Sisällysluettelo TOIMINTASÄÄNNÖT... 3 1 luku - Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus... 3 2 luku - Liiton jäsenet ja vuosimaksut... 3 3 luku - Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä kurinpito... 4 4 luku - Sitoutuminen antidopingtoimintaan... 4 5 luku - Organisaatio ja päätösvallan käyttö... 4 6 luku - Varsinainen liittokokous... 4 7 luku - Liittovaltuusto... 5 8 luku - Liittohallitus... 7 9 luku - Aluekokous... 8 10 luku - Aluehallitus... 9 11 luku - Liiton tilit ja niiden tarkastus... 10 12 luku - Yleisiä määräyksiä... 10 KILPAILUSÄÄNNÖT... 11 1 luku YLEISTÄ... 11 2 luku - EETTISET PERIAATTEET... 12 3 luku - KILPAILUTOIMINTA... 13 Kilpailut ja sarjat... 13 4 luku AIKUISTEN HUIPPU- JA KILPAKORIPALLOSARJAT... 16 5 luku - SEURA... 17 6 luku - PELAAJA... 18 7 luku - KORVAUS PELAAJAN KASVATTAMISESTA... 24 8 luku - VALMENTAJA... 25 9 luku - EROTUOMARI... 25 10 luku - EDUSTUSKELVOTTOMUUS, VASTALAUSE, KURINPITO JA MUUTOKSENHAKU... 26 KURINPITOSÄÄNNÖT... 29 SARJAMÄÄRÄYKSET... 36 MIESTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2017 18... 36 NAISTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2017 18... 44 MIESTEN I-DIVISIOONA A:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2017 18... 51 MIESTEN I-DIVISIOONA B:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2017 18... 58 NAISTEN I DIVISIOONAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2017 18... 67 I DIVISIOONAAN KARSINTOJEN SARJAMÄÄRÄYKSET 2017 18... 74 SENIOREIDEN SARJAMÄÄRÄYKSET... 84 19- ja 16-VUOTIAIDEN VALTAKUNNALLISTEN SARJOJEN JA KARSINTOJEN SARJAMÄÄRÄYKSET... 89 14-VUOTIAIDEN SM-KARSINNAN JA SM-SARJAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2017 18...101 14-VUOTIAIDEN PELISÄÄNNÖT...107-1 -
MINIEN JA MIKROJEN PELISÄÄNNÖT...108 EROTUOMARIOHJESÄÄNTÖ...110 KOMISSAARIOHJESÄÄNTÖ...114 PALKITSEMISOHJE...115 ALUETOIMINNAN HALLINTO-OHJEET...117 SUOMEN KORIPALLOLIITON MATKUSTUSSÄÄNTÖ 2017...120 TÄRKEIMPIEN PALVELUIDEN JA TUOTTEIDEN MAKSUT 2017...121 EROTUOMARIPALKKIOT 2017-18...124 OHJEET AIKUISTEN PÄÄSARJARYHMÄN TOIMINNASTA...126 OHJEET SARJALISENSSIYKSIKÖN TOIMINNASTA...129 OHJEET MIESTEN KORISLIIGAN JOHTORYHMÄN TOIMINNASTA...131-2 -
TOIMINTASÄÄNNÖT (hyväksytty liittokokouksessa 2.11.2013, ei muutoksia vuonna 2015) 1 luku - Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Koripalloliitto ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto. 2 Liiton tarkoituksena on toimia Suomessa koripalloilua järjestävien, yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten liittona ja edustaa jäseniään Kansainvälisessä koripalloliitossa (Fédération Internationale de Basketball) sekä järjestää monipuolista koripallotoimintaa lajin kaikille harrastajille. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tarkoitustaan liitto toteuttaa: 1 järjestämällä kansallista kilpailu-, harrastus- ja koulutus- toimintaa koripalloilun kaikilla tasoilla sekä osallistumalla kansainväliseen toimintaan Kansainvälisen koripalloliiton jäsenenä, 2 vahvistamalla koripalloilun kilpailu- ja harrastustoiminnassa tarvittavat kilpailu- ja muut säännöt sekä niitä täydentävät säännöt ja ratkaisemalla näitä sääntöjä koskevat erimielisyydet, 3 valvomalla Kansainvälisen koripalloliiton asettamien velvoitteiden ja sääntöjen noudattamista Suomessa, 4 julkaisemalla ja kustantamalla koripalloilua käsittelevää aineistoa, 5 valvomalla koripalloilun etuja sekä 6 toimeenpanemalla asianomaisella luvalla juhlia, rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muilla samantapaisilla keinoilla. 2 luku - Liiton jäsenet ja vuosimaksut 3 Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä rekisteröity yhdistys, joka toimii liiton tarkoituksen toteuttamiseksi ja sitoutuu noudattamaan liiton toiminta-, kilpailu- ja kurinpitosääntöjä sekä niiden yhteisöjen sääntöjä, joihin liitto jäsenenä kuuluu. Liiton jäsenyyttä on haettava kirjallisesti liittohallitukselta ja jäsenhakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt sekä todistus rekisteröinnistä. Liiton varsinaisesta jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Liiton jäsenmaksun vahvistaa vuosittain liittovaltuusto, ja seuran on maksettava se kulloinkin kesäkuun loppuun mennessä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 4 Liitolla voi olla kannatusjäseninä yksityisiä henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka maksavat liittovaltuuston vahvistaman maksun. Kannatusjäsenellä ei ole läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa. - 3 -
5 Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat pitkään toimineet ansiokkaasti liiton hyväksi. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan. 3 luku - Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä kurinpito 6 Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu. 7 Liittohallitus voi erottaa seuran liiton jäsenyydestä, mikäli se ei ole täyttänyt näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnan perustaa. Erottamispäätöksen katsotaan tulleen seuran tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on sille postitettu kirjatussa kirjeessä. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti liittovaltuustolle. Valitus on toimitettava liittohallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi saannista. Erottamispäätös tulee voimaan, kun valitusaika päättyy tai liittovaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen. Liittohallitus voi myös päättää seuran sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Seuran tai sen joukkueen sulkemisesta kilpailutoiminnasta ja muista kurinpitotoimista päätetään liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti. 8 Liitolla on oikeus rangaista liiton toimintaan osallistuvaa henkilöä ja seuran jäsentä liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti. 4 luku - Sitoutuminen antidopingtoimintaan 9 Liitto ja seurat sitoutuvat noudattamaan voimassa olevaa Urheilujärjestöjen, Kansainvälisen olympiakomitean ja Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) dopingsäännöstöä sekä Euroopan Neuvoston hyväksymän dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisia sääntöjä. 5 luku - Organisaatio ja päätösvallan käyttö 10 Liiton organisaatioon kuuluvat liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus sekä aluekokous ja sen aluehallitus. Aluekokouksia on kuusi, ja ne ovat: eteläinen, itäinen, kaakkoinen, keskinen, läntinen ja pohjoinen. Aluekokouksen rajat määrää liittokokous siten, että liiton kaikki jäsenyhdistykset kuuluvat maantieteellisen asemansa perustella johonkin aluekokoukseen. Liittohallitus sekä aluehallitus omalla toiminta-alueellaan asettavat tarpeeksi katsomansa toimintayksiköt ja työryhmät. 6 luku - Varsinainen liittokokous 11 Varsinainen liittokokous kokoontuu joka toinen vuosi loka- tai marraskuussa liittohallituksen kutsusta. 12 Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 kokouksen avaus 2 kokouksen puheenjohtajan valinta 3 kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta 4 edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen 5 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 esityslistan hyväksyminen 7 liittohallituksen selostus kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta - 4 -
8 liittohallituksen esitys toiminnan tavoitteeksi seuraavalle nelivuotiskaudelle 9 liittovaltuuston jäsenille suoritettavat korvaukset 10 liittohallituksen puheenjohtajan vaali 11 liittovaltuuston jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali 12 liittovaltuuston puheenjohtajan vaali liittovaltuuston jäsenten joukosta 13 muut esityslistalle olevat asiat 13 Liittokokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään 200 ääntä. Äänimäärä lasketaan seuran viimeksi päättyneen kilpailuvuoden maksettujen koripallolisenssien perusteella. Seura voi nimetä liittokokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista käyttää äänivaltaa. Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa. Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille. 14 Liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä, kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi, kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 15 Liittohallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen liittokokoukseen aikaisintaan kuusi viikkoa ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. Liittokokoukselle voivat esityksiä tehdä liittovaltuusto, liittohallitus ja seura. Seuran esitys varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi asiaksi on toimitettava kirjallisena liiton toimistoon elokuun 1 päivään mennessä. 16 Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Päätöksen kokouksen koollekutsumisesta tekee liittovaltuusto tai liittohallitus. Liittokokous on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli vähintään 1/10 seuroista sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille viimeistään kuukautta ennen ylimääräistä liittokokousta. 7 luku - Liittovaltuusto 17 Liittovaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan joka toinen vuosi varsinaisessa liittokokouksessa. Jokaiselta alueelta valitaan kaksi jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella. Näiden lisäksi alueilta valitaan yhteensä 20 jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella siten, että kultakin alueelta näin valittavien jäsenten määrä on samassa suhteessa kuin alueen koripallolisenssien määrä on koko maan lisensseihin. Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Alueilta suhteellisesti valittavien jäsenten määrä lasketaan viimeksi päättyneen kilpailuvuoden maksettujen koripallolisenssien mukaan. - 5 -
Lisäksi varsinainen liittokokous valitsee 0-5 liittovaltuuston jäsentä joilla ei ole varajäseniä ja joiden valinta ei ole sidottu alueisiin ja joista aluekokoukset eivät tee ehdotusta. Liittovaltuuston jäsenen ja varajäsenen toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen kahden vuoden jakso. Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen liittovaltuuston jäsenistä. Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan ehdollepanotoimikunnan. Ehdollepanotoimikunnan toimikausi kestää varsinaista liittokokousta seuraavaan valtuuston syyskokoukseen saakka. Ehdollepanotoimikunnan tehtävänä on valmistella liittokokoukselle liittohallituksen puheenjohtajan vaali sekä liittovaltuustolle liittohallituksen jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali ja tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vaali. Liittovaltuuston jäsen tai varajäsen ei voi olla samanaikaisesti liittohallituksen jäsen. Mikäli liittovaltuuston jäsen valitaan liittohallituksen jäseneksi, tulee hänen tilalleen liittovaltuuston jäseneksi hänen henkilökohtainen varajäsenensä jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Liittohallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston kokouksissa. Liittovaltuusto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille. 18 Liittovaltuusto kokoontuu vuosittain varsinaiseen kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja varsinaiseen syyskokoukseen marras-joulukuussa. Kutsu liittovaltuuston varsinaisiin kokouksiin on lähetettävä kirjallisena sen jäsenille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Liittovaltuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, mikäli liittovaltuusto tai liittohallitus niin päättää. Valtuusto on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä liittovaltuuston jäsenille kirjallisena viimeistään kolme viikkoa ennen ylimääräistä kokousta. 19 Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Liittovaltuustossa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Liittovaltuustossa asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Kukin äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimet, kuin vaaleissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 20 Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 kokouksen avaus 2 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta 4 esityslistan vahvistaminen 5 liiton toimintakertomus 6 liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 7 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille - 6 -
8 seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteet 9 muut kokouskutsussa mainitut asiat 10 muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. 21 Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 kokouksen avaus 2 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta 4 esityslistan hyväksyminen 5 joka toinen vuosi liittovaltuuston varapuheenjohtajan vaali liittovaltuuston toimikaudeksi 6 liittohallituksen jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali erovuorossa olevien tilalle 7 tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vaali; tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jonka piiristä valitaan vastuuhenkilö 8 joka toinen vuosi ehdollepanotoimikunnan nimeäminen 9 seuroilta kannettavat jäsenmaksut ja kannatusjäsenten maksut 10 liiton luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden ja matkakorvausten perusteet 11 liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle 12 liiton tiedotusten julkaiseminen 13 muut kokouskutsussa mainitut asiat 14 muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. 22 Liittovaltuusto vahvistaa liiton kilpailu- ja kurinpitosäännöt. Kurinpitosäännöissä määritellään seuroihin, seurojen jäseniin sekä muihin koripallotoimintaan osallistuviin yhteisöihin ja henkilöihin kohdistuvat kurinpito- ja rangaistustoimenpiteet. Kilpailu- ja kurinpitosääntöjä koskeva muutosehdotus on jätettävä kirjallisena kokouksen puheenjohtajalle viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. Liittovaltuusto päättää kiinteistön ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä vakuuden antamisesta ja takaukseen menemisestä toisen puolesta. Liittovaltuusto päättää liiton alueista ja niiden lukumäärästä ja vahvistaa tarvittaessa aluetoiminnan ohjesäännön. 8 luku - Liittohallitus 23 Liittohallitukseen kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsema liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja jäseninä liittovaltuuston valitsemat kahdeksan muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuosittain. Liittohallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta. 24 Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä. Liittohallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan liittohallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. - 7 -
25 Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, näiden sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Liittohallituksen erityisenä tehtävänä on: 1 kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niille esitettävät asiat 2 hoitaa liiton taloutta, omaisuutta ja niitä koskevaa tilinpitoa sekä laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimintakertomus 3 hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet ja pitää jäsenluetteloa 4 vahvistaa viralliset pelisäännöt 5 valvoa, että erimielisyydet ja sääntörikkomukset ratkaistaan kilpailusääntöjen mukaisesti, ja toimia muutoksenhakuelimenä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä määrätyissä asioissa 6 asettaa tarvittavat toimintayksiköt ja työryhmät hoitamaan liiton toimintaa sekä vahvistaa niille tarvittaessa ohjesäännöt 7 antaa tarvittaessa valtakirja liiton edustajille 8 ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja 9 valvoa liiton toimintaa 10 järjestää vuosittain koripalloilun Suomen mestaruuskilpailut kilpailusääntöjen mukaisesti sekä päättää sarjamääräyksistä 11 myöntää kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen järjestämisluvat sekä osallistumisluvat kansainvälisiin kilpailuihin sekä 12 seurata koripalloilun kehitystä ja valvoa, että liiton toiminnassa noudatetaan Kansainvälisen koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä. 26 Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kumpikin yksin, tai liittohallituksen varapuheenjohtaja yhdessä liittohallituksen siihen oikeuttaman henkilön kanssa. 9 luku - Aluekokous 27 Liiton alueella on aluekokous, johon on osallistumisoikeus kaikilla kyseisen alueen seuroilla. Aluekokous toimii alueellisena rekisteröimättömänä yhteistyö- sekä liittovaltuutettujen vaalissa valmistelevana elimenä. Varsinainen aluekokous kokoontuu joka toinen vuosi syyskuussa. 28 Varsinaisessa aluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 kokouksen avaus 2 kokouksen puheenjohtajan valinta 3 kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta 4 edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen 5 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 esityslistan hyväksyminen 7 aluehallituksen selostus alueen kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta 8 aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kaksivuotiskaudelle 9 aluehallituksen puheenjohtajan vaali toimikaudeksi, joka kestää seuraavat kaksi kalenterivuotta 10 aluehallituksen jäsenmäärä 11 aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali 12 liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten vaalia varten tehtävät ehdotukset 13 muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä - 8 -
14 muut seurojen tai aluehallituksen esittämät asiat, jotka aluekokous päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. Aluekokouksen pöytäkirja on toimitettava liittohallitukselle välittömästi sen vahvistamisen jälkeen. 29 Aluekokouksessa noudatetaan, mitä pykälässä 13 on säädetty äänioikeudesta, äänivallan käytöstä, seurojen edustajista ja valtakirjasta. Liittohallituksen ja aluehallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus aluekokouksessa. Aluekokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille. 30 Aluekokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 31 Aluehallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen aluekokoukseen aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ylimääräiseen aluekokouksen kutsuu koolle aluehallitus. Päätöksen kokouksen koollekutsumisesta tekee liittohallitus tai aluehallitus. Aluekokous on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli vähintään puolet alueen seuroista sitä vaatii kirjallisesti aluehallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille viimeistään kolme viikkoa ennen ylimääräistä kokousta. 10 luku - Aluehallitus 32 Aluehallitukseen kuuluvat aluekokouksen valitsema aluehallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan alueen puheenjohtajaksi, ja jäseninä aluekokouksen valitsemat vähintään kolme ja enintään kahdeksan muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Aluehallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Aluehallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta. 33 Aluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä. Aluehallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan aluehallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Aluehallitus voi asettaa omalla toiminta-alueellaan tarpeellisiksi katsomansa toimintayksiköt ja työryhmät. - 9 -
11 luku - Liiton tilit ja niiden tarkastus 34 Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on lähetettävä liiton toiminta-kertomuksen ja muiden tarvittavien asiakirjojen ohella tilintarkastajalle viimeistään 40 päivää ennen liittovaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa viimeistään 30 päivää ennen kokousta. 12 luku - Yleisiä määräyksiä 35 Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös tulee hyväksytyksi, jos muutosta on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liittokokouksessa edustettujen, pykälässä 13 määrätyllä tavalla laskettujen, äänten kokonaismäärästä. 36 Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä liittokokouksessa. Päätös tulee hyväksytyksi, jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liittokokouksessa edustettujen, pykälässä 13 määrätyllä tavalla laskettujen, äänten kokonaismäärästä. 37 Jos liitto on päätetty purkaa, jaetaan liiton jäljelle jääneet varat purkamispäätöksen tehneen jälkimmäisen liittokokouksen määräämällä tavalla koripalloilun kehittämiseen Suomessa. - 10 -
KILPAILUSÄÄNNÖT (liittovaltuuston hyväksymät 7.5.2016) 1 luku YLEISTÄ 1 Kilpailusääntöjen soveltamisala ja hyväksyminen Kilpailusääntöjä sovelletaan Suomen Koripalloliitto ry:n ja siihen kuuluvien seurojen järjestämään kilpailutoimintaan. Liittovaltuusto päättää kilpailusääntöjen hyväksymisestä ja niihin tehtävistä muutoksista. Kilpailusäännöt on julkaistava ja annettava tiedoksi seuroille ja muille kilpailutoimintaan osallistuville tahoille. 2 Soveltamisohjeet, sarjamääräykset, manuaalit ja muut säännöt Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi antaa näitä kilpailusääntöjä koskevia soveltamisohjeita. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi antaa sarjamääräyksiä kilpailutoiminnan järjestämisestä. Alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa sarjamääräykset voi antaa aluehallitus. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin, ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa aluehallitus, voi antaa sarjaa koskevan manuaalin. Liittohallitus voi antaa valmentajien koulutustasoa koskevat säännöt, joissa määrätään sarjakohtaisista koulutustasovaatimuksista sekä niitä koskevien asioiden käsittelystä ja muutoksenhausta. Soveltamisohjeella liittohallitus voi täydentää epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa kohdissa kilpailusääntöjä. Sarjamääräyksellä liittohallitus tai sen määräämä toimielin ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa aluehallitus voi antaa seuraavista asioista tarkemmat määräykset: 1) sarjassa pelaavien joukkueiden määrä; 2) sarjajärjestelmä; 3) sarjan ja karsintasarjan täydentäminen; 4) otteluiden järjestäminen; 5) ranking-järjestys FIBA:n järjestämiin tai hyväksymiin kansainvälisiin kilpailuihin, 6) laiminlyönnit ja niistä seuraavat rikemaksut ja muut seuraamukset; ja 7) alueen kilpailutoiminnassa kilpailusääntöjen 37 :ssä säädetyistä nuorten sarjojen ikärajoista poikkeavien sarjojen järjestämisestä sekä tyttöjen ja poikien pelaamisesta samassa joukkueessa tai sarjassa. Manuaaleilla kilpailunjärjestäjä voi antaa seuroille tarkempia yksityiskohtaisia määräyksiä sarjan otteluiden järjestämisestä ja niihin liittyvistä asioista. Liittohallituksen antamat soveltamisohjeet, muut säännöt ja liittohallituksen sekä aluehallituksen tai niiden määräämän toimielimen antamat sarjamääräykset ja manuaalit on annettava kirjallisesti tiedoksi seuroille ja muille kilpailutoimintaan osallistuville tahoille. 3 Etusijajärjestys Mikäli soveltamisohjeet, sarjamääräykset, manuaalit tai koripallon viralliset pelisäännöt ovat joiltakin kohdin ristiriidassa kilpailusääntöjen kanssa, sovelletaan kilpailusääntöjä. - 11 -
4 Liittohallituksen ja aluehallituksen tehtävät Liittohallitus voi siirtää näissä säännöissä tarkoitettuja tehtäviään asettamilleen yksiköille tai ryhmille. Aluehallitus käyttää liittohallituksen näiden kilpailusääntöjen mukaista toimivaltaa alueen toiminnassa. 5 Määritelmät Näissä kilpailusäännöissä käytetään seuraavia määritelmiä: FIBA on Kansainvälinen Koripalloliitto Kilpailuvuosi on 1.7. 30.6. välinen aika Liitto on Suomen Koripalloliitto ry. Seura on koripalloliiton varsinainen jäsen Siirtotakaraja on kilpailuvuoden helmikuun viimeinen päivä Rinnakkaislisenssin viimeinen lunastuspäivä on kilpailuvuoden joulukuun viimeinen päivä FIBA-maksu on maksu FIBAn määrittelemä rekisteröintimaksu pelaajasta, josta tulee tehdä FIBA-rekisteröinti. 2 luku - EETTISET PERIAATTEET 6 Reilun pelin periaate Liiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Suomen Olympiakomitean Reilun Pelin ihanteita ja tavoitteita. Osallistuessaan liiton kilpailutoimintaan henkilö sitoutuu noudattamaan urheilun eettisiä ja reilun pelin yleisiä periaatteita, joita ovat toisen ihmisen kunnioitus ja tasavertainen kohtelu, rehellisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus, demokraattisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuullinen kasvatus sekä kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen. 7 Antidoping Liiton ja seurojen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan Suomen antidopingsäännöstöä ja FIBA:n antidopingsäännöstöä. Seuran velvollisuutena on valvoa, että kaikki sen pelaajat, valmentajat sekä muut toimihenkilöt noudattavat antidopingsäännöstöjä. 8 Vedonlyöntiin osallistumisen ja sopupelin kielto Seuran hallitukseen tai johtokuntaan taikka lajijaostoon tai vastaavaan toimielimeen kuuluva henkilö tai seuran työntekijä ei saa itse tai edustajan välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa seura on osallisena. Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu pelaaja, valmentaja tai muu joukkueen jäsen ei saa itse tai edustajan välityksellä osallistua vedonlyöntiin sen sarjan kohteissa, joissa joukkue on osallisena. Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu erotuomari, toimitsija tai komissaari taikka kuuluttaja tai tilastoija ei saa itse tai edustajansa välityksellä osallistua vedonlyöntiin sen sarjan kohteissa, joissa hän on osallisena. Sellainen liiton tai alueen toimielimen jäsen tai liiton tai alueen työntekijä, jonka tehtäviin kuuluu käsitellä joukkueen jäsenen edustuskelpoisuutta koskevia asioita, ei saa itse tai edustajansa välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa edustuskelpoisuudella voi olla merkitystä. Ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen sekä näiden tekojen yrittäminen on kielletty. - 12 -
Liiton tai seuran toiminnassa mukana olevan henkilön on ilmoitettava liitolle ja seuralle, jos hänelle on ehdotettu ottelun lopputuloksen sopimista tai järjestämistä tai häneen on muutoin otettu yhteyttä tässä tarkoituksessa. 9 Päihteiden käytön kielto Alkoholin, huumeiden ja nuuskan käyttö sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen ottelutapahtuman yhteydessä pelikentällä ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty kaikilta otteluun osallistuvilta pelaajilta, valmentajilta ja muilta joukkueen jäseniltä sekä erotuomareilta ja toimitsijoilta. Seurojen tulee huolehtia siitä, että urheiluun liittyvissä tilanteissa, kuten voitonjuhlissa ja urheilijoiden ja johdon lausunnoissa ei anneta nuorisolle myönteistä kuvaa päihteiden tai tupakkatuotteiden käytöstä tai niiden liittymisestä urheilemiseen. 3 luku - KILPAILUTOIMINTA Kilpailut ja sarjat 10 Koripallokilpailut Liiton alaisia koripallokilpailuja ovat mestaruuskilpailut, kansainväliset kilpailut ja seurojen järjestämät ottelut ja kilpailut sekä liiton tai alueen järjestämät muut aikuisten ja nuorten kilpailut sekä Special Olympics Unified koripallosarjat. 11 Koripallon pelisäännöt Liiton alaisissa koripallokilpailuissa sovelletaan kulloinkin voimassa olevia koripallon virallisia pelisääntöjä. C-nuorten, minien ja mikrojen sarjoissa sovelletaan lisäksi liittohallituksen vahvistamia nuorten pelisääntöjä. 12 Mestaruuskilpailut ja sarjat Mestaruuskilpailut järjestetään kilpailuvuosittain erikseen miesten, naisten, seniorien ja nuorten sarjoissa sekä miesten ja naisten Suomen Cup-kilpailuissa. Sarjat jaetaan huippukoripallosarjoihin, kilpakoripallosarjoihin ja harrastekoripallosarjoihin. Huippukoripallosarjoja ovat: Miesten Suomen mestaruussarja (Korisliiga), Naisten Suomen mestaruussarja (Naisten Korisliiga), Miesten SM-karsintasarja ja SM-karsintaottelut sekä Naisten SM-karsintasarja ja SM-karsintaottelut Pyörätuolikoripallon Suomen Mestaruussarja Kilpakoripallosarjoja ovat: Miesten I divisioona A Miesten I divisioona B Naisten I divisioona, Karsinnat miesten I divisioonaan, Karsinnat naisten I divisioonaan, 19-vuotiaiden poikien ja tyttöjen Suomen mestaruussarjat, 17-vuotiaiden poikien ja tyttöjen Suomen mestaruussarjat 16-vuotiaiden poikien ja tyttöjen Suomen mestaruussarjat 15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen Suomen mestaruussarjat sekä 14-vuotiaiden poikien ja tyttöjen Suomen mestaruussarjat Pyörätuolikoripallon I divisioona Naisten 3x3 koripallon Suomen Mestaruussarja - 13 -
Miesten 3x3 koripallon Suomen Mestaruussarja. Harrastekoripallosarjoja ovat: Miesten II VI divisioonat, Naisten II IV divisioonat, Seniorien Suomen mestaruussarjat eri ikäluokissa, 15-, 16-, 17- ja 19-vuotiaiden poikien ja tyttöjen valtakunnalliset I-divisioonat, 15-, 16-, 17- ja 19-vuotiaiden poikien ja tyttöjen valtakunnalliset II-divisioonat sekä Nuorten SM-karsintasarjat Suomen mestaruussarjan voittanut joukkue on Suomen mestari ja Suomen Cup -kilpailun voittanut joukkue on Suomen Cup -mestari. 13 Kansainväliset kilpailut ja ottelut Liittohallitus päättää osallistumisesta maajoukkueiden välisiin kilpailuihin sekä maaotteluiden järjestämisestä. Seuran ja FIBA:n alaisen yhteisön väliset muut kuin FIBA:n kilpailujärjestelmään kuuluvat tai FIBA:n hyväksymiin kilpailuihin kuuluvat ottelut eivät saa häiritä 12 :ssä tai tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua kilpailutoimintaa. Jos seuran kansainvälinen ottelu vaikuttaa liiton tai alueen vahvistamaan toimintaan, on siihen saatava kilpailun järjestäjän lupa. Seuran on haettava lupaa viimeistään 60 päivää ennen ottelua. Hakemukseen on liitettävä ottelun järjestämistä koskeva seuran päätös. 14 Suomen Cup -kilpailut Liittohallitus määrää miesten ja naisten Suomen Cup-kilpailujen järjestämistavan. 15 Seurojen järjestämät ottelut ja kilpailut Seura voi järjestää otteluita ja kilpailuja edellyttäen että ne eivät aiheuta haittaa liiton tai alueen järjestämille kilpailuille. Seuran ja liittoon kuulumattoman yhteisön väliseen kilpailuun tai otteluun on saatava liittohallituksen lupa. Seuran järjestämässä ottelussa, jonka erotuomarina toimii liiton hyväksymä erotuomari, sovelletaan koripallon virallisia pelisääntöjä ja liiton kurinpitosääntöjä. Seuran järjestämässä useamman joukkueen turnauksessa, jossa erotuomareina toimii liiton hyväksymiä erotuomareita, sovelletaan kilpailusääntöjä, kurinpitosääntöjä ja koripallon virallisia pelisääntöjä, mikäli turnauksen säännöissä ei ole muuta määrätty. 16 Ilmoittautuminen kilpailuihin Seura vahvistaa osallistumisensa liiton ja alueen kilpailuihin toimittamalla kirjallisen ilmoittautumisen kilpailun järjestäjän ilmoittamaan määräaikaan mennessä ja maksamalla sarjamaksun viimeistään eräpäivänä. Ilmoittautuminen hyväksytään vain jos seura on hoitanut liitolle kaikki edellisen kilpailuvuoden kilpailutoimintaan liittyneet taloudelliset velvoitteensa. 17 Sarjapaikan käyttämättä jättäminen ja sarjan täyttäminen Seura voi 16 :ssä tarkoitettuun määräaikaan mennessä ilmoittaa myös jättävänsä käyttämättä sille kuuluvan sarjapaikan ja hakea mahdollisuutta pelata jollain alemmalla sarjatasolla. Karsintaa tai karsintasarjoja voidaan täydentää vain kahdelta varasijalta ja vain, jos karsinnasta luopunut joukkue on ollut alemmasta sarjasta karsintaan oikeutettu. Karsinnassa tai karsintasarjassa sijoittumiseen sovelletaan 22 :n määräyksiä sarjassa sijoittumiseen. - 14 -
Mikäli sarja pelataan kahdessa tai useammassa lohkossa, täydentäminen tehdään siitä lohkosta, jossa luopunut joukkue pelasi, ellei sarjamääräyksissä muuta määrätä. Seura ei voi siirtää eikä luovuttaa sarjapaikkaansa toiselle muussa kuin 26 :ssä tarkoitetussa tapauksessa. Jos seura lopettaa koripallotoimintansa tai seuran joukkue luopuu sarjasta, liittohallitus täyttää sarjapaikan. Luopuneelle tai sarjasta suljetulle joukkueelle voi liittohallitus hakemuksesta myöntää sarjapaikan alemmalla sarjatasolla. Ottelupaikka ja järjestelyt 18 Ottelupaikat Liiton alaisissa koripallokilpailuissa ottelut on pelattava järjestävän seuran kotipaikkakunnalla, ellei liitto tai alue hakemuksesta anna lupaa ottelun pelaamiseen muulla paikkakunnalla tai ellei ottelua ole kurinpitosääntöjen nojalla määrätty pelattavaksi muualla kuin kotikentällä. 19 Ottelun siirtäminen ja luovutus Seuran, joka haluaa siirtää määrätyn ottelun, on kaksi viikkoa ennen määrättyä ottelua tai välittömästi tiedon esteestä saatuaan haettava siirtoa kilpailun järjestäjältä. Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ottelu voidaan siirtää ainoastaan ylivoimaisen esteen takia tai erittäin painavista syistä. Seura, joka ilman hyväksyttävää syytä luovuttaa ottelun, tuomitaan hävinneeksi sen 0 40. Kilpailun järjestäjä voi lisäksi sulkea luovuttaneen joukkueen sarjasta ja/tai määrätä maksettavaksi rikemaksun. Luovutuksena pidetään ottelun aloittamatta jättämistä ja ottelun keskeyttämistä muusta syystä kuin pelaajien loppumisen vuoksi. Seura, jonka joukkue ei ole saapunut sille määrättyyn otteluun tai joka laiminlyömällä ottelujärjestelyjä aiheuttaa taloudellista vahinkoa toiselle seuralle, alueelle tai liitolle, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 20 Tulostiedotus Mestaruuskilpailuihin ja alueen sarjakilpailuihin osallistuvien joukkueiden tulee hoitaa tulostiedotus kilpailun järjestäjän määräysten mukaisesti. 21 Otteluiden julkinen esittäminen ja mediaoikeudet Liiton tai sen alueiden järjestämien kaikkien sarjojen mediaoikeudet kokonaisuudessaan kuuluvat liitolle. Liitto sopii kaikki mediaoikeussopimukset kaikkien liiton ja sen alueiden järjestämien sarjojen osalta. Seura tarvitsee aina luvan liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen otteluistaan. Lupa voidaan myöntää enintään yhdeksi kilpailuvuodeksi kerrallaan. Sijoitusten määrittely 22 Sijoittuminen sarjassa Jos joukkueet pelaavat sarjassa saman määrän otteluita, niiden sijoittuminen sarjassa perustuu niiden saavuttamiin sarjapisteisiin siten, että eniten sarjapisteitä saanut on voittaja. Jos joukkueet pelaavat sarjassa eri määrän otteluita, niiden sijoittuminen sarjassa perustuu niiden saavuttamiin voittosuhteisiin siten, että parhaan voittosuhteen saanut on voittaja. Jos joukkueet ovat pelanneet samassa sarjassa eri lohkoissa, niiden keskinäisessä vertailussa käytetään ensimmäisenä kriteerinä voittosuhdetta omassa lohkossa ja toisena korisuhdetta. Voittosuhde (voittoprosentti) lasketaan jakamalla voitettujen ottelujen määrä pelattujen ottelujen määrällä ja korisuhde jakamalla tehtyjen koripisteiden määrä päästettyjen pisteiden määrällä. - 15 -
23 Sarjapisteiden, korieron, voittosuhteen ja korisuhteen laskeminen sekä tasatilanteen ratkaiseminen Voittamastaan ottelusta joukkue saa kaksi sarjapistettä ja häviämästään nolla sarjapistettä. Jos kahdella tai useammalla joukkueella on yhtä paljon sarjapisteitä, tarkastellaan ensiksi niiden keskinäisistä otteluista saamiaan sarjapisteitä. Jos kahdella tai useammalla joukkueella on keskinäisistä otteluistakin yhtä paljon sarjapisteitä, seuraavaksi käytetään näitä kriteerejä tässä järjestyksessä: suurempi koriero (=joukkueen tekemien pisteiden ja vastustajien tekemien pisteisen erotus) keskinäisissä otteluissa enemmän tehtyjä pisteitä keskinäisissä otteluissa suurempi koriero kaikissa sarjan otteluissa enemmän tehtyjä pisteitä kaikissa sarjan otteluissa Jos nämäkään kriteerit eivät tuo ratkaisua, arvotaan järjestys. Jos missä tahansa vaiheessa, kun on käytetty yllä olevia vertailuja, yhden tai useamman joukkueen järjestys voidaan määrittää, toistetaan yllä olevan kohdan menettely jäljellä jääneillä joukkueilla. Mikäli samoihin sarjapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten otteluiden määrä ei ole yhtä suuri, ratkaisevat niiden keskinäisen sijoituksen: B1) keskinäisten otteluiden voittosuhde, B2) keskinäisten otteluiden korisuhde ja B3) näiden joukkueiden korisuhteet sarjan kaikissa otteluissa. Jos kaikki joukkueet eivät ole vielä pelanneet kaikkia pelejään (sarjan pelaaminen on kesken), ja kahdella tai useammalla joukkueella on sama määrä sarjapisteitä, kaikkien joukkueen jo pelaamien pelien koriero ratkaisee järjestyksen. Ottelun luovuttanut joukkue sijoittuu tasatilanteessa kuitenkin aina viimeiseksi eikä sen pelaamia otteluja oteta vertailussa huomioon. 24 Uusinta Mikäli Suomen mestaruus ratkaistaan sarjamuotoisena ja kaksi tai useampi joukkueita päätyy tasapisteisiin tai samaan voittosuhteeseen, suoritetaan uusinta kahden parhaiten sijoittuneen kesken. Uusintaottelun pelipaikan ja ajan vahvistaa liittohallitus. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa aluehallitus voi sarjamääräyksillä määrätä pelattavaksi uusintaottelun tai -otteluita putoajan tai putoajien selvittämiseksi, silloin kun kaksi tai useampi joukkueita päätyy sarjan päätyttyä tasapisteisiin tai samaan voittosuhteeseen ja yksi tai useampi niistä sijoittuu sellaiselle sijalle, jolla putoaa sarjasta. 4 luku AIKUISTEN HUIPPU- JA KILPAKORIPALLOSARJAT 25 Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjat ja niihin osallistuminen Oikeus osallistua aikuisten huippu ja kilpakoripallosarjoihin edellyttää sitä, että osallistuva seura antaa sarjasitoumuksen ja täyttää liittohallituksen kullekin kilpailuvuodelle sarjasitoumuksen liitteessä asettamat vaatimukset sarjalisenssin saamiselle. Liittohallitus tai sen vuosittain tähän tehtävään asettama sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää seuralle osallistumisoikeuden. - 16 -
