LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 185/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 401 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Myllyniemen laitoksessa Hämmärönsalmessa sekä perkaamotoimintaan Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Euro Forelli Oy Myllyniemi 21150 RÖÖLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Euro Forelli Oy kasvattaa ja säilyttää talvikaudella kalaa verkkoaltaissa meressä Hämmärönsalmessa yhteisellä vesialueella RN:o 876:9 sekä perkaa kalaa kiinteistöllä Myllyniemi RN:o 1:28 sijaitsevassa perkaamossa Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Kalankasvatus Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Perkaamotoiminta Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 c) kohdan mukainen hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on jäljempänä kohdassa Ympäristölupaviraston ratkaisu sanotuilla perusteilla siirtänyt perkaamotoiminnan ympäristölupaa koskevan hakemuksen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta.
2 ASIAN VIREILLETULO Euro Forelli Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 31.12.2003 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 5.1.2004, 30.1.2004, 26.3.2004 ja 1.7.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on 30.12.1994 antamallaan päätöksellä nro 87/1994/4 myöntänyt Mikko Riittonen Ky:lle luvan kalankasvatukseen ja kalankasvatuksessa syntyvien jätteiden päästämiseen mereen Hämmärönsalmessa kiinteistöstä Myllyniemi RN:o 1:4 muodostettujen kiinteistöjen yhteisellä vesialueella Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Luvan saaja on määrätty päätöksellä maksamaan vuosilta 1985 2004 rantakiinteistöjen omistajille korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueiden kalataloudellisen arvon heikentymisestä. Vesiylioikeus on 9.4.1996 antamallaan päätöksellä nro 48/1996 muuttanut vesioikeuden päätöksen siltä osin kuin se koski rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta maksettavaksi määrättyjen korvausten korkoa sekä poistanut päätöksestä vesialueiden kalataloudellisen arvon heikentymisestä maksettavaksi määrätyt korvaukset. Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajien oli viimeistään 31.12.2003 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään 4 500 m 3 ja niissä kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa noin 45 000 kg. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 675 kg ja typpimäärä enintään 4 720 kg. Länsi Suomen vesioikeus on 30.12.1994 antamallaan päätöksellä nro 94/1994/4 myöntänyt AA:lle luvan kalankasvatukseen ja kalankasvatuksessa syntyvien jätteiden päästämiseen mereen Hämmärönsalmessa kiinteistöstä Myllyniemi RN:o 1:4 muodostettujen kiinteistöjen yhteisellä vesialueella Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Luvan saaja on määrätty päätöksellä maksamaan vuosilta 1986 2004 rantakiinteistöjen omistajille korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueiden kalataloudellisen arvon heikentymisestä. Vesiylioikeus on 9.4.1996 antamallaan päätöksellä nro 53/1996 muuttanut vesioikeuden päätöksen siltä osin kuin se koski rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta maksettavaksi määrättyjen korvausten korkoa sekä poistanut päätöksestä vesialueiden kalataloudellisen arvon heikentymisestä maksettavaksi määrätyt korvaukset.
3 Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajien oli viimeistään 31.12.2003 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään 3 000 m 3 ja niissä kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa noin 30 000 kg. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 450 kg ja typpimäärä enintään 3 150 kg. Molemmat kalankasvatuslaitokset ovat 7.12.2003 siirtyneet Euro Forelli Oy:lle. BB, CC, DD, EE, FF ja GG ovat 10.1.2004 antamallaan suostumuksella myöntäneet kiinteistön Metsänkehto RN:o 1:27 omistajina Euro Forelli Oy:lle käyttöoikeuden Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevaan, kiinteistöstä Myllyniemi RN:o 1:4 lohkomalla muodostettujen kiinteistöjen yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:9 verkkoaltaissa tapahtuvaa kalankasvatusta varten. Käyttöaika on 10 vuotta ja päättyy 10.1.2014. HH on 8.12.2003 antamallaan suostumuksella myöntänyt kiinteistön Leporanta RN:o 1:20 (voimassa oleva rekisterinumero 1:29) omistajana Euro Forelli Oy:lle käyttöoikeuden Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevaan, kiinteistöstä Myllyniemi RN:o 1:4 lohkomalla muodostettujen kiinteistöjen yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:9 verkkoaltaissa tapahtuvaa kalankasvatusta varten. Käyttöaika on 10 vuotta ja päättyy 8.12.2013. II on 4.12.2003 antamallaan suostumuksella myöntänyt kiinteistön Kallionkolo RN:o 1:36 omistajana Euro Forelli Oy:lle käyttöoikeuden Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevaan, kiinteistöstä Myllyniemi RN:o 1:4 lohkomalla muodostettujen kiinteistöjen yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:9 verkkoaltaissa tapahtuvaa kalankasvatusta varten. Käyttöaika on 10 vuotta ja päättyy 4.12.2013. JJ on 29.12.2003 antamallaan suostumuksella myöntänyt kiinteistön Kivenkolo RN:o 1:37 omistajana Euro Forelli Oy:lle käyttöoikeuden Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevaan, kiinteistöstä Myllyniemi RN:o 1:4 lohkomalla muodostettujen kiinteistöjen yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:9 verkkoaltaissa tapahtuvaa kalankasvatusta varten. Käyttöaika on 10 vuotta ja päättyy 29.12.2013. Alueella on Rymättylän kunnan kunnanvaltuuston 20.3.1981 hyväksymä Hämmärön ja Myllyniemen rantakaava, jossa ranta kalankasvatuslaitoksen kohdalla on merkitty Pl alueeksi eli vapaaksi luonnonvaraisena säilytettäväksi puistoalueeksi, Mkl alueeksi eli kalastustilan alueeksi, Mk alueeksi eli puutarhatilan alueeksi, RH 1 alueeksi eli loma asuntorakennusten korttelialueeksi ja Mm alueeksi eli metsätalousalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa.
