Ydinjätehuollon vastuumäärälaskelmien evaluointi / ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto

Riitta Kyrki-Rajamäki Juhani Vihavainen Ydinjätehuollon vastuumäärälaskelmien evaluointi / ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomuksia ja selvityksiä 4/2003 Energiaosasto

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Kertomuksia ja selvityksiä Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 4/2003 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Riitta Kyrki-Rjamäki Juhani Vihavainen Julkaisuaika Joulukuu 2003 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ydinjätehuollon vastuumäärälaskelmien evaluointi / ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto Tiivistelmä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydintekniikan laboratorio on arvioinut tässä hankkeessa ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannusarvioiden sisältöä ja suuruusluokan oikeellisuutta. Arvioinnin kohteena ovat olleet ne kustannusarviot eli jätehuoltokaaviot, jotka Suomen ydinjätehuoltovelvolliset voimayhtiöt toimittavat vuosittain kauppa- ja teollisuusministeriölle taloudellista varautumista koskevien päätösten pohjaksi. Vastuumäärälaskelmien osa-alueet ovat seuraavat: ydinvoimalaitoksen valvottuun säilytykseen saattaminen, valvottu säilytys, aktivoituneiden laitososien purku, kontaminoituneiden osien purku sekä muu tarvittava purkutyö. Arvioitavana ovat olleet jätehuoltovelvollisten esittämät, varautumisen pohjana käytettävät vastuumääräarviot ja niiden kattavuus, kustannusarvioiden oikeellisuus ja arvioiden epävarmuuden arviointi. Lisäksi on pyritty selvittämään mahdollisia poikkeamia kansainvälisistä arvioista ja näiden poikkeamien syitä. Hankkeessa on käyty läpi käytettävissä oleva käytöstäpoiston suunnittelu- ja kustannusarviomateriaali. Hankkeessa on arvioitu kustannusarvioissa mainittujen teknisten työmenetelmien toiminta suhteessa niistä aiheutuviin kustannuksiin. Arvioinnin keskeiset tulokset: Laaditut käytöstäpoiston suunnitelmat näyttävät yleisesti toteuttamiskelpoisilta ja turvallisilta. Laadittuja ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannusarvioita voidaan pitää suuruusluokiltaan oikeina, koska toteutustavat vaikuttavat realistisilta ja perustuvat nykytekniikkaan ja nykyiseen kustannustasoon; voimayhtiöiden suunnitelmat näyttävät melko vahvasti, että yksityiskohtaisella suunnittelulla voidaan päästä huomattaviinkin säästöihin. Kustannusarvioissa toivottavaa olisi jatkossa parempi läpinäkyvyys eli käytettyjen yksikkökustannusten alkuperä tulisi olla selvityksissä mukana, voimayhtiöiden kesken voisi olla parempaa koordinaatiota siitä, että jätehuoltokaavioissa kustannusjaottelun alakohdat olisivat mahdollisuuksien mukaan toisiaan vastaavia; suomalainen käytäntö vastaa tärkeimmiltä osin IAEA:n uusia suosituksia. Vuosittain tapahtuva indeksitietoihin perustuva päivitys ei yksin riitä pitämään suunnitelmia ajantasaisina, vaan Suomessa vaadittu perusteellisempi suunnitelmien päivitys viiden vuoden välein on edelleen tarpeen. KTM:n yhdyshenkilö: Energiaosasto/Anne Väätäinen, puh. (09) 1606 4836 Asiasanat ydinjätehuolto, ydinvoimalaitos, käytöstäpoisto, varautuminen, kustannukset, arviointi ISSN 1456-9981 Kokonaissivumäärä 37 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 951-739-745-3 Hinta - Kustantaja Edita Publishing Oy

Esipuhe Tässä hankkeessa tarkastellaan ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannusarvioiden sisältöä ja suuruusluokan oikeellisuutta. Arvioinnin kohteena ovat ne kustannusarviot, jotka Suomen ydinjätehuoltovelvolliset voimayhtiöt toimittavat vuosittain kauppa- ja teollisuusministeriölle (KTM) taloudellista varautumista koskevien päätösten pohjaksi. Vastuumäärälaskelmien osa-alueet ovat seuraavat: ydinvoimalaitoksen valvottuun säilytykseen saattaminen, valvottu säilytys, aktivoituneiden laitososien purku, kontaminoituneiden osien purku, muu tarvittava purkutyö. Arvioitavana ovat jätehuoltovelvollisten esittämät, varautumisen pohjana käytettävät vastuumääräarviot ja niiden kattavuus, kustannusarvioiden oikeellisuus ja arvioiden epävarmuuden arviointi. Lisäksi pyritään selvittämään mahdollisia poikkeamia kansainvälisistä arvioista ja näiden poikkeamien syitä. Tässä hankkeessa ei puututa käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyn eikä loppusijoituksen kustannuksiin. Hankkeessa on käyty läpi käytöstäpoiston suunnittelu- ja kustannusarviomateriaali ja arvioitu kustannusarvioissa mainittujen teknisten työmenetelmien toiminta suhteessa niistä aiheutuviin kustannuksiin. Voimayhtiöiden pitää uusia käytöstäpoistosuunnitelma viiden vuoden välein. Hankkeessa on käsitelty pääasiassa vuonna 1998 KTM:lle toimitettua materiaalia, mutta otettu ennakkotietoina jossain määrin huomioon myös vuoden 2003 lopussa KTM:lle toimitettavien uusien viisivuotissuunnitelmien tietoja. Helsinki, joulukuu 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto

Sisällysluettelo Esipuhe...................................... 5 Sisällysluettelo.................................. 7 1 Johdanto.................................. 9 2 Käytöstäpoiston strategiat ja toimintatavat............ 10 2.1 Käytöstäpoiston strategiat....................... 11 2.2 Käytöstäpoiston yleiset vaatimukset ja suositukset.......... 11 2.3 Käytöstäpoiston kustannukset..................... 13 2.3.1 Kustannusten osatekijät.................... 13 2.3.2 Menetelmät kustannusten arvioimiseksi............ 14 2.3.3 Rahoitusmallit......................... 14 3 Toimintatavat Suomessa........................ 15 4 Fortumin suunnitelma......................... 17 4.1 Käytöstäpoiston toimenpiteet: purkaminen............... 17 4.2 Käytöstäpoiston kustannukset..................... 19 5 TVO:n suunnitelma........................... 21 5.1 Käytöstäpoiston toimenpiteet: valvottu säilytys ja purkaminen.... 21 5.2 Käytöstäpoiston kustannukset..................... 24 6 Käytöstäpoistosuunnitelmien arviointi............... 27 6.1 Tekninen osuus............................. 27 6.1.1 Fortum............................. 27 6.1.2 TVO.............................. 28 6.1.3 Vertailu............................. 29 6.2 Kustannukset.............................. 30 6.2.1 Fortum............................. 30 6.2.2 TVO.............................. 30 6.2.3 Vertailu............................. 31 6.2.4 Kustannusarvioiden epävarmuus................ 31 6.2.5 Ominaiskustannusten vertailu................. 32 6.2.6 Vertailu kansainvälisiin kustannusarvioihin.......... 33 7 Yhteenveto................................. 35 Viiteluettelo................................... 37

9 1 Johdanto Termi käytöstäpoisto (decommissioning) ydinvoimalaitosten yhteydessä viittaa niihin hallinnollisiin ja teknisiin toimenpiteisiin, joiden avulla ydinvoimalaitoksen sallitaan vapautuvan kokonaan tai osittain ydinturvallisuusviranomaisen valvonnan piiristä. Toimenpiteillä laitospaikalta poistetaan kaikki radioaktiivisuuspitoisuudeltaan valvontarajan ylittävä materiaali. Nämä toimenpiteet käsittävät dekontaminoinnin, radioaktiivisen materiaalin sekä muun jätteen purkamisen, poiston ja asianmukaisen loppusijoituksen. Toimenpiteet toteutetaan järjestelmällisellä säteilyn haittatekijöitä vähentävällä tavalla perustuen etukäteissuunnitteluun ja arviointiin turvallisuuden takaamiseksi käytöstäpoiston aikana. Käytöstäpoiston toimintojen aikajänne saattaa tyypillisesti vaihdella muutamista vuosista vuosikymmeniin. Käytöstäpoisto voidaan toteuttaa joko yhtenä jatkuvana laitoksen sulkemista seuraavana operaationa tai sarjana jaksottaisia toimenpiteitä (vaiheittainen käytöstäpoisto). Tällöin esimerkiksi välittömästi laitoksen sulkemisen jälkeen suoritetaan tietyt toimenpiteet, jotta laitosta voidaan ilman aktiivisia toimenpiteitä säilyttää pitkään valvotussa tilassa, ja sitten vuosikymmenien säilytyksen jälkeen suoritetaan varsinainen purkaminen. Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistossa on periaatteessa kaksi mallia, jotka on tehty eri tilanteita varten. Lyhyentähtäimen suunnitelma tehdään sitä varten, jos laitos jouduttaisiin esim. vakavan onnettomuuden takia poistamaan äkillisesti käytöstä. Pitkäntähtäimen suunnitelma tähtää käytöstäpoistoon normaalin käyttöiän päättyessä. Molempia tilanteita varten täytyy olla omat suunnitelmansa ja varautumismallinsa tai ne on täytynyt yhdistää sopivalla tavalla.