26 Seuran osallistumisoikeuden siirtäminen aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa Liittohallitus voi hakemuksesta päättää, että seura voi siirtää sille aikuisten huippu- tai kilpakoripallosarjoihin myönnetyn osallistumisoikeuden määräajaksi toiselle yhteisölle. Osallistumisoikeutta ei voida siirtää toiselle seuralle. Liittohallitus vahvistaa siirtämistä koskevan sopimuksen, jonka tulee täyttää liittohallituksen sille asettamat vaatimukset. Sekä seuran että sen osallistumisoikeutta käyttävän yhteisön on täytettävä sarjalisenssin vaatimukset ja kaikki muut aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa pelaamisen ehdot. Osallistumisoikeuden saanut yhteisö ja sen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan liiton sääntöjä sekä Suomen ja FI- BAn antidoping-säännöstöä. Sopimuksella osallistumisoikeuden saanut yhteisö ei voi luovuttaa sitä edelleen kolmannelle osapuolelle, ellei liittohallitus vahvista tätä uutta luovutusta. Tässä pykälässä tarkoitetulla yhteisöllä voi olla samassa sarjassa vain yksi osallistumisoikeus. 27 Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa noudatettavat erityismääräykset Mikäli aikuisten huippu ja kilpakoripallosaroissa pelaava joukkue ei ole maksanut sarjamaksuaan tai siihen rinnastettavaa muuta sarjalisenssiehdoissa mainittua maksua eräpäivään mennessä, on joukkue edustuskelvoton ja sen voittamat ottelut tuomitaan hävityiksi tuloksella 0-40, kunnes nämä maksut on maksettu. Mikäli aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa pelaava joukkue on kirjannut pöytäkirjaan vähemmän home grown pelaajia, kuin 31 :ssä on määritelty, on joukkue edustuskelvoton ja sen voittamat ottelut tuomitaan hävityiksi tuloksella 0-40. Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa siirretyssä ottelussa ei saa pelata pelaaja, joka ottelun alkuperäisenä ajankohtana on ollut kilpailu- tai toimintakiellossa tai ollut 30 mainituin tavoin edustanut toista samassa sarjassa pelaavaa seuraa. Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ulkomaalaista tai home grown pelaajaa ei voi enää rekisteröidä joukkueen kokoonpanoon, kun vahvistetun sarjaohjelman mukaiseen runkosarjan viimeiseen otteluun on vähemmän kuin 30 päivää aikaa. 5 luku - SEURA 28 Seuran velvoitteet Seuran tulee hoitaa taloutensa ja kirjanpitonsa niitä koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti. Jos seura menee konkurssiin tai asetetaan selvitystilaan, liittohallitus ratkaisee seuran tai sen toimintaa jatkavan seuran joukkueiden sarjatasot. Miesten ja naisten edustusjoukkueiden sarjataso alennetaan. Seuran tulee pelata ottelunsa virallisella nimellään tai käyttäen sen lyhennettä, ellei kilpailun järjestäjä hakemuksesta toisin päätä. Seuran tulee noudattaa urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annettua lakia (575/2000). Lain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus lajiliitolle on annettava liitolle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 29 Velvoitteiden laiminlyönti Seuralle, joka laiminlyö liiton sääntöihin tai määräyksiin perustuvat velvoitteensa FIBAa, liittoa tai aluetta kohtaan tai joka jättää suorittamatta näiden sääntöjen tai kilpailun järjestäjän määräämät maksut liitolle tai toiselle liiton jäsenseuralle tai urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (575/2000) säädetyt velvoitteet tai toimii sarjasitoumuksen vastaisesti, voidaan määrätä maksettavaksi rikemaksu tai sarjapisteiden menetys. Lisäksi seura tai sen joukkue voidaan - 17 -
sulkea kilpailusta. Kilpailusta sulkemisesta päättää liittohallitus tai alueen alaisessa toiminnassa aluehallitus. Sarjapisteiden menetyksestä päättää sääntö- ja kurinpitoyksikkö, alueen alaisessa toiminnassa alueen sääntö- ja kurinpitoryhmä. 6 luku - PELAAJA Edustuskelpoisuus 30 Kansalaisuus ja alle 18 vuotiaan ulkomaalaisen pelaajan rekisteröinti Mestaruuskilpailuissa voi seuraa edustaa Suomen kansalainen, Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan kansalainen sekä muu ulkomaalainen. Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa pelaavassa joukkueessa tulee yhdessä ottelussa olla merkittynä home grown pelaajia ottelupöytäkirjaan vähintään seuraavasti: Pöytäkirjassa Korisliiga Naisten Korisliiga M1DA M1DB N1D 12 pelaajaa 8 9 9 10 10 11 pelaajaa 7 8 8 9 9 10 pelaajaa 6 7 7 8 8 9 pelaajaa 5 6 6 7 7 8 pelaajaa 4 5 5 6 6 Home grown pelaajaksi lasketaan pelaaja, joka voi edustaa liittoa kansainvälisessä kilpailussa tai ottelussa tai on ennen 22 ikävuotta pelannut Koripalloliiton alaisissa sarjoissa vähintään kolmena eri pelikautena. Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa jokaisen pelaajan on toimitettava allekirjoitettuna liittohallituksen vaatima pelaajasopimus, jotta hän on edustuskelpoinen ja hänet voidaan rekisteröidä joukkueen kokoonpanoon. Pelaajan, josta tulee tehdä FIBA-rekisteröinti, on maksettava lisäksi FIBA-maksu, jotta hän on edustuskelpoinen tässä pykälässä jäljempänä olevin poikkeuksin. Harrastekoripallosarjoissa voi seuraa edustaa ulkomaalainen, pois lukien nuorten SMkarsintasarjat ja -turnaukset, ilman ulkomaalaispelaajan FIBA-maksun suorittamista ja FIBArekisteröintiä. Harrastekoripallosarjassa pelaavan joukkueen ulkomaalainen pelaaja, jonka kotikuntalain mukainen kotikunta on Suomessa ja joka on kilpailuvuoden aikana pelannut harrastekoripallosarjassa, on kuitenkin edustuskelpoinen joukkueen kaikissa otteluissa ilman FIBA-maksun suorittamista ja pelaajan rekisteröimistä FIBAan. Alle 18-vuotiaasta pelaajasta, joka on pelannut joskus ulkomailla (ns. aloittanut koripallon ulkomailla), on tehtävä alle 18-vuotiaan FIBA-rekisteröinti edustusoikeuden saamiseksi nuorten SM- ja karsintasarjoihin. Alle 18-vuotiaasta ulkomaalaisesta pelaajasta, joka on aloittanut koripallon pelaamisen Suomessa, pitää tehdä ulkomaalaispelaajan ilmoitus kilpailun järjestäjälle, kun hän ensimmäisen kerran pelaa nuorten SM-sarjassa tai karsinnassa. - 18 -
Liittoa voi kansainvälisessä kilpailussa tai ottelussa edustaa vain Suomen kansalainen, ellei liittohallitus toisin päätä. 31 Pelaaminen Pelaajan katsotaan pelanneen ottelun silloin, kun hänet on pelaajana suostumuksensa perusteella merkitty pöytäkirjaan. 32 Rekisteröityminen Pelaaja rekisteröityy siihen seuraan ja joukkueeseen, jossa hän aloittaessaan pelaamisen kilpailuvuonna tai seurasiirron jälkeen pelaa ensimmäisen ottelun. Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa liittohallitus voi sarjasitoumuksella asettaa vähimmäis- ja/tai enimmäismäärän joukkuetta kilpailuvuoden aikana edustavien pelaajien lukumäärälle. 33 Lisenssi Lunastamalla lisenssin henkilö sitoutuu noudattamaan näitä kilpailusääntöjä sekä niiden nojalla annettuja sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä kurinpitosääntöjä. Pelaajalla tulee olla pelaamiseen ko. sarjassa oikeuttava voimassa oleva lisenssi, jotta hän on edustuskelpoinen. Lisenssistä tulee käydä ilmi pelaajan seura. Pelaaja ei tarvitse lunastaa uutta lisenssiä siirtyessään kilpailuvuoden aikana toiseen seuraan. Lisenssinumero on merkittävä kokonaan jokaisen ottelun pöytäkirjaan. Liiton kilpailutoimintaan osallistumista varten ovat seuraavat lisenssit: Koripallolisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana ja valmentajana sekä toimia erotuomarina. Erotuomarilisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä toimia erotuomarina. Valmentajalisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa valmentajana. Rinnakkaislisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa toista seuraa tai saman seuran toista joukkuetta ottelussa pelaajana. Aikuisten kuntosarjan pelaajalisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana alueen järjestämisessä kuntosarjoissa ja harrasteturnauksissa. Seniorilisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana ja valmentajana liiton ja alueen järjestämissä seniorisarjoissa. Pyörätuolikoripallolisenssillä voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana liiton ja alueen järjestämissä pyöräkoripallosarjoissa. Koripallokoululisenssillä enintään 13 vuotta oleva henkilö voi osallistua vuoden ajan liiton, alueiden ja seurojen koripallokouluihin ja koripallokoululaisille järjestettävään kilpailutoimintaan. SO (Special Olympics)-lisenssi sallii pelaamisen liiton ja alueen järjestämissä Special Olympics-säännöillä pelattavissa otteluissa. 34 Seuran edustaminen useassa joukkueessa Pelaajalla on oikeus saman kilpailuvuoden aikana pelata seuransa muissakin joukkueissa. Pelaaja on edustuskelpoinen alemmalla tai samalla aikuisten sarjatasolla pelaavassa seuransa joukkueessa neljäntenätoista (14) päivänä ylemmällä tai samalla sarjatasolla pelatun ottelun jälkeen. - 19 -
35 Edustamisen rajoitukset siirtotakarajan jälkeen Pelaajan pelatessa ensimmäisen ottelunsa siirtotakarajan jälkeen hän ei enää samana kilpailuvuonna saa pelata seuransa toisessa joukkueessa alemmalla tai samalla sarjatasolla. Pelaaja voi seurassaan siirtyä siirtotakarajan jälkeen pelaamaan ylemmälle sarjatasolle, mutta hän ei sen jälkeen enää samana kilpailuvuonna ole edustuskelpoinen alemmalla tai samalla sarjatasolla. Kahta saman tai eri seuran joukkuetta rinnakkaislisenssioikeudella edustava pelaaja on edustuskelpoinen molemmissa joukkueissa koko kilpailukauden ajan. 36 Edustuskelpoisuus siirretyssä ottelussa Vahvistetun otteluohjelman mukaisesta ajasta myöhäisempään ajankohtaan siirretyssä tai uusittavaksi määrätyssä ottelussa eivät saa pelata ne pelaajat, jotka olivat edustuskelvottomia ottelun alkuperäisenä ajankohtana. Pelaajan tulee olla kaikkien näissä säännöissä mainittujen ehtojen ja rajoitusten edellyttämällä tavalla edustuskelpoinen myös siirretyn tai uusittavaksi määrätyn ottelun uutena ajankohtana. Se, ettei pelaajalla ole alkuperäisenä ajankohtana ollut lisenssiä, ei kuitenkaan ole edustuskelpoisuuden este siirretyssä ottelussa. Mikäli ottelu siirtyy vahvistetun otteluohjelman mukaisesta ajasta aikaisempaan ajankohtaan, määräytyy pelaajan edustuskelpoisuus ainoastaan ottelun todellisen ajankohdan mukaan. Edustuskelpoisuus nuorten sarjoissa ja seniorisarjoissa 37 Nuorten sarjojen ikärajat Pelaaja saa pelata sellaisissa nuorten sarjoissa, joiden ikärajaa hän ei ylitä vielä sinä kalenterivuonna, jona kilpailuvuosi päättyy. Nuorten sarjojen ikärajat ovat seuraavat: 24-vuotiaat: 24 vuotta 19-vuotiaat: 19 vuotta, 17-vuotiaat: 17 vuotta, 16-vuotiaat: 16 vuotta, 15-vuotiaat: 15 vuotta, 14-vuotiaat: 14 vuotta, 12-vuotiaat: 12 vuotta ja 10-vuotiaat: 10 vuotta. Nuorten sarjamääräyksissä mainitaan kilpailuvuosittain ne syntymävuodet, jotka vastaavat nuorten sarjojen ikärajoja. Nuorten mestaruuskilpailuissa ja alueiden järjestämissä nuorten sarjoissa pelaaja saa edustaa seuraansa kaikissa niissä ikäluokissa ja sarjoissa, joissa hän edellä 1 momentissa olevien ikärajojen mukaan on edustuskelpoinen. Tähän edustuskelpoisuuteen ei sovelleta 34 :ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä. Kun pelaaja osallistuu syksyllä SM-karsintaan, tulee hänen pelata siinä saman ikäluokan valtakunnallisen sarjan joukkueessa ja sarjassa, johon karsintojen kautta selviää, joulukuun viimeiseen päivään saakka. Pelaaja ei kuitenkaan nuorten sarjoissa saa pelata useammassa samalla sarjatasolla (samassa tai eri lohkossa) pelaavassa seuransa joukkueessa eikä aluefinaaleissa saman ikäluokan eri divisioonissa, eikä saman divisioonan aluefinaaleissa pelaavissa seuransa eri joukkueissa. Aluehallitus voi edellä olevasta poiketen päättää, että sen järjestämissä nuorten sarjoissa pelaaja saa pelata useammassa samalla sarjatasolla (samassa tai eri lohkossa) pelaavassa seuransa joukkueessa, ei kui- - 20 -