4 TARVITTAVA KÄYTTÖOIKEUS Euro Forelli Oy on pyytänyt käyttöoikeutta laitosta varten tarvittavaan Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevaan yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:9. Euro Forelli Oy:lle suostumusten nojalla kuuluvan käyttöoikeuden osuus yhteisestä vesialueesta RN:o 876:9 vastaa noin 8,77 ha:n suuruista aluetta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Euro Forelli Oy:n Myllyniemen kalankasvatuslaitos sijaitsee Airismaan ja Aaslanluodon välisessä Hämmärönsalmessa kiinteistön Myllyniemi RN:o 1:28 rannan edustalla olevalla, yhteisellä vesialueella RN:o 876:9 Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Laitoksen sijaintialue on Hämmärönsalmen keskeisellä osalla. Merikortin mukaan vesisyvyys Hämmärönsalmessa vaihtelee 10,5 m:n ja 20 m:n välillä ollen pääosin 14 m. Kalankasvatusaltaiden kohdalla länsipäässä vesisyvyys on noin 17 m ja itäpäässä 12 m. Laitoksen sijaintipaikalla Hämmärönsalmessa ei ole veden virtauksia tai sekoittumista estäviä matalia kynnyksiä. Salmi yhdistää idässä Airiston ja lännessä laajahkojen merenselkien kokonaisuuteen liittyvän Länsiaukon selän. Merivedenkorkeuden suurin vaihteluväli Saaristomeren alueella on hieman yli 180 cm. Vesialueella ei hakijan tietojen mukaan ole tehty varsinaisia virtaustutkimuksia. Hämmärönsalmi on verraten syvä ja voimakasvirtainen. Siten veden vaihtuvuus on laitoksen sijaintipaikalla erittäin hyvä. Virtauksiin vaikuttavat myös tuulet ja Saaristomeren perusvirtaussuunnat. Maisemallisesti Hämmärönsalmelle ovat ominaisia jyrkähköt kalliorannat. Kaislikoituneita lahtia on vähän. Veden laatu Euro Forelli Oy:n Myllyniemen kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Tarkkailutuloksien mukaan veden laatu on pysynyt hyvänä. Kalankasvatustoiminnasta ei ole havaittu aiheutuneen vesialueen rehevöitymistä tai vesien käyttökelpoisuuden muutoksia. Merialue on lievästi rehevöitynyt, ja sen käyttökelpoisuus on säilynyt hyvänä. Hämmärönsalmeen laskevia viljelysmaita sisältäviä valuma alueita on ainoastaan etelässä Aaslaluodossa, mistä vedet laskevat Vanhakylänlahden kautta salmeen. Pohjaeläimistö Rymättylän Hämmärönsalmen, Laitsalmen, Kuristenlahden edustan, Kuusisen, Pakinaisen ja Velkuan eteläisen merialueen tarkkailutut
5 kimuksen vuoden 1997 tuloksien mukaan pohjan laatu Hämmärönsalmen suulla lännessä oli hyvä aina salmen puoleenväliin asti. Lännestä kalankasvatuslaitosten länsipuolelle pohjan laatu oli heikko. Kalankasvatuslaitosten väliseltä alueelta salmen itäosan kynnykselle sedimentti oli tervettä eroosio/transportaatiopohjaa. Sedimentaatioalueella salmen itäsuulla pohjan laatu oli jälleen huono. Pohjaeläimistön perusteella arvioituna varsinaisen Hämmärönsalmen molempien päiden suualueiden ulkopuolella pohja oli laadultaan puoliterve. Salmen länsiosassa vanhempia itämerensimpukoita oli niukasti, kun taas nuorten kokoluokkien osuus kertoi lisääntymisen alueella olevan mahdollista. Rymättylän ja Velkuan alueen tarkkailututkimuksen vuoden 2001 tuloksien mukaan Euro Forelli Oy:n Myllyniemen kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella pohjan tilassa ei ollut tapahtunut erityisiä muutoksia eivätkä laitoksen lähiasemat erottuneet muista asemista. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit kuten hauki, kuha, ahven ja särki sekä vähäisemmässä määrin silakka. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikan läheisyydessä lännessä on tiehallinnon Hämmärönsalmen lossiväylä noin 50 m:n etäisyydellä verkkoaltaista sekä etelässä 5,5 m:n veneväylä noin 100 m:n etäisyydellä verkkoaltaista. LAITOKSEN TOIMINTA Euro Forelli Oy:n Myllyniemen kalankasvatuslaitoksen lisäksi Hämmärönsalmessa toimii kaksi muuta kalankasvatuslaitosta. Airismaan Lohi Oy:n Ojaisten kalankasvatuslaitoksen toiminta on lopetettu kokonaan. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Hankkeen vaikutusalueella on vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Euro Forelli Oy:n Myllyniemen kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina 1996 2005:
6 Vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 49 000 44 000 48 000 48 000 46 000 37 000 45 000 42 000 46 000 38 000 44 000 Rehun fosfori 640 610 680 660 660 520 560 560 480 440 580 (kg/a) Rehun typpi 4 400 4 200 4 600 4 600 4 000 3 400 3 800 3 700 3 900 3 400 4 000 (kg/a) Fosforipäästö 450 430 490 460 470 380 380 390 300 280 400 (kg/a) Typpipäästö (kg/a) 3 200 3 000 3 200 3 300 2 700 2 400 2 500 2 600 2 700 2 400 2 800 Rehumäärä (kg/a) 61 000 60 000 62 000 68 000 66 000 56 000 58 000 58 000 53 000 46 000 59 000 Rehukerroin 1,25 1,35 1,28 1,41 1,44 1,52 1,30 1,39 1,14 1,22 1,33 Fosforin ominaispäästö 9,1 9,8 10,1 9,7 10,3 10,3 8,5 9,3 6,5 7,5 9,1 (g/kg) Typen ominaispäästö (g/kg) 65 69 67 68 59 65 56 62 58 63 63 AA:n Hämmärön kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina 1996 2005: Vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 33 000 29 000 33 000 31 000 35 000 16 000 12 000 13 000 28 000 24 000 25 000 Rehun fosfori 460 430 420 420 420 240 140 160 330 260 330 (kg/a) Rehun typpi 3 200 3 000 2 800 2 900 2 900 1 600 890 1 200 2 600 2 000 2 300 (kg/a) Fosforipäästö 330 320 290 290 280 180 90 110 210 170 230 (kg/a) Typpipäästö (kg/a) 2 400 2 200 1 900 2 000 1 900 1 100 560 810 1 900 1 300 1 600 Rehumäärä (kg/a) 46 000 41 000 39 000 44 000 46 000 26 000 15 000 17 000 35 000 28 000 34 000 Rehukerroin 1,38 1,40 1,18 1,42 1,32 1,58 1,25 1,30 1,26 1,18 1,32 Fosforin ominaispäästö 10 11 8,6 9,5 8,1 11 7,7 8,3 7,6 7,0 8,9 (g/kg) Typen ominaispäästö (g/kg) 73 74 59 65 56 70 48 62 67 55 63 Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä.
7 Hakemuksen mukainen toiminta Euro Forelli Oy:n Myllyniemen kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Hämmärönsalmessa siten, että kalojen lisäkasvu on noin 85 000 kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa siikaa ja mahdollisesti myöhemmin ainoastaan tai osaksi kirjolohta. Talvisäilytyksessä samalla paikalla tulee olemaan kalaa noin 50 000 80 000 kg. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 975 kg/a ja typpeä noin 7 803 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 114 750 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan ruokintaautomaateilla. Laitoksella kaloja ruokitaan talvella vain kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi. Euro Forelli Oy on hakenut lupaa toistaiseksi. Laitoksen rakenteet Myllyniemen kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan siikaa tai kirjolohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki ja kelluntarakenteet ovat metallia. Laitos koostuu viidestä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 1 633 m 2 ja tilavuus 9 800 m 3. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 635 kg/a ja typpipäästö 5 465 kg/a. Hajupäästöjä voi aiheutua hetkellisesti kuolleita kaloja käsiteltäessä. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Myllyniemi RN:o 1:28 Euro Forelli Oy:n perkaamossa. Perattavien kalojen määrä on noin 175 000 kg/a, josta noin 85 000 kg/a on hakijan kasvattamia kaloja. Perkaus tapahtuu pääasiassa joulu ja huhtikuussa sekä muulloin satunnaisesti pienempinä erinä yhteensä noin 30 vuorokauden ajan. Kuolleet kalat (noin 1 000 2 000 kg/a) kerätään ja kompostoidaan rumpukompostorissa tai poikkeuksellisesti toimitetaan jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaatopaikalle. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit ja kartongit kerätään ja toimitetaan jätehuollon kautta kierrätykseen. Muut talous ja pakkausjätteet toimitetaan jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaatopaikalle. Vuosittain kertyy toiminnasta yhteensä noin 200 kg talous ja pakkausjätettä. Moottori ja muut huollot sekä öljynvaihdot suoritetaan konehallissa. Jäteöljyt kerätään asianmukaisesti tynnyreihin, varastoidaan konehallissa ja toimitetaan vuosittain ympäristöjäteauton säiliöön Röölässä.
8 Ongelmajätteet (enintään 5 kg/a), kuten paristot, toimitetaan liikkuviin tai kiinteisiin ongelmajätepisteisiin. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään vuosittain noin 30 l Rasva pois nimistä rasvanpoisto ja puhdistusainetta, noin 20 l Fet 18 Airol nimistä desifiointiainetta sekä Oriprim nimistä antibioottia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Se vaikuttaa merialueen tilaan ainoastaan ravinnepitoisuuksien muutoksina aivan toimintapaikan lähiympäristössä. Veden laatu on pysynyt verraten hyvänä ja jopa parantunut. Veden laadun vaihtelut laitoksen vaikutusalueella mahtuvat yleisiin veden laadun vaihtelurajoihin samoin kuin vesialueen yleiseen muutoskehitykseen. Edellä oleva huomioon ottaen hakemuksen mukainen päästö on hakijan mukaan perusteltu. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta ei aiheuta haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu haittaa kalakannoille eikä kalastukselle. Kalankasvatustoiminnasta ei myöskään aiheudu haittaa vesiliikenteelle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon merkitään käytetyn rehun määrä ja laatu, veden lämpötila, verkkoaltaisiin sijoitetun ja niistä poistetun kalan määrä, mahdolliset kalataudit ja kuolemat sekä muut päästöjen seurantaan ja ohjaukseen vaikuttavat seikat. Vaikutustarkkailu Euro Forelli Oy on esittänyt, että Myllyniemen kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla.
9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 13.4. 13.5.2004 välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle. Ympäristökeskus on vaatinut, että perkaamo luvitetaan samassa luvassa, koska kalankasvatustoiminta ja perkaamotoiminta muodostavat toimintakokonaisuuden. Ympäristökeskus on ilmoittanut, että kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on puoltanut noin 85 000 kg:n vuotuista kalankasvattamista ja noin 50 000 80 000 kg:n vuotuista kalojen talvisäilyttämistä. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saisi olla yhteensä enintään 1 633 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 9 800 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 975 kg vuodessa ja typpimäärä yhteensä enintään 7 803 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla myös silloin, kun laitos ei ole toiminnassa, ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Rymättylän kunnan ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jäl
10 keen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle 31.12.2010 mennessä. 2) KK (Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä sijaitseva kiinteistö Lahdenranta RN:o 1:20) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatustoiminta kuormittaa vesialuetta lisäten omalta osaltaan jo muutoinkin voimakasta rehevöitymiskehitystä herkässä meriekosysteemissä Saaristomeren sisävesillä. Vesi saastuu ja samenee. Lisäksi toiminta heikentää myös ympäristön maisema ja luonnonarvoja. Muistuttaja on kertonut, että hänen omistamansa kiinteistön ranta on liejuinen ja siellä on ollut muutaman kerran sinilevää. Rannan vesi on jo monta vuotta ollut saastaisen sameaa ja pahalta haisevaa. Pohja on levän peitossa. Ennen niin runsaana esiintyvä rakkolevä on kadonnut kokonaan. 3) LL (Rymättylän kunnan Hangan kylässä sijaitseva kiinteistö Sommarbo RN:o 1:192) ja Kiinteistö Oy Härmistönranta (Rymättylän kunnan Hangan kylässä sijaitseva kiinteistö Härmistö RN:o 1:106) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, ovat muistuttajat toissijaisesti vaatineet, ettei vuotuista kalojen lisäkasvun määrää eikä verkkoaltaiden sallittua yhteistilavuutta suurenneta, ettei lupaa myönnetä perkaamolle ja että hakija velvoitetaan korvaamaan heille kiinteistöjen ja niihin kuuluvien vesialueiden virkistyskäytön olennaisesta, huomattavasta heikentymisestä ja kalataloudellisen arvon heikentymisestä sekä kiinteistöjen arvon alentumisesta kiinteistön Sommarbo RN:o 1:192 osalta yhteensä 10 000 euroa laillisine korkoineen ja kiinteistön Härmistö RN:o 1:106 osalta yhteensä 20 000 euroa laillisine korkoineen. Toissijaisesti muistuttajat ovat jättäneet vahingonkorvauksen määrän ympäristölupaviraston vapaaseen harkintaan. Samalla muistuttajat ovat pidättäneet itsellään oikeuden vaatia korvausta mahdollisesti myöhemmin ilmenevistä, ennakoimattomista vahingoista. Muistuttajat ovat katsoneet, että kalankasvatustoiminnasta ja siihen liittyvästä perkaustoiminnasta aiheutuu lukuisia haittoja rannan ja vesialueen omistajille ja kalakannalle. Kalankasvatustoiminta heikentää vesialueen puhdistumiskykyä sekä muuttaa vahingollisesti vesiluontoa ja sen toimintaa. Kalankasvatus ja perkaustoiminta haju ja päästöhaittoineen huonontaa vesialueen soveltuvuutta virkistyskäyttöön sekä samalla vähentää ympäristön viihtyisyyttä. Lisäksi verkkoaltaiden allastilavuuden lisääminen vaarantaa altaiden tehokkaan valvonnan. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että kalankasvatuksesta aiheutuu yhä lisääntyvää rehevöitymistä, joka ilmenee vedessä kelluvan levän ja erinäisen kiintoaineen lisääntymisenä, veden sameutena ja rantaveden liettymisenä. Rehevöityminen aiheuttaa haittaa muistuttajien omistamien, Hämmärönsalmen rannalla sijaitsevien vapaaajankiinteistöjen virkistyskäytölle. Kiinteistöjen virkistyskäyttöä hait
11 taa myös kalankasvatus ja perkaustoiminnasta ajoittain tuleva paha haju. Vajaa ajankalastusta hankaloittaa puolestaan rehevöitymisestä aiheutuva kalanpyydysten likaantuminen sekä kalaston muuttuminen enenevässä määrin särkikalavaltaiseksi. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että veden laatu Hämmärönsalmessa on heikentynyt jatkuvasti. Vuonna 2002 tehdyn Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten vedenlaatu ja päällyslevätutkimuksen tulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on vesialueella ollut enintään tyydyttävä ja vesi on ollut rehevää. Kesällä 2003 nyt kyseessä olevan kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden välittömässä läheisyydessä happitilanne on ollut hyvin huono. Hämmärönsalmen virtaukset ja puhdistautumiskyky eivät riitä poistamaan kalankasvatuslaitosten aiheuttamaa kuormitusta. Sen seurauksena saattaa aiheutua pysyviä haitallisia muutoksia vesiluonnolle ja sen toiminnalle. Muistuttajien mukaan perkaustoiminnasta aiheutuu haitallisia päästöjä veteen, maaperään ja ilmaan. Kuolleita kaloja käsiteltäessä syntyy merkittäviä hajuhaittoja. Verestysveden imeyttämisestä maaperään aiheutuu haitallisia päästöjä maaperään ja sitä kautta lopulta mereen. Perkaustoiminnasta syntyvät huuhteluvedet lasketaan suoraan mereen. Muistuttajat ovat kertoneet, että heidän omistamansa kiinteistöt sijaitsevat kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden välittömässä läheisyydessä. Siten kalankasvatustoiminta aiheuttaa kiinteistöjen arvon alenemista. Muistuttajista LL on hankkinut omistamansa kiinteistön Sommarbo RN:o 1:192 12.2.2003 hintojen ollessa korkealla aikana, jolloin oli tiedossa, että kalankasvatustoiminta päättyy lähitulevaisuudessa. Toiminta heikentää huomattavasti kiinteistön virkistyskäyttöä ja samalla kiinteistön myyntiarvoa. Hakijan selitys Hakija on 30.6.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on liitänyt selitykseensä Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n laatiman vuosiyhteenvedon Rymättylän ja Velkuan alueen kalankasvatuslaitosten vedenlaatututkimuksesta vuodelta 2003 sekä biologi Harri Oreniuksen laatiman selvityksen. Hakija on tuonut esille, että siika vaatii suuremman allastilavuuden. Lisäksi Rymättylän ja Velkuan alueen tarkkailututkimuksen vuoden 2003 tuloksien mukaan kalankasvatustoiminta ei huononna vesialueen kehitystä Hämmärönsalmen alueella. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta ilmoittanut vastustavansa sen velvoittamista suorittamaan kalankasvatustoiminnan vesistövaikutusten tarkkailua myös silloin, kun toimintaa ei harjoiteta. Tarkkailusta aiheutuvat kustannukset ovat varsin suuret.
Hakijan selityksen täydennys 12 Hakija on katsonut, että lupa tulisi myöntää olemaan voimassa 10 vuotta siitä lukien, kun lupapäätös on saanut lainvoiman, taikka toistaiseksi. Lupaprosessi mahdollisine muutoksenhakuineen kestää pitkän ajan. 2) KK:n tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut kalankasvatustoiminnan kuormitusvaikutusten vähentyneen alueella toimivien laitosten osalta sekä myös laitosten toiminnan lopettamisen myötä. Rakenteellisesti, suuruudeltaan ja maisemallisesti verkkoaltaat eivät juurikaan eroa esimerkiksi rysäpyydyksistä. Kalankasvatustoiminnan aiheuttaman vesistökuormituksen merkitys on häviävän pieni muuhun kuormitukseen ja kuormitukseen vaikuttaviin muihin tekijöihin verrattuna. Hakija on 3) LL:n ja Kiinteistö Oy Härmistönrannan tekemän yhteisen muistutuksen johdosta vaatinut kaikkien esitettyjen vaatimusten hylkäämistä. Vuotuiseen kalojen lisäkasvun määrään ei ole haettu merkittävää lisäystä. Kyseinen 10 000 kg:n lisäys ei lisää vesialueen kuormitusta. Rehun sisältämä fosfori vähenee haetun suuruisella kalojen lisäkasvun määrällä varsin merkittävästi ja typpikin jossain määrin. Lisäksi siika tarvitsee suurempaa allastilavuutta kalayksikköä kohti kuin kirjolohi. Hakija on kiistänyt esitetyt vahingonkorvausvaatimukset kokonaisuudessaan perusteiltaan ja määriltään. Vesialueen kalataloudellisen arvon heikentymistä ei ole tapahtunut, eivätkä muistuttajat ole esittäneet mitään näyttöä vaatimistaan korvauksista kiinteistöjen virkistyskäyttöarvon alenemisesta. Muistuttajien omistamat kiinteistöt sijaitsevat varsin etäällä hakijan toimipaikasta eli noin kilometrin päässä siitä. Kalankasvatustoiminnasta ja perkaustoiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja. Ne eivät myöskään huononna vesialueen soveltuvuutta virkistyskäyttöön eivätkä vähennä ympäristön viihtyisyyttä. Hakija on Hämmärönsalmen virtausolosuhteiden osalta viitannut 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemään muistutukseen. Vähäisestä vuotuisesta kalojen lisäkasvun määrän lisäyksestä huolimatta kalankasvatustoiminnan kuormitusvaikutukset pienenevät selvästi. Etenkin perkaamotoiminnan aiheuttama kuormitus on erittäin vähäistä. Kyseisestä toiminnasta noin 90 % tapahtuu joulu ja huhtikuun välisenä aikana. Hakija on 13.7.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon täydennyksenä selitykseensä 9 valokuvaa Saaristomeren alueella, muun muassa Taivassalossa yleisesti käytössä olevista silakkarysätyypeistä, joiden pesä on ponttoonirakenteinen. Hakija on tuonut esille, että näitä rysiä ei käytännössä millään erota merialueella olevasta kalankasvatusaltaasta. Valokuvat osoittavat, miten laajalle mittasuhteiltaan tavanomainen, kalastuksessa käytet
13 tävä rysäpyydys voi ulottua ja miten se on ulkoiselta olemukseltaan rinnastettavissa kalankasvatusaltaaseen. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 14.9.2004 suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Muistutuksen täydennys Tarkastuksen yhteydessä hakija täydensi hakemusta siten, että perkaamosta tulevan purkuputken pitämiseen vesialueella pyydetään vesilain 2 luvun 6 :n mukaista lupaa. 2) KK on muistutuksen täydennyksessään tuonut esiin näkemyksensä, ettei kalankasvatustoiminta sovi sisäsaariston herkille murtovesialueille ympäristöä ja maisemaa pilaavien vaikutustensa vuoksi. Hakijan selitys muistutuksen täydennyksestä YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on vaatinut 4) KK:n tekemän muistutuksen täydennyksessä esitettyjen vaatimusten hylkäämistä. Hakija on viitannut aikaisemmasta muistutuksesta antamaansa selitykseen. Muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joilla olisi asian käsittelyn ja ratkaisun kannalta merkitystä. Kalankasvatustoiminnan kuormitusvaikutuksia on vähennetty jopa asetettuja tavoitteita paremmin. Toiminnan maisemallinen ja toiminnallinen muutos ei ole aikaisempaan verrattuna millään tavalla merkittävä. Lisäksi Hämmärönsalmen virtausolot ovat hyvät. Perkaamotoimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen siirtäminen Perkaamo ja kalankasvatustoiminta sijaitsevat samalla toimintaalueella. Niiden välillä on osittainen yhteys siten, että perkaamossa perataan kaikki Myllyniemen laitoksella kasvatetut kalat. Näiden osuus perkaamossa käsiteltävistä kaloista on noin puolet. Perkaamon jätevedet johdetaan rasvanerotuksen ja saostuskaivojen kautta samalle vesialueelle, jolla kalankasvatuslaitos sijaitsee. Perkaamojätevesien aiheuttama päästö meressä on pieni verrattuna kalankasvatuslaitoksen aiheuttamaan päästöön ja ajoittuu pääosin eri aikaan. Perkaamotoiminnan ympäristövaikutuksiin ei voida vaikuttaa kalankasvatuslaitosta koskevassa lupaharkinnassa sen enempää mereen kohdistuvan päästön kuin jätteen synnyn ja käsittelyn osalta. Perkaamotoiminnan ja kalankasvatuksen välillä ei ole sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että toimintojen ympäristövaikutuksia tai jätteenkäsittelyä on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristöluvan yhteydessä on ympäristösuojelulain 49 :n mukaisesti annettava tarvittaessa määräykset myös purkujohdosta.
14 Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin 2) kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen käsittelemään kyseessä olevaa perkaustoimintaa koskevan ympäristölupa asian. Edellä sanotuin perustein ympäristölupavirasto siirtää perkaamotoiminnan ympäristölupaa koskevan Euro Forelli Oy:n hakemuksen ympäristönsuojelulain 35 :n ja hallintomenettelylain 8 :n nojalla Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Käyttöoikeus Koska ympäristölupavirasto siirtää ympäristölupahakemuksen perkaamotoiminnan osalta Lounais Suomen ympäristökeskukselle, lausunnon antaminen muistutuksissa esitetyistä väitteistä ja vaatimuksista raukeaa tältä osin. Ympäristölupavirasto myöntää Euro Forelli Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Myllyniemen laitoksessa Hämmärönsalmessa yhteisellä vesialueella RN:o 876:9 Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä (liite 2). Ympäristölupavirasto myöntää Euro Forelli Oy:lle määräaikaisen käyttöoikeuden verkkoaltaiden pitämistä varten tarvittavaan noin 1,5 ha:n suuruiseen alueeseen yhteisestä vesialueesta RN:o 876:9 Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä (liite 3). Määräaikainen käyttöoikeus on voimassa yhtä kauan kuin luvanhaltijalla on oikeus kalankasvattamiseen tämän päätöksen perusteella. Myönnetystä käyttöoikeudesta määrätään maksettavaksi korvaus lupamääräyksessä 4). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitos 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 2 125 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on vesiliikenteen turvaamiseksi merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle.
15 4) Luvan saajan on maksettava Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevan yhteisen vesialueen RN:o 876:9 osakkaille osuuslukujen suhteessa korvauksena vesialueen määräaikaisesta käyttöoikeudesta vuosittain 28.2. mennessä 180 euroa niin kauan kuin käyttöoikeus on voimassa. Viivästyneelle määrälle on korkolain 4 :n 1 momentin mukaisesti maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Kalankasvatus 5) Kalankasvatuksessa ja talvisäilytyksen aikana vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 830 kg fosforia ja enintään 6 400 kg typpeä. Mereen joutuvat ominaispäästöt eivät saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristöön. Laitoksella käytettävät rehut ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jätehuolto 8) Kalankasvatuksen ja talvisäilytyksen aikana kuolleet kalat on otettava talteen ja toimitettava jätteiden käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaista jätettä, tai kompostoitava ja käsiteltävä eläinperäisen jätteen käsittelystä annettujen säännösten mukaisesti. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittaa. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.
16 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat on korjattava viipymättä. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä erikseen kalankasvatusta ja talvisäilytystä koskien tiedot laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, käytössä olevien altaiden pinta alasta ja tilavuudesta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muun laitoksella syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä sekä niiden toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, laitoksella käytettävän rehun ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tarkkailun suorittamisesta. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan kasvatuskauden päättymisestä lukien ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle päästötarkkailun luotettavuuden tarkistamiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää vuosittainen veden laadun ja rehevöitymisen tarkkailu sekä tiettyinä vuosina tehtävä pohjan ja pohja
17 eläimistön tilan seuranta. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa tautia tai muuta tarttuvaa tautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2012 saakka. Jos luvan saajan tarkoituksena on jatkaa kalankasvatus ja talvisäilytystoimintaa edellä sanotun päivämäärän jälkeen, on uutta lupaa koskeva hakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2011. Tämä lupa on siinä tapauksessa voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Korvattavat vahingot Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.
RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatus ja talvisäilytys 18 Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Hakemus koskee aiemman kalankasvatustoiminnan jatkamista kahdessa vierekkäin sijainneella kalankasvatuslaitoksella, joilla toimintaa on harjoitettu noin 20 vuotta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee melko avoimella merialueella, missä veden vaihtuvuus on suhteellisen hyvä. Merikartan mukaan vesisyvyys laitoksen kohdalla on noin 14 metriä. Etäisyys kalankasvatuslaitokselta lähimpään asutukseen on noin 200 metriä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan kalojen lisäkasvu laitoksilla on vuosina 1996 2005 ollut keskimäärin 69 000 kg vuodessa, ja keskimääräiset vuosittaiset päästöt mereen ovat olleet 630 kg fosforia ja 4 400 kg typpeä. Vedenlaatututkimuksissa laitoksen lähialueiden ja vertailualueiden rehevyydessä ei ole havaittu merkittäviä eroja. Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2001 kalankasvatuslaitoksen lähialueen ja vertailualueiden pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Kalankasvatuslaitoksella vuosittain kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa lupamääräyksen 5) mukaan sisältää enintään 830 kg fosforia ja enintään 6 400 kg typpeä. Kalan vuotuisen 85 000 kg:n enimmäislisäkasvun aiheuttamat päästöt mereen ovat ympäristölupaviraston laskelman mukaan noin 490 kg fosforia ja noin 4 000 kg typpeä vuodessa. Laskelmassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 %, rehun typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuvan fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Hoidettaessa laitosta huolellisesti ja käytettäessä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä rehulaatuja rehun sallituilla ravinnemäärillä on mahdollista saavuttaa suurempikin lisäkasvu. Samalla ravinnepäästöt pienenevät. Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääasiassa lähellä pintaa. Tämän vuoksi kalankasvatuksessa käytetään yleensä verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on 4 6 metriä. Siian kasvatus merialueella on yleistynyt. Siikaa varten tarvitaan suurempi allastilavuus kuin kirjolohella saman kalamäärän kasvattamiseksi. Jotta laitoksella voidaan kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta alan mukaan. Verkkoaltaiden pinta alaa laskettaessa kalatiheytenä käytetään 10 kg/m 3 ja vesisyvyytenä 4 metriä. Tällöin laitoksella on mahdollista kasvattaa siikaa noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohen kasvatuksessa. Samalla laitoskoon valvonta helpottuu, koska pinta ala voidaan mitata tarkemmin kuin tilavuus.
19 Edellä sanottujen laskentaperusteiden mukaisesti laskettuna verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala kasvatettaessa noin 85 000 kg kalaa vuodessa voi olla enintään 2 125 m 2. Luvan mukainen pintaala on jonkin verran suurempi kuin hakemuksessa tarkoitettu, mutta ero on verkkoaltaiden vesistövaikutuksen kannalta merkityksetön. Luvan voimassaolo Lupa on myönnetty määräaikaisena ja sen voimassaolon rajoittaminen ympäristölupaviraston ratkaisun edellä kohdan Luvan voimassaolo mukaisesti on tarpeen, koska kalankasvatus ja talvisäilytystoiminnan luvan myöntämisen edellytykset on voitava harkita kohtuullisin väliajoin. Käyttöoikeuden myöntäminen Käyttöoikeus verkkoaltaiden pitämistä varten tarvittavaan alueeseen voidaan myöntää, koska vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa mainitut edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ja kyse on vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentissa tarkoitetusta muusta vähäisestä rakennelmasta. Oikeus alueeseen on myönnetty määräajaksi, koska lupa on myönnetty lupakauden ajaksi määräaikaisena. Korvaus käyttöoikeusalueesta on arvioitu lähtien vesialueen arvosta 2 000 euroa/ha. Vuotuiskorvauksena on käytetty tästä 6 %. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Hämmärön ja Myllyniemen rantakaavan vastaisesti. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa ja luonnonsuojelulaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset. Vesilaki Rakenteiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan saajalle on myönnetty käyttöoikeus kalankasvatuslaitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti sekä 7 :n 2 ja 3 momentti.
LAUSUNTO MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus 20 Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Verkkoaltaiden koko Verkkoaltaiden yhteenlaskettua pinta alaa kalankasvatuspaikalla on suurennettu lupamääräyksestä 1) tarkemmin ilmenevällä tavalla ja kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Vesialueen koko ja vedenvaihtuvuus, laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin 85 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Ominaiskuormitusarvot Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 5) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g/kg ja typen osalta 47 g/kg kasvatettua kalaa. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Haju Lupamääräyksissä 7) ja 8) on annettu määräykset hajupäästöjen estämisestä. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailun tavoitteena on selvittää kalankasvatustoiminnan vaikutukset vedenlaatuun ja vaikutusten pysyvyys koko lupakauden aikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarkkailua ei voida kes
21 keyttää niinä vuosina, jolloin kalankasvatusta ei väliaikaisesti harjoiteta. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Korvausvaatimukset Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt merialueella ovat sen suuruisia, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatuksen vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen Tarkkailut eivät osoita, että kalankasvatuslaitoksella on suoranaisia vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen. Luvan saajan velvollisuudesta tarkkailla kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on annettu määräykset lupamääräyksessä 13). Lupa aika Luvan voimassaoloa on rajoitettu siten, että se on voimassa 31.12.2012 saakka ratkaisun perusteluista ilmenevällä perusteella. Luvan voimassaoloaikaa ei ole tarpeen määrätä tätä lyhyemmäksi. Muut muistutukset ja vaatimukset ILMOITUS MAANMITTAUSTOIMISTOLLE Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. Päätöksen saatua lainvoiman ympäristölupavirasto lähettää päätöksestä vesilain 21 luvun 8 :n 1 momentin mukaisesti jäljennöksen Varsinais Suomen maanmittaustoimistolle käyttöoikeuden myöntämistä koskevan merkinnän tekemiseksi kiinteistörekisteriin. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Hakemus koskee ympäristölupaa kalankasvatukseen, jossa lisäkasvu on yli 50 000 kg vuodessa.
22 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta laitoksen sijainnista 3) Kartta laitoksen käyttöoikeusalueesta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Montell Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Montell. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. KM/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2 kalankasvatuslaitos