10 2 Käytöstäpoiston strategiat ja toimintatavat Kansainvälinen Atomienergiajärjestö IAEA ja OECD:n alainen ydinenergiajärjestö NEA sekä Euroopan komissio ovat jo pitkään pyrkineet toimimaan yhteistyöfoorumeina ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kokemuksen ja tietämyksen lisäämiselle. Järjestöt ovat julkaisseet raportteja /1/ /7/, joissa on tarkasteltu käytöstäpoiston yleisiä periaatteita sekä annettu suosituksia toimintatavoiksi. Edelleen kyseiset organisaatiot ovat toimineet koordinaattoreina ja pyrkineet julkaisemaan vertailevia selvityksiä käytöstäpoiston kustannuksista. Vertailuja ovat vaikeuttaneet eri maista saadun aineiston erilaisuus ja puutteellisuus. Lähimmän 20 vuoden aikana monet nyt käynnissä olevat ydinreaktorit saavuttavat käyttöikänsä pään. Näiden laitosten käytöstäpoisto tulee yhä ajankohtaisemmaksi maiden hallituksille, ydinvalvontaviranomaisille sekä itse laitoksia käyttäville voimayhtiöille. IAEA:n jäsenmaat ovat ilmaisseet mielenkiintonsa yhdenmukaisen ja yleisen ohjeistuksen aikaansaamiseksi ydinvoimalaitosten käytöstäpoistolle. IAEA onkin julkaissut muun muassa turvallisuusopasteen vuonna 1999 /5/, jolla pyritään luomaan yhtenäiset lähestymistavat sekä toimintaohjeet ydinvoimalaitosten ja myös tutkimusreaktorien käytöstäpoiston menettelyille. IAEA:n ohjeistuksen mukaan tulisi toimia seuraavasti: Kansallisten viranomaisten, mukaan lukien ydinvalvontaviranomaiset, sekä laitoksia käyttävien yhtiöiden tulisi varmistaa, että ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto tapahtuu turvallisella ja ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Valtioiden hallinnon tehtävänä olisi huolehtia siitä, että ydinlaitosten käytöstäpoistoon tarvittavat rahavarat ovat käytettävissä täysimääräisinä sillä hetkellä, kun niitä tarvitaan. Vastuita ei voitaisi lainsäädännön puitteissa jättää kokonaisuudessaan verovaroista maksettaviksi. Täten valtioiden hallinnon täytyisi olla perillä käytöstäpoiston kokonaiskustannuksista. Ydinlaitosten käyttäjät, voimayhtiöt, pitäisi velvoittaa esittämään käytöstäpoiston kustannusarviot säännöllisin väliajoin. Kustannusarvioiden tulisi olla rakenteeltaan riittävän yleisiä, jotta niiden sisältöä voidaan helposti tarkastella, mutta kuitenkin perusteellisia, jotta kaikki kustannukset tulevat esille. Suomen käytäntöön palataan luvussa 3.

11 2.1 Käytöstäpoiston strategiat Käytöstäpoistomenetelmänä voidaan käyttää erilaisia toteutustapoja. Käytöstäpoistotapa voidaan valita seuraavista vaihtoehdoista: käytöstäpoisto seuraa heti käytön päättymistä (DECON) valvottu säilytys ennen varsinaista käytöstäpoistoa (SAFESTOR) laitoksen pitkäaikainen eristäminen (ENTOMBMENT) Käytöstäpoisto heti käytön päättymisen jälkeen (DECON) tarkoittaa sitä, että heti laitoksen käytön päätyttyä aloitetaan laitoksen käytöstäpoisto. Menetelmässä voimalaitoksen radioaktiiviset osat puretaan täydellisesti lyhyen valmisteluvaiheen jälkeen. Ydinvoimalaitoksen lupavelvoitteista vastuut loppuvat vasta. kun käytöstäpoisto on loppuun suoritettu. Viivästetyn käytöstäpoiston menetelmässä (SAFESTOR) laitosta säilytetään valvotusti esim. 30 vuotta, jolloin laitoksen aktiivisuustasot laskevat siten, että osa laitoksen materiaalista alittaa ominaisaktiivisuudeltaan vapaan rajan ja ne voidaan käsitellä normaalina jätteenä. Valvottu säilytys ennen käytöstäpoistoa tarkoittaa sitä, että ydinvoimalaitos saatetaan käytön päättymisen jälkeen sellaiseen tilaan, että sitä voidaan säilyttää useita vuosia ilman toimenpiteitä pelkän valvonnan alaisena. Tavoitteena on, että lyhytikäisten radionuklidien aktiivisuusinventaarien pienentyessä säilytyksen aikana työntekijöille aiheutuvat säteilyannokset käytöstäpoiston aikana jäävät pienemmiksi. Laitoksen pitkäaikaisen eristämisen (ENTOMBMENT) tapauksessa radioaktiivista materiaalia ei ole tarkoitus koskaan täysin poistaa kokonaisuudessaan. Rajanveto suhteessa viivästetyn purkamisen menetelmään voi olla häilyvä tarkasteltaessa säilytysajan kestoa. Tässä menetelmässä pyrkimyksenä on rajata radioaktiivisen materiaalin sijaintialue minimiin ja eristää alue esimerkiksi betonoimalla, jolloin radioaktiivisesta materiaalista ei ole eristyksen aikana haittaa ympäristölle. Lupavelvoitteista ei saada vapautusta eristysaikana. Eristysaika voi olla luokkaa 100 vuotta. Mahdollisen rajallisen eristysajan jälkeen rakenteet voitaisiin käsitellä normaalien purkutoimenpiteiden mukaan, jos on tarpeen. Tshernobylin onnettomuuden tapauksessa reaktorirakennuksen ympäröinti betonisarkofagilla on ollut lähes ainut käyttökelpoinen rakenteiden käytöstäpoistotapa, koska onnettomuus aiheutti korkea-aktiivisen polttoainemateriaalin leviämisen laitoksessa eikä normaaleja purkamistoimenpiteitä pystytty suorittamaan. Tämä toteutustapa ei pitkäkestoisuutensa takia ole mukana yleisimmissä normaalin käytöstäpoiston suunnitelmissa. 2.2 Käytöstäpoiston yleiset vaatimukset ja suositukset IAEA:n Safety Guide:ssa /5/ on käyty läpi niitä kysymyksiä ja uhkakuvia, jotka tulee ottaa huomioon tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä käytöstäpoiston strategiaksi. Seuraavassa on tuotu esille kysymyksiä, jotka suositusten mukaan pitäisi ottaa huomioon kaikissa käytöstäpoiston toimintatavoissa.

