1 tammikuu 2011 Kissa pöydällä: Ministerihistoriaa ja tulevaisuutta sivu 17 Tehoa julkiseen sektoriin sivu 23 Tampereen Kauppa kamari lehti Terhi Penttilä: turbulenssia tiellä
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus MESSUOHJELMA LUVASSA UUTTA KONTAKTIPINTAA. Kevät 2011 Helmikuu SÄHKÖVERKOT 2. 3.2. Sähköverkkojen ammattimessut Helmikuu TIETOVERKOT 2. 3.2. Tele- ja tietoverkkojen ammattimessut Helmikuu ASTA RAKENTAJA 11. 13.2. Rakentamisen ja asumisen messut Helmikuu KERÄILY 11. 13.2. Keräily-, antiikki- ja taide-esineiden messut Helmikuu REKRYTORI 16.2. Työnantajien ja -hakijoiden kohtaamispaikka Maaliskuu SPORTEC 24. 25.3. Liikuntapaikkojen ammattimessut Maaliskuu GREENTEC 24. 25.3. Viheralueiden teema-alue Maaliskuu GYMTEC 24. 25.3. Kuntoliikunnan ammattimessut Maaliskuu FYSIOTEC 24. 25.3. Fysioterapian ammattimessut Huhtikuu HEVOSET 8. 10.4. Hevosalan ammatti- ja harrastemessut Syksy 2011 Syyskuu ALIHANKINTA 13. 15.9. Teollisuuden alihankinnan ammattimessut Syys Lokakuu ASTA Koti 30.9. 2.10. Kodin kunnostamisen ja uudistamisen messut Lokakuu LOGISTIIKKA 12. 14.10. Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut Lokakuu ELINTARVIKETEOLLISUUS 26. 28.10. Elintarviketeollisuuden ammattimessut Lokakuu FINNCLEAN 26. 28.10. Puhtausalan kansainväliset ammattimessut Marraskuu SUOMEN KÄDENTAIDOT 18. 20.11. Käsi- ja taideteollisuusmessut Marraskuu KIVI & KORU 18. 20.11. Kansainväliset kivi- ja korumessut Muutokset mahdollisia. Päivitetty messuohjelma osoitteessa www.tampereenmessut.fi TAMPEREEN MESSUT OY Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere puh. 0207 701 200, fax 0207 701 201 Asiakaspalvelu, puh. 0207 701 222 asiakaspalvelu@tampereenmessut.fi Katso uudistunut sivustomme: www.tampereenmessut.fi 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Mukana suomalaisessa työelämässä. FinlaysonBlanco81x120BomanMakela.indd 1 14.2.2007 15:18:57 Finlayson.indd 1 6.3.2006 13:30:46 Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen? Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782. Tampereen aluekonttori Hämeenkatu 9, 33100 Tampere tampereen kauppakamarilehti 3
tammikuu 2011 41. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 15.3. Ilmoitusaineistot 28.2. Painos 15 000 kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@ tampereenkauppakamari.fi 1 sisältö 24 Teollisuuskaupunki, teatterikaupunki, opiskelukaupunki. Tampereella on monta muotoa. Kauppakamarin uusi kaupan valiokunta haluaa, että Tampereesta kasvaisi myös haluttu KAUPPAKAUPUNKI Kuva Marjo Uimi 31 Tampereen luonnontieteellinen museo purettiin aikanaan pois Metson tieltä. Nyt Hiski-hirvillä kumppaneineen on Vapriikissa uusi OMA MUSEO Kannen kuva Rami Marjamäki Seuraava lehti ilmestyy 28.2. / aineistopäivä 15.3. / www.tampereenkauppakamarilehti.fi KEHITÄ OSAAMISTASI JA YRITYSTÄSI JOUSTAVASTI OPPISOPIMUKSELLA Pirkanmaan oppisopimuskeskus Asiakaspalvelu 03 3155 5800 oppi.sopimus@pirko.fi Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere ALKAVIA KOULUTUKSIA: mm. johtamisen erikoisammattitutkinto JET, nonstop-yrittäjävalmennus, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto luovien toimialojen ja matkailualan yrittäjille sekä yrittäjän ammattitutkinto OTA YHTEYTTÄ ASIAKASPALVELUUMME! www.oppisoppi.fi > alkavat koulutukset Koko päivän kokouspaketti 37 /hlö Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on moni puolinen tapahtumien keskus. Meillä voit järjestää kokoukset ja yrityksenne tilaisuudet. Modernit kokoushuoneet ja ajattomat seminaarikeskuksen tilat ovat monipuolisesti muunneltavissa juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Tervetuloa tutustumaan! www.tesc.fi, puh. 0207 701 260 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Ilmaa siipien alle 12 Logiera kypsytetään yritykseksi 13 Taksit ajavat varovaista kasvua 14 Profiilissa Länsilinjat Oy:n toimitusjohtaja Terhi Penttilä 17 Kissa pöydälle: Heikki A. Ollila Pirkanmaalaista ministerihistoriaa ja tulevaisuutta 18 Lakipalsta: Hetemäen työryhmän osinkoverotusmalli 5. sivun sitaatti Suomalainen kuvittelee, ettei mikään voi mennä pieleen, jos kaikki ovat samaa mieltä. EVAn johtaja Matti Apunen Työelämän kehittämisen erikoislehti Telma 4/2010 19 Uusi jäsen: Tampereen Vuokratalosäätiö 20 Yritys Pirkanmaalla: Lempäälän-Vesilahden Sanomat 22 Esittelyssä: Markus Sjölund 24 Ajankohtaista kauppakamarista Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.tut.fi/edutech www.deere.fi www.nordea.fi www.santen.fi www.ely-keskus.fi/pirkanmaa www.chamber.fi www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tamk.fi www.fi.fujitsu.com www.pirkanmaa.fi www.tapiola.fi www.kolmenkulma.fi Painotalo Tapahtumat & kokoukset www.glaston.net www.kolmenkulma.fi www.punamusta.com www.tesc.fi www.handelsbanken.fi www.mamys.fi www.santaniemi.fi tampereen www.tammistoknuutila.fi kauppakamarilehti 5
Jätehuoltopalvelut ammattitaidolla Jätehuollon suunnittelu Koulutus, neuvonta ja raportointi Keräysvälineiden mitoitus ja hankinta Keräys ja kuljetus Ongelmajätehuolto Jätteenkäsittely Liiketoimintaosaaminen ajan tasalle Liiketoimintayksikön johdon valmennus (alkaa 8.3.2011) IPR liiketoiminnan tukena (alkaa 23.3.2011) Pirkanmaalta Venäjän markkinoille (alkaa huhtikuussa 2011) Ohjelmistotuotannon johtaminen (alkaa syksyllä 2011) Systems Thinking & Systems Engineering (alkaa syksyllä 2011) General Executive MBA IX -ohjelma (alkaa keväällä 2012) Päivitä ja syvennä asiantuntijuuuttasi Tehokas projektinhallinta (alkaa 14.3.2011) Tuloksellinen projektin johtaminen (alkaa 5.5.2011) Certified ScrumMaster Training (alkaa 18.5.2011) Certified Scrum Product Owner Training (alkaa 27.10.2011) Liikenneturvallisuuden asiantuntijaohjelma (alkaa syksyllä 2011) Pohjarakennesuunnittelun PD-ohjelma (alkaa syksyllä 2011) www.pirkanmaan-jatehuolto.fi yrityspalvelu@pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (03) 240 5400 www.tut.fi/edutech 12 651 m 2 Kolmenkulmantie Mestarintie Myyty 48 640 m 2 9 218 m 2 Nokiantie 3 E12 8 404 m 2 Koreeniityntie Tervetuloa menestymään Kolmenkulman yritysalueelle Ensimmäiset 6 kpl tontteja on myyty! Vielä on jäljellä 3 kpl yritystontteja (8 404 12 651 m 2 ) huippusijainnilla Kehätien varresta Kolmenkulman yritysalueella Ylöjärvellä. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh. 050 351 6507 timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi puh. (03) 349 5555 www.ylojarvi.fi 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus eero tomi toimitusjohtaja, AGCO Sisu Power Oy varapuheenjohtaja, Tampereen kauppakamari Nyt näyttää jo paremmalta Otsikon teksti on varmaan paras luonnehdinta talouden nykytilasta. Lehman Brothersin konkurssista syksyllä 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut yleismaailmallinen lama ovat ravistelleet maailman taloutta kovin ottein. Suomi ja Pirkanmaa eivät myöskään ole jääneet kriisin ulkopuolelle. Suomi on viennistä riippuvainen maa. Pirkanmaalla valmistavan teollisuuden osuus on erityisen suuri, joten täällä jos missään konepajateollisuus on käynyt läpi melkoisen myllytyksen. Tilauskannan nopea lasku, 40 tai jopa 70 prosenttia, on katastrofaalinen tilanne mille yritykselle tahansa, mutta näin vain kävi monessa suomalaisessa yrityksessä. Lomautukset ja irtisanomiset olivat väistämättömiä tässä tilanteessa, kuten 90-luvun lamassakin. Mutta toisin kuin silloin, työntekijöistä haluttiin pitää kiinni ja irtisanomisiin jouduttiin harvemmin kuin 90-luvulla. Tämä tietysti osoitti uskoa tulevaisuuteen kaiken kurjuuden keskellä ja antoi myös hyvän ponnahduslaudan nousuun. Tilauskannat alkavat olla jo kohtuullisella tasolla, luottamus on palannut, jäädytettyjä hankkeita käynnistetään uudestaan, eikä maailma loppunutkaan tähän lamaan. Mitään yhtenäistä kaavaa ei tosin ole, vaan yritykset ovat sangen erilaisissa tilanteissa. Jotkut kävivät hyvinkin syvällä lamassa, joillakin yrityksillä menee kuin lamaa ei olisi ollutkaan. Yhteistä kuitenkin on selvästi kasvanut optimismi tänä vuonna. Tilauk sia on alkanut tulla yhä enemmän, samoin kyselyjä. Näyttää siis hyvältä. On hyvä kuitenkin huomata, että maailma on muuttunut. Täältä pohjan perukoilta, kaukana kasvavista markkinoista ei ole helppo kilpailla, varsinkin jos kaikki tuotannontekijät ovat kilpailijoita kalliimpia. USA ja Euroopan tietyt valtiot velkaantuvat edelleen voimakkaasti. Kiina on ottamassa entisen paikkansa maailman tehtaana. Kasvu ja kysyntä ovat idässä. Kiina lainaa ja länsimaat kuluttavat. Länsimaiden talouskasvu kuihtuu samalla kun Aasian talous kasvaa. Suomen hyvinvointi perustuu hyvään osaamiseen, joka näkyy mm. vahvana vientiteollisuutena. Vientimme kuitenkin pahaksi onneksemme suuntautuu vahvasti ongelmissa kamppailevaan Eurooppaan. Olemme hyvinä vuosina myös onnistuneet rapauttamaan kilpailukykyämme kilpailijoihimme nähden. Täältä pohjan perukoilta, kaukana kasvavista markkinoista ei ole helppo kilpailla, varsinkin jos kaikki tuotannontekijät ovat kilpailijoita kalliimpia. Meille on vuosien saatossa syntynyt monia kansainvälisestikin merkittäviä yrityksiä, joiden tuotteet, tunnettu tuotemerkki ja jakelutiet ovat kunnossa. Näiden yritysten investoinnit tuotekehitykseen ja tuotantoon ovat huomattavia. Moni pienempi yritys elää isomman alihankkijana tai muuna palvelun tarjoajana. Siksi meidän on syytä pitää näiden olemassa olevien teollisuuden moottoreiden kilpailukyvystä hyvää huolta, sillä uuden työpaikan luominen on aina paljon vaikeampaa kuin vanhan säilyttäminen. Myös brändin rakennus kestää vuosia. Kauppakamarilla on tärkeä rooli yhdessä EK:n kanssa muistuttaa, että Suomi elää edelleen viennistä. Vientiteollisuuden etu on edelleen kaikkien etu ja huomattava osa hyvinvointiamme tulee sieltä.l tampereen kauppakamarilehti 7
Isku Interior ja Muuttopalvelu Niemi yhteistyössä kohti viihtyisämpiä työympäristöjä Muuttopalvelu Niemi Oy, Sammonkatu 47, 33540 Tampere puh. 03 3180 636, www.niemi.fi Isku Interior Oy, Sammonkatu 47, 33540 Tampere, puh. 029 086 4501, www.iskuinterior.fi
taloudessa tapahtuu Hullu Poro tulee Tampereelle Tamperelainen Koskiravintolat Oy kasvattaa liiketoimintaansa ja avaa Koskikeskukseen lähes koko Koskenrannan puoleisen päädyn laajuisen, yli 2000 neliön ravintolamaailman. Hankkeen pääyhteistyökumppanina on yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari. Mukana projektissa ovat myös tv-kokki ja yrittäjä Alex Nurmi sekä yhdysvaltalainen ravintola-alan asiantuntija Michael Nass. Ravintolamaailmaan tulee sekä ruokailuun, rauhalliseen illanviettoon että yökerhotoimintaan soveltuvia ravintoloita. Yksi ravintoloista on Lapin Leviltäkin tuttu ravintola Hullu Poro. Avajaisia vietetään vappuna 2011. Metsolta biomassavoimalaitos Viroon Metso toimittaa biomassavoimalaitoksen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon Viron Helmen kuntaan Oü Helme Energialle. Voimalaitoksen toimittaa Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power. Toimitukseen sisältyy Metson Automaatio-liiketoimintalinjan toimittama laitoksen automaatiojärjestelmä. Tilauksen arvo on yli 15 miljoonaa euroa. Nokian Renkailla odotettua parempi vuosi Nokian Renkaiden vuoden viimeisen neljänneksen myynti ja liikevoitto kasvoivat odotuksia paremmin. Koko vuoden 2010 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 1 055 miljoonaa euroa (2009: 798,5 meur) ja liikevoiton 215 220 miljoonaa euroa(2009: 102,0 meur). Myynti ja liikevoitto kasvoivat selvästi kaikissa tulosyksiköissä. Document House kasvaa Document House on ostanut X-Partner Turku Oy:n liiketoiminnan. Laajentuminen vahvistaa entisestään Pohjoismaiden suurimman Xerox-jälleenmyyjän markkina-asemaa. Document Housella on nyt toimipisteet Tampereella, Porissa, Espoossa ja Turussa. Tilikaudella 2010 sen liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 40 henkilöä. A-Insinöörit vahvistuu pääkaupunkiseudulla A-Insinöörit laajentaa infra- ja korjaussuunnittelun toimintojaan pääkaupunkiseudulla. DI Jorma Laakso on nimitetty yksikön johtajaksi uuteen, perustettavaan infrasuunnitteluyksikköön Espooseen ja DI Juha Elomaa on nimitetty yksikön johtajaksi korjaussuunnitteluyksikköön Espooseen. KSOY:stä Aihio KSOY Arkkitehtuurian nimi on muuttunut Aihio Arkkitehdit Oy:ksi. Toimitusjohtajana jatkaa RA Timo Meuronen ja hallituksen puheenjohtajana arkkitehti SAFA Kalevi Näkki. Toimivina osakkaina jatkavat arkkitehdit SAFA Juha Ryösä ja Marika Rökman. Tamro laajentaa Tamro laajentaa Tampereen Lahdesjärvellä sijaitsevaa lääkejakelukeskustaan. Laajennusosa on noin 11 000 neliön (183 000m 3 ) korkeavarastoratkaisu, ja se valmistuu keväällä 2012. Tamron Tampereen lääkejakelukeskuksen käytössä on nykyisin noin 9 900 kerrosneliömetriä. Toimipisteen kautta kulkee keskimäärin 45 prosenttia kaikista Suomessa kulutetuista lääkkeistä. Lääkejakeluvolyymit ovat kasvussa, lisäksi ei-lääkkeellisten hyvinvointituotteiden jakelu laajenee. Maailman ensimmäinen biohajoava antibioottiruuvi tulossa leikkaussaleihin Bioteknologiayritys Bioretec on saanut Euroopan unionin alueella myyntiluvan biohajoavalle antibioottia luovuttavalle ruuville, jota käytetään leikkauksissa. Elimistössä liukeneva ja antibioottia luovuttava implantti auttaa vähentämään esimerkiksi luunmurtumapotilaiden infektioita ja uusintaleikkauksia. Fastems osti TH-Toolsin Palvelu- ja automaatiotalo Fastems Oy Ab on ostanut Vaasassa, Lahdessa, Tampereella ja Akaassa toimivan TH-Tools -konsernin. Myyjinä olivat yrityksen toimiva johto sekä pääomasijoittaja Canelco Capital Oy. Fastems vahvistaa kaupan avulla kotimaan palveluliiketoimintaansa sekä laajentaa ja paikallistaa nykyistä tarjoamaansa. Noin sata henkilöä työllistävä TH-Tools on monipuolinen metalliteollisuuden työväline-, kiinnitin-, menetelmä- ja laiterakentaja. Tätä osaamista hyödynnetään muun muassa Fastemsin kasvavan automaatioviennin kehittämisessä. Hankitun osaamisen avulla Fastems kykenee toimittamaan vaikka kokonaisen konepajan valmistusteknologian avaimet käteen -periaatteella, ja pitämään sen optimitavalla toiminnassa. Osakekaupan yhteydessä TH-Tools Tampereen Ruskon osavalmistukseen keskittynyt liiketoiminta myytiin edelleen yksikön toimivalle johdolle. TH-Toolsin liikevaihto oli vuonna 2009 noin 7,2 miljoonaa euroa ja Fastemsin 61 miljoonaa euroa. Fastems on maailman markkinajohtaja joustavien valmistusjärjestelmien (FMS) valmistajana, ja se työllistää kaupan jälkeen maailmanlaajuisesti 380 henkeä.l OLETKO KOSKAAN MIETTINYT MITÄ TARKOITTAA, JOS PUHELIMESI KATOAA? Tiedätkö millainen on yrityksesi matkapuhelinlaitekanta ja millaisiin ongelmiin käyttäjät törmäävät? Näihin haasteisiin löydät ratkaisuntampereen Puhelimen mobiililaitehallinta-palvelulla! www.tampereenpuhelin.fi/mobiili Yritysasiakaspalvelu puh. 03 455 2000 yritysasiakaspalvelu@tampereenpuhelin.fi tampereen kauppakamarilehti 9
FP-Tamarin aurinkosuojatuotteet Tampeeren Markiisille Tamperelainen FP-Tamar Oy keskittää toimintaansa rakentamiseen liittyviin tuotteisiin ja on myynyt aurinkosuojatuotteiden liiketoimintansa MBO-kaupalla Tampereen Markiisi Oy:lle. Samalla FP-Tamar Oy:n nimi muutetaan FP-Tuotteet Oy:ksi. UPM lisää tarrapaperikapasiteettia UPM lisää Tervasaaren tehtaan tarrapapereiden tuotantokapasiteettia Valkeakoskella lähes 30 000 tonnilla vuodessa. Uusi kapasiteetti saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana. Tervasaaressa valmistetaan vuosittain noin 360 000 tonnia tarra-, kirjekuori- ja voimapapereita. Tehdas työllistää noin 400 henkilöä. Jätteiden putkikeräysyhtiö Pirkanmaalle Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallitus on perustanut tytäryhtiön tuottamaan jätteiden putkikeräys- ja noutopalveluja. Samalla hallitus valitsi MariMatic Oy:n Vuorekseen tulevan putkijärjestelmän toimittajaksi. Hankinnan ensimmäisen osan arvo on n. 9,5 miljoonaa euroa. Putkijärjestelmän rakentaminen alkaa välittömästi asuntomessualueella. Vuoreksessa kiinteistöjen lajitellut jätteet siirretään automaattisesti alipaineella maanalaisia putkia pitkin keskitetylle koonta-asemalle omiin kontteihinsa. Asemalta kontit kuljetetaan kunkin jätelajin vastaanottajalle. Putkijärjestelmä poistaa kiinteistöiltä jäteautot meluineen ja pakokaasuineen, eikä pihoilla tarvita jätekatoksia. Villivisio ja Viestintägran yhdistyivät Markkinointiviestintätoimisto Villivisio Oy ja viestintätoimisto Viestintägran ky ovat yhdistäneet voimansa. Yhdistymisen jälkeen Villivision liikevaihto on noin miljoona euroa ja se työllistää yhdeksän henkilöä. Mainoskenttä yhden nimen alle Mainostoimisto Mainoskenttä toimii jatkossa yhden nimen alla. Konserniin kuuluneet mainostoimistot Mainoscraft Oy ja Divico Oy ovat sulautuneet osaksi Mainoskenttää. Kemikaalien tuotevalvonta Tukesiin Kemikaalien tuotevalvontatehtävät on keskitetty vuoden alusta Tukesiin. Tukes on nyt kemikaalien tuotevalvonnan kansallinen vastuutaho ja Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tärkeä yhteistyökumppani. Viraston nykyinen nimi Turvatekniikan keskus muuttuu Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Uudessa virastossa työskentelee 200 henkilöä Helsingissä ja Tampereella. Tukesiin siirtyvät kemikaalien tuotevalvontatehtävät, joita on tähän asti hoidettu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira), Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) sekä Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).l Ensi kesäkaudelle on Pirkkalasta maailmalle tiedossa enemmän lentoreittejä ja viikoittaisia yhteyksiä kuin koskaan aikaisemmin. Reittien aikataulut löytyvät nyt verkosta Tredean sivuilta. Aiemmin tietoa on ollut hajallaan lentoyhtiöiden omilla verkkosivuilla. teksti martti tammisto kuva wizzair Viime heinäkuu oli kaikkien aikojen vilkkain Tampere Pirkkalan lentoasemalla. Ensi kesälle on luvassa hyvät edellytykset ennätyksen lyömiseen, yksin Ryanairilla on kesäkaudella tämän hetkisen tiedon mukaan 40 viikoittaista lentoa Tampereelle kaikkiaan kymmenestä kohteesta. Uusimpia kohteita ovat Oslo, Pisa ja Alicante. Yhteyskartalle palaavat Bergamo ja Malaga. Kakkosterminaaliin palaa myös sieltä jo viime kesänä käväissyt unkarilainen Wizzair, joka lentää Pirkkalaan Gdanskista. Yhtiön kanssa on käyty neuvotteluja myös uusista reiteistä. Esillä ovat olleet Budapest ja Praha. Toivelistan kärjessä on edelleen elinkeinoelämän tarpeita palveleva Kööpenhamina, projektipäällikkö Mikko Salo Tredeasta sanoo. SAS lopetti Kööpenhamina Pirkkala -reitin pari vuotta sitten. Lentoaseman markkinointia ja sieltä saatavia palveluja on kehittänyt Finavian, Pirkkalan kunnan, Tampereen kauppakamarin ja Tredean yhteinen, epämuodollinen markkinointityöryhmä. Sen ideoimana on nyt ensimmäisen kerran koottu yhteen paikkaan kaikki Tampere- Pirkkalan lentoaseman reitit aikataulutietoineen suomeksi 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Unkarilainen Wizzair on Euroopan suurimpia halpalentoyhtiöitä. Suomesta se lentää Tampere-Pirkkalan lisäksi Turusta Gdanskiin ja Budapestiin. Ilmaa siipien alle Lisää yhteyksiä, lisää matkustajia Linkitä www.tredea.fi/tmp kotisivuillesi! ja englanniksi. Aikataulutiedot löytyvät osoitteesta www.tredea. fi/tmp. Samasta paikasta löytyvät myös Tampereen keskustan ja lentoaseman välisten bussien aikataulut. Helpotusta kakkosterminaalin kurjuuteen Halpalentoyhtiöiden käyttämän kakkosterminaalin perusparannus- ja laajennushanke etenee. Syksyllä varmistui valtion ja Pirkanmaan kuntien rahoitus hankkeelle. Finavia ei vielä ole tehnyt päätöstä omasta kolmanneksestaan ja samalla rakennustyön käynnistämisestä. Lentoaseman uuden päällikön Tapani Krooksin mukaan remontin suunnittelu on edennyt detaljitasolle. Joulukuun lopulla Pirkkalan kunnanhallitus hyväksyi Finavian kakkosterminaalia varten hakeman suunnittelutarveratkaisun. Hakemuksen mukaan tavoitteena on terminaalin toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä rakennuksen ilmeen kohentaminen. Samalla terminaalia laajennetaan 600 neliötä. Toinen, edelleen mahdollinen vaihtoehto on ykkösterminaalin laajennus ja tilojen erottaminen halpalentoyhtiöille sieltä. Tämän järjestelyn mahdollistaa keväällä voimaan astuva laki lentokenttämaksuista. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajan Tommi Rasilan mukaan nyt on oikea aika vielä kerran punnita vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa lentoaseman matkustajista kulkee ahtaan kakkosterminaalin kautta. Neljä uutta hotellia? Tampere on kärsinyt hotellipulasta muun muassa suurten messujen aikana. Nyt tilanteeseen on luvassa muutos. Tiedossa olevat uudisrakennukset kasvattavat kaupungin hotellikapasiteettia kolmanneksella. Scandic Hotels rakentaa Itsenäisyydenkadun varteen uutta 207 huoneen hotellia. Cumulusketju on ilmoittanut avaavansa keväällä 2012 Tampereella uuden 180 huoneen hotellin Rautatienkadulle. Myös pitkään vireillä ollut Sokotelin tornihotellihanke Tullin alueelle on käynnistymässä. Rakentamispäätös on luvattu julkistaa kesään mennessä. Tarjontaa lisää myös FinnMedin alueelle rakennettava, norjalaisen Norlandia Care -yhtiön potilashotelli.l Haluatko tietää enemmän? Ota yhteyttä. Tulemme mielellämme kertomaan palvelustamme lisää. Mika Ahola puh. 044 347 4499 mika.ahola@ tampereenpuhelin.fi Petri Jussila puh. 044 343 3593 petri.jussila@ tampereenpuhelin.fi Veli-Matti! Viitanen puh. 044 047 4433 veli-matti.viitanen@ tampereenpuhelin.fi www.tampereenpuhelin.fi/mobiili tampereen kauppakamarilehti 11
Logiera kypsytetään yritykseksi kesään mennessä Tampereen seudun logistiikan kehittämishanke Logiera aloittaa toiminnan yrityksenä eli alueellisena logistiikkaintegraattorina viimeistään kesällä 2011. Työtä tarvittavan pääoman keräämiseksi yksityisen ja julkisen puolen rahoittajilta sekä pääomasijoittajilta tehdään nyt täysillä. teksti aila välikoski Logiera-hankkeen vetäjä Jari Saarenpää odottaa pääomasijoittajien päätöksiä alkuvuoden aikana. Olemme lähestyneet businessenkeleitä sekä eläke- ja henkivakuutusyhtiöitä, jotka perinteisen kiinteistösijoittamisen rinnalle hakevat salkkuihinsa uudenlaisia taloudellisen infrastruktuurin kehittämishankkeita. Tarjoamme kohtuullisen riskin ja tasaisen tuotto-odotuksen. Vastaavaa ei Suomessa ole infrahankkeissa aiemmin tehty, mutta muun muassa Englannista ja Hollannista esimerkkejä löytyy. Saarenpään mukaan Logieran liiketoimintasuunnitelma tarkentuu kevään kuluessa. Logiera-verkoston toimijoille tulee mahdollisuus merkitä pk-yrityksille sopivia osuuksia osakepääomasta. Yritykset ovat ottaneet Logiera-hankkeen tervetulleena kehittämisenä. Luonnollisesti on myös pelkoa ja epäilystä siitä, mitä uusi tuo tullessaan. Menetetäänkö kilometrejä, saadaanko laskutusta tarpeeksi? Samalla tiedetään, ettei välttämättä nytkään toimita tehokkaasti, ajetaan tyhjiä kilometrejä ja tyhjiä kontteja. Tässä tilanteessa on nyt nähtävä vähän isommin. Logiera tarjoaa erilaisille pk-toimijoille mahdollisuuden nimenomaan kehittää liiketoimintaa ja osaamista. Yksi mahdollinen Logieran julkinen rahoittaja voi olla Liikennerevoluutio-ohjelma. Logierasta tulee yksi uuden valtakunnallisen ohjelman piloteista. Liikennerevoluutio on Sitran ja liikenneja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyöohjelma. Se luo uutta toimintamallia liikenteeseen, kaupunkisuunnitteluun ja maankäyttöön. Ensimmäinen oma pilotti aloittaa Logieran toimintaa edistetään nyt monella rintamalla. Vireillä ovat muun muassa neuvottelut perustettavan sisämaan sataman sijaintipaikaksi. SaaS-toimintamalliin perustuvan tietojärjestelmäalustan pilotointi alkaa syksyllä, samoin logistiikka-alan koulutuksiin ja toimijoiden vuorovaikutukseen tarkoitetun oppimisympäristön testaus. Logieran ensimmäinen oma pilotti starttaa helmi-maaliskuussa 2011, kun muun muassa lähituottajien valmisteille ja erilaisille palveluille sopiva uusi nettikauppa ja jakelukanava Seulo aloittaa Tampereella. Logieran keskeisiä tavoitteita ovat kaupunkilogistiikan kehittäminen ja älykäs verkostologistiikka, tiedolla ohjaaminen. Seulo vastaa näihin molempiin. Logiera edistää kestävää kehitystä, ja myös tällainen, yksittäisen ihmisen elämään vaikuttava hanke on juuri sen ytimessä. Saamme Seulosta toimivan, vaikka toki vielä kehittämistä vaativan pilotin Logieran tuotekehityssalkkuun, Jari Saarenpää toteaa. Seulon takana on vuonna 2008 perustettu Seulo Palvelut Oy. Se on toiminut viime syksystä pääkaupunkiseudulla. Sen nettikaupassa on tarjolla lähiseudun pienten tuