Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon ja runsaat 8 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2013 aloittaneista oli jo suorittanut korkeakoulututkinnon. 47 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon ja 80 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon uusista opiskelijoista oli suorittanut pelkän ylioppilastutkinnon. Uudet opiskelijat koulutuksen ja aikaisemman tutkinnon mukaan 2013, Vuonna 2013 ammattikorkeakoulututkinnon pelkällä ammatillisella tutkinnolla aloitti 24 prosenttia, ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon (toisen asteen ammatillinen tutkinto, opistoasteen tutkinto tai ammatillisen korkeaasteen tutkinto) yhdistelmällä 15 prosenttia, aikaisemmin suoritetulla ammattikorkeakoulututkinnolla 6 prosenttia ja yliopistotutkinnolla 3 prosenttia. Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2013 aloitti pelkällä ammatillisella tutkinnolla 8 prosenttia, ammattikorkeakoulututkinnolla yli 5 prosenttia ja yliopistotutkinnolla 6 prosenttia. Tarkempia tietoja tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden pohjakoulutuksesta koulutusasteen, koulutusalan ja sukupuolen mukaan löytyy tietokantataulukoista. Helsinki 12.2.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suoraan peruskoulusta Vuonna 2013 alkaneeseen koulutukseen haki 368 300 nuorta tai aikuista. Heistä 56 prosenttia aloitti opiskelun. Näissä luvuissa hakija ja uusi opiskelija sisältyy kerran koulutussektorin lukumäärään. Lukioon hakeneista 93 prosenttia aloitti opiskelun. Lukioon hakeneista ja lukion uusista opiskelijoista 97 prosenttia oli suorittanut pelkän peruskoulun. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeneista 81 prosenttia aloitti opiskelun. Ammatillisen koulutuksen hakijoista 50 prosenttia ja uusista opiskelijoista 48 prosenttia oli suorittanut pelkän peruskoulun. Korkeakouluihin hakeneiden määrät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Ammattikorkeakouluun haki yli 10 000 ja yliopistoon 3 000 edellisvuotista enemmän. Ammattikorkeakouluun hakeneista 32 prosenttia ja yliopistoon hakeneista 29 prosenttia aloitti opinnot. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatkoopintoihin vaikeutui Peruskoulun 9. luokan päättäneistä 8,9 prosenttia ja uusista ylioppilaista 63,7 prosenttia jäi ilman tutkintoon johtavaa jatkoopiskelupaikkaa. Jatkoopintojen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi sekä peruskoulun päättäneillä että uusilla ylioppilailla edellisvuoteen verrattuna. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatkoopintoihin 2005 2013, Vuonna 2013 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli yhteensä 59 600, 1 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 51 prosenttia jatkoi opintoja lukiossa ja 40 prosenttia jatkoi opintoja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Loput 9 prosenttia ei jatkanut välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. He saattoivat kuitenkin jatkaa jossain tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa kuten peruskoulun lisäopetuksessa (kymppiluokalla) tai ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa (ammattistartissa). Jatkoopintoihin hakivat lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet, hakematta jätti 1,5 prosenttia. Uusia ylioppilaita oli vuonna 2013 yhteensä 32 100. Heistä 18 prosenttia aloitti yliopistokoulutuksen ja 14 prosenttia ammattikorkeakoulukoulutuksen ylioppilasvuoden syksyllä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloitti 4 prosenttia. Ylioppilaista selvästi yli puolet, lähes 64 prosenttia, ei jatkanut opiskelua valmistumisvuonna. Jatkoopintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on suurentunut usean vuoden ajan ja se kasvoi edelleen. Näin tapahtui, vaikka kokonaan hakematta jättäneiden osuus pieneni. Uusista ylioppilaista jatkoopintoihin hakeneita oli 81 prosenttia. Hakeneiden osuus oli yli 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. 2
Tarkempia aikasarjatietoja peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja ylioppilaiden välittömästä sijoittumisesta jatkoopintoihin oppilaitoksen sijaintialueen mukaan saatavissa tietokantataulukoista. 3
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatkoopintoihin 2005 2013...5 Liitetaulukko 2. Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkoopintoihin 2005 2013...5 Liitetaulukko 3. Koulutukseen hakeneet koulutussektorin ja aikaisemman koulutuksen mukaan 2013...5 Liitetaulukko 4. Uudet opiskelijat koulutuksen ja aikaisemman korkeimman tutkinnon mukaan 2013...6 Liitetaulukko 5. Samanaikainen hakeminen eriasteisiin koulutuksiin ja uudet opiskelijat samanaikaisesti eri asteilla 2013...6 Laatuseloste: Koulutukseen hakeutuminen...7 4