12 Kaikki kulut on pystyttävä arvioimaan ja tarkastamaan säännöllisesti huomioiden erityisesti mahdollisen inflaation ja muiden ulkopuolisten taloudellisten seikkojen muutokset. Mahdollisesti tiukentuvat radiologiset säännökset tai niiden muut muutokset on huomioitava. Suositusten mukaan kustannusarviossa on huomioitava erikoistekniikan kehitys. Esim. dekontaminoinnin tehokkuus on viime vuosina parantunut huomattavasti. Tehokkaalla dekontaminoinnilla voidaan säteilytasoja pudottaa varsin merkittävästi. Dekontaminoinnin käyttö voi olla kokonaisuuden kannalta jopa tehokkaampaa kuin viivästyksellä aikaansaatu aktiivisuuden lasku. Myös työvaiheiden aikataulut on laadittava realistisesti ja otettava huomioon mahdollisuudet viivästymisiin. Suunnitelmat on laadittava siten, että käytöstäpoiston toimenpiteisiin tarvittava tekniikka on saatavilla ajantasaisesti. Tarvittavat tekniset ratkaisut eivät ole useinkaan laajalti yleisessä käytössä, joten niiden saatavuus saattaa vaihdella ajan mittaan esimerkiksi yritysten luopuessa toiminnastaan vähäisen kysynnän vuoksi. Käytöstäpoiston osana täytyy jätteiden hallintaan olla oma suunnitelmansa, jossa otetaan huomioon jätteen määrä, laatu ja aktiivisuus. Aktivoitunutta jätettä ovat ne materiaalit, joihin sydämen suora neutronisäteily on vaikuttanut laitoksen käytön aikana. Kontaminoitunutta jätettä ovat ne materiaalit, joihin on tarttunut radioaktiivisia aineita esim. primaaripiirin jäähdytysveden vaikutuksesta. Käytöstäpoistolle täytyisi olla poikkeavia tilanteita varten hätätilanneohjeistus samaan tapaan kuin laitosten normaalin tehokäytön aikana. Käytöstäpoistolle on myös jo etukäteen sovittava toimiva laaduntarkkailu- ja varmistusjärjestelmä, johon on sisällytetty laatukriteerien mukaiset toimintaohjeet kaikille käytöstäpoistoon liittyville toiminnoille. Normaalin käytännön mukaan laatujärjestelmä ja sen toimivuus on säännöllisin väliajoin myös tarkastettava. Viivästetyn käytöstäpoiston tapauksessa riskeistä suurin lienee, löytyykö enää sulkemisen jälkeen suunnittelun ja insinöörityön hallintaa, mitä hallinnan jatkuva ylläpito maksaa, ja onko se huomioitu kustannusarvioissa. Aikatauluihin saattaa syntyä merkittäviäkin viiveitä, jos joudutaan etsimään tai kehittämään uudestaan henkilöiden vaihtuvuuden myötä kadonnutta ellei peräti menetettyä tietoa ja osaamista. Tiedon säilytys on ehkä tärkein ja vaikein toimenpide viivästyksen aikana. Käytön päättyessä on säilytettävä tieto läpikäytävä huolellisesti. Tietojen säilytysmuoto on valittava siten, että ne ovat käytettävissä myös pitkän ajan päästä. Lisäksi on syytä myös säilyttää ja tallentaa laitoksen käytönajalta oleellista tietoa. Myös tietojen säilyttämisen vastuukysymysten on oltava selvillä jo ennen viivästetyn käytöstäpoiston aloitusta. Laitoksen riittävä ja jatkuva vartiointi on huomioitava.

13 Viivästetty käytöstäpoisto voi aiheuttaa lisäkustannuksia, ellei varmistuta rakenteiden kestävyydestä säilytyksen aikana. Rakenteiden pettäminen voi aiheuttaa mahdollisesti tarpeen uusia joitain osia laitoksesta. Seurauksena voi olla mahdollisuus aktiivisuuden leviämiseen ympäristöön. Mikäli halutaan ennaltaehkäistä näitä tapahtumia vaaditaan jatkuvaa ja tehokasta eristysten, vuotojen ja viemäröintien tarkkailua. Viivästetyn käytöstäpoiston tapauksessa rakennemateriaaleista on oltava mahdollisimman tarkat tiedot, jotta aktivoitumisen kehittyminen voidaan arvioida. Rakenteiden aktivoitumisesta tulee olla mahdollisuuksien mukaan kokeellista tietoutta, jotta vältytään yllättäviltä tilanteilta. Siten tärkeäksi tulee lopullinen jätemäärän arviointi ja ennen käytöstäpoistoa säännöllisesti tehtävät ja käytöstäpoiston yhteydessä tehtävät aktiivisuusmittaukset. Vaikka laitos on pois käytöstä, täytyy säilyttää valmius huoltotoimenpiteisiin säilytyksen aikana. 2.2 Käytöstäpoiston kustannukset Käytöstäpoiston kustannusarvioiden täytyy rakentua siten, että seuraavat perustoiminnot täyttyvät: kyseisen maan hallinnolla on ajantasainen tieto käytöstäpoistoon tarvittavasta rahavaroista, voimayhtiöille määräytyvät rahoitusvastuut ovat ajantasaisia. 2.3.1 Kustannusten osatekijät Kansainvälisissä tutkimuksissa on nostettu seuraavat kohdat kustannusten osatekijöiksi: käytöstäpoiston esivalmistelukustannukset, laitoksen alasajoon liittyvien toimintojen kustannukset, tarvikkeiden ja materiaalien hankinta, purkutoiminnot, jätteen käsittely, poisto ja loppusijoitus, turvallisuus, valvonta ja kunnossapito, laitospaikan puhdistus ja maisemointi, projektin hallinta, tekninen toteutus ja tukitoiminnot, tutkimus ja kehitystyö, polttoaine, muut kustannukset. Useimmiten polttoaineen käsittely ja siitä aiheutuvat kustannukset on eriytetty käytöstäpoiston kustannuksista.

14 2.3.2 Menetelmät kustannusten arvioimiseksi Kustannusten arvioimiseksi ei vielä ole olemassa kansainvälisiä sopimuksia tai vakiintunutta kansainvälisesti hyväksyttyä käytäntöä. Käytettävät menetelmät voivat perustua erilaisiin oletuksiin, aikaisempaan kokemukseen tai toisista ydinlaitostyypeistä saatuun tietoon. Arviot voivat perustua myös tavanomaisten rakenteiden ja laitosten käytöstäpoiston kustannusten soveltamiseen. Kuitenkin on muotoutunut käytäntöjä vertailla kustannusarvioita tiettyjen tunnuslukujen mukaan esimerkiksi vertaillen kustannuksia jätemäärän tai laitostehon yksikköä kohti. Jälkimmäisessä tapauksessa eri laitostyyppejä on vertailtava erikseen, koska niiden jätemäärät sähkötehoa kohti poikkeavat suuresti tyypeittäin. Tarkimmat arviot luonnollisesti perustuvat yksityiskohtaiseen erittelyyn kustannusten synnystä ja rakenteesta ottaen kyseisen laitostyypin erityispiirteet huomioon. Kaikissa tapauksissa insinööritaito ja arviointikyky ovat erittäin tärkeässä asemassa. 2.3.3 Rahoitusmallit Käytöstäpoiston vastuumäärien määrittelylle on useampia vaihtoehtoja rahoitusmalleiksi. Käytännössä varautumislaskelmia varten on kaksi laskentamallia, joita yleisimmin käytetään /6/: Nykyarvomenetelmä (Net present value method, NVP), jolloin varautuminen määritetään diskontattujen käytöstäpoistokustannusten perusteella. Menetelmässä otetaan huomioon kulujen muodostumisen syntyhetki ja aikataulu, minkä jälkeen kustannukset siirretään nykyarvoonsa eli diskontataan. Mitä myöhemmin kustannukset syntyvät sitä alhaisempi on niiden nykyarvo. Current value method (CVM), jolloin varautumismäärä lasketaan siten kuin käytöstäpoisto tapahtuisi arvioinnin hetkellä eli varautumismäärä on samansuuruinen kuin käytöstäpoiston kustannusarviossa laskettu. Tällöin varautumismäärä on riippumaton siitä ajanhetkestä, milloin kustannukset aiheutuvat. Pääasiallinen ero rahoitusmenetelmien välillä on siinä, että nykyarvomenetelmässä varat kertyvät hitaammin ja ovat herkempiä kustannusten syntyaikatauluissa tapahtuville muutoksille. CVM-menetelmässä varat kertyvät nopeammin, jolloin kertyneistä varoista saatu tuotto on suurempi. Useat maat kuten Ranska, Saksa, Japani ja myös Suomi ovat valinneet rahoitusmalliksi CVM:n. Sen sijaan esim. USA:ssa ja Englannissa varat kerätään nykyarvomenetelmää käyttäen.

15 3 Toimintatavat Suomessa Suomen lainsäädännössä säädetään ydinenergialaissa varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin. Laki koskee myös ydinvoimalan käytöstäpoistoa. Ydinvoimayhtiöiden tulee huolehtia ydinjätehuollosta ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista siihen saakka, kunnes ydinjätteet on loppusijoitettu pysyvällä tavalla. Lain mukaan valtion ydinjätehuoltorahasto säilyttää ja turvaavasti sijoittaa ne ydinvoimayhtiöiltä keräämänsä varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseksi. Ydinenergialain 37 mukaan tarkoitetaan: 1 vastuumäärällä jätehuoltovelvollisen tuottamien ydinjätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen arvioitua määrää; 2 rahastotavoitteella sitä varojen määrää, joka jätehuoltovelvollisen rahastoosuuden on kunakin kalenterivuonna saavutettava; 3 rahasto-osuudella sitä varojen määrää, jonka valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa jätehuoltovelvollisella kulloinkin rahastossa olevan; 4 ydinjätehuoltomaksulla sitä vuosittain vahvistettavaa maksua, joka jätehuoltovelvollisen on maksettava valtion ydinjätehuoltorahastolle rahasto-osuuden nostamiseksi rahastotavoitteen suuruiseksi. Suomen ydinjätehuollon lähtökohtana on integroitu lähestymistapa, jossa ydinjätehuoltoa ja sen kustannuksia tarkastellaan kokonaisuutena jätehuoltokaavion avulla. Kaavio on jaettu alakohtiin, jotka ovat: käytetyn polttoaineen (KPA) välivarastointi, KPA:n kuljetukset, KPA:n loppusijoitus voimalaitosjäte käytöstäpoisto tutkimus, kehitys ja hallinto muut kulut, sisältäen viranomais- ja valvontakustannukset sekä verot. Käytöstäpoisto on siis yksi osa-alue ydinjätehuollossa. Kaavion jaottelun mukaan kahteen viimeiseen osa-alueeseen: tutkimus, kehitys ja hallinto sekä muut kulut sisältyy myös käytöstäpoistoon liittyviä kustannuksia, joita ei tässä hankkeessa ole arvioitu. Itse käytöstäpoiston kustannusarvion ulkopuolelle on rajattu myös laitoksen alasajokustannukset, jotka katsotaan vielä laitoksen käyttökustannuksiksi. Suomessa ydinenergia-asetuksen 10 määrittelee vapaasti luovutettavaksi ydinjätteen, jonka keskimääräinen ominaisaktiivisuus on pienempi kuin 10 kbq/kg. Siten lain ja ase-

16 tuksen velvoitteen edellyttämänä ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistolla tarkoitetaan ominaisaktiivisuudeltaan 10 kbq/kg ylittävän materiaalin poistamista laitokselta ja sen loppusijoittamista ihmisen normaalin elinympäristön ulkopuolelle. Käytöstäpoisto ei käsitä koko laitoksen purkamista ja laitospaikan maisemointia. Jäljellejääviä voimalaitosrakenteita voidaan siten harkita uudelleenkäytettäviksi teolliseen toimintaan. Käytöstäpoistoon sisältyvät seuraavat laitoksen materiaalit: aktivoitunut jäte, reaktoripainesäiliö ja sen sisäpuoliset ja ulkopuoliset rakenteet, kontaminoitunut jäte, esim. kaikki primääripiirin veden kanssa kosketuksissa olleet putkistot ja säiliöt. Suomen jätehuoltovelvolliset ovat valinneet toisistaan poikkeavat lähtökohdat ydinvoimalaitostensa käytöstäpoiston suunnittelulle ja kustannusarviolle: Fortum Power and Heat Oy on valinnut välittömän käytöstäpoiston Loviisan voimalaitokselle ja Teollisuuden Voima Oy vaiheittaisen käytöstäpoiston Olkiluodon voimalaitokselle eli 30 vuoden valvotun säilytyksen ennen lopullista purkamista. Ydinjätehuoltovelvolliset eli voimayhtiöt toimittavat kustannusarviot eli jätehuoltokaaviot vuosittain KTM:lle taloudellista varautumista koskevien päätösten pohjaksi. Kaavioissa oletetaan, että laitokset jouduttaisiin purkamaan kyseisen vuoden lopussa, joten kustannustaso määritetään kyseisen vuoden kustannustason mukaan. Tämä oletus vastaa CVMmenetelmän käyttöä. Kustannusarvion perustuminen ko. vuoden lopun tilanteeseen tarkoittaa, että vastuumäärän tulee kattaa vain siihen mennessä kertyneiden jätteiden aiheuttamat kustannukset. Jos toimenpiteitä on jo tehty varautuen koko laitoksen käyttöaikana kertyviin jätemääriin (esim. voimalaitosjätteiden loppusijoitustilojen louhinta), voidaan arviossa hyödyntää varatut tilat itse laitoksen käytöstäpoistoon, mikä alentaa kustannuksia verrattuna koko käyttöiän päättyessä suoritettavan käytöstäpoiston kustannuksiin. Yllättävien tilanteiden esilletulo huomioidaan Suomen lainsäädännössä siten, että ennalta arvaamattomien ydinjätehuollon menojen varalta määrätään kunkin vuoden vastuumäärän ja rahastotavoitteen erotuksen kattamaan luovutettavien vakuuksien arvo korkeintaan 10 prosenttia laskettua suuremmaksi. Viiden vuoden välein ydinjätehuoltovelvolliset toimittavat laajemman raportin, jolloin suunnitelmat saatetaan ajan tasalle. Viiden vuoden jakson ns. välivuosina kustannustiedot päivitetään pääasiallisesti käyttämällä kertoimia, joiden käytöstä on sovittu KTM:n kanssa. Kerroin on ansiotaso- ja rakennuskustannusindeksien muutoksesta laskettu keskiarvo, jolloin molemmilla indekseillä on siis painokertoimena 50 prosenttia. Vuosittaiset jätehuoltokaaviot laaditaan keskitetysti Posiva Oy:ssä.

17 4 Fortumin suunnitelma Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksella on kaksi VVER-440 (V-213)- painevesireaktoria, joista ensimmäinen käynnistyi vuonna 1977 ja toinen 1981. Yksiköt ovat sähköteholtaan 488 MWe (netto) ja lämpöteholtaan 1 500 MW. Vuonna 1987 Fortum (tuolloin Imatran Voima Oy) teki Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelman ja käytöstäpoiston kustannusarvion. Käytöstäpoistosuunnitelmat ja kustannusarviot on saatettu ajan tasalle vuosina 1993 ja 1998. Suunnitelmat pitää tarkistaa viiden vuoden välein eli vuoden 2003 loppuun mennessä valmistuu uusi suunnitelma. 4.1 Käytöstäpoiston toimenpiteet: purkaminen Laitosyksiköiden alkuperäinen suunniteltu käyttöikä oli 30 vuotta. Nykyinen suunnitteluarvio käyttöajalle on 45 vuotta. Fortumin edustajien kanssa käytyjen keskustelujen mukaan uudessa 2003 valmistuvassa käytöstäpoiston varautumissuunnitelmassa käyttöiäksi on suunniteltu 50 vuotta. Fortumin Loviisan laitoksille on käytöstäpoiston nykyisten suunnitelmien ja kustannusarvioiden lähtökohdaksi valittu välitön purkaminen. Välittömän käytöstäpoiston menetelmän valitsemiseen on vaikuttanut mm. se, että kun välitön purkaminen osoitetaan nyt turvallisuuden kannalta mahdolliseksi, on mahdollista valita myöhemmin viivästetty purkaminen, sillä viivästetty käytöstäpoisto on työntekijöiden kokonaissäteilyaltistuksen kannalta helpompi vaihtoehto. Viivästetyn menetelmän haitoiksi Fortumissa tehdyssä sisäisessä selvityksessä on nähty seuraavat tekijät: ammattitaitoisen käytöstäpoistohenkilöstön saatavuuden epävarmuus, lakien ja määräysten mahdollisten muutosten aiheuttamat epävarmuudet, voimalaitoksen rakenteiden kunnon aleneminen viivästyksen aikana, ydinlupavelvoitteiden jatkuminen, laitospaikan ja rakennusten uudelleenkäytön estyminen. Laitosyksiköiden käyttö päättyy 45 vuoden käyttöiän mukaisesti vuosina 2022 (LO1) ja 2025 (LO2). Reaktorit puretaan 2 vuoden jäähtymisajan jälkeen, joten yksiköiden purkamisten välillä on 3 vuoden väli. Voimalaitoksen aktiivisuuden ja kontaminoitumisen kehittymisasteeksi on arvioitu vuonna 1997 90 prosenttia lopullisesta laajuudesta. Kehittymisastetta on nostettu vuosittain yhdellä prosentilla. Lopullinen 100 prosentin taso oletetaan saavutettavan vuosina 2007 2008, minkä jälkeen pitempikään käyttö ei enää lisää aktivoitumis- ja kontaminoitumisastetta. Vapaarajat ovat ominaisaktiivisuudelle 10 kbq/kg ja pintakontaminaatiolle 4 kbq/m 2. Purkutoimien suhteen määräävin nuklidi on Co-60.

18 Purkaminen Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistoon on valittu välitön purkaminen laitoksen käytön päätyttyä. Tällöin laitoksen käyttöhenkilökunta ja sen tietämys saadaan hyödynnettyä myös käytöstäpoistossa. Reaktoripainesäiliö nostetaan reaktorikuilusta kokonaisena ylös, suljetaan säteilysuojan sisälle ja kuljetetaan loppusijoitusluolaan, jossa se sijoitetaan sille varattuun paikkaan. Painesäiliötä käytetään loppusijoitustilana käytön aikana reaktorin sisällä oleville osille. Sisäosat pois lukien polttoaineniput ja säätösauvat sijoitetaan painesäiliöön omille paikoilleen. Polttoainenippujen paikalle sijoitetaan suojaelementtejä, jotka ovat olleet käytön aikana reaktorisydämen ulkokehällä. Muut aktivoituneet osat kuten säätöelementit, säätösauvojen välitangot, säätösauvakäyttöjen alaosat ja sydäninstrumentit sijoitetaan erikseen omissa säiliöissä loppusijoitusluolaan. Painesäiliön kannesta irrotetaan ensin säätösauvakoneistot ja sen jälkeen kansi kuljetetaan loppusijoitusluolaan ja lasketaan reaktoripainesäiliön päälle. Reaktorin betonisen biologisen suojan aktivoitunutta pintakerrosta joudutaan purkamaan. Lopullinen poistosyvyys määritetään siten, että kaikki vapaarajan ylittävä betoni poistetaan. Reaktorin kuilun biologinen suoja ja rakennusbetoni poistetaan vaiheittain ja vyöhykkeittäin käyttämällä kauko-ohjattavaa sahauslaitteistoa. Sahaustyötä tehdään osittain kuivana ja osittain vedenalaisesti ja lisäksi vaatimustasoa nostaa myös erikoismittaisien työvälineiden hankinta ja käyttö. Loviisan laitosyksiköillä on varauduttu suorittamaan primääripiirin dekontaminointi ennen kuin laitoksen käytöstäpoisto aloitetaan. Kontaminoituneiden järjestelmien purkamisessa on suunniteltu käytettäväksi erilaisia metallien leikkausmenetelmiä, kuten plasmaleikkausta, katkaisulaikkoja, hydraulisia leikkureita ja sahausta. Riippuen säteilytasosta voidaan työssä käyttää leikkausrobottia. Suuret kontaminoituneiden järjestelmien komponentit (esim. höyrystimet ja paineistin) kuljetetaan loppusijoitusluolaan kokonaisina. Jätemäärät ja säteilyannokset Käytöstäpoistossa muodostuu radioaktiivista purkujätettä lähes 15 000 kuutiometriä, mistä suurimman osan muodostaa kontaminoitunut materiaali, 8 620 m 3 ja toiseksi suurimman aktivoitunut materiaali, 4 120 m 3. Eri tyyppisten jätteiden määrät on esitetty taulukossa 1. Tilavuudet ovat pakkausten ulkomittojen mukaisia. Reaktoripainesäiliöt ja höyrystimet pakataan ilman ulkoisia pakkauksia. Radioaktiivisuuden määrästä valtaosa on aktivoitunutta materiaalia, 240 000 TBq, kontaminoituneen jätteen aktiivisuus on siitä vain noin kymmenestuhannesosa. Kuitenkin purkamistyöstä aiheutuva säteilyannos jakautuu siten, että aktivoituneiden osien purkamisesta arvioidaan työntekijöiden saavan yhteensä noin 2,66 mansv:n annoksen ja kontaminoituneiden osien purkamisesta 2,65 mansv. Lisäksi voimalaitoksen käyttöhenkilökunnalle aiheutuvan annoksen määrän arvioidaan olevan 2,4 mansv. Käytöstäpoiston kaikista vaiheista arvioidaan saatavan sätei-

19 lyannosta yhteensä 9,2 mansv (mukana 10 % epävarmuuslisä). Viivästetyn purkamistavan valinta vähentäisi säteilyannoksen noin neljäsosaan. Taulukko 1. Aktivoituneen ja kontaminoituneen purkujätteen määrä Loviisan voimalaitoksen yksiköistä yhteensä käytöstäpoistossa pakkausten tilavuuksina Materiaali m 3 Aktivoitunut materiaali 4 120 Kontaminoitunut materiaali ilman pakkausta oleva määrä pakatun jätteen määrä 8 620 3 070 5 550 Huoltojäte 840 Kiinteyttävä jäte 1 175 Yhteensä 14 755 4.2 Käytöstäpoiston kustannukset Arvio Fortumin Loviisan voimalaitoksen yksiköiden 1 ja 2 käytöstäpoiston kokonaiskustannuksille on vuoden 2002 jätehuoltokaavion mukaan 197,1 M. Sisäänrakennettujen varausten lisäksi arvio sisältää yleisen 10 prosentin epävarmuuslisän. Tämä kerroin perustuu Fortumin kokemuksiin toteutetuista rakennusprojekteista ja siinä on otettu huomioon suunnittelun yksityiskohtaisuus. Vuoden 2002 jätehuoltokaavion tehtävänmukainen kustannusjaottelu on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. FORTUMin jätehuoltokaavion mukainen kustannusarvio käytöstäpoistolle Nro Tehtävä M (12/2002) 1 Projektihallinto ja suunnittelu 3,8 2 Valmisteluvaihe 30,3 3 Aktivoituneen materiaalin käsittely 9,9 4 Kontaminoituneen materiaalin käsittely 74,6 5 Huoltojätteen käsittely 1,0 6 Jätepakkaukset 3,1 7 Loppusijoitustilojen laajennus 7,9 8 Käytöstäpoistovaiheen käyttökustannukset 48,5 Kustannukset yhteensä 179,1 Epävarmuusvaraus 10 % 17,9 Kaikki kustannukset yhteensä 197,1 Taulukossa 2 esitetyn jaottelun mukaan selvästi suurimman kustannuserän muodostavat kontaminoituneen materiaalin käsittelykustannukset.

20 Kukin kohta sisältää yksityiskohtaisen jaottelun, jota seuraavassa käsitellään vain pääpiirteittäin. Tehtävään 1, yhteensä 3,8 M, sisältyvät projektiryhmän kustannukset henkilöstöryhmittäin, avustavien palvelujen ja käytöstäpoiston yksityiskohtaisen suunnittelun kustannukset. Työtehtävät on jaettu kymmenen eri työnimikkeen kesken, joille kullekin on määritelty työmäärä (hta) ja työn yksikköhinta vuositasolla. Yksittäisille suunnittelutehtäville on määritetty tarvittava tuntimäärä sekä tuntihinta. Tehtävä 2, yhteensä 30,3 M, sisältää henkilöstökuluja, tarvikkeiden hankintakuluja sekä lämmityksen, valaistuksen, käyttöveden ja vakuutusten kulut. Henkilöstökulut muodostavat suurimman osan, noin 80 prosenttia, tehtävän kuluista. Tehtävä 3, yhteensä 9,9 M, sisältää aktivoituneen materiaalin käsittelyn henkilöstö- ja hankintakustannukset, jotka on eritelty komponenteittain. Eritellyt komponentit ovat reaktorin painesäiliö, reaktorin sisäosat, suojaelementit, säätösauva-absorbaattorit, reaktorirakennuksen kuivasiilo ja reaktorin biologinen kuivasuoja. Tehtävä 4, yhteensä 74,6 M, sisältää kontaminoituneen materiaalin käsittelyn henkilöstö- ja hankintakulut eriteltyinä reaktorirakennuksen ja muiden tilojen suhteen. Tehtävä 5, yhteensä 1,0 M, sisältää huoltojätteen käsittelyn eriteltynä jätepakkausten hankintoihin ja kuljetusten kustannuksiin. Tehtävä 6, yhteensä 3,1 M, sisältää varsinaisen purkujätteen jätepakkausten hankintakustannukset. Tehtävä 7, yhteensä 7,9 M, sisältää loppusijoitustilan (luolan vaihe 3) louhinta-, rakennus- ja koneteknisten laitteiden kustannukset. Tehtävä 8, yhteensä 48,5 M, sisältää käytöstäpoistovaiheen käyttökustannukset, jotka koostuvat henkilöstökuluista sekä energia-, vesi-, vakuutus-, hankinta- ja korjauskuluista.

21 5 TVO:n suunnitelma Teollisuuden Voima Oy (TVO) omistaa ja käyttää kahta Asea Atom Ab:n toimittamaa Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevaa kiehutusvesireaktoria, jotka käynnistettiin vuosina 1978 ja 1980. Yksikköjen sähköteho on nykyään tehonkorotusten jälkeen 840 MWe (netto) ja lämpöteho 2 500 MW. Alun perin laitokset suunniteltiin 40 vuoden käyttöikää varten. Olkiluodon voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelma kustannusarvioineen valmistui vuonna 1990. Se perustuu voimalaitoksen 40 vuoden käyttöikään ja sulkemisen jälkeiseen 30 vuoden valvottuun säilytykseen ennen purkua. Käytöstäpoistosta syntyvät keski- ja vähäaktiiviset jätteet sekä voimalaitoksen käytön aikana kertyneet käytetyt reaktorin sisäosat loppusijoitetaan VLJ-luolan laajennusosaan. Suunnitelmaa täydennettiin mm. purkujätteiden loppusijoituksen turvallisuusanalyysillä vuonna 1993. Vuonna 1998 julkaistu, ajan tasalle saatettu käytöstäpoistosuunnitelma perustuu em. suunnitelmaan ja turvallisuusanalyysiin. Siihen tarkennettiin valvottuun säilytykseen siirtyminen ja valvotusta säilytyksestä työntekijöille aiheutuvien säteilyannosten arviot. Uudessa, vuoden 2003 loppuun mennessä valmistuvassa suunnitelmassa paineastioiden loppusijoittaminen paloittelemattomina on valittu päävaihtoehdoksi. 5.1 Käytöstäpoiston toimenpiteet: valvottu säilytys ja purkaminen TVO on valinnut Olkiluodon ydinvoimalaitosyksikköjen käytöstäpoiston suunnittelun ja kustannusarvion lähtökohdaksi vaiheittaisen käytöstäpoiston eli 30 vuoden valvotun säilytyksen ennen varsinaista käytöstäpoistoa ja purkamista. Valvottu säilytys Laitoksen käytön päättymisen jälkeen laitosyksiköt saatetaan turvalliseen tilaan, jossa aktiivisuuden leviäminen on estetty. Valvotun säilytyksen jälkeen laitosyksiköiden aktiivisuus on merkittävästi alempi kuin välittömästi käytön päättymisen jälkeen. Ennen valvotun säilytyksen alkua suoritetaan seuraavat toimet. Reaktoripainesäiliö ja sisäosat /9/: polttoaineniput ja -kanavat poistetaan reaktorista ja kuljetetaan KPA-varastoon, reaktorin sisäosat (mm. säätösauvat, moderaattoritankin kansi, sydänristikko ja moderaattoritankki) poistetaan ja tilalle rakennetaan teräksinen säteilysuoja,

22 säteilysuojan sisälle pakataan valvotun säilytyksen ajaksi sydänristikot, paloiteltu moderaattoritankki ja sen kansi ilman höyrynerottimia, säätösauvat ja sydäninstrumentit (neutronivuoanturit), säteilysuojan kansi asetetaan paikalleen ja sen päälle höyrynerottimet ja -kuivaimet, reaktoripainesäiliön kansi asennetaan paikalleen ja sen jälkeen reaktori tyhjennetään vedestä, myös suojarakennuksen kupoli asennetaan paikalleen. Laitoksen muut järjestelmät: kaikki järjestelmät tyhjennetään vedestä ja kaikki huoltojätteeksi luokiteltava materiaali (mm. suodatin- ja ioninvaihtomassat) kuljetetaan pois, rakennukset varustetaan ilmastointi- ja viemäröintijärjestelmillä, joilla estetään radioaktiivisuuden leviäminen ympäristöön, rakennusten lämmitys katkaistaan, kaikki ylimääräinen palokuorma poistetaan. Valvotun säilytyksen aikana seurataan laitoksen ja järjestelmien kuntoa, mutta lisää purkutoimenpiteitä ei suoriteta. Purkaminen Valvotun säilytyksen päätyttyä aloitetaan komponenttien purkaminen. Reaktoripainesäiliö, jonka sisälle pakattuna ovat reaktorin sisäosat, irrotetaan ja nostetaan kokonaisena ulos reaktorirakennuksesta ja kuljetetaan voimalaitosjätteen loppusijoitusluolaan tätä varten louhittuun tilaan. Painesäiliön irrottamiseksi katkaistaan kaikki reaktoriin johtavat putkiyhteet ja myös säätösauvojen ohjainputket painesäiliön alapuolelta katkaistaan. Samalla puretaan painesäiliön eristeet /9/. Painesäiliön kanteen kiinnitetään nostokorvakkeet, joista reaktorirakennuksen katolle rakennettu nosturi nostaa painesäiliön pois. Reaktorirakennuksen kattoa ja seinää joudutaan purkamaan jonkin verran, jotta painesäiliö saadaan ulos rakennuksesta. Painesäiliö lasketaan alas reaktorirakennuksen vieressä odottavalle kuljetuslavetille ja siirretään sen jälkeen kiskoilla VLJ-luolaan. Painesäiliön käsittelyä kokonaisena ja käyttöä loppusijoituspakkauksena on perusteltu seuraavasti /9/: yksinkertaistaa reaktorien sydänkomponenttien huoltoa poistamalla tarpeen rakentaa erityistiloja KPA-varastoon, koska näin näitä erittäin aktiivisia komponentteja ei jouduta poistamaan reaktorirakennuksesta,

23 paineastioiden purkaminen yksinkertaistuu: ei paloittelulaitteistoa, ei kuumakammiota, purkuvaihe nopeutuu, kokonaiskustannukset alentuvat purkuajan säteilyaltistus vähenee, pitkäaikaisturvallisuus paranee, vaikka matala-aktiivisen jätteen siilojen annosnopeudet kasvanevat hieman. Painesäiliön noin 1000 tonnin massa ja huomattavan suuri koko tekevät nostojen toteutuksen kuitenkin erittäin vaativaksi. Tätä vaihtoehtoa ei vielä vuoden 1998 käytöstäpoistosuunnitelmassa ollut valittu lopulliseksi menettelytavaksi. Tarkennetut arviot tulevat mukaan vuoden 2003 suunnitelmaan. TVO:n edustajan kanssa käydyn keskustelun perusteella painesäiliön käsittely kokonaisena on kuitenkin sisältynyt perussuunnitelmaan eli se on ollut perustana varauslaskelmille jo muutaman vuoden ajan. Biologisen suojan purkaminen aloitetaan painesäiliön noston jälkeen. Käytöstäpoistosuunnitelman /9/ aktiivisuuslaskelmien mukaan biologisen suojan sydänvyöhykkeeltä pitää purkaa betonirakennetta noin 1200 mm syvyydeltä ennen kuin saavutetaan 10 kbq/kg ominaisaktiivisuusraja. Konservatiivisuuden vuoksi koko biologinen suoja (paksuudeltaan 2 000 mm) on kuitenkin suunniteltu purettavaksi, jotta kaikki radioaktiivinen materiaali saadaan varmuudella poistettua. Purkutyötä varten rakennetaan kauko-ohjattava laitteisto, jonka pystysuorassa reaktorikuopassa olevaan pilariin voidaan asentaa hydraulikäyttöinen sahaus- tai porausyksikkö. Tämän yksikön avulla voidaan biologisesta suojasta leikata irti lohkoja, jotka pakataan ja kuljetetaan loppusijoitustilaan. TVO:lla on arvioitu /9/, että valvotun säilytyksen aikana aktiivisuus on pienentynyt kontaminoituneissa järjestelmissä niin, että esimerkiksi matalapaineturbiinien aktiivisuus alittaa vapaarajan 10 kbq/kg. Tällöin niitä ei tarvitse käsitellä kontaminoituneena jätteenä. Purettavia järjestelmiä jäisi jäljelle 41 kappaletta. Näiden järjestelmien purku voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin : eristeiden purku ja pakkaus, putkien katkaisu; isommat venttiilit katkaistaan irti putkista, pienemmät jätetään kiinni putkiin, isommat komponentit, kuten pumput, säiliöt, lämmönvaihtimet käsitellään erikseen, putkien, venttiilien ja eristeiden kuljetus pois ja pakkaaminen loppusijoitusta varten. Kontaminoituneiden järjestelmien purkaminen on suurelta osin erimuotoisten metalliesineiden leikkaamista, joten menetelmät tähän ovat hyvin tunnettuja. Leikkaamisen ja paloittelun välineinä voidaan käyttää esimerkiksi metallisahaa, jyrsintä tai plasmaleikkaus-

24 ta. Leikkausmenetelmän valinnan ratkaisee suunnitelmien mukaan pääasiassa järjestelmän kontaminaatioaste. Purkujäte loppusijoitetaan Olkiluodon kallioperään laajentamalla voimalaitosjätteen luolaa (VLJ-luola) kolmella uudella siilolla. Aktivoituneelle jätteelle louhitaan oma siilo, jonka sisälle rakennetaan erillinen teräsbetonisiilo. Kallion ja betonisiilon väli täytetään. Jätemäärät ja säteilyannokset TVOn Olkiluodon yksiköiden käytöstäpoistossa muodostuu radioaktiivista purkujätettä runsaat 25 000 m 3, mistä suurimman osan muodostaa kontaminoitunut materiaali, 20 816 m 3 ja toiseksi suurimman aktivoitunut materiaali, 4 120 m 3. Pakatun tilavuuden mukaan muodostuvat kaikki komponentit on esitetty taulukon 3 oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Taulukossa 3 ovat vertailun vuoksi mukana myös vuoden 1998 raportissa /9/ mainitut jätemäärät. Tällöin reaktoripainesäiliötä ei vielä ollut tarkoitus poistaa kokonaisena eikä käyttää muun aktiivisen materiaalin pakkauksena. Jätemäärä vähenee noin 2 800 m 3 :llä jättämällä painesäiliö kokonaiseksi, vaikka vuoden 2002 suunnitelmassa on otettu erikseen huomioon reaktoripainesäiliön irrotusjätteen määrä. Radioaktiivisuuden määrästä valtaosa on aktivoitunutta materiaalia, 20 000 TBq, kontaminoituneen jätteen aktiivisuus on siitä vain kymmenestuhannesosa. Kuitenkin purkamistyöstä aiheutuva säteilyannos jakautuu siten, että aktivoituneiden osien purkamisesta arvioidaan työntekijöiden saavan yhteensä noin 1,6 mansv:n annoksen ja kontaminoituneiden osien purkamisesta 2,2 mansv. Käytöstäpoiston kaikista vaiheista arvioidaan saatavan säteilyannosta yhteensä 6 mansv. Taulukko 3. Arvioidut käytöstäpoiston jätemäärät pakattuna vuoden 1998 raportissa sekä vuoden 2002 lopussa TVO:n laitoksilla Jätteen laatu Jätemäärät m 3 Vuoden 1998 suunnitelma Vuoden 2002 suunnitelma Aktivoitunut purkujäte 4 173 1 154 Reaktoripaineastioiden irrottamisjäte *** 224 Kontaminoitunut purkujäte 20 816 20 816 Biologisen suojan betonijäte 3 206 3 206 Yhteensä 28 195 25 400 *** Yhdistetty aktivoituneen jätteen määrään 5.2 Käytöstäpoiston kustannukset Arvio TVO:n ydinvoimalaitoksen yksiköiden Olkiluoto 1 ja 2 käytöstäpoiston kokonaiskustannuksille on vuoden 2002 jätehuoltokaavion mukaan 159,7 M. Sisäänrakennettujen varausten lisäksi se sisältää yleisen 15 prosentin epävarmuuslisän. Oletuksena on siis, että laitos olisi otettu pois käytöstä vuoden 2002 lopussa. TVO:n jätehuoltokaavion vuo-

25 den 2002 hintatason mukaiset kustannukset ja niiden jaottelu ovat taulukossa 4. Laskelmat perustuvat alun perin ABB Atomin, IVO:n sekä insinööritoimisto Saanio & Riekkolan tekemiin suunnitelmiin ja ne perustuvat vuoden 1989 hintatasoon, josta muunnoskertoimien avulla on päästy aluksi vuoden 1998 hintatasoon ja edelleen vuoden 2002 hintatasoon. Muunnoskerroin vuosien 1989 ja 1998 välillä on 1,269. Vuosien 1998 ja 2002 väliseksi muunnoskertoimeksi tulee raporteissa mainittujen vuosittaisten kertoimien perusteella 1,1255. Taulukko 4. TVO:n jätehuoltokaavion mukainen kustannusarvio käytöstäpoistolle Nro Tehtävä M (12/2002) 1 Valvottuun säilytykseen saattaminen 10,2 2 Valvottu säilytys 3,9 3 Aktivoituneiden osien purku 44,3 4 Kontaminoituneiden osien purku 29,3 5 Muu purkutyö 12,0 6 Purkujätteen loppusijoitusinvestoinnit 21,4 7 Loppusijoitustilojen käyttö 7,7 8 Loppusijoitustilojen sulkeminen 6,3 9 Muu loppusijoitus 3,8 Yhteensä 138,9 Epävarmuusvaraus 15 % 20,8 Kaikki kustannukset yhteensä 159,7 Taulukon 4 jaottelun mukaan suurimman kustannuserän muodostavat odotetusti aktivoituneiden ja kontaminoituneiden osien purkukustannukset. Tehtävä 1, yhteensä 10,2 M, valvottuun säilytykseen saattaminen, sisältää seuraavat alakohdat: suunnittelun, valmistelun, reaktorin sisäosien ja sydänrakenteiden paloittelun ja pakkaamisen, varauksen reaktoripainesäiliön täyteaineelle sekä varauksen painesäiliöön mahtumattomille sisäosille. Tehtävän 2, yhteensä 3,9 M, eli valvotun säilytyksen osuus kustannuksista (ilman epävarmuuslisää) on huomattavan pieni. TVO:n mukaan valvotun säilytyksen suunnittelukustannukset sisältyvät kontaminoituneen laitososan purkamisen suunnitteluun. Vuotta kohti laskettu kustannus on vain 130 k /vuosi. Vähäiset kustannukset perustellaan vähäisellä valvontatarpeella ja paikallisorganisaation palvelujen hyödyntämisellä sekä laitosten passiiviseen tilaan saattamisella, jossa ulkopuolista lämmitystä tarvitaan erittäin rajoitetusti. Tehtävä 3, yhteensä 44,3 M, aktivoituneiden laitososien purku sisältää seuraavat kustannuserät: projektitoiminta ja käyttö, paineastioiden irroitus ja siirto pihalle, biologisen suojan ja lämmöneristeiden purku, pakkaukset sekä varauksen paloittelemattajättämisen suunnittelun tarkentamiselle.

26 Tehtävä 4, yhteensä 29,3 M, kontaminoituneiden laitososien purku, sisältää seuraavat kustannuserät: projektitoiminnan ja suunnittelun, aktiivisuusmittaukset ja näytteenotot, purku-urakat ja pakkaukset. Tehtävä 5, yhteensä 12,0 M, sisältää varauksen odottamattomille purkutöille. Varaus perustuu vapaarajan alentamiseen olettaen kuitenkin varmuuden vuoksi, että kolmasosa suunnitelman mukaan purkamatta jäävästä, hyvin vähäaktiivisesta laitteistosta kaikesta huolimatta puretaan ja loppusijoitetaan. Tehtävä 6, yhteensä 21,4 M, purkujätteen loppusijoitusinvestoinnit, sisältää seuraavat kustannuserät: rakennuttaminen, loppusijoituslaitos sekä nosto- ja kuljetuskaluston. Tehtävä 7, yhteensä 7,7 M, loppusijoitustilojen käyttö, sisältää loppusijoituslaitoksen käyttökustannukset sekä loppusijoituskuljetusten henkilö- ja huoltotyön. Tehtävä 8, yhteensä 6,3 M, loppusijoitustilojen sulkeminen, sisältää sulkemisvaiheen rakennuttajan, sulkemisrakenteiden, materiaalien ja työn kustannukset. Tehtävä 9, yhteensä 3,8 M, muu loppusijoitus, sisältää varauksen loppusijoitussuunnitelmien tarkentumiselle. Reaktoripainesäiliön loppusijoittaminen kokonaisena aiheuttaa muutoksia aiemman suunnitelman loppusijoitustilojen layoutiin. Varaus on tehty painesäiliökuilulle tehdyn kustannusarvion arviointiperiaatteen sisältämien virhemahdollisuuksien vuoksi.

27 6 Käytöstäpoistosuunnitelmien arviointi 6.1 Tekninen osuus 6.1.1 Fortum Seuraavassa verrataan yleispiirteisesti Fortumin käytöstäpoistosuunnitelmaa kohdassa 2.2 kuvattuihin kansainvälisiin IAEA:n suosituksiin. Suunnitelmassa on eritelty kulut niin yksityiskohtaisesti, että ne pystytään säännöllisesti tarkistamaan. Inflaatio otetaan huomioon. Koska Suomen käytännöt eivät oleellisesti poikkea kansainvälisistä käytännöistä, ei ole odotettavissa, että Suomessa pitäisi lähiaikoina toteuttaa käytöstäpoistokustannusten suuruuteen voimakkaasti vaikuttavia säännöstömuutoksia. Suomen lainsäädännön mukaan käytöstäpoiston kustannusarviot on tehtävä nykytilan mukaan. Suunnitelmaan kuuluu ennen varsinaista käytöstäpoistoa tehtävä laitosyksiköiden dekontaminointi, jolla on pystytty tehokkaasti alentamaan kontaminaation aiheuttamaa työntekijöiden saaman säteilyannoksen arviota. Työvaiheiden suunnitteluun on otettu mukaan yleinen epävarmuuskerroin 10 prosenttia, minkä katsotaan kattavan myös mahdollisten viivästymisten aiheuttamat kululisäykset. Koska suurin osa käytöstäpoiston kuluista on palkkoja, viivästykset saattaisivat aiheuttaa suuriakin kululisäyksiä, mutta tässä hankkeessa ei ole löytynyt erityisiä syitä olettaa niitä tapahtuviksi. Tarvittavan tekniikan ajantasaisuudesta seuraava huomio: tämän hankkeen yhteydessä läpikäytäessä käytöstäpoiston kustannusarvioiden materiaalia tarkistettiin yksittäisen hankittavan tietynmerkkisen laitteen hintaa pistokokeena, jolloin maahantuojalta selvisi, että kyseisen laitteen valmistajayritys oli tehnyt konkurssin eikä kyseistä laitetta pystytä enää hankkimaan. Tämä havainto näyttää, että vuosittain tapahtuva indeksitietoihin perustuva päivitys ei yksin riitä pitämään suunnitelmia ajantasaisina, vaan Suomessa vaadittu perusteellisempi suunnitelmien päivitys viiden vuoden välein on tarpeen. Eri tyyppisten jätteiden hallinnalle, pääjakona aktivoituneet ja kontaminoituneet radioaktiiviset jätteet, on olemassa omat hyvinkin yksilöidyt jopa laitekohtaiset suunnitelmat. Käytöstäpoiston suunnitelmaraporteista ei löydy tietoa, että niihin vielä olisi sisällytetty hätätilanneohjeistusta tai laaduntarkkailu- ja varmistusjärjestelmiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Fortumin suunnitelma ydinvoimalaitostensa käytöstäpoistolle noudattaa em. poikkeuksin suurimmalta osin IAEA:n kansainvälisiä suosituksia.

28 6.1.2 TVO Seuraavassa verrataan yleispiirteisesti TVO:n käytöstäpoistosuunnitelmaa kohdassa 2.2 kuvattuihin kansainvälisiin IAEA:n suosituksiin. Suunnitelmassa ei ole selkeästi ryhmitelty kuluja eri tehtäviin niin yksityiskohtaisesti, että ne pystyttäisiin raportoinnin perusteella suoraan arvioimaan, vaikka kustannusten pohjautuminen ja yksikkökustannukset onkin perusteellisesti esitetty. Inflaatio otetaan huomioon. Koska Suomen käytännöt eivät oleellisesti poikkea kansainvälisistä käytännöistä, ei ole odotettavissa, että Suomessa pitäisi lähiaikoina toteuttaa käytöstäpoistokustannusten suuruuteen voimakkaasti vaikuttavia säännöstömuutoksia. TVO:n käytöstäpoistosuunnitelman tekninen osuus on kokonaisuudessaan raportoitu vain vuonna 1989 laaditussa alkuperäisessä suunnitelmassa, joten suosituksissa esitetty erikoistekniikan kehityksen seuraaminen ei ole täysin toteutunut. Esimerkkinä tekniikan kehittymisen mukaisesta suunnittelusta voi kuitenkin todeta reaktoripainesäiliön säilyttämisen myös TVO:n uusissa suunnitelmissa kokonaisena, joka samalla mahdollistaa sen hyödyntämisen hyvin aktiivisen sydänrakennemateriaalin varastosäiliönä. Vuoden 2003 suunnitelmaan on myös tulossa uusi tekniikka biologisen suojan purkuun: sirkkelisahauksesta siirrytään timanttivaijerien käyttöön. Työvaiheiden suunnitteluun on otettu mukaan yleinen epävarmuuskerroin 15 prosenttia, mikä oletettavasti kattaa myös mahdollisten viivästymisten aiheuttamat kululisäykset. Koska suurin osa käytöstäpoiston kuluista on palkkoja, viivästykset saattaisivat aiheuttaa suuriakin kululisäyksiä, mutta tässä hankkeessa ei ole löytynyt erityisiä syitä olettaa niitä tapahtuviksi. Eri tyyppisten jätteiden hallinnalle, pääjakona aktivoituneet ja kontaminoituneet radioaktiiviset jätteet, on olemassa omat hyvinkin yksilöidyt jopa laitekohtaiset suunnitelmat. Kustannusarviossa ei kuitenkaan ole ryhmitelty eri osuuksiin sisältyviä töitä niin yksityiskohtaisesti, että nähtäisiin, mitkä osat työstä on tarkoitus kustantaa minkin tehtävän rahoitusosuudella. Varsinaista laaduntarkkailu ja -varmistusjärjestelmää ei käytössä olleiden raportointien perusteella ole käytöstäpoiston suunnitelmille esitetty, eikä niistä löydy tietoa, että niihin vielä olisi sisällytetty hätätilanneohjeistusta. TVO:n valvotun säilytyksen 30 vuoden ajaksi on budjetoitu vain 0,13 M vuotta kohti (taulukko 4), mistä noin puolet kuluu laitoksen valmisteluun säilytystä varten. Kokonaissummaan 3,9 M ei olekaan sisällytetty ydinjätehuollon yleisen tutkimus- ja kehitystyön kustannuksia eikä paikallisorganisaation kuluja. Oletettavasti siis asiantuntemuksen ylläpito ja laitostietojen säilytys pääasiassa on tarkoitus tehdä samalla paikalla toimivan TVO:n ja Fortumin yhteisen yhtiön Posiva Oy:n toimesta, joka tulee huolehtimaan molempien ydinvoimalaitosten käytetystä ydinpolttoaineesta ja loppusijoituksesta peruskal-