustamuuttujana. Tulokset lisäävät alan toimijoiden ymmärrystä kansalaisten näkemyksistä ja auttavat ennakoimaan alaa koskevia muutoksia. Tutkimus jakaantuu viiteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan suomalaisten kiinnostusta energiakysymyksiin. Keitä ne kiinnostavat, keitä eivät? Toisessa luvussa tarkastellaan kansalaisten tiedonhankintaväyliä. Mistä suomalaiset saavat eniten tietoa energia-asioista? 5
Kolmannessa luvussa tarkastellaan suomalaisten suhtautumista kansallisiin ja kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin sekä hajautettuun energiantuotantoon. Lisäksi analysoidaan suomalaisia energiankuluttajina. Neljännessä luvussa analysoidaan suomalaisten sijoittumista erilaisille energia- ja ympäristöasenteita ilmentäville ulottuvuuksille. Tarkasteltavat ulottuvuudet mittaavat suomalaisten kiinnittyneisyyttä energia-asioihin, heidän ilmasto- ja ympäristöasenteitaan sekä luottamustaan energia-alan toimijoita ja päätöksentekoa kohtaan. Viidennessä luvussa analysoidaan kattavasti yhdentoista eri energiantuotantomuodon kannatusta. Kuinka suosittuja ne ovat ja millaisia ominaisuuksia niihin liitetään? Millä tavoin vastaajien taustat vaikuttavat asenteisiin? Raportin tulokset perustuvat 3 275 henkilön antamiin kyselytutkimusvastauksiin. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 19.12.2016 2.1.2017. Otos edustaa Suomen aikuisväestöä (alle 80-vuotiaat) ja tulokset on painotettu vastaajien puoluekannan mukaan. Yksityiskohtaiset tiedot kyselyn toteutuksesta on esitetty liitteessä 1. Tutkimuksen rahoitti Ympäristöpooli. 6
2. Enemmistö melko kiinnostuneita energia-asioista 18 % on erittäin ja 58 % jonkin verran kiinnostunut energia-asioista Miehet (82 %) ovat kiinnostuneempia kuin naiset (67 %) ja alle 30-vuotiaiden kiinnostus on muita vähäisempää Energia-asiat kiinnostavat muita enemmän yrittäjiä, johtavassa asemassa olevia, ylempiä toimihenkilöitä sekä maanviljelijöitä Mitä korkeampi koulutus, tulotaso ja tietotaso energia-asioissa, sitä suurempi kiinnostus Kuvio 1 osoittaa, että suomalaisten kiinnostus energia-asioita kohtaan on suurta. Vastaajista 18 prosenttia on erittäin kiinnostunut ja 58 prosenttia jokseenkin kiinnostunut energia-asioista. Vain yksi prosentti suhtautuu niihin täysin välinpitämättömästi. Tulosten perusteella energiakysymykset koskettavat tavalla tai toisella valtaosaa suomalaisista. Esimerkiksi energian hinnalla on suora vaikutus kansalaisten arkeen, ja julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta lisää heidän tietoisuuttaan kestävästä kehityksestä. 2 Kiinnostus vaihtelee väestöryhmittäin. Miehet (82%) ovat huomattavasti kiinnostuneempia aihepiiristä kuin naiset (67%). Miehistä joka neljäs, mutta naisista vain joka kymmenes on erittäin kiinnostunut. Tulokset ovat hyvin linjassa tuoreen tiedebarometrin kanssa. Sen mukaan tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan kohdistuva kiinnostus on sukupuolittunutta: miesten kiinnostus on suurempaa kuin naisten. Teknologiset kysymykset liittyvät läheisesti energia-asioihin, joten on oletettavaa, että erot energia-asenteissa kertovat samoista painotuksista. Hieman sama sukupuolittunut trendi on nähtävissä myös kiinnostuksessa politiikkaan. Sukupuolten väliset erot eivät olleet vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksessa yhtä suuria kuin energia-kysymyksissä, mutta miesten kiinnostus (74%) oli naisia (64%) suurempaa. 3 Toisaalta tiedebarometrin mukaan ympäristö ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat miehiä ja naisia jokseenkin yhtä paljon. 4 Sukupuolen lisäksi ikä, koulutus, tulotaso ja ammattitausta ovat yhteydessä kiinnostukseen: alle 30-vuotiaat ovat vähemmän kiinnostuneita kuin muut, 7
Kuvio 1: Kiinnostus energia-asioihin taustamuuttujien mukaan (%) erittäin kiinnostunut jokseenkin kiinnostunut En osaa sanoa en kovinkaan kiinnostunut en lainkaan kiinnostunut KAIKKI mies nainen alle 30-vuotiaat 30 39 40 49 50 64 65 yrittäjä johtava asema muu ylempi toimihenkilö, asiantuntija toimihenkilö työntekijä maanviljelijä työtön 20.000 euroa/v 20.001 40.000 euroa/v 40.001 60.000 euroa/v 60.001 90.000 euroa/v 90.001 euroa/v perus-/kansakoulu ammatti-, tekninen-/kauppakoulu ylioppilas/lukio opisto ammattikorkeakoulu yliopisto/korkeakoulu kaupungin keskusta esikaupunkialue tai lähiö kunnan keskusta muu taajama maaseudun haja-asutusalue heikko tietotaso (0 2 oikein) tyydyttävä tietotaso (3 oikein) hyvä tietotaso (4 oikein) erittäin hyvä tietotaso (5 oikein) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 18 58 2 21 1 24 59 1 16 1 10 57 3 28 2 17 50 3 28 2 20 59 2 19 1 19 54 1 23 2 20 60 1 19 1 16 60 2 21 1 26 60 13 1 27 63 1 10 0 25 57 1 15 1 17 58 1 23 1 11 60 2 25 2 30 53 18 0 20 51 1 27 1 18 53 2 25 2 16 60 1 22 2 17 61 1 19 1 22 58 1 19 1 27 58 1 15 0 9 61 4 24 2 16 59 2 22 1 18 55 1 25 2 17 60 1 21 1 20 60 1 17 3 24 57 1 18 1 18 56 2 23 2 16 60 2 22 1 21 57 19 4 16 63 1 19 1 26 55 1 18 0 9 38 7 34 12 7 51 4 35 3 12 58 2 26 2 22 60 1 16 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 8
koulutetuimmat ovat kiinnostuneempia kuin vähemmän koulutetut ja hyvätuloiset ovat kiinnostuneempia kuin pienituloiset. Työntekijöiden kiinnostus on hieman alhaisempaa kuin muiden ammattiryhmien. Energia-asiat kiinnostavat samoja kansalaisryhmiä, jotka ovat muutenkin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioita ja politiikasta. 5 Sukupuoli, ikä, koulutus, ammattitausta ja tulotaso vaikuttavat yhteiskunnalliseen kiinnostukseen samansuuntaisesti kuin energia-asioissa. Vastaajien kiinnostus on yhteydessä myös energiakysymyksiä koskevaan tietämykseen. Kyselytutkimukseen osallistuneita pyydettiin vastamaan viiteen energia-asioita koskevaan kysymykseen. 6 Kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneissa oli muita huomattavasti enemmän energia-asioista erittäin kiinnostuneita ja odotetusti tietotaso oli yhteydessä myös koulutukseen. Korkeasti koulutettujen tietotaso oli keskimääräistä suurempi. Tieto ja kiinnostus kulkevat siis myös energia-asioissa käsi kädessä. Ainoan selkeän poikkeuksen politiikkaan ja energia-asioihin kohdistuvan kiinnostuksen välillä muodostaa asuinpaikan tyyppi. Maaseudun haja-asutusalueella on eniten energia-asioista erittäin kiinnostuneita, mutta vähiten politiikasta hyvin kiinnostuneita. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että haja-asutusalueella lähes kaikki asuvat omakotitaloissa ja omakotitaloasujat ovat keskimäärin kiinnostuneempia energia-asioista kuin rivitalo- tai kerrostaloasujat. Omakotitaloasujille erilaisten energiaratkaisujen pohtiminen on kenties arkipäiväisempää kuin taloyhtiöissä asuville, joiden energiaratkaisuista vastaavat tyypillisesti taloyhtiöiden hallitukset isännöitsijän kanssa. Aineisto osoittaa myös, että maaseudulla asuvat ovat selvittäneet muita useammin lämmitysjärjestelmän vaihtamista kotiinsa. Maaseudulla asuville energiakysymykset ovat myös kouriintuntuvampia esimerkiksi sähkökatkosten vuoksi. Energiakysymyksillä on siis erityisluonne maaseudulla. 9
3. Tärkeimmät tietolähteet: perin teinen media ja viranomaiset Suomalaisten tärkeimpiä tiedonlähteitä energia-asioissa ovat perinteiset viestimet sekä viranomaisten viestintä Ympäristöjärjestöjen ja energia-alan järjestöjen viestintä on kansalaisille lähes yhtä tärkeää Ystävät, perheenjäsenet, internetin hakukoneet ja sosiaalinen media ovat keskimääräistä tärkeämpiä tiedonlähteitä nuorille. Kuvio 2 osoittaa, että television ja radion uutis- ja ajankohtaisohjelmat ovat ylivoimaisesti tärkein tiedonlähde energia-asioissa: 78 prosenttia pitää niitä erittäin tai melko tärkeinä. Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää tärkeinä tiedonlähteinä myös sanoma- ja aikakauslehtiä sekä viranomaisviestintää. Tulos on linjassa politiikkaa koskevien tutkimusten kanssa. 2000-luvulla toteutetuissa vaalitutkimuksissa television uutis- ja ajankohtaisohjelmat ovat olleet poikkeuksetta suomalaisten tärkein tiedonlähde. Oletettavaa on, että tässäkin kyselyssä vastaajat ovat painottaneet nimenomaisesti televisiota, sillä radion merkitys ei ole vaalitutkimusten mukaan ollut yhtä suuri. Myöskään viranomaisviestinnän tärkeys ei ole yllätys, sillä Energiateollisuuden kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset pitävät energia-alan tutkijoiden ja tutkimuslaitosten ohella luotettavimpina lähteinä juuri eri viranomaistahoja, Säteilyturvakeskusta, ympäristöministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä sekä energiamarkkinavirastoa. 7 Tutkimusten mukaan energiasektori on yksi asiantuntijavetoisimmista politiikkasektoreista Suomessa, mikä voi osin selittää myös kansalaisten tukeutumista viranomaistahoihin. 8 Viranomaislähteisiin tukeutuivat hieman keskimääräistä harvemmin miehet sekä vastaajat, joilla on matala koulutustaso. Puoluetaustan mukaan erottuvat perussuomalaiset, joille viranomaisviestintä ei ole yhtä tärkeä tiedonlähde kuin muiden puolueiden kannattajille. Tulos heijastaa perussuomalaisten yleistä skeptisyyttä viranomaisia kohtaan. Perussuomalaiset luottavat virkamiehiin vähemmän kuin minkään muun puolueen kannattajat. 9 10
Kuvio 2: Kuinka tärkeitä tiedonlähteitä seuraavat ovat sinulle energia-asioissa? (%) hyvin tärkeä melko tärkeä En osaa sanoa ei kovinkaan tärkeä ei lainkaan tärkeä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Radion ja tv:n uutiset ja ajankohtaisohjelmat Sanoma- ja aikakauslehdet Viranomaisviestintä Ystävät ja perheenjäsenet Internetin hakukoneet Ympäristöjärjestäjen viestintä Energia-alan järjestöjen viestintä Energiayhtiöiden asiakaslehdet Energiayhtiöiden internet-sivut Sosiaalinen media Poliitikot ja puolueet Energiayhtiöiden mainonta Energiaratkaisujen myyjät Julkisuuden henkilöt Energiayhtiöiden puhelinmyynti 22 56 3 13 5 15 54 3 21 7 15 53 5 20 7 7 45 5 34 10 11 40 6 29 14 9 34 5 31 20 6 37 8 34 16 4 36 4 36 20 4 29 6 40 22 3 18 6 34 39 3 20 5 38 34 1 19 5 46 29 2 18 6 41 33 1 9 5 36 50 1 3 5 28 64 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ystävät ja perhe (52%) sekä internetin hakukoneet (51%) ovat tärkeitä yli puolelle suomalaisista. Ystävien ja perheen merkitys on keskimääräistä suurempaa naisille sekä nuorille ikäryhmille. Internetin hakukoneet on ovat sen sijaan ainoa tietolähde, jota miehet pitävät keskimäärin tärkeämpänä kuin naiset. Naisille kaikki muut tietolähteet ovat keskimäärin tärkeämpiä kuin miehille. Miesten keskimääräistä korkeampi kiinnostus, tietotaso sekä käsitys omista tiedoista kenties selittää tulosta tietoa koetaan olevan jo paljon. Miesten korostunut itseluottamus on tullut esiin myös politiikkatietämykseen liittyvissä kyselytutkimuksissa. 10 Ympäristöjärjestöjen (43%) ja energia-alan (43%) järjestöjen viestintä ovat yhtä tärkeitä kansalaisille. Sen sijaan energiayhtiöiden mainontaa ja energiaratkaisujen myyjiä pitää tärkeinä vain noin viidennes kansalaisista. Puhelinmyynnin merkitys on hyvin vähäinen. 11
Sosiaalista mediaa pitää tärkeänä viidennes suomalaisista. Sitä painottavat keskimääräistä enemmän nuoret. Alle 30-vuotiaista peräti 41 prosenttia pitää sosiaalista mediaa tärkeänä. Vastaava luku 50 64-vuotiaissa on 16 prosenttia. Myös vastaajien tietotaso vaikuttaa tiedonhankintaan. Mitä parempi tietotaso, sitä todennäköisemmin vastaaja pitää tiedotusvälineitä tärkeänä tiedonlähteenä. Tietotasoltaan heikoimmat painottivat energiayhtiöiden asiakaslehtiä ja kotisivuja, ystäviä ja perhettä, sosiaalista mediaa, julkkiksia ja poliitikkoja, mainontaa, energiapalveluiden myyjiä sekä hakukoneita. Tulokset viittaavat siihen, että perinteisten tiedotusvälineiden aktiivinen seuraaminen lisää olennaisesti energia-asioihin liittyvää tietämystä. 12
4. Suomalaiset ovat hintatietoisia kuluttajia ja tukevat uusiutuvaa energiaa Peräti 65 prosenttia pitää hintaa tärkeimpänä kriteerinä sähköntoimittajaa valitessaan Hintakriteeriä painottavat erityisesti miehet, matalasti koulutetut sekä perussuomalaisten kannattajat Ympäristön kannalta viisaiden valintojen tekemisen kokevat helpoksi miehet, nuoret ja vastaajat, joiden tietotaso on keskimääräistä heikompi Miehiä kiinnostaa hinta, naiset pohtivat energiankulutusta monisyisesti Tutkimuksessa esitettiin 30 väittämää, jotka mittasivat suomalaisten energia- ja ympäristöasenteita ja omaa aktiivisuutta. Tässä luvussa tarkastellaan ensinnäkin kansalaisten asenteita sähkönkuluttajina. Toisekseen analyysin kohteena ovat vastaajien energiapoliittiset asenteet muun muassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa mainittuja tavoitteita kohtaan. Kolmanneksi tarkastellaan hajautettua energiantuotantoa ja energiaomavaraisuutta koskevia asenteita. Kuviossa 3 on väittämiä, jotka kertovat suomalaisten energia-asenteista kuluttajina. Suomalaisista 65 prosenttia pitää hintaa tärkeimpänä sähköntoimittajan valintakriteerinä. Vain 28 prosenttia olisi valmis maksamaan sähköstä nykyistä enemmän välttyäkseen sähkökatkoksilta. Lähimpien ihmisten energiankulutukseen pyrkii vaikuttamaan 63 prosenttia vastaajista ja lähes 60 prosenttia olisi valmis antamaan energiayhtiöille luvan alentaa kodin lämpötilaa silloin, kun kotona ei olla. Ympäristön kannalta viisaiden valintojen tekeminen on helppoa 40 prosentin mielestä. Naiset miettivät energiankulutusta miehiä monipuolisemmin. Naiset eivät pidä ympäristön kannalta viisaiden valintojen tekemistä erityisen helppona, mutta pyrkivät kuitenkin vaikuttamaan läheistensä energian kulutukseen ja ovat miehiä valmiimpia antamaan energiayhtiöille luvan alentaa kotinsa lämpötilaa. Miehillä korostuu sen sijaan vain sähkönhinnan merkitys. 13
Kuvio 3: Sähkönkuluttamiseen liittyvät omat valinnat Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Hinta on tärkein kriteeri valitessani sähköntoimittajaa Olen valmis maksamaan sähköstä nykyistä enemmän, jotta välttyisin sähkökatkoksilta Yritän vaikuttaa siihen, että läheiseni kuluttaisivat vähemmän energiaa Olen valmis antamaan energiayhtiölleni luvan alentaa kotini lämpötilaa silloin, kun en ole kotona Ympäristön kannalta viisaiden valintojen tekeminen on helppoa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 25 40 4 25 7 3 25 7 40 26 14 49 8 20 10 20 37 10 18 16 7 33 7 40 13 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Iällä ei ole suurta vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä sähkön hintaa pidetään, mutta muiden väittämien kohdalla ikä vaikuttaa asenteisiin. Nuoret kokevat ympäristön kannalta viisaiden valintojen tekemisen keskimääräistä helpommaksi. Nuoret ovat myös valmiimpia antamaan energiayhtiöille luvan laskea kotinsa lämpötilaa. Vanhemmat ikäryhmät pyrkivät sen sijaan keskimääräistä useammin vaikuttamaan läheistensä energiankulutukseen. Myös koulutustausta, ammattiasema ja tulotaso vaikuttavat asenteisiin. Kansalaiset, joilla on korkea tulotaso ja koulutus pyrkivät vaikuttamaan keskimääräistä useammin läheisiinsä. He ovat siis kodin sisällä aktiivisia vaikuttajia. Hinnan merkitys on vähäisempi yrittäjille, ylemmille toimihenkilöille, korkeasti koulutetuille ja suurempituloisille kuin matalasti koulutetuille ja pienituloisille. Puoluetaustan mukaan erottuvat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. He eivät painota sähkön hintaa yhtä usein kuin muut. Erityisesti vihreät ovat valmiita kodin energiankulutuksen pienentämiseen. Perussuomalaisten kannattajat sen sijaan painottavat lähinnä sähkön hintaa, eivätkä he ole yhtä kiinnostuneita energiankulutuksen pienentämisestä kuin muut. Tulos korostaa perussuomalaisten materialistista orientoitumista. 11 Myös asumismuoto vaikuttaa asenteisiin. Omakotitaloasujat painottavat valinnoissaan sähkönhintaa rivitalo- ja kerrostaloasujia enemmän. He ovat myös muita innokkaampia vaikuttamaan läheistensä energian kulutukseen. Tämä 14
on luontevaa, sillä kerrostalo- ja rivitaloasujilla energiankulutukseen liittyvät kustannukset sisältyvät omakotitaloasujia useammin vuokriin ja yhtiövastikkeisiin. Asunnon omistusmuodolla ei sen sijaan ole suurta vaikutusta asenteisiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vastaajat, joiden tietotaso on kaikkein heikoin, ovat keskimääräistä useammin sitä mieltä, että ympäristön kannalta viisaiden päätösten tekeminen on helppoa. Havainto on yhteydessä vastaajien ikään, sillä nuorten (alle 30-vuotiaat) tietotaso energiakysymyksissä oli keskimääräistä heikompi. Ympäristökysymyksissä kokemus ja tieto siis vaikuttaisivat lisäävään tuskaa. Uusiutuvaa energiaa halutaan lisää Suomalaiset ovat sitoutuneita uusiutuvan energian lisäämiseen sekä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen yksityisautoilusta ei kuitenkaan haluta tinkiä Miesten suhtautuminen uusiutuvan energian lisäämiseen on kriittisempää kuin naisten Kaupungeissa asuvat haluavat rajoittaa yksityisautoilua keskimääristä useammin, kun taas kirkonkylissä, taajamissa ja haja-asutusalueella asuvat vastustavat rajoittamista Sähköautojen nopeaan yleistymiseen uskoo vain runsas kolmannes suomalaisista Kansallisia ja kansainvälisiä energiapoliittisia tavoitteita mitattiin viidellä kysymyksellä. Kuvio 4 osoittaa, että kansalaiset ovat suhteellisen sitoutuneita kolmeen tavoitteeseen. 75 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulee panostaa voimakkaasti kodeissa itse tuotettavaan energiaan, kuten aurinkopaneeleihin. 62 prosenttia katsoo, että EU-maiden tulee luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä mahdollisimman pian. Tämä tavoite mainitaan myös kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. 12 Yhtä suuri osuus on myös sitä mieltä, että uusiutuvaa energiaa tulee tukea Suomessa verovaroin. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteeseen noin 250 000 sähköautosta Suomessa vuonna 2030 uskoo sen sijaan vain 37 prosenttia kansalaisista. Vain 31 prosenttia kannattaa yksityisautoilun rajoittamista ympäristösyistä. Sitä vastustaa peräti 66 prosenttia. Yksityisautoilun rajoittamisesta on puhuttu paljon, ja monissa muissa maissa on tehty jo käytännön toimenpiteitä, mutta suomalaisia rajoitukset eivät miellytä. Naisten ja miesten suhtautumisessa on suuria eroja. Miesten muutosvastarinta on hyvin selkeää energiapolitiikassa. 15
Kuvio 4: Suhtautuminen kansallisiin ja ylikansallisiin ympäristö- ja energiatavoitteisin Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Suomessa pitää panostaa voimakkaasti siihen, että kodeissa tuotetetaan itse energiaa (esim. aurinkopaneelit) EU-maiden tulee luopua fossiilisten polttoaineiden (öljy, kivihiili, maakaasu) käytöstä mahdollisimman pian 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 25 50 7 14 4 20 42 7 22 8 Uusiutuvaa energiaa tulee tukea verovaroin 19 43 7 21 10 On realistista, että Suomessa on vuonna 2030 noin neljännesmiljoona sähköautoa 8 29 14 31 18 Yksityisautoilua pitäisi rajoittaa ympäristösyistä 8 23 4 33 33 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Naiset kannattavat huomattavasti miehiä enemmän yksityisautoilun rajoittamista ja he puoltavat miehiä enemmän uusiutuvan energian tukemista verovaroin. Lisäksi naiset kannattavat miehiä enemmän fossiilisista polttoaineista luopumista. Ikäryhmittäiset erot ovat pieniä. Alle 30-vuotiaat tosin erottautuvat jonkin verran muista ikäryhmistä siinä, että he rajoittaisivat yksityisautoilua ympäristösyistä. Tulos on linjassa sen kanssa, että nuoret ovat keskimääräistä ympäristömyönteisempiä myös monissa muissa asiakysymyksissä. Koska asenne-erot ovat kuitenkin yksityisautoilun kohdalla suurempia kuin monissa muissa väittämissä, voi kysymys olla osin myös siitä, että auton omistaminen ei ole niin yleistä nuorten kuin keski-ikäisten ja sitä vanhempien keskuudessa. Koulutuksella on hieman enemmän vaikutusta asenteisiin kuin ammattiryhmällä. Ammatillisesti koulutetut vastustavat yksityisautoilun rajoittamista, eivätkä kannata tavoitetta fossiilisista polttoaineista luopumisesta yhtä voimakkaasti kuin muut. Asuinpaikan tyyppi tuo esille tilastollisesti merkitseviä eroja ainoastaan yhdessä kysymyksessä. Kaupungeissa asuvat haluavat rajoittaa yksityisautoilua, kun taas kirkonkylissä, taajamissa ja haja-asutusalueella asuvat vastustavat 16
sitä. Kysymys autoilun rajoittamisesta näyttää siis liittyvän tiiviisti vastaajan elämäntilanteeseen ja oman auton käyttöön. Miehet, ammattikoulun käyneet ja julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat kokevat yksityisautoilun rajoittamisen hyvin kielteiseksi. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien näkemykset poikkeavat selvästi perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien näkemyksistä. Perusuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat vastustavat sekä uusiutuvan energian tukemista verovaroin että yksityisautoilun rajoittamista. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat päinvastaista mieltä. Äänestämättömät suhtautuvat keskimääräistä torjuvammin kaikkiin ehdotettuihin uudistuksiin yksityisautoilun rajoittamista lukuun ottamatta. Enemmistö tukee hajautettua tuotantoa ja energiaomavaraisuutta Selvä enemmistö suomalaisista suosii hajautettua energiantuotantoa ja hajautettua yhdyskuntamallia Kaupunkien keskustoissa tai lähiöissä asuvat ajattelevat keskimääräistä useammin, että suomalaisten tulisi ympäristösyistä suosia tiivistä kaupunkiasumista Peräti 86 prosenttia ajattelee, että Suomen tulisi vahvistaa energiaomavaraisuuttaan Venäjää hyvänä kumppanina energiapolitiikassa pitää vain neljännes suomalaisista Kuvio 5 osoittaa, että suomalaiset suosivat hajautettua energiantuotantoa ja hajautettua yhdyskuntamallia. 59 prosenttia on sitä mieltä, että puun käyttöä energiantuotannossa pitäisi lisätä runsaasti. Vain 29 prosenttia on vastakkaista mieltä. Kaksi kolmesta (68 %) ei usko, että ihmisten asuminen tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa olisi ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että ihmiset asuisivat haja-asutusalueilla. Vain 24 prosenttia ajattelee, että yhdyskuntarakennetta olisi tiivistettävä ympäristösyistä. Edellä mainitut väitteet korreloivat suhteellisen vahvasti keskenään. Ne, jotka vastustavat puun käytön lisäämistä energiantuotannossa, suosivat tiivistä yhdyskuntarakennetta ympäristösyistä. 17
Kuvio 5. Suhtautuminen hajautettuun energiantuotantoon ja yhdyskuntamalliin sekä energiariippuvuuteen Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Puun käyttöä energiantuotannossa pitäisi lisätä runsaasti Suomessa 18 41 11 24 5 Ympäristön kannalta olisi parempi, että ihmiset asuisivat tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa eivätkä haja-asutusalueilla 7 17 8 31 37 Suomen tulisi vähentää riippuvuuttaan ulkomailta tuotavasta energiasta 37 49 5 8 1 Venäjä on energiapolitiikassa hyvä kumppani Suomelle 5 21 15 33 26 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ne, jotka kannattavat puunkäytön lisäämistä, ovat muita useammin täysin samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta. Kaikista vastaajista peräti 86 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää riippuvuuttaan ulkomailta tuotavasta energiasta. Venäjä on Suomen suurin energiantuontimaa. Sen osuus tuonnin arvosta on noin 60 prosenttia. 13 Kolme viidestä (59%) on sitä mieltä, ettei Venäjä ole energiapolitiikassa hyvä kumppani Suomelle. Joka neljännen mielestä (26%) Venäjä on hyvä kumppani. Tulokset todennäköisesti heijastavat viime vuosien kiristynyttä kansainvälistä ilmapiiriä. Suomessa Venäjän kumppanuudesta on keskusteltu erityisesti Fennovoiman ydinvoimalahankkeen yhteydessä. Hankkeen vastustajat ovat korostaneet energiapolitiikan ulkopoliittisia ulottuvuuksia. Lisäksi Itämeren maakaasuputki (Nord Stream) on herättänyt keskustelua Venäjän roolista Euroopassa. Naiset antavat huomattavasti miehiä suuremman tuen kansainvälisille ilmasto- ja energiatavoitteille. Miehet taas näkevät naisia useammin, että Venäjä on hyvä kumppani Suomelle energiapolitiikassa. Vaikka naiset muutoin kannattavat uusiutuvaa energiaa ja uudenlaista energiapolitiikkaa, he kannattavat miehiä harvemmin puunkäytön huomattavaa lisää- 18
mistä energiantuotannossa. Tulos liittyy ennen kaikkea siihen, että miehet painottuvat puunkäyttömyönteisten puolueiden keskustan ja perussuomalaisten kannattajissa ja naiset puolestaan vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajissa. Suomen yhdyskuntarakenne on ollut kiivaan poliittisen debatin kohteena viime vuosina. Mielipiteet ovat tiiviisti yhteydessä asuinpaikan tyyppiin, joka jakaa kansalaiset kahteen leiriin hajauttamiskysymyksissä. Kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat katsovat, että suomalaisten tulisi ympäristösyistä asua tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa eikä puunkäyttöä energiantuotannossa tulisi lisätä. Ei-kaupunkimaisissa ympäristöissä asuvat ajattelevat päinvastoin. Puoluekannan mukaiset erimielisyydet keskittyvät hajauttamiskysymyksissä keskustan ja vihreiden välille. Tulos heijastelee puolueiden kannattajakuntien koostumusta. Keskustan äänestäjistä huomattava osa asuu haja-asutusalueilla ja vihreiden kannattajista kaupunkien keskustoissa. 14 Alle 40-vuotiaat ovat tiiviin, urbaanin yhdyskuntarakenteen puolella, eivätkä he lisäisi puunkäyttöä energiantuotannossa. Tulosta selittää osin puoluekannatuksen eroavaisuudet sekä se, että alle 40-vuotiaista suurempi osuus asuu kaupungeissa kuin vanhemmista ikäryhmistä. Iällä ei sen sijaan ole lainkaan yhteyttä näkemyksiin tuontienergian määrästä. Koulutus selittää näkemyseroja paremmin kuin ammattiryhmä. Yliopistokoulutetut eroavat muista siinä, että he ovat tiiviin, urbaanin yhdyskuntarakenteen puolella, eivätkä lisäisi puun energiakäyttöä. Lisäksi mitä koulutetumpi vastaaja on, sitä kriittisemmin hän suhtautuu Venäjään energiapoliittisena kumppanina. 19
5. Energia- ja ympäristöasenneulottuvuudet Edelliset luvut toivat esiin kansalaisten energia-asenteita yksittäisissä kysymyksissä, mutta osa tutkimuksen väittämistä muodostaa arvo- ja asenneulottuvuuksia. Esimerkiksi väittämät puhe ilmastonmuutoksesta on vahvasti liioiteltua ja ympäristöasioita käsitellään mediassa aivan liikaa korreloivat keskenään eli vastaajat, jotka ovat samaa mieltä ensimmäisen väittämän kanssa, ovat useimmiten samaa mieltä myös toisen väittämän kanssa ja päinvastoin. Faktorianalyysi (liitetaulukossa 3) osoittaa, mitkä kysymykset korreloivat keskenään. Seuraavaksi käsitellään kolmea kaikkein yhtenäisintä ulottuvuutta 15 : 1. Energiakansalaisuusulottuvuus, johon liittyvät väittämät mittaavat vastaajien kokemaa kompetenssia ja kiinnostuneisuutta energia-asioissa. 2. Ilmasto-ja ympäristöulottuvuus, johon liittyvät väittämät mittaavat vastaajien ilmasto- ja ympäristöarvoja. 3. Luottamusulottuvuus, johon liittyvät väittämät mittaavat vastaajien luottamusta energiayhtiöihin ja päätöksentekijöihin. Ulottuvuuksiin kuuluvista väittämistä muodostettiin keskiarvomuuttujat, jotka kuvaavat vastaajien keskimääräistä suhtautumista kunkin ulottuvuuden muodostaviin väittämiin. Seuraavissa luvuissa käydään yksityiskohtaisemmin läpi näihin ulottuvuuksiin liittyvät väittämät sekä analysoidaan, minkälaisia eroja ulottuvuuksissa muodostuu eri kansalaisryhmien välille. Energiakansalaisuus: innostuvat kansalaiset erottuvat Innokkuus keskustella energia-asioista, kokemus omasta kyvykkyydestä energia-asioissa ja innostus kokeilla uudenlaisia energiaratkaisuja linkittyvät toisiinsa. Kuvio 6 osoittaa, että noin 60 prosenttia on innostunut keskustelemaan energia-asioista ja noin kolmannes (32 %) ei ole. 40 prosenttia on samaa mieltä väitteestä minulla on keskimääräistä paremmat tiedot ja taidot energia-asioissa. Lähes yhtä suuri osuus (37%) uskoo omien tietojen 20
TAULUKKO 1: Energia- ja ympäristöasenteiden pohjalta muodostuvat ulottuvuudet. ENERGIAKANSALAISUUS- ULOTTUVUUS Väittämät: Olen innostunut keskustelemaan energia-asioista Minulla on keskimääräistä paremmat tiedot ja taidot energia-asioissa Olen kiinnostunut kokeilemaan uudenlaisia kodin älyratkaisuja säästääkseni energiaa Keskiarvo 3,30 (asteikolla 1 5) Mitä korkeampi keskiarvo, sitä useammin samaa mieltä edellä mainituista väittämistä Energia-asioista keskimääräistä innostuneemmat kansalaisryhmät: ILMASTOJA YMPÄRISTÖ- ULOTTUVUUS Väittämät: Puhe ilmastonmuutoksesta on vahvasti liioiteltua Yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla ei ole merkitystä ympäristöongelmien ratkaisemisessa Suomalaisten työpaikat ovat tärkeämpiä kuin ilmastoja ympäristötavoitteiden toteuttaminen Ilmastonmuutoksesta syyllistetään liikaa tavallisia ihmisiä ja heidän valintojaan Ympäristöasioita käsitellään mediassa aivan liikaa Koen ärtymystä, kun ihmiset korostavat elämäntapansa ympäristöystävällisyyttä Keskiarvo 2,64 (asteikolla 1 5) Mitä korkeampi keskiarvo, sitä useammin samaa mieltä edellä mainituista väittämistä Keskimääräistä ilmasto- ja ympäristömyönteisemmät kansalaisryhmät: LUOTTAMUSULOTTUVUUS Väittämät: Suomalaiset energiayhtiöt ajattelevat vain voiton maksimointia (väittämä käännetty toiseen suuntaan keskiarvomuuttujaa varten) Suomalaiset energiayhtiöt ovat toiminnassaan avoimia Luotan siihen, että poliitikot tekevät viisaita päätöksiä energia-asioissa Keskiarvo 2,37 (asteikolla 1 5) Mitä korkeampi keskiarvo, sitä useammin samaa mieltä edellä mainituista väittämistä Keskimääräistä vahvemman luottamuksen kansalaisryhmät miehet hyvätuloiset korkeasti koulutetut yrittäjät, johtavassa asemassa olevat ylemmät toimihenkilöt sekä maanviljelijät naiset korkeasti koulutetut kaupunkien keskustoissa asuvat vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat keskustan ja kokoomuksen kannattajat Keskimääräistä vähemmän innostuneet kansalaisryhmät: Ilmasto- ja ympäristötalkoisiin kriittisesti suhtautuvat kansalaisryhmät: Keskimääräistä heikomman luottamuksen kansalaisryhmät: naiset yli 65-vuotiaat työntekijät matalasti koulutetut energiakysymyksissä tietotasoltaan heikot miehet matalasti koulutetut perussuomalaisten kannattajat äänestämättömät maaseudun ja haja-asutusalueiden asukkaat maanviljelijät energiakysymyksissä tietotasoltaan heikot vasemmistoliiton kannattajat äänestämättömät 21
ja taitonsa olevan keskimääräistä huonompia. Neljännes vastaajista ei osaa arvioida kyvykkyyttään. Kaksi kolmesta (66%) on kiinnostunut kokeilemaan uudenlaisia kodin älyratkaisuja säästääkseen energiaa. Vain neljännes (23%) on toista mieltä. Nämä kolme väittämää muodostavat energiakansalaisulottuvuuden. Tutkimuksessa testattiin myös viidellä eri kysymyksellä vastaajien todellista tietotasoa energia-asioissa. Tulokset osoittavat, että koettu tieto- ja taitotaso on yhteydessä mitattuun tietotasoon. Ne, jotka arvioivat omat tietonsa ja taitonsa keskimääräistä paremmiksi, tiesivät keskimääräistä useammin oikeat vastaukset kysymyksiin. Lisäksi vastaajat ovat sitä innokkaampia keskustelemaan energiaratkaisuista, mitä korkeampi heidän mitattu tietotasonsa on. Mitatulla tietotasolla ei sen sijaan ole lainkaan tilastollista yhteyttä kiinnostukseen kokeilla älyratkaisuja kaikki ovat tasaisen kiinnostuneita niistä tietotasosta riippumatta. Kuvio 6. Kiinnostus energia-asioita kohtaan ja koettu kompetenssi (%). Väittämät, jotka muodostavat energiakansalaisulottuvuuden. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Olen innostunut keskustelemaan energiaratkaisuista 14 45 10 23 9 Minulla on keskimääräistä paremmat tiedot ja taidot energia-asioissa 9 31 24 26 11 Olen kiinnostunut kokeilemaan uudenlaisia kodin älyratkaisuja säästääkseni energiaa 18 48 10 17 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 22
Miehet, hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ovat vihkiytyneitä energia-asioihin Energia-asioihin vihkiytyneimpiä ovat alle 40-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja miehet Tärkein vihkiytyneisyyttä selittävä tekijä on sukupuoli, vaikka myös iällä ja koulutuksella on vaikutusta Eläkeikäiset miehet ovat kiinnittyneempiä energia-asioihin kuin nuoret naiset perus- tai ammattikoulun käyneet miehet ovat kiinnittyneempiä kuin korkeasti koulutetut naiset Kuvion 6 väittämistä muodostuu kokonaisuus, jota voidaan kutsua energiakansalaisulottuvuudeksi. Energiakansalaiset ovat innokkaita keskustelemaan energia-asioista. He pitävät tietotasoaan keskimääräistä parempana ja haluavat kokeilla ennakkoluulottomasti uusia energiaratkaisuja. Kuviossa 7 on tarkasteltu väestöryhmittäin suomalaisten sijoittumista energiakansalaisulottuvuudella. Kuvion 7 lukemat ovat kuvion 6 väittämistä laskettuja keskiarvoja asteikolla 1 5 (1 = energia-asioissa passiiviset, 5 = energia-asioihin vihkiytyneet). Miehet ovat huomattavasti naisia vihkiytyneempiä energia-asioihin. He ovat kiinnostuneempia keskustelemaan niistä, kokevat omat tietonsa ja taitonsa paremmiksi ja ovat innokkaampia kokeilemaan älyratkaisuja. Myös iällä on vaikutusta. Nuoret ovat innostuneempia kuin vanhemmat (yli 50-vuotiaat). Kaikkein innostuneimpia ovat alle 40-vuotiaat miehet. Toisaalta myös eläkeikäiset miehet ovat kiinnittyneempiä energia-asioihin kuin nuoret naiset. Sukupuoli selittää ikää vahvemmin energiakansalaisuutta. Johtavassa asemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät ovat jonkin verran vihkiytyneempiä kuin työntekijät ja toimihenkilöt. Lisäksi hyvä tulotaso lisää innokkuutta. Nämä ryhmät erottuvat myös kiinnittymisellä yhteiskunnallisiin asioihin. 16 Näistä eroista huolimatta energiakansalaisuus on ennen muuta sukupuolikysymys. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan miehet ja naiset ovat yhtä kiinnostuneita keskustelemaan politiikasta. Erityisen kiinnostuneita ovat 50 64-vuotiaat. Innostuneisuus energia-asioissa on sen sijaan ennen muuta nuorehkojen miesten ominaisuus. Kuvaavaa on, että vaikka korkeampi koulutus lisää yleisesti sekä miesten että naisten kiinnostusta energia-asioihin, ovat peruskoulun tai ammattikoulun käyneet miehet kiinnostuneempia energiakysymyksistä kuin korkeasti koulutetut naiset. Olettavasti tulos liittyy jo edellä mainittuun näkökohtaan 23
Kuvio 7: Energiakansalaisuus väestöryhmittäin, keskiarvo asteikolla 1 5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 5,0 KAIKKI 3,30 Mies Nainen 3,02 3,48 alle 30-vuotiaat 30 39 40 49 50 64 65 yrittäjä johtava asema muu ylempi toimihenkilö, asiantuntija toimihenkilö työntekijä maanviljelijä työtön perusasteen koulutus ammatillinen koulutus ylioppilas/lukio opisto AMK yliopisto 20.000 euroa/v 20.001 40.000 euroa/v 40.001 60.000 euroa/v 60.001 90.000 euroa/v 90.001 euroa/v kaupungin keskusta esikaupunkialue tai lähiö kunnan keskusta muu taajama maaseudun haja-asutusalue omakotitalo rivi-/paritalo kerrostalo 3,41 3,49 3,40 3,26 3,18 3,24 3,13 3,27 3,51 3,54 3,55 3,55 3,13 3,20 3,34 3,19 3,40 3,47 3,24 3,15 3,31 3,44 3,60 3,29 3,30 3,26 3,22 3,39 3,37 3,32 3,20 heikko tietotaso (0 2 oikein) tyydyttävä tietotaso (3 oikein) hyvä tietotaso (4 oikein) erittäin hyvä tietotaso (5 oikein) 2,98 3,04 3,11 3,41 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 5,0 24
siitä, että energiaan liittyy teknologiaa ja tekniikkaa, jotka kiinnostavat miehiä enemmän kuin naisia. Asuinpaikalla on vähäinen vaikutus ulottuvuuteen. Maaseudulla asuvat ovat kuitenkin hieman muita kiinnostuneempia. Lisäksi omakotitalossa asuvat ovat hieman kerrostalossa asuvia kiinnittyneempiä energia-asioihin. Harva kansalainen on hyvin innokas tai hyvin välinpitämätön Kuinka suuri osuus suomalaisista on energia-asioihin vihkiytyneitä ja kuinka moni niistä piittaamattomia? Vastaajat voidaan jakaa karkeasti viiteen ryhmään energiakansalaisulottuvuuden perusteella. 17 1. Energia-asioihin erittäin vihkiytyneet (16 %) Ryhmässä ovat yliedustettuina erityisesti alle 40-vuotiaat miehet ja ne joilla on korkea tulo-, koulutus- ja tietotaso 2. Energia-asioihin jokseenkin vihkiytyneet (27 %) Hieman yliedustettuina miehet, omakotitaloissa asuvat, suhteellisen hyvätuloiset ja ne, joilla on korkea tietotaso 3. Neutraalit (39 %) 4. Energia-asioista jokseenkin piittaamattomat (13 %) Hieman yliedustettuina naiset, työntekijät, toimihenkilöt ja suhteellisen pienituloiset 5. Energia-asioista hyvin piittaamattomat (6 %) Ryhmässä korostuvat hyvin vahvasti naiset. Lisäksi yliedustettuina ovat kerrostaloissa asuvat, eläkeikäiset ja peruskoulun käyneet Kokonaisuudessaan energia-asioihin vihkiytyneiden osuus (43 %) on siis huomattavasti suurempi kuin niistä piittaamattomien (19 %). Toisaalta myös näiden kategorioiden väliin jäävien osuus on noin 40 prosenttia. Energia-asiat koskettavat kaikkia suomalaisia, ja moni suhtautuu niihin neutraalisti: ei olla erityisen innostuneita, muttei välinpitämättömiäkään. Ilmasto- ja ympäristöulottuvuus: ajaako ilmasto ja ympäristö kaiken edelle? Suhtautuminen ilmasto- ja ympäristöasioihin jakaa suomalaisia. Aihetta koskevat väittämät muodostavat tutkimusaineistossa merkittävän arvo- ja asenneulottuvuuden. 25
Osa kansalaisista suhtautuu ilmasto- ja ympäristökysymyksiin kriittisesti. He pitävät ilmastonmuutosta jokseenkin liioiteltuna ja ovat vahvasti sitä mieltä, että ilmastonmuutoksesta syyllistetään liikaa tavallisia ihmisiä. Heidän mielestään suomalaisten työpaikat ovat tärkeämpiä kuin ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Muiden tapa korostaa elämäntapansa ympäristöystävällisyyttä herättää ärtymystä ja lisäksi ympäristöasioita käsitellään liikaa mediassa. He myös kokevat, ettei ihmisten kulutusvalinnoilla ole merkitystä ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Näistä väittämistä muodostuu ulottuvuus, jota voidaan kutsua ilmasto- ja ympäristöulottuvuudeksi: osa kansalaisista pistää ilmaston ja ympäristön etusijalle, osa pistää Suomen ja tavalliset ihmiset ilmasto- ja ympäristötalkoiden edelle. Kuvio 8 osoittaa, että ilmastonmuutoksen yleinen merkitys tunnistetaan. Kolme neljästä (73%) ei pidä puhetta ilmastonmuutoksesta liioiteltuna. Joka viides (22%) on kuitenkin päinvastaista mieltä. Vaikka ilmastonmuutoksen merkitys tunnistetaan, enemmistö (62%) kokee, että ilmastonmuutoksesta syyllistetään liikaa tavallisia ihmisiä ja heidän valintojaan. Tulos on syytä ymmärtää suomalaisessa kontekstissa. Keskustelussa ilmastonmuutoksesta korostetaan usein suurten ja paljon saastuttavien maiden merkitystä. Tässä katsannossa suomalaisten vaikutus voi vaikuttaa maailman mittakaavassa vähäiseltä. Kuvio 8: Mielipiteet ilmastoa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä (%). Väittämät, jotka muodostavat ilmasto- ja ympäristöulottuvuuden Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Puhe ilmastonmuutoksesta on vahvasti liioiteltua 7 15 5 28 45 Yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla ei ole merkitystä ympäristöongelmien ratkaisemisessa Suomalaisten työpaikat ovat tärkeämpiä kuin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttaminen Ilmastonmuutoksesta syyllistetään liikaa tavallisia ihmisiä ja heidän valintojaan 6 19 3 40 32 10 30 8 37 14 27 35 4 24 10 Ympäristöasioita käsitellään mediassa aivan liikaa 6 15 9 43 27 Koen ärtymystä, kun ihmiset korostavat elämäntapansa ympäristöystävällisyyttä 11 29 10 32 18 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 26
suomalaisessa kontekstissa. Keskustelussa ilmastonmuutoksesta korostetaan usein suurten ja paljon saastuttavien maiden merkitystä. Tässä katsannossa suomalaisten vaikutus voi vaikuttaa maailman mittakaavassa vähäiseltä. Kysymys siitä, ovatko suomalaisten työpaikat tärkeämpiä kuin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttaminen, jakaa kansalaisia. 40 prosenttia pistää työpaikat etusijalle ja 51 prosenttia ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Huomionarvoista onkin, että vaikka suomalaiset ovat yleisellä tasolla varsin huolestuneita ilmastonmuutoksesta, EU-maiden vertailussa suomalaisten huoli on keskimääräistä alhaisempaa. Vain viiden maan kansalaiset ovat ilmastonmuutoksesta vähemmän huolissaan kuin suomalaiset. 18 Yksilön valintojen merkityksestä on suhteellisen vankka yksimielisyys. Kolme neljästä (72%) uskoo, että yksittäisen ihmisen kulutusvalinnoilla on merkitystä ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Tulos on hyvin linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jonka mukaan suomalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan energiakysymyksiin ennen muuta kuluttajina. Luottamus vaikutusmahdollisuuksiin poliittisen kanavien välityksellä on vähäisempää. 19 Seitsemänkymmentä prosenttia katsoo, ettei ympäristöasioita käsitellä mediassa liikaa, mutta ympäristöystävällisen elämäntavan korostaminen jakaa suomalaisia. Neljäkymmentä prosenttia suomalaisista kokee ärtymystä, kun ihmiset korostavat elämäntapansa ympäristöystävällisyyttä. Päinvastaista mieltä on puolet suomalaisista. Miehillä, matalasti koulutetuilla, perussuomalaisilla ja äänestämättömillä on mitta täynnä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä Naiset, nuoret ja korkeasti koulutetut asettavat ilmasto- ja ympäristökysymykset keskimääräistä useammin etusijalle Sukupuoli on kuitenkin tärkeämpi selittäjä kuin ikä tai koulutus: alle 30-vuotiaat miehet suhtautuvat ilmasto- ja ympäristötalkoisiin kriittisemmin kuin eläkeikäiset naiset korkeasti koulutetut miehet suhtautuvat ilmasto- ja ympäristötalkoisiin yhtä kriittisesti kuin peruskoulun käyneet naiset Puoluekanta erottelee kansalaisia kaikkein vahvimmin: vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat asettavat ilmaston ja ympäristön etusijalle Perussuomalaisissa ja äänestämättömissä on keskimääräistä enemmän kriittisyyttä 27
Kuvio 9. Ilmasto- ja ympäristöulottuvuus väestöryhmittäin, keskiarvot asteikolla 1 5 Ilmasto ja ympäristö ensin Ilmasto- ja ympäristötalkookriittiset 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KAIKKI Mies Nainen 2,35 2,64 2,82 alle 30-vuotiaat 30 39 40 49 50 64 65 2,33 2,51 2,64 2,66 2,75 yrittäjä johtava asema muu ylempi toimihenkilö, asiantuntija toimihenkilö työntekijä maanviljelijä työtön 2,77 2,58 2,57 2,56 2,70 2,59 3,09 perusasteen koulutus ammatillinen koulutus ylioppilas/lukio opisto AMK yliopisto 2,85 2,90 2,45 2,66 2,64 2,39 Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 2,54 2,65 2,70 2,68 kaupungin keskusta esikaupunkialue tai lähiö kunnan keskusta muu taajama maaseudun haja-asutusalue 2,51 2,59 2,80 2,67 2,82 heikko tietotaso (0 2 oikein) tyydyttävä tietotaso (3 oikein) hyvä tietotaso (4 oikein) erittäin hyvä tietotaso (5 oikein) 2,73 2,62 2,67 2,62 keskusta kokoomus perussuomalaiset SDP vihreät vasemmistoliitto RKP KD äänestämättömät 1,75 2,72 2,79 2,62 2,13 2,40 2,70 3,05 3,39 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 28
Kuviossa 9 on tarkasteltu väestöryhmittäin suomalaisten sijoittumista energiakansalaisulottuvuudella. Kuvion 9 lukemat ovat kuvion 8 väittämistä laskettuja keskiarvoja asteikolla 1 5 (1 = ilmasto ja ympäristö etusijalle, 5 = ilmasto- ja ympäristötalkookriittiset). Miehet suhtautuvat huomattavasti naisia kriittisemmin ilmasto- ja ympäristötalkoisiin. Tulos on hyvin linjassa aiempien tutkimusten kanssa: naiset asettavat ei-materialistiset tavoitteet miehiä useammin etusijalle. 20 Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. Alle 30-vuotiaat ovat ilmasto- ja ympäristöystävällisiä muita useammin. Sukupuoli vaikuttaa kuitenkin asenteisiin ikää enemmän. Kolmekymppiset miehet ovat kriittisempiä kuin eläkeikäiset naiset, vaikka koko väestön tasolla kolmekymppiset asettavat eläkeikäisiä useammin ilmaston ja ympäristön etusijalle. Vaikka työntekijöiden on havaittu painottavan aineellisia asioita ja oman maan etua 21, työntekijät eivät erotu ilmasto- ja ympäristökysymyksissä muista ammattiryhmistä. Maanviljelijät ja yrittäjät ovat sen sijaan keskimääräistä kriittisempiä. Maanviljelijöiden pienen määrän (n = 57) vuoksi tilastollisesti luotettavien johtopäätöksien tekeminen on epävarmempaa kuin muiden ryhmien kohdalla. Tulos on kuitenkin siinä mielessä luonteva, että ympäristölainsäädännön muutoksilla on usein suoria vaikutuksia maanviljelijöiden ammatinharjoittamiseen ja tuloihin. Myös koulutus vaikuttaa asenteisiin. 22 Perus- tai ammattikoulun käyneet asettavat ilmaston ja ympäristön etusijalle huomattavasti harvemmin kuin lukion käyneet ja yliopistokoulutetut. Puoluekanta erottelee kansalaisia kaikkein vahvimmin. Erityisesti vihreiden, mutta myös vasemmistoliiton kannattajat asettavat ilmaston ja ympäristön etusijalle. Perussuomalaisissa ja äänestämättömissä on sen sijaan paljon ilmasto- ja ympäristönsuojelukriittisyyttä. Toisaalta mielipiteet noudattelevat myös jossain määrin hallitus oppositio-jakoa: nykyisten hallituspuolueiden kannattajakunnissa on enemmän ilmasto- ja ympäristönsuojelukriittisyyttä kuin oppositiossa. Enemmistö laittaa ilmaston ja ympäristön etusijalle Kuinka suuri osuus suomalaisista suhtautuu ilmasto- ja ympäristökysymyksiin myönteisesti ja kuinka suuri osuus kielteisesti? Suomalaiset voidaan jakaa ilmasto- ja ympäristöulottuvuuden perusteella karkeasti viiteen ryhmään. 23 29
1. Ilmasto- ja ympäristö ehdottomasti etusijalle (25 %) Ryhmän tyypillinen edustaja on alle 30-vuotias, yliopistokoulutettu, pääkaupunkiseudulla asuva, vihreitä kannattava nainen. 2. Ilmasto- ja ympäristö jossain määrin etusijalle (33 %) Ryhmässä ovat hieman yliedustettuina johtavassa asemassa olevat, naiset ja SDP:n kannattajat. 3. Neutraalit (17 %) 4. Ilmasto- ja ympäristötalkoisiin jokseenkin kriittisesti suhtautuvat (17 %) Hieman yliedustettuina miehet, maanviljelijät ja matalasti koulutetut. 5. Ilmasto- ja ympäristötalkoisiin hyvin kriittisesti suhtautuvat (8 %) Perussuomalaiset korostuvat vahvasti. Heitä on tässä ryhmässä yhdeksän kertaa enemmän kuin ilmaston ja ympäristön ehdottomasti etusijalle laittavissa. Kokonaisuudessaan ilmaston ja ympäristön etusijalle laittavien osuus (58%) on siis huomattavasti suurempi kuin kriittisten (25%) osuus. Tämä näkyy myös siinä, että ympäristöarvojen ja uusiutuvan energian nimiin vannovat ohjelmallisesti tällä hetkellä lähes kaikki eduskuntapuolueet. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan perussuomalaiset. Luottamusulottuvuus: Energiayhtiöillä ja päätöksentekijöillä on parannettavaa toiminnassaan Energiayhtiöiden ja poliitikkojen toimintaa arvioivat väittämät ovat yhteydessä toisiinsa. Ne, joiden mielestä energiayhtiöt ajattelevat voiton maksimointia, eivät myöskään luota energiayhtiöiden avoimuuteen ja epäilevät poliitikkojen kykyjä energia-asioissa. Suomalaisista 76 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaiset energiayhtiöt ajattelevat vain voiton maksimointia. Toisin ajattelee vain 15 prosenttia. Noin puolet (49 %) ei luota siihen, että suomalaiset energiayhtiöt ovat toiminnassaan avoimia, kuten kuvio 10 osoittaa. Joka kolmas vastaaja luottaa avoimuuteen. Eikä kansalaisten skeptisyys koske pelkästään energiayhtiöiden toimintaa: suomalaisista 67 prosenttia arvelee, etteivät poliitikot ole kyvykkäitä tekemään viisaita energiapäätöksiä. 30