Valintaopas Urvalsguide

Taideteollinen korkeakoulu Konstindustriella högskolan 2002 Valintaopas Urvalsguide Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen maisterin tutkinto Konstkandidatexamen Konstmagisterexamen Hakuaika 1.2-15.3 i

Sisällysluettelo 1 Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa........ 4 2 Tutkinnot...................................... 6 3 Koulutusohjelmat.............................. 9 3.1 Elokuvataide..................................... 9 3.2 Graafinen suunnittelu............................ 10 3.3 Keramiikka- ja lasitaide........................... 11 3.4 Keramiikka- ja lasisuunnittelu..................... 11 3.5 Kuvataideopetus................................. 12 3.6 Käsi- ja taideteollinen ala......................... 14 3.7 Lavastustaide................................... 14 3.8 Ma in New Media................................ 16 3.9 pallas -kuvataiteet.............................. 17 3.10 Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu...... 17 3.11 Tekstiilitaide.................................... 18 3.12 Teollinen muotoilu............................... 19 3.13 Tila- ja kalustesuunnittelu........................ 20 3.14 Vaatetussuunnittelu ja pukutaide.................. 20 3.15 Valokuvailmaisu................................. 21 3.16 Valokuvataide................................... 21 4 Valintamenettely.............................. 22 5 Hakulomakkeen täyttäminen................... 23 6 Hakemuksen liitteet............................ 26 Tämän oppaan käyttö on sallittua vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisija: Toimitus: Ulkoasu: Fontit: Taideteollisen korkeakoulun opintoasiainpalvelut Gitta Herranen, Marjo Immonen, Hanna Lindberg Janne Hänninen, Tero Juuti Chaparral, Club Type Mercurius, Cronos, ITC Franklin Gothic Taideteollinen korkeakoulu, Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki Lisätietoja maksullisesta palvelunumerosta 6.1. - 31.3.2002 arkisin klo 12-15. Puhelinnumero on 0600-12324 (puhelun hinta 1 e /min. + pvm). 7 Koulutusohjelmakohtaiset ennakkotehtävät... 29 Maksullinen osuus - ladattava erikseen 7.1 Elokuvataide 7.2 Graafinen suunnittelu 7.3 Kuvataideopetus 7.4 Lavastustaide 7.5 pallas -kuvataiteet 7.6 Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu 7.7 Tekstiilitaide 7.8 Teollinen muotoilu 7.9 Vaatetussuunnittelu ja pukutaide 7.10 Valokuvataide 8 Valintakokeiden II- ja III -osa.................... 31 9 Opiskelupaikan vastaanottaminen.............. 34 10 Hakemuksen postitus........................... 37 11 Valintojen aikataulu........................... 40 12 Hakemuksen tarkistuslista...................... 41 13 Hakulomakkeet...................... Lataa tästä 1

Taideteollinen korkeakoulu on uuden kulttuurin luova laboratorio Taideteollisella korkeakoululla on pitkät perinteet Suomessa. Koulutus alkoi keisarillisen senaatin päätöksellä tammikuussa 1871. Opiskelijoita ilmoittautui tuolloin 42. Esikuvana oli Tukholman veistokoulu, nykyinen Konstfack. Sen toiminta oli alkanut jo 25 vuotta aiemmin. Modernin muotoilun ja taiteen suunnannäyttäjä Sadankolmenkymmenen toimintavuotensa aikana korkeakoulu on toiminnallaan vaikuttanut merkittävästi maamme talouden ja kulttuurin sekä koko modernin eurooppalaisen muotoilun suuntaan. Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Armi Ratia, Birger Kaipiainen, Kyllikki Salmenhaara, Erik Bruun, Antti Nurmesniemi, Yrjö Kukkapuro, Kirsti Rantanen, Irma Kukkasjärvi, Pentti Sammallahti, Kain Tapper, Kimmo Pyykkö, Esa Vuorinen, Yrjö Wiherheimo, Heikki Orvola, Stefan Lindfors, Ilkka Suppanen, Janna Syvänoja, Harri Koskinen, Jyrki Parantainen, Elina Brotherus ovat kaikki koulumme kasvatteja. Kansan tunteman lempinimensä Atski korkeakoulu sai Rautatientorin laidalla olevasta Theodor Höjerin piirtämästä ylväästä rakennuksesta. Ateneum toimi sata vuotta taideteollisen koulutuksen ahjona. Nyt talossa toimii Valtion taidemuseo. Kansainvälinen Taik on luova laboratorio Tänään korkeakoulu, Taikki, kuten sitä nyt kutsumme, on suurin pohjoismaissa ja eräs arvostetuimpia koko maailmassa. Sen 1600 tutkinto-opiskelijaa ja nelisensataa opettajaa työskentelevät Arabian maineikkaaseen keramiikkatehtaaseen rakennetuissa tiloissa. Joukkoon mahtuu vuosittain yli 200 ulkomaalaista opiskelijaa, jotka edustavat kolmeakymmentä eri kansallisuutta. Taik on monikulttuurinen uuden kulttuurin luova laboratorio. Korkeakoulun avarista tiloista avautuu näkymä Vanhankaupungin lahdelle. Rakennus on täynnä suunnittelustudioita, ateljeetiloja, työpajoja ja laboratorioita. Uusin tietotekniikka, tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja monipuolinen tekninen varustus antavat opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet tulevaisuutta luotaavaan luovaan työhön. Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden yliopistojen kanssa luo laajat koulutusmahdollisuudet. Arabianranta on kasvava monitieteinen yliopisto- ja korkeakoulukeskus Tulevaisuudessa korkeakoulu tulee muodostamaan Arabianrantaan rakennettavan suuren taideteollisuuskeskuksen, muotoiluja mediakaupungin, luovan ytimen yhdessä Hackmanin, suomalaisen designin erään lippulaivan kanssa. Syksyllä 1995 saimme uudeksi naapuriksemme vireän Pop & Jazz konservatorion. Helsingin kaupungin taiteen ja viestinnän oppilaitos tuli alueelle 1999. Parahiksi vuosituhannen vaihteeseen valmistui maamme audiovisuaalisen median tutkimuksen ja koulutuksen kansallinen keskus Lume tehdasrakennuksen eteläpuolelle. Sen tilat toimivat myös alueen vireänä kulttuurikeskuksena. Ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu arcada muuttaa alueelle lähivuosina. Rakenteilla olevat Porttaalit tuovat naapureiksemme ja partnereiksemme suuren joukon tietoteollisuuden, kulttuurin ja muotoilun yrityksiä. Helsingin yliopiston Kumpulan ja Viikin kampukset ovat aivan naapureinamme. Tavoitteena vaativa taiteellinen ammattitaito Taideteollinen korkeakoulu kouluttaa vaativan taiteellisen ammattitaidon hallitsevia viestinnän, ympäristön ja esineiden muotoilijoita, muotoilujohtajia, elokuva-, lavastus- ja valokuvataiteen ammattilaisia, taiteen opettajia, kuvataiteen ammattilaisia, taidekäsityön mestareita, taideteollisuuden tutkijoita ja kulttuurin managereita. Uusien medioiden koulutus Medialaboratoriossa

vahvistaa otettamme taiteen ja teknologian rajapinnasta. Mediakeskus Lume luo erinomaiset olosuhteet elokuvan, television ja lavastustaiteen opiskelulle ja digitalisoituvan mediamaailman tutkimukselle. Perustettu muotoilun innovaatiokeskus Designium, luo uusia mahdollisuuksia soveltaa osaamistamme käytäntöön yhteistyössä yritysten kanssa. Virtuaaliyliopisto luo täysin uudenlaisen tutkivan oppimisen opiskeluympäristön. Laajat opiskelumahdollisuudet Pyrkiessään korkeakouluun jokainen opiskelija valitsee yhden tarjolla olevista kahdestakymmenestäkahdesta koulutusohjelmasta. Opiskelumahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään valittuun koulutusohjelmaan vaan sivuaineopinnoilla voi luoda omaa osaamisprofiilia. Ohjelmaansa voi liittää opintojaksoja oman yliopiston opetustarjonnasta, muiden suomalaisten yliopistojen tarjonnasta tai niiden yli sadan ulkomaisen korkeakoulun ohjelmasta, joiden kanssa TaiK:lla on yhteistyötä. Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla on tärkeä osa kansainvälistyvää koulutusta. Yhä useammin on tarjolla myös yhteisiä eurooppalaisia koulutusohjelmia. Kaikilla korkeakouluun hyväksytyillä on oikeus suorittaa MAtutkinto (MA eli taiteen maisteri) hyväksytysti suoritetun BAtutkinnon (BA eli taiteen kandidaatti) jälkeen. MA-tutkinnon jälkeen voi hakeutua tutkijakoulujen tarjoamaan taiteelliseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. Taiteen tohtorin tutkinnon voi tänään suorittaa vain parissa muussa eurooppalaisessa taideteollisuuden korkeakoulussa. Kansainväliset konferenssit tuovat ulottuvillemme uusimman tiedon. Täydennyskoulutus ja avoin korkeakouluopetus toteuttavat elinikäisen oppimisen ajatusta ja antavat mahdollisuuden osaamisen päivitykseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tätä käyttää hyväksi vuosittain 2400 opiskelijaa. Koulutusta järjestetään Helsingissä, korkeakoulun aluekeskuksessa Vaasassa ja lähes kahdellakymmenellä muulla paikkakunnalla. Opettajina alan arvostetuimmat ammattilaiset Korkeakoulun opettajat ovat omien alojensa arvostetuimpia asiantuntijoita. Melko pienen vakinaisen henkilökunnan rinnalla työskentelee satoja tuntiopettajia ja vierailevia luennoitsijoita. Korkeakoulun opettajakuntaan kuuluu myös lukuisia tunnettuja ulkomaisia taiteilijoita ja muotoilijoita. Kannustamme yrittäjyyteen Pyrimme antamaan jokaiselle opiskelijalle vahvan osaamis- ja taitopohjan sekä tarvittavat viestintä- ja yhteistyövalmiudet ja innostuksen yrittäjyyteen, jotka antavat hyvät edellytykset työllistymiselle, menestymiselle ja luovalle työlle. arabus-yrityshautomo tarjoaa hyvän kasvuympäristön yrittäjäksi ryhtyville. Tervetuloa TaiK:iin. Taik on dynaaminen, tulevaisuusorientoitunut ja moniarvoinen kansainvälinen taideteollisuuden yliopisto. Sinun tiedonjanosi, oppimishalusi ja tahtosi ratkaisevat urasi suunnan. Kannustamme kaikkia opiskelijoita oman persoonallisuutensa kunnianhimoiseen kehittämiseen. Rehtori, professori Yrjö Sotamaa

1 Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa Taiteen tohtori 40 ov + väitöskirja opiskelu Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa on kokopäiväistä. Opinnot koostuvat luennoista, harjoitustöistä ja opiskelijan omatoimisesta itsenäisestä työskentelystä. Opetusta annetaan yleensä pienryhmissä ja opiskelijat saavat myös henkilökohtaista ohjausta. Osa opinnoista on pakollisia, osa vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia opintojaksoja. Opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan myös ulkomailla Taideteollisen korkeakoulun yhteistyökorkeakouluissa. Lähes kaikki kaksivuotiset maisterikoulutusohjelmat ovat kansainvälisiä eli opetusta voidaan järjestää suomeksi, ruotsiksi ja/tai englanniksi. Korkeakoulun kansainvälisen tavoitteen mukaisesti joissain tapauksissa erikieliset opiskelijat voivat olla samoissa ryhmissä, jolloin yhteinen opetuskieli on englanti. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO Haku Taiteen kandidaatti 120 ov Haku Ylioppilaat ja abiturientit ym. tokyo on olemassa, koska laki niin sanoo. Ylioppilaskunta on siis julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on määritelty yliopistolaissa. tokyo:n jäseniä ovat kaikki Taideteollisen korkeakoulun alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi. tokyo on noin 1500 jäsenensä etu- ja palvelujärjestö. tokyo puolustaa opiskelijan oikeuksia sekä koulun sisällä että kansallisella tasolla. Lisäksi tokyo tarjoaa jäsenilleen mm. huikean Torso-lehden, mahtavia tapahtumia, vuosittain ilmestyvän designkalenterin ja tarvittaessa apua mm. opintososiaalisiin asioihin liittyen. tokyo:n jäsenyys oikeuttaa myös hyödylliseen opiskelijakorttiin, jolla saa alennuksia esimerkiksi opiskelijaravintoloissa, joukkoliikenteessä ja teattereissa. Enemmän tietoa tokyo:sta: www.uiah.fi/tokyo tai sheryl.uiah.fi Haku Taiteen maisteri 180 ov (120 + 60 ov) Haku Ulkomaiset BA-tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Vähintään 120 ov laajuiset yliopistoopinnot Vanhan muotoista tutkintoa täydentävät Opintotuki Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtaviin opintoihin voi saada opintotukea. Kandidaatin tutkintoon johtavia opintoja varten opintotukea voidaan myöntää 36 kuukaudeksi. Kun kandidaatin tutkinto on suoritettu ja maisterin opinnot alkavat, voidaan opintotukea myöntää vielä 19 kuukaudeksi, (36 + 19 = 55). Maisterinohjelmien opiskelijoille voidaan myöntää opintotukea joko 20 tai 23 kuukautta riippuen siitä, suoritetaanko tutkinnossa lisäopintoja. Aikaisemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vaikuttavat vähentävästi opintotukiaikaan. Tietoa opintotuesta löytyy myös internetistä osoitteesta www.kela.fi/opintotuki. 4

Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös on ollut voimassa lukuvuodesta 1999-2000 lähtien. Säännöksen mukaan opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan (yliopistolaki 645/1997, laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 15 ja 29 muuttamisesta 1060/1998 ja laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta 645/2001). Korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa (yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut) suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja jatkotutkinnot. Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Ålands Yrkeshögskola ovat säännöksen ulkopuolella. Säännös ei myöskään koske ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja. Lukuvuodella tarkoitetaan korkeakouluissa 1.8.-31.7. välistä aikaa. Esimerkki: Suomalaisesta korkeakoulusta opiskelupaikan vastaanottanut voi ottaa saman lukuvuoden aikana toisen opiskelupaikan ulkomaisesta korkeakoulusta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Poliisiammattikorkeakoulusta tai Ålands yrkeshögskolanista. Säännöksen tarkoitus 5 vollisuuden takia. Hän ei kuitenkaan saa vastaanottaa toista opiskelupaikkaa lukuvuonna 2002-2003, esimerkiksi tammikuussa 2003 alkavasta koulutuksesta. Hakija voi halutessaan ottaa uuden opiskelupaikan vastaan seuraavan kerran aikaisintaan syksyllä 2003 alkavasta koulutuksesta. Esimerkki 2 : Syksyllä 2002 alkavasta koulutuksesta opiskelupaikan vastaanottanut keskeyttää opintonsa jo saman syksyn aikana. Uutta korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hän ei kuitenkaan voi ottaa vastaan ennen kuin aikaisintaan syksyllä 2003 alkavasta koulutuksesta. Lukuvuonna 2002-2003 alkavat opinnot Opiskelijavalinnat syksyllä 2002 alkaviin korkeakouluopintoihin järjestetään kevään ja kesän 2002 aikana ja keväällä 2003 alkaviin opintoihin syksyn 2002 aikana. Ammattikorkeakoulut Hakeminen tapahtuu joko ammattikorkeakoulujen yhteishaun kautta tai suoraan ammattikorkeakouluihin (aikuiskoulutus sekä vieraskielinen koulutus). Kevään yhteishaun hakuaika on 11.3.-5.4.2002 ja syksyn hakuaika on 9.9.-20.9.2002. Yhteishaussa käytetään valtakunnallista ammattikorkeakoulujen yhteishakulomaketta, jonka saa ammattikorkeakoulujen lisäksi myös työvoimatoimistoista, kirjastoista ja lääninhallituksista. Sähköinen hakulomake löytyy yhteishaun hakuaikana Internet-osoitteesta www.oph.fi/amkyhteishaku/. Yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen (aikuis- ja vieraskielinen koulutus) hakuajat vaihtelevat. Näihin haetaan ammattikorkeakoulusta saatavalla hakulomakkeella ja hakuajoista ammattikorkeakoulut tiedottavat erikseen. Yliopistot Hakuajat ja -menettelyt sekä valintakäytännöt vaihtelevat koulutuksittain, joten hakijan tulee perehtyä tarkoin yliopiston antamiin ohjeisiin. Ylioppilastutkintotietoja toimitetaan yliopistoille sähköisesti. Yliopistot voivat tästä huolimatta pyytää hakijaa toimittamaan ylioppilastutkintotietonsa myös itse. Hakijan on syytä tarkistaa, että yliopistoilla on oikeat ylioppilastutkintotiedot, jos arvosanoissa on tapahtunut muutoksia tai jos hakija saa lukion päättötodistuksen myöhemmin, kuin hän on suorittanut ylioppilastutkintoon vaaditut arvosanat. Tarkempaa tietoa saa korkeakouluista sekä Opetushallituksen julkaisemista valtakunnallisista koulutusoppaista (www.oph.fi/koulutusoppaat). Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännöksen avulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni hakija pääsee opiskelemaan korkeakouluun. Säännöksen toteutumista seurataan yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (harek) sekä ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisterin (amkorek) avulla. Rekistereitä ylläpitää Opetushallitus (Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä L 1058/1998). Yhden opiskelupaikan säännös tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö, joka on vastaanottanut opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, ei voi ottaa vastaan toista samana lukuvuonna alkavaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Jos opiskelupaikan jo vastaanottanut henkilö haluaa saada uuden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan, hänellä on oikeus ottaa vastaan uusi opiskelupaikka aikaisintaan seuraavana lukuvuonna alkaviin opintoihin. Vaikka opiskelijaksi hyväksytty siirtää opintojen aloittamista vuodella, hän ei voi vastaanottaa toista opiskelupaikkaa samana lukuvuonna alkaviin opintoihin, jolloin hän on vastaanottanut opiskelupaikan. Esimerkki 1: Syksyllä 2002 alkavasta koulutuksesta opiskelupaikan vastaanottanut siirtää opiskelujen aloittamista asevelopiskelu

2 Taideteollisessa korkeakoulussa suoritettavat tutkinnot opiskelu Taideteollisen korkeakoulun tutkintojärjestelmän mukaisesti korkeakoulussa voidaan perusopintoina suorittaa taideteollisen alan alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä perusopintojen jälkeisinä opintoina jatkotutkinto. Taideteollisen alan yliopistollisia tutkintoja ovat 1) taiteen kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto; 2) taiteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; ja 3) taiteen tohtorin tutkinto, joka on jatkotutkinto. Tutkintojen laajuus määritellään opintoviikkoina. Yhdellä opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta. 2.1 Taiteen kandidaatin tutkinto (TaK) Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito sekä valmius itsenäisesti hoitaa taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä. Lisäksi koulutus sisältää taideteollisen alan tutkimuksen perusteet. Se antaa valmiudet alan kehityksen seurantaan ja taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Taiteen kandidaatin tutkinto on kolmivuotinen alempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon sisältyy koulutusohjelman alaan kuuluvia perus- ja aineopintoja. Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen kandidaatin tutkinnon hyväksyttävästi suorittaneilla opiskelijoilla on oikeus ilman erillistä karsintaa jatkaa opintojaan koulutusohjelmaansa vastaavalla alalla ylempään eli taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa. Perusopinnot koostuvat taideaineista, taiteen ja taideteollisuuden historiasta, taideteollisen alan suunnittelun, tutkimuksen, metodiikan ja metodologian perusteista sekä kieliopinnoista. Aineopintoihin kuuluu ammatillisia perusteita, menetelmiä ja keskeisiä aihepiirejä käsitteleviä opintojaksoja. Sivuaineopintoina opiskelija voi ottaa opinto-ohjelmaansa sopivia aineopintoja myös korkeakoulun toisista koulutusohjelmista tai muista tiede- ja taidekorkeakouluista kotimaassa tai ulkomailla. Taiteen kandidaatin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin voidaan hyväksyä suomea tai ruotsia puhuva henkilö (opetuskielinä suomi ja ruotsi), joka on; abiturientti tai on suorittanut suomalaisen, pohjoismaisen, saksalaisen, kansainvälisen tai Eurooppa koulussa suoritetun ylioppilastutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tai vähintään 3 -vuotisen ammatillisen tutkinnon tai ulkomaisen tutkinnon, joka ao. maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset Taideteollisen korkeakoulun avoimen yliopiston opinnot koulutusohjelmasta johon hakee tai muutoin edellä mainittuja opintoja vastaavat perustiedot. 6

2.2 Taiteen maisterin tutkinto (TaM) Taiteen maisterin tutkinnon laajuus on 180 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä vaativa teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, valmius itsenäisesti hoitaa vaativia taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä, edellytykset itsenäiseen taiteelliseen työhön ja taideteollisen alan jatkokoulutukseen sekä valmius taiteen tohtorin tutkintoon johtaviin opintoihin. Taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdella eri tavalla. Muut taiteen maisterin tutkinnot koostuvat taiteen kandidaatin tutkinnosta tai muista vastaavista opinnoista (120 ov) sekä 60 opintoviikon laajuisista syventävistä alan opinnoista, jotka on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa. Syventävät opinnot muodostuvat syventymiskohteen opinnoista, taideteollisen alan tutkimusmenetelmistä ja lopputyöstä, joka voi olla produktio-, suunnittelu- tai tutkimustyö. 60 opintoviikon laajuiseen taiteen maisterin koulutusohjelmaan opiskelijaksi hyväksytyltä voidaan vaatia lisäopintoja. Taiteen maisterin tutkintoon johtavaan kaksivuotiseen (60 ov) koulutusohjelmaan voidaan hyväksyä suomea, ruotsia tai englantia (tarvittaessa toimitettava kielitodistus) puhuva henkilö sekä kuvataideopetuksen aikuiskoulutuslinjalle suomea tai ruotsia puhuva henkilö, joka on suorittanut; opiskelu Kuvataideopetuksen koulutusohjelma on 180 opintoviikon laajuinen ja sen suorittaminen kestää viisi vuotta. Kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinjan opiskelijat valitaan suoraan taiteen maisterin tutkintoon (180 ov) johtavaan koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Taiteen maisterin tutkintoon johtavalle kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinjalle voidaan hyväksyä suomea tai ruotsia puhuva henkilö (opetuskielinä suomi ja ruotsi), joka on; abiturientti tai on suorittanut suomalaisen, pohjoismaisen, saksalaisen, kansainvälisen tai Eurooppa -koulussa suoritetun ylioppilastutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tai vähintään 3 -vuotisen ammatillisen tutkinnon tai ulkomaisen tutkinnon, joka ao. maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset Taideteollisen korkeakoulun avoimen yliopiston opinnot koulutusohjelmasta johon hakee tai muutoin edellä mainittuja opintoja vastaavat perustiedot ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tai ulkomaisen tutkinnon, joka ao. maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistossa suoritetut 120 ov laajuiset vastaavat opinnot tai muutoin edellä mainittuja opintoja vastaavat perustiedot. Taiteen maisterin tutkintoon johtavalle kuvataideopetuksen aikuiskoulutuslinjalle hyväksyttäviltä edellytetään lisäksi pedagoginen tai taiteellinen pohjakoulutus ja alan opettajakokemusta. Opettajakokemus voi muodostua erilaisista opetustehtävistä eri koulumuodoissa. Taiteen maisterin tutkintoon johtavalle kuvataideopetuksen täydennyskoulutuslinjalle voivat hakea sekä vanhanmuotoista loppututkintoa täydentävät että aiemmin kuvataideopetuksen (ent. kuvaamataidon opetus) koulutusohjelmassa opetettavan aineen 70 opintoviikon laajuisen opintokokonaisuuden suorittaneet hakijat. Taiteen maisterin tutkintoon johtavaan Uuden Median koulutusohjelman uusilta opiskelijoilta edellytetään lisäksi alan työkokemusta. 7

8

3 Koulutusohjelmat 3.1 Elokuvataiteen koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto 120 ov (TaK) Elokuvataiteen koulutusohjelma koostuu elokuvakoulujen kansainvälisen käytännön mukaisesti dokumenttielokuvan, elokuvaleikkauksen, elokuvaohjauksen, elokuvauksen, elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun, käsikirjoituksen ja tuotannon opintolinjoista. Taideteollisen korkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen työnjaon täsmentyessä on yhä selvempää, että Elokuvataiteen osaston tehtävä on eurooppalaisten kansallisten elokuvakoulujen tai elokuva-akatemioiden kaltainen. Yliopistotasoisena se mahdollistaa jatkotutkintojen suorittamisen ja vastaa siten elokuva-alan kansallisesta kehittämisestä. Klassisena elokuvakouluna Elokuvataiteen osaston päätehtävä on kuitenkin osaavien elokuvantekijöiden kouluttaminen. Koulutus tähtää elokuvateollisuuden päänimikkeisiin, jotka ovat elokuvien taiteellisia tai tuotannollisia vastuuhenkilöitä. Elokuvataiteen osaston painopiste on viime vuosina ollut elokuvakäsikirjoittajan ja -tuottajan ammattikoulutuksen kehittäminen perinteisten ohjaajan, kuvaajan, äänisuunnittelijan ja leikkaajan rinnalle. On myös käynyt selväksi, ettei teatterikorkeakoulun dramaturgian opetus riitä vastaamaan elokuvakäsikirjoittajien tarpeeseen, ja että taiteelliseen ja tuotannolliseen vastuuseen kykenevien tuottajien koulutuksen oikea paikka on siellä, missä muitakin elokuvantekijöitä koulutetaan. Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osasto on jo vuosikymmeniä ollut tärkein kotimaisen pitkän elokuvan tekijöiden kouluttaja. Tulevaisuudessa tämä rooli entisestään korostuu, kun osasto on saanut käyttöönsä asianmukaisen studio- ja laitekapasiteetin. Opinnot Elokuvataiteen osastolla koostuvat elokuvan historiasta ja teoriasta, cross discipline -koulutuksesta kaikkien seitsemän pääaineen välillä, sekä systemaattisesta ammattikoulutuksesta kuhunkin taiteelliseen tai tuotannolliseen ammattiin. Suuri osa opiskelusta tapahtuu elokuvaprojekteissa, työskentelemällä joko vastuu- tai avustavissa tehtävissä. Elokuvataiteen osasto etsii opiskelijoiksi visuaalisesti ja kerronnallisesti lahjakkaita nuoria ihmisiä, joilla on elokuvatuotannon yhteistyöluonteen edellyttämät sosiaaliset valmiudet ja mieluummin myös sellaista kokemusta, joka tukee pyrkijän valitseman pääaineen opiskelua. Elokuvataiteen koulutusohjelmasta taiteen kandidaatiksi valmistuvilla on oikeus jatkaa suoraan taiteen maisterin tutkintoon ilman erillistä valintakoetta. Aloituspaikkoja enintään 21, koulutusohjelmassa on käytössä varasijamenettely. Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) Elokuvataiteen osaston sisällä toteutuu kansainvälisen elokuvakoulutuksen mukaisesti 7 eri koulutusohjelmaa. Kaksivuotisen maisteriohjelman perustavoite on kerrallaan yhden koulutusohjelman sisällä tapahtuva ammatillinen ja taiteellinen opintojen syventäminen. Koulutus tähtää elokuvateollisuuden päänimikkeiden sisältämän työnkuvan vahvistamiseen sekä persoonalliseen kasvuun kertoa elokuvallisia tarinoita. Koulutusohjelman laajuus on 60 ov ja opiskelu on kokopäiväistä ja omaehtoista. Opintokokonaisuuden sisältö räätälöidään mahdollisimman hyvin opiskelijan yksilöllistä opintosuunnitelmaa vastaavaksi. Opiskelija laatii opintojen alussa yhdessä koulutusohjelman vetäjän kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opinnot päättävä lopputyö voi olla taiteellis- tai tutkimuspainotteinen yhteistyössä ulkopuolisen tuottajan/rahoitustahon kanssa tehty produktio. Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Opiskelu edellyttää kykyä itsenäiseen elokuvalliseen työskentelyyn valitun koulutusohjelman alueella sekä ammatillista näyttöä elokuva-alalta. Aloituspaikkoja dokumenttielokuvan linjalle enintään 5, muille linjoille vuonna 2002 ei ole aloituspaikkoja. koulutusohjelmat 9

3.2 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto 120 ov (TaK) Graafisen suunnittelun koulutusohjelma sisältää 23 opintoviikkoa taideosaston taideaineita, 8 ov kieliopintoja sekä 89 opintoviikkoa graafisen suunnittelun osaston omia aineopintoja. Koulutusohjelmassa perehdytään graafisen muotoilun laajaan kenttään. Opetusalueet kattavat graafisen viestinnän kaikki mediamuodot ja levityskanavat. Kolmanteen opintovuoteen sisältyy opintojaksoja mm. graafisen muotoilun, kirjataiteen, markkinointiviestinnän ja elektronisen julkaisusuunnittelun alueelta. Opinnoissa pyritään tutkimaan kuvallisen viestinnän eri muotoja. Kolmannen opintovuoden päätteeksi opiskelija kokoaa suorittamistaan opinnoista työnäytekansion eli portfolion. Taiteen kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot antavat perusvalmiudet toimia erilaisissa alan tehtävissä graafisena suunnittelijana, kirjagraafikkona, taittajana, pakkaussuunnittelijana, näyttelysuunnittelijana, kuvittajana, mainosgraafikkona, informaatiosuunnittelijana, animaatiosuunnittelijana tai av-suunnittelijana. Opinnot muodostavat vankan pohjan siirtyä työelämään sekä jatkaa taiteen maisterin tutkintoon johtavia opintoja. Aloituspaikkoja enintään 16, koulutusohjelmassa on käytössä varasijamenettely. Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) Koulutusohjelman laajuus on 60 ov, joka antaa mahdollisuuden syventää ja laajentaa opintoja sekä erikoistua tiettyyn graafisen suunnittelun osa-alueeseen. Opiskelijoilta edellytetään menetelmällisiä valmiuksia taiteellisen ja tieteellisen tutkimuksen alueella. Ohjelma pyrkii syventämään graafisen suunnittelijan ammatillista vastuuta ympäristömme visuaalisen suunnittelukulttuurin laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kansainvälisesti orientoitunut opiskelija laajentaa yhteistyövalmiuksiaan sekä teollisen että kulttuurisen tuotantosektorin kanssa; hankkii suunnittelukokemusta, jossa yhdistyvät mm. historia, globaalinen vastuu, yhteiskunnallinen tarve ja korkeatasoinen visuaalisuus sekä luova/ analysoiva ajattelu. Taiteen maisterin tutkintoon johtavat opinnot muodostuvat syventävistä opinnoista, joita ovat studio-opinnot, teoreettiset opinnot, opintoprojektit, valinnaiset opinnot, lopputyöseminaari ja lopputyö. Studio-opinnot on jaoteltu neljään erilliseen graafisen viestinnän opetusalueeseen, joista opiskelija rakentaa 16 ov:n kokonaisuuden. Opintojen alussa laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma rakentuu sekä oman tutkimusintressin että erityisosaamisen mukaisesti. Opinnoissa korostuu yhteistyö eri osastojen välillä ja yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan (mm. yritys- ja tuotantosektori) sekä kansainvälinen ulottuvuus (opintoperiodit ulkomailla). Opintosuunnitelmaan voi sisältyä Taideteollisen korkeakoulun eri osastojen sekä soveltavin osin muiden korkeakoulujen tarjoamia opintoja. Opinnot pyritään sitomaan tutkimusprojekteihin osaston osaamisalueilla. koulutusohjelmat Aloituspaikkoja enintään 15. 10

3.3 Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto 120 ov (TaK) Aloituspaikkoja ei ole vuonna 2002. koulutusohjelmat 3.4 Keramiikka- ja lasisuunnittelun koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Keramiikka- ja lasisuunnittelun kaksivuotisen taiteen maisterin koulutusohjelman tavoitteena on syventää opiskelijan ammatillista osaamista ja materiaalituntemusta, sekä kriittistä näkemystä. Opiskelussa korostuu opiskelijan itsenäinen työskentely valitsemallaan suuntautumisen alueella. Opiskelija voi suuntautua tuotesuunnitteluun, taiteelliseen ilmaisuun tai tutkimukseen. Opinnot painottuvat seminaarityöskentelyyn, opiskelijakohtaisiin projekteihin ja suuntautumista tukeviin sivuaineopintoihin. Keramiikka- ja lasisuunnittelun koululutusohjelmasta valmistuneet taiteen maisterit toimivat vapaina taiteilijoina, teollisina suunnittelijoina ja itsenäisinä yrittäjinä. Lisäksi opetus, markkinointi ja tutkimus tarjoavat uusia työmahdollisuuksia. Maisterin koulutusohjelma antaa valmiudet alan jatko-opintoihin. Keramiikka- ja lasisuunnittelun osasto odottaa hakijoilta suunnittelutaitojen ja prosessien sekä alan käsitteiden hallintaa. Opiskelu edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn, kriittistä näkemystä ja kirjallista ilmaisutaitoa. Aloituspaikkoja enintään 10. 11

3.5 Taiteen maisterin tutkinto 180 ov (TaM), aikuiskoulutuslinja, 80-120 ov Vuodesta 1993 lähtien taiteen maisterin tutkintoon johtavat opinnot on voinut suorittaa myös aikuiskoulutuslinjalla. Aikuiskoulutuslinjan opiskelijalta vaaditaan: a) pedagoginen tai taiteellinen pohjakoulutus ja b) alan opettajakokemusta. Opettajakokemus voi muodostua erilaisista opetustehtävistä eri koulumuodoissa. Opiskelu aikuiskoulutuslinjalla on päätoimista. Opiskelijat suorittavat taiteen maisterin tutkinnon 2-3 vuodessa (80-120 ov) riippuen aikaisemmista opinnoista ja opettajakokemuksesta. Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Opiskelijavalinta perustuu hakijan suorittamiin opintoihin ja arvosanoihin sekä työkokemukseen, jotka pisteytetään hakupapereiden perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttaa hakijan portfolio. Kuvataideopetuksen koulutusohjelman aikuiskolutuslinjan portfolio Toteutustapa Ehdotuksia sisällöksi ja muodoksi: Yleistä Kuvataideopetuksen koulutusohjelma Kokoa portfolioosi töitä, jotka ovat valmistuneet neljän viimeisen vuoden aikana itsenäisesti tai ohjauksen alaisena syntyneitä Esittele kuvallista aineistoasi valokuvin ja piirroksin. Voit liittää aineistoon myös muita toteutustapoja seuraaviin rajoituksin: digitaalinen kuva paperitulosteena tai levykkeellä TIFF- tai JPEG- muodossa animaatio tai multimedia QuickTime tai AVI- muodossa Zip- tai CD- levyllä video kestoltaan enintään 5 minuuttia VHS- tai DV- muodossa Jäljempänä ehdotetaan mahdollisia portfoliosi sisältöalueita. Lue ehdotukset huolellisesti ja rakenna portfoliosi aineistosta, joka parhaiten tuo esiin visuaalista ajatteluasi ja toimintaasi kuvataideopettajana. Portfolioon ei tarvitse sisällyttää aineistoa kaikista jäljempänä esitetyistä alueista. Sisältö opetustyö Esittele portfoliossasi yhdestä kahteen esimerkkiä kuvataideopettajana toteuttamistasi opintojaksoista. Koulumuodon tai opetustapahtuman kohderyhmän voit valita vapaasti oman työkokemuksesi mukaan. Selvitä oppimisen kohteena olleet sisällöt ja tavoitteet. Valitse joitakin kuvallisia esimerkkejä työskentelyn tuloksista. Arvioi opintojakson onnistumista ja oman työskentelysi kehittämistarpeita. produktiot Esittele portfoliossasi enintään kolme suunnittelemaasi visuaalista produktiota. Esittele valokopioina kooste luonnoskirjoistasi sekä mahdollinen idean toteutus. originaalityöt Jos ryhdyt tekemään piirustuksia, maalauksia, grafiikkaa, valokuvia jne. vartavasten tätä portfoliota varten lähde mieluiten liikkeelle havainnoista, joita voit tehdä omassa ympäristössäsi. Ne voivat olla esim. luonnossarjoja, joista ilmenee sinulle ominainen tapa kehitellä ideoita. Työt ilmaisevat visuaalista ajatteluasi ja työskentelytapaasi. orientoituminen taidemaailmaan Voit dokumentoida taidenäyttely- ja museokäyntejä piirustuksin ja muistiinpanoin. Kirjoita enintään 200 sanaa näyttelykäynneistä. Voit liittää portfolioon kirjoittamiasi taidekritiikkejä tai muita taidemaailmaan liittyviä julkaistuja artikkeleitasi (enintään kolme esimerkkiä). koulutusohjelmat 12

Kokoaminen Portfoliossasi näkyvä ideoiden kehittely ja kuvallisen ajattelun jatkuvuus on arvokkaampaa kuin sattumanvarainen moninaisten esimerkkien kokoelma. Käytä töiden valikoimiseen aikaa. Vältä toistoa. Älä ylikuormita portfoliotasi. Kokoa aineisto teemoittain ja perustele sanallisesti sekä teemojen että esimerkkitöiden valinnat. Mieti miten esittelemäsi aineisto ilmentää visuaalista ajatteluasi ja mikä merkitys aineiston ideoilla on sinulle. Kokoa aineistosi kansioon tai sido kirjaksi (korkeintaan A3 -koko) Varusta portfoliosi sisällysluettelolla. Kirjoita portfolioon saatesanat, jossa kerrot miksi haluat tehdä kuvataideopettajan työtä sekä miten näet portfoliosi sisällön heijastavan suunnistautumistasi kuvataideopettajana / opettajaksi. Merkitse nimesi, osoitteesi ja päiväys portfolion sisäkanteen. Arviointiperusteet Portfoliot arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointi kohdistuu ensisijaisesti visuaaliseen ja pedagogiseen ajatteluun ja sen esittämiseen sekä portfolion kokonaisvaikutelmaan. Lisätietoja: Professori Martti Raevaara, puh. 050-301 8692 tai martti.raevaara@uiah.fi Aloituspaikkoja enintään 15. Taiteen maisterin tutkinto 180 ov (TaM), peruskoulutuslinja Kuvataideopetuksen koulutusohjelmasta valmistuvilla taiteen maistereilla on pätevyys kuvataiteen opetustehtäviin peruskoulussa ja lukiossa. Kuvataideopettajia toimii myös esimerkiksi lasten ja nuorten kuvataidekouluissa, kansalais- ja työväenopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Työtehtävät liittyvät monipuolisesti visuaaliseen kulttuuriin. Taidekasvattajia tarvitaan myös kouluyhteisön ulkopuolella. Koulutus kehittää pedagogisia taitoja, kasvatuksen ja taiteen teorian sekä visuaalisen ilmaisun monipuolista hallintaa. Arviointiperusteena opiskelijavalinnoissa: 1) Kiinnostus visuaalisen kulttuurin ja taiteen ilmiöihin ja suuntautuminen niiden tuottamiseen 2) Halu ja valmius työskennellä erilaisten ihmisten parissa Aloituspaikkoja kaikkiin kuvataideopetuksen koulutusohjelmiin yhteensä enintään 40, koulutusohjelmassa on käytössä varasijamenettely. Taiteen maisterin tutkinto (TaM), täydennyskoulutuslinja Täydennyskoulutuslinjalle voivat hakea alan vanhanmuotoista loppututkintoa täydentävät tai aiemmin kuvataideopetuksen (ent. kuvaamataidon opetus) koulutusohjelmassa 70 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot suorittaneet hakijat, joilla on lisäksi peruskoulun ja lukion kuvataideopettajan pätevyys ja alan opetuskokemusta. Hakemukseen tulee liittää mukaan lopputyösuunnitelma, joka on täydennyskoulutuslinjan keskeinen valintakriteeri. Lopputyösuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta voi tarkemmin keskustella taidekasvatuksen osaston johtajan, professori Juha Varton kanssa, puh. (09) 7563 0437 tai juha.varto@uiah.fi Lopputyöseminaarin, lopputyön ja kieliopintojen lisäksi vaadittavien täydentävien opintojen sisältö ja laajuus päätetään opiskelijakohtaisesti. koulutusohjelmat Täydennyskoulutuslinjalle pyrkivät eivät tee ennakkotehtäviä eivätkä osallistu valintakokeen ii ja iii osaan. Aloituspaikkoja kaikkiin kuvataideopetuksen koulutusohjelmiin yhteensä enintään 40. 13

3.6 Käsi- ja taideteollisen alan koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) Kaksivuotisen taiteen maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteena on syventää taiteellisia, teoreettisia ja metodisia tietoja ja taitoja käsityöstä ja taideteollisuudesta. Opiskelija laatii opintojen alussa koulutusohjelmasta vastaavan opettajan kanssa henkilökohtaisen ja tavoitteellisen opintosuunnitelman. Opiskelu on kokopäiväistä ja osa opintojaksoista on periodeja. Tärkeimpiä työmuotoja ovat laajat taiteellis- ja muotoilupainotteiset projektit ja seminaarit. Syventämiskohteina voivat olla taideteollisuus, studiotuotantona tehtävät piensarjat ja uniikkituotanto sekä alan tutkimus. Keskeistä on oman muotoilunäkemyksen kehittäminen, toimintaverkoston rakentaminen sekä utelias ja innovatiivinen suhde muotoiluun ja kulttuuriin. Koulutusohjelma antaa valmiudet jatko-opintoihin. Tutkintoon on mahdollisuus sisällyttää sivuaineopintoja (enintään 20 ov). Sivuaineopintoja voi suorittaa joko omassa tai muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. International Design Business Management IDBM (haku), joka on TaiKin yhteinen sivuainekokonaisuus Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, Käytettävyyskoulu (haku), joka on yhteinen sivuainekokonaisuus teollisen muotoilun osaston ja Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, muotoilu ja kulttuuri ja muu hyväksytyn suunnitelman mukaan Arviointiperusteet Alalle soveltuvuus: Tutkintotodistukset Tavoitteellisuus: Opintosuunnitelma Taiteellinen lahjakkuus, ideointikyky, tekniset ammattitaidot, kehityskelpoisuus: Portfolio Käsitteellistäminen: Valintakoetehtävä osassa ii Motivoituneisuus: Haastattelu koulutusohjelmat Aloituspaikkoja enintään 10. 3.7 Lavastustaiteen koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto 120 ov (TaK) Lavastustaiteen koulutusohjelman ammatillisen tehtäväalueen muodostavat teatteri- sekä elokuva- ja televisiolavastus. Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa valmiuksia luovaan ongelmanratkaisuun, kykyyn työskennellä ryhmässä ja vahvistaa omaa ilmaisua. Opinnoissa annetaan välineitä, joiden avulla opiskelija kykenee ilmaisemaan ja välittämään omia taiteellisia ideoitaan. Kolmivuotinen koulutusohjelma antaa ammatilliset perusvalmiudet lavastustaiteen eri osa-alueilta ja luo pohjan maisterintutkintoon jatkuville opinnoille. Kandidaatin opintojen 120 opintoviikkoa koostuvat seuraavista opintokokonaisuuksista: Taideopinnot Teoriaopinnot Kieliopinnot Lavastustaide Esitystekniikat Lavastustekniikat Taiteilija/sunnittelijaidentiteetti 14

Opintokokonaisuudet koostuvat useista eri pituisista opintojaksoista. Kandidaatin opintoihin on mahdollista sisällyttää myös max. 15 opintoviikon laajuiset sivuaineopinnot, jotka koostuvat Taideteollisen korkeakoulun muiden osastojen tai muiden taidekorkeakoulujen järjestämästä opetuksesta. Tällöin sivuaineopinnot korvaavat osan osaston valinnaisista opintojaksoista. Lavastustaiteen opinnoilla on koko koulutuksen ajan kiinteä yhteys työelämään. Opintojen aikana suoritetaan ammatissa toimivan lavastajan assisteeraus ja vähintään yksi itsenäisesti suoritettu lavastustyö. Kandidaatin opinnoista kootaan työnäytekansio eli portfolio. Ammatillinen tehtävänkuvaus Lavastaja on suunnittelija, joka vastaa teatteriesityksen, elokuvan tai tv-ohjelman visuaalisesta kokonaisuudesta yhdessä ohjaajan ja muun taiteellisen henkilökunnan kanssa. Lavastaminen on ensisijaisesti tilan, tarinan, materiaalien, muotojen, värien ja valojen kanssa työskentelyä. Ammatissa tarvitaan hyvää havainnointi- ja ideointikykyä, kykyä tilan kolmiulotteiseen hahmottamiseen ja suunnitteluun sekä kykyä dramaturgiseen ajatteluun. Kollektiivisena taidemuotona lavastaminen edellyttää em. taiteellisten valmiuksien lisäksi myös sosiaalisia valmiuksia ja ryhmätyötaitoa. Käytännössä suunnittelutyötä tehdään luonnosten, pienoismallien, työpiirustusten ja materiaalisten kokeilujen avulla sekä tietokoneavusteisesti. Työskentely edellyttää teatteritekniikan, elokuva- ja televisiotekniikan perusteiden ja tuotantoprosessien tuntemista. Lavastajan tehtäviin kuuluu suunnittelutyön lisäksi valvoa visuaalisten ratkaisujen toteuttamista työpajoilla, näyttämöllä ja studiossa. Suunnittelija voi joutua myös itse osallistumaan toteuttavan työn eri vaiheisiin. Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Kyky tilalliseen ajatteluun Kyky dramaturgiseen ajatteluun Kyky luovaan ongelmaratkaisuun Rohkeus ilmaista itseään ja puolustaa ideoitaan Kyky toimia ryhmässä Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) Koulutusohjelman tavoitteena on syventää taiteellista asiantuntemusta lavastustaiteen alueella teatterissa, elokuvassa sekä televisiossa ja luoda pohja jatko-opinnoille. Taiteen maisterin tutkinto koostuu syventävistä opinnoista ja on tarkoitettu teatteri-, elokuva tai TV-lavastuksen perusvalmiudet jo omaaville. Käytännössä tämä tarkoittaa joko ulkomailla suoritettua 120 ov:n laajuista BA-tutkintoa tai ammattikentällä hankittua käytännön kokemusta itsenäisestä lavastajan työstä. Maisterin tutkintoa suorittavalla on mahdollisuus erikoistua teatteri-, elokuva-, tv- tai digitaalisen lavastamisen alueille. 60 ov:n laajuiseen tutkintoon sisältyy lopputyö (20 ov). Opintokokonaisuuksien sisällöt räätälöidään mahdollisimman hyvin opiskelijan yksilöllistä opintosuunnitelmaa vastaaviksi. Tutkintoon on mahdollisuus sisällyttää max. 20 ov sivuaineopintoja, jotka ovat Taideteollisen korkeakoulun muiden osastojen tai muiden korkeakoulujen järjestämiä opintojaksoja. Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Kyky tilalliseen ajatteluun Kyky dramaturgiseen ajatteluun Kyky luovaan ongelmaratkaisuun Rohkeus ilmaista itseään ja puolustaa ideoitaan Kyky toimia ryhmässä Aloituspaikkoja enintään 5. koulutusohjelmat Aloituspaikkoja enintään 5, koulutusohjelmassa on käytössä varasijamenettely. 15

3.8 MA in New Media Master of Arts 60 credits (MA) ied in the tools & skills modules, in workshops and through The mission of the Media Lab is to explore, discover and comprehend the new digital technology and its impact in society; to find and exploit the possibilities it opens to communication, interaction and expression and to evaluate, understand and deal with the challenges it poses to design. The information society with its converging media is a complex environment that requires an interdisciplinary approach to design. This is reflected in the co-operative education and research projects of the Media Lab. Within UIAH the Media Lab plays an active role in strategic planning and integration of matters relating to interactive media. The Media Lab has established a strong collaboration between other universities and the new media industry. Education The Media Lab provides education in new media design within UIAH and for its educational partners: MA programmes Doctoral studies Minor subject studies As part of minor subject studies the Media Lab has limited space for cross-disciplinary studies in design in new media and participation in study projects. These MA and post-graduate students are recruited from disciplines that relate to new media including other areas of design, arts, computer science, communication, cognitive science, sociology etc. Study Focus The study focus of the Media Lab is on design for the information environment, a theme that encompasses both strategic information-related design and the design of content formats for digital media. As specific areas of interest the Media lab probes the possibilities of interactive television and other forms of broadband audiovisual media and the development of user-friendly information interfaces for the public sphere. Ma in New Media The MA in New Media is a 2-year MA degree programme focusing on design for interactive digital media. The education is project-oriented, combining practice with theory, hands-on with minds-on. The project modules emphasise interdisciplinary and collaborative work, while individual skills are stud- 16 tutored studio work. During the programme, students will specialise according to their personal skills and motivation. Their future professional profiles relate to the various fields of new media design: interface design, interaction design, information design, interactive narrative, game design, software design, media managment and digital animation. So far the employment rate after graduation has been 100 %. Curriculum vitae Applicants should provide an expanded curriculum vitae (max. 3 pages) describing former studies, working experience (including also brief information as a list in chronological order relating to their design / artistic / technical / pedagogical etc. experience as well as familiarity with software and/or programming languages and specific professional production environments), grants and scholarships, cultural production and other relevant achievements. Module Outline Curriculum modules for 2001-2003 Please go to http://www.mlab.uiah.fi/2studies/21.html Study plan All applicants should provide a freely composed statement of intent and motivation in which they describe their motivation and interest in the field of new media, including any special areas of interest, as well as their personal aims as students of the Media Lab. This statement is a critical element in our application process and should be no longer than 2 pages (A4, single space, 12pt Times or equivalent). Please make sure that your e-mail address is mentioned in this paper, too. More information For more information about studies in the media lab, please check our www pages: http://www.mlab.uiah.fi/2studies/index.html For further questions contact departmental coordinator Anna Arsniva at the media lab, e-mail: arsniva@uiah.fi or tel +358 (0)9 7563 0404. There is a maximum of 20 new places. koulutusohjelmat

3.9 PALLAS kuvataiteiden koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) pallas kuvataiteiden koulutusohjelma aloitettiin vuonna 1994 taideosastolla. Se on kaksivuotinen taiteen maisterin tutkintoon johtava ohjelma, jonka kantavana ajatuksena on taiteidenvälisyys sekä taiteen ja tieteen yhteys. Tavoitteena on, että opiskelija kehittää kuvataiteellista ilmaisuaan ja taideteoreettista ajatteluaan ja yhdistää nämä aiemmin hankittuun ammatilliseen, taiteelliseen tai teoreettiseen osaamiseensa. Ohjelmalla pyritään kouluttamaan monialaisia, muuntautumiskykyisiä ja teoreettisesti valveutuneita taiteen maistereita, jotka voivat sijoittua työelämässä niin suunnittelun, tutkimuksen kuin taiteen kentälle. Koulutusohjelman laajuus on 60 opintoviikkoa, opiskelu on kokopäiväistä ja omaehtoista. Opiskelija laatii opintojen alussa yhdessä osaston opettajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Siinä sovitaan niistä kuvataiteellisista sekä historia- ja teoriaopinnoista, jotka opiskelijalta edellytetään. Koulutus koostuu taideosastolla suoritettavista pääaineopinnoista kuvataideilmaisussa, historiassa ja teoriassa (vähintään 40 ov) sekä vapaasti valittavista sivuaineopinnoista Taideteollisessa korkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa (enintään 20 ov). Pääaineopinnoista 20 opintoviikkoa varataan opinnäytteelle. koulutusohjelmat Aloituspaikkoja enintään 6. 3.10 Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkino 120 ov (TaK) Taiteen kandidaatin tutkintoon tähtäävän kolmivuotisen koulutusohjelman tavoitteena on tarjota perustiedot ja -taidot tila- ja kalustesuunnittelussa sekä tukea opiskelijan taiteellisen ja arkkitehtonisen kokonaisnäkemyksen kehittymistä. Koulutuksessa painotetaan suunnittelutyön lähtökohtina inhimillisiä tarpeita palvelevaa toiminnallisuutta sekä valmistus- ja materiaalitekniikoihin liittyviä tietoja. Suunnittelutyön erityisinä edellytyksinä ovat suunnittelumenetelmien hallinta ja työn ohjelmointiin liittyvät kysymykset. Näihin kytkeytyvät myös valmiudet esittää suunnitelmat soveltuvilla graafisilla, kuvallisilla ja tietoteknisillä keinoilla, sekä pienois-, hahmo- ja prototyyppimalleina. Valmiuksiin sisältyy myös kyky suunnitelmien kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen. Yleisinä suunnitteluvalmiuksina painotetaan suhde-, muoto-, väri- ja materiaalitajua ja erityisesti tilasuunnittelun ja tilahahmotuksen sekä konstruktiivisen kyvyn ja mielikuvituksen kehittämistä. Suunnittelun perusvalmiuksiin keskittyvien kahden ensimmäisen opintovuoden keskeisinä opetusalueina ovat tilahahmotus, tila- ja muotokäsite, materiaalitietous sekä suunnittelun metodologia sekä taiteen, arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin sekä huonekalusuunnittelun historia. Kolmannen opintovuoden aikana keskitytään taiteellisen ja arkkitehtonisen kokonaisnäkemyksen kehittämiseen sekä käytännön suunnitteluvalmiuksien lujittamiseen. Opiskelijat esittelevät kaikki harjoitustyönsä kunkin opintojakson päätteeksi pidettävissä kritiikkitilaisuuksissa. Kunkin opintovuoden työt kootaan työnäytekansioksi (portfolio). Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Persoonallinen kolmiulotteinen, tilallinen ja rakenteellinen hahmottamiskyky Aloituspaikkoja enintään 10, koulutusohjelmassa on käytössä varasijamenettely. 17

3.11 Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto 120 ov (TaK) Tekstiilitaiteen koulutusohjelmassa saat valmiudet tekstiili-, väri- ja materiaalisuunnitteluun. Opetus sisältää mm. kudonnan, neuleen ja painokankaan sekä tekstiilitaiteen ja historian opintoja ja näitä tukevia yleisiä taideopintoja. Opetus tapahtuu ajanmukaisin välinein hyvin varustetuissa studioissa. Opintokokonaisuuksissa ammattikuvaa lähestytään teollisen tekstiilisuunnittelun, taidetekstiilien suunnittelun, taidekäsityön ja tutkimuksen näkökulmista. Teknologia-aineet sitovat suunnittelun toteutukseen ja syventävät ammattialueen hallintaa. Voit osallistua koulutusohjelmien välisiin yhteistyöprojekteihin, yritysyhteistyöprojekteihin sekä hakeutua kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin. Sinulta odotetaan idearikkautta, mielenkiintoa väreihin ja materiaaleihin sekä kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Koulutusohjelma antaa valmiudet toimia suunnittelijana mm. teollisuuden, kaupan ja viestinnän palveluksessa sekä taidekäsityöläisenä. Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) Tekstiilitaiteen kaksivuotisen koulutusohjelman opintoihin sisältyy taidepainotteisia, tutkimuksellisia sekä teollis-kaupallisia opintoja vuotuisen opiskelija-aineksen mukaan. Tämän lisäksi voit sisällyttää opintoihisi sivuainekokonaisuuksia Taideteollisen korkeakoulun muilta osastoilta tai muista yliopistoista henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi mukaisesti. Osan opinnoista voit suorittaan myös kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa. Opinnot päättävä lopputyö voi olla taiteellis- tai tutkimuspainotteinen, tai teollinen, yhteistyössä ulkopuolisen toimeksiantajan kanssa tehty produktio. Koulutusohjelma antaa valmiudet toimia teollisena suunnittelijana, vapaana taiteilijana, itsenäisenä yrittäjänä ja kaupan, viestinnän ja tutkimuksen alueella. Aloituspaikkoja enintään 8. koulutusohjelmat Aloituspaikkoja enintään 8, koulutusohjelmassa on käytössä varasijamenettely. 18

3.12 Teollisen muotoilun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto 120 ov (TaK) Teollisen muotoilun kandidaattitutkinnon tavoitteena on antaa taidot monialaisten muotoilutehtävien suorittamiseen ja niissä tarvittavien menetelmien hallintaan sekä perustiedot muotoilun historiasta ja teoriasta. Koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa muotoilun ammattilaisia, joilla on vahvat vuorovaikutustaidot ja henkilökohtainen muotoilijaidentiteetti, joka pohjautuu taiteelliseen näkemykseen ja kulttuurituntemukseen. Muotoilutaitojen ja -prosessien hallintaa opitaan ohjattujen harjoitustöiden avulla. Opetus sisältää myös muotoilijan ammatin kannalta välttämättömiä tieto- ja taito-opintokokonaisuuksia. Harjoitustöiden aiheina olevia sisältöongelmia työstetään mallipajoilla tai tietokoneavusteisen suunnittelun työvälineillä. Kandidaatin koulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia muotoilijana tuotekehitysprojekteissa ja luo perustan opintojen jatkamiselle maisterin tutkintoon. Koulutusohjelma tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Perinteisiä teollisen muotoilun suunnittelukohteita ovat kulutustavarat, koneet, laitteet ja elektroniikkatuotteet, työympäristöt sekä julkiset liikennevälineet ja kaupunkitilojen erikoiskalusteet. Muotoilutehtävät ovat laajentuneet myös vuorovaikutteisten käyttöliittymien suunnitteluun. Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Ensimmäisessä vaiheessa koulutusohjelman hakijat arvioidaan kuvallisen ilmaisunsa perusteella. Arvioinnin kohteena ovat kokonaissommittelu, visuaalinen pelkistäminen ja kertovuus sekä kykyä kuvata tilaa ja mittasuhteita. Toisen vaiheen aikana hakijaa arvioidaan myös materiaalien käytön ja kolmiulotteisen rakennetajun suhteen. Kolmannessa osassa arvioidaan ryhmätyökykyä ja soveltuvuutta alalle sekä kirjallista ilmaisua. Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) Teollisen muotoilun koulutusohjelmassa voi suuntautua tuotemuotoiluun, strategiseen suunnitteluun ja muotoilujohtamiseen sekä käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Taiteen maisterin tutkinnossa painotetaan suunnittelutaitoja, kehitetään käsitteellisiä valmiuksia ja syvennetään liiketoiminnan ymmärtämistä. Taiteellinen ja kulttuurinen näkökulma sekä kestävä kehitys sisältyvät oppimistavoitteisiin. Tutkinto antaa muotoilutaitojen ohella valmiudet toimia muotoilun tutkimus- ja johtamistehtävissä. Opintoja leimaavat intensiivikurssit, monialainen ryhmätyö, tietotekniikan hyödyntäminen ja kansainvälisyys, sekä projektit ulkopuolisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Osastolla toimii kehittyvä ja dynaaminen tutkijayhteisö, joka tuottaa uutta tietoa ja antaa mahdollisuuden osallistua tutkimusprojekteihin. Koulutusohjelma antaa valmiudet jatkoopintoihin. Tutkintoon on mahdollisuus sisällyttää sivuaineopintoja (enintään 20 ov). Sivuaineopintoja voi suorittaa joko omassa tai muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. International Design Business Management IDBM (haku), joka on TaiKin yhteinen sivuainekokonaisuus Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, Käytettävyyskoulu (haku), joka on yhteinen sivuainekokonaisuus teollisen muotoilun osaston ja Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, muotoilu ja kulttuuri ja muu hyväksytyn suunnitelman mukaan Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa Suunnittelutaidot. Luova ongelmanratkaisukyky. Taito analysoida, kommunikoida ja perustella suunnitteluratkaisuja. Tavoitteellisuus, motivoituneisuus. koulutusohjelmat Aloituspaikkoja enintään 12, koulutusohjelmassa on käytössä varasijamenettely. Aloituspaikkoja enintään 15. 19