Kirjeitä Rooman valtakunnasta 23.9.2009 Postimuseo Outi Merisalo
Antiikin Kreikan ja Rooman kirjekulttuuri I julkiseen levitykseen tarkoitetut kirjeet I 1. hallitsijoiden lainsää äädännölliset kirjeet I 2. kirjemuotoiset asiakirjat I 3. yhteisö- tiedotukseen ja opetukseen tarkoitetut kirjeet (esim. Paavalin kirjeet) I 4. kirjallisiksi teoksiksi tarkoitetut proosa- tai runomuotoiset kirjeet (esim. Plinius nuorempi, Horatius) I 5. kirjeromaani, kirjemuotoiset kaunokirjalliset teokset (esim. Ovidius, Heroides) II yksityishenkilöiden iden kommunikaatio
Kreikan ja Rooman kirjoitusmateriaali 300-400-l:lle jkr. Länsi-Euroopassa dokumenttimateriaalina 1000-luvulle jkr. (paavin kuuria) Cyperus papyrus Egyptistä Kreikkaan 600- l. ekr. Pa per-aa faaraolle kuuluva (kr. khartes, byblos, lat. charta, papyrus) Papyrus
Papyrusrulla: kirjamuoto 300-400 400-luvulle Papyruslehti kirjeenä
Pergamentti traditio: Pergamon, Vähä- Aasia 2. vs. ekr. nahan käyttk yttö kirjoitusalustana jo varhaisempi leviää Roomaan 2. vs. ekr. 300-luvulta jkr. normaali kirjamateriaali LänsiL nsi- Euroopassa Pergamentin valmistus: poistetaan epidermi (A) ja hypodermi (C)
Nahan käsittely k pergamenttia kalkkipohjainen kylpy > taipuisuus kuivatetaan kehikossa ohennus ja viimeistely hohkakivellä varten
Saviruukun pala: ostrakon Sten Wångstedtin kokoelma (HY), 30 ekr.-100 jkr.
Vahataulut muistiinpanoja, sopimuksia, asiakirjoja, kirjeitä kr. stylos lat. pugilar Vindolanda,, vahataulu 836 Kaksi vahataulua = kr. diptykhon deltion,, lat. codex
Puutaulut raportit, kirjeet, tilit kirjoitus musteella Vindolanda 291 Trustees of the British Museum
Styloksia Vindolandasta kuvat Vindolanda Trust Mustekynä: : puupuikkoon kiinni- tetty metallipiikki
Kirjeenkirjoitus ei oma kirjallisuudenlaji antiikin aikana kouluopetusta 1. vs:lta ekr. lähtien roomalaisia kirjekokoelmia: M. Tullius Cicero (106-43 ekr.), Plinius nuorempi (62-n.115 jkr.); kreikankielisiä Libanios (n. 314- n.394), keisari Julianus (331/2-363) 300-luvulta kristityt yksityiskirjekokoelmat: hellenistis-roomalaisen kirjeen konventiot erossa olevien ystävien keskustelua > tyyli-ihanne ihanne selkeä, huoliteltu, suppea ilmaisu, ei retoriikkaa Julius Victor, Ars rhetorica 300-l.: tyylin ja sisäll llön sovittaminen viestintätilanteeseen tilanteeseen
Vindolandan puukirjeet
Rooma valloittaa Britannian Claudius (10 ekr.-54 jkr., hall. 37 jkr.-): 43 jkr. joukot Britanniaan Cn.. Julius Agricola : voitto saaren pohjoisosan kaledonialaisista Mons Graupiuksen taistelussa 83 jkr. Hadrianus (hall 117-138): 138): 122 muuri nykyiseen Northumberlandiin Antoninus Pius (hall. 138-161): 161): raja Skotlantiin, Antoninuksen muuri 160-luvulla vetäytyminen Hadrianuksen muurille Britannian roomalaisvalta > 410 jkr.
Carlisle Catterick Aldborough York Ribchester A. Birley, Garrison life at Vindolanda. A band of brothers. Stroud 2002 (2007).
Hadrianuksen muuri A. Birley, Garrison life at Vindolanda. A band of brothers. Stroud 2002 (2007).
Näkymä Hadrianuksen muurilta Vindolandaan päin Vindolanda Trust
Vindolanda valkea linnoitus Valokuva D.Woolliscroft, Vindolanda Trust
Vindolanda Vaihe I 85-92: <vet< vetäytyminen Skotlannista?, puurakennelmat Vaihe II 92-97: 97: laajennus, puurakennelmat Vaihe III 97-105: 9. bataavikohortti, Flavius Cerialis kohortinkomentajana n. 100; kohortti siirtyy Tonavalle 105; uudelleenjärjestelyt, puurakennelmat; pääp ääosa puutaululöyd ydöistä Vaihe IV 104-120: 120: edell. kauden rakennelmia puretaan, uusia puurakennuksia Vaihe V 120-n. 150?: puretaan ed. kauden rakennelmia, uusia, tukevampia puurakennuksia Luoteesta
Vindolandan taulut 1. 2. vuosisadalta n. 450 ohutta (20 x 9 cm, paksuus 1 mm) puutaulua 347 kpl vaiheesta III ennen Vindolandan kaivauksia 1973- ei tavattu viittauksia antiikin kirjallisuudessa löytynyt nyttemmin mm. Carlislesta (Luguvalium) armeijahallinnon asiakirjoja yksityiskirjeitä tietoa varuskunnan arkielämäst stä luku- ja kirjoitustaidon laajuus Rooman armeijassa roskiin poltettaviksi, hävitys h hoidettu huonosti > säilyivs ilyivät soisen maan kerrostumissa.
Latinalainen kirjoitus kehitys: foinikialainen (1300-1000-l. ekr.) > kreikkalainen (n. 800, vokaalimerkit mukaan!)> etruskilainen 26 merkkiä (600-500-l.) > arkaainen latinalainen (600-l.-300-l.) > klassinen latinalainen (1. vs. ekr.) arkaainen latinalainen: kirjoitussuunta vasenoikea, joskus bustrofedon ( aurausjälki ) majuskelikirjoitus antiikin aikana foinikialainen aakkosto ark. lat.
CAPITALIS MONVMENTALIS 1. vs. jkr. Forum Romanum Capitalis monumentalis Tituksen riemukaari n. 81 jkr. Forum Romanum
Vanhempi roomalainen kursiivi epämuodollisempia kapiteelin muotoja olemassa jo ennen 200-l.:a ekr. 100 ekr. lähtien nopea kirjoitus vahatauluille ja papyrukselle: majuskelikursiivi eli vanhempi roomalainen kursiivi käytössä 400-l.:lle jkr. asti
British Library, Papyrus 229 n. 245-266 Nomine Abban quem Eutychen sive quo alio nomine vocatur annorum circiter septem pretio denariorum
Vindolanda 291 Trustees of the British Museum Puutaulut Lepidinae Cl(audia) seuerá [sa]l[u]tem Iii Idus Septemb[re]s sollemnem Libenter Ad nos natalem facias iucundiorem soror ad diem meum ut venias mihi rogo
Interventú Cerial[em tu]um Et tuo facturá salutá filiolus aelius si meus salutant sperabo uale soror anima mea ita ua[le]am karissima et have te soror
Web, kirjallisuutta http://vindolanda.csad.ox.ac.uk/tablets/ http://www.vindolanda.com/ A. Birley, Garrison life at Vindolanda.. A band of brothers. Stroud 2002 (2007)