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatkoopintoihin 2005 2013 Valmistumisvuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Peruskoulun 9. luokan päättäneet 63 286 65 836 65 205 64 625 64 242 64 215 63 194 61 059 59 581 Jatkoi opiskelua lukiokoulutuksessa 33 708 33 671 33 156 32 649 32 247 32 352 31 368 30 539 30 267 53,3 51,1 50,8 50,5 50,2 50,4 49,6 50,0 50,8 Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 24 932 26 386 26 550 27 071 26 462 26 153 26 064 25 360 24 013 39,4 40,1 40,7 41,9 41,2 40,7 41,2 41,5 40,3 Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua 4 646 5 779 5 499 4 905 5 533 5 710 5 762 5 160 5 301 7,3 8,8 8,4 7,6 8,6 8,9 9,1 8,5 8,9 Liitetaulukko 2. Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkoopintoihin 2005 2013 Valmistumisvuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ylioppilaat 34 337 33 091 33 420 32 936 33 011 32 681 32 801 31 996 32 119 Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 1 490 1 398 1 412 1 396 1 476 1 365 1 374 1 324 1 409 4,3 4,5 4,1 4,4 Jatkoi opiskelua ammattikorkeakoulukoulutuksessa 6 262 5 766 6 366 6 087 5 842 5 676 5 300 5 005 4 595 18,2 17,4 19,0 18,5 17,7 17,4 16,2 15,6 14,3 Jatkoi opiskelua yliopistokoulutuksessa 6 702 6 774 6 725 6 287 6 025 5 923 5 850 5 680 5 647 19,5 20,5 20,1 19,1 18,3 18,1 17,8 17,8 17,6 Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua 19 883 19 153 18 917 19 166 19 668 19 717 20 277 19 987 20 468 57,9 57,9 56,6 58,2 59,6 60,3 61,8 62,5 63,7 Liitetaulukko 3. Koulutukseen hakeneet koulutussektorin ja aikaisemman koulutuksen mukaan 2013 Koulutussektori Koulutukseen hakeneiden aikaisempi koulutus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto ja ammatillinen tai korkeakoulututkinto Ammatillinen tai korkeakoulututkinto Peruskoulu tai tutkinto tuntematon Lukiokoulutus 38 059 1 138 3,0 36 921 97,0 Toisen asteen ammatillinen koulutus 136 825 16 190 11,8 15 231 11,1 37 008 27,0 68 396 50,0 Ammattikorkeakoulukoulutus 113 252 49 103 43,4 25 409 22,4 35 353 31,2 3 387 3,0 Yliopistokoulutus 80 177 51 289 64,0 21 545 26,9 6 120 7,6 1 223 1,5 368 313 116 582 31,7 62 185 16,9 79 619 21,6 109 927 29,8 5
Liitetaulukko 4. Uudet opiskelijat koulutuksen ja aikaisemman korkeimman tutkinnon mukaan 2013 Koulutussektori Lukiokoulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus josta opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus josta näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus josta ammattitutkinto josta erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulututkinto josta nuorten koulutus josta aikuisten koulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto 35 353 110 801 48 599 28 943 24 978 8 281 33 465 26 891 6 574 3 208 17 187 5 975 205 989 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Ylioppilastutkinto 10 939 5 191 2 822 2 402 524 15 548 14 790 758 30 13 691 879 41 087 9,9 10,7 9,8 9,6 6,3 46,5 55,0 11,5 0,9 79,7 14,7 19,9 Ylioppilastutkinto ja/tai ammatillinen tutkinto 1 025 39 038 5 312 15 103 13 828 4 795 13 281 8 852 4 429 21 1 340 85 54 790 2,9 35,2 10,9 52,2 55,4 57,9 39,7 32,9 67,4 0,7 7,8 1,4 26,6 Yliopistotutkinto 53 4 342 276 1 011 1 772 1 283 1 868 1 043 825 2 945 901 1 770 11 879 0,1 3,9 0,6 3,5 7,1 15,5 5,6 3,9 12,5 91,8 5,2 29,6 5,8 3 293 199 805 1 205 1 084 920 584 336 140 1 104 2 008 7 465 3,0 0,4 2,8 4,8 13,1 2,7 2,2 5,1 4,4 6,4 33,6 3,6 Peruskoulu tai tutkinto tuntematon 34 275 53 189 37 621 9 202 5 771 595 1 848 1 622 226 72 151 1 233 90 768 97,0 48,0 77,4 31,8 23,1 7,2 5,5 6,0 3,4 2,2 0,9 20,6 44,1 Liitetaulukko 5. Samanaikainen hakeminen eriasteisiin koulutuksiin ja uudet opiskelijat samanaikaisesti eri asteilla 2013 1) Koulutus Toisen asteen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakoulukoulutus Toisen asteen koulutus ja yliopistokoulutus Ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus Toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus Koulutukseen hakeneet Uudet opiskelijat 155 579 72 411 49 070 11 264 1 530 25 754 3 823 309 121 48,7 22,7 15,2 3,5 0,5 8,1 1,2 144 920 36 031 22 943 556 133 86 _ 206 709 1) Sisältää henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Kukin hakija ja kukin uusi opiskelija sisältyy taulukkoon vain kerran. Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. 70,8 17,6 11,2 0,3 0,1 0,0 0,0 6
Laatuseloste: Koulutukseen hakeutuminen 1. Tilastotietojen relevanssi Tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä. Tilastossa on tietoja koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden määristä, heidän aikaisemmasta koulutuksestaan ja yhtä aikaa eri koulutussektoreille hakeneista. Lisäksi tilastossa kuvataan peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden sijoittumista jatkoopintoihin heti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Toisen asteen koulutukseen hakeneella tarkoitetaan tässä aineistossa henkilöä, joka on peruskoulun jälkeisen toisen asteen lukio tai ammatillisen koulutuksen yhteishaussa ensisijaisesti hakenut johonkin tilastovuonna alkavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen hakeneista ei ole tietoja, sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Korkeakoulukoulutukseen hakeneella tarkoitetaan henkilöä, joka on hakenut tilastovuonna alkavaan ammattikorkeakoulu tai yliopistokoulutukseen yhteishaussa tai yhteishaun ulkopuolella. Sama henkilö voi hakea useisiin valintayksiköihin yhteishaussa ja yhteishaun ulkopuolella. Lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. tilastovuonna opiskelemassa olleita, jotka olivat tilastovuonna tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. 20.9. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan sekä 20.9. opiskelemassa olleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka tulivat oppilaitokseen kirjoille 1.1. 20.9. välisenä aikana että vuodesta 2004 lähtien kalenterivuoden (1.1. 31.12.) aikana oppilaitokseen kirjoille tulleita näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita tai oppisopimuksen solmineita. Yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneita, 20.9. tilastovuonna opiskelemassa olleita. Tietoja tuotetaan mm. koulutusasteen ja alan mukaan sekä alueluokituksilla. Tiedot hakeneista perustuvat Opetushallituksen yhteishaku sekä hakija ja opintooikeusrekisteriaineistoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskelijoista ovat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta tai suoraan oppilaitoksilta keräämiä tietoja. Tiedot peruskoulun päättäneistä perustuvat Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin tietoihin ja tiedot aikaisemmasta koulutuksesta ja suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tutkintotietoihin. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain 280/2004 (muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (48/1992) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan väestö ja elinolotilastot tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta ja työssäkäynnistä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu koulutukseen hakeneita, uusia opiskelijoita, opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita kuvaaviin henkilöpohjaisiin aineistoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Perusjoukkoina tässä tilastossa ovat: eri koulutussektoreille hakeneet joko koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, uudet opiskelijat koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan, peruskoulun tilastovuonna päättäneet ja ylioppilastutkinnon tilastovuonna suorittaneet. Aineistoissa ovat mukana vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä luvut ovat usein pienempiä kuin muissa koulutussektoreiden tilastoissa. Luvut voivat olla muiden koulutussektoreiden tilastoihin verrattuna pienempiä myös siitä syystä, että tilastoon on henkilö laskettu vain yhden kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai koulutusalan mukaan. 7
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien koulutukseen hakeneiden, opiskelija ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakuaineisto ei sisällä yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen hakeneiden tietoja. Sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi hakijaaineistoihin on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Uusien opiskelijoiden määrä on useimmiten pienempi kuin ko. koulutukseen hakeneiden määrä. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Tilastot koulutukseen hakeutumisesta ovat lopullisia ja ilmestyvät vuosittain 12 16 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastotvastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internetsivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastotietoja on tuotettu 1990luvulta lähtien vuosittain. Yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä on tietoja 1980luvun alusta lähtien. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Opetushallitus ylläpitää koulutukseen hakeneiden rekisteriaineistoja ja julkaisee niistä tilastoja, joiden tiedot voivat poiketa Tilastokeskuksen tilastoista sen vuoksi, että niissä käytetyt käsitteet ja määritelmät poikkeavat toisistaan. 8
Koulutus 2015 Lisätietoja Anna Loukkola 029 551 3678 Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 17960479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 17994500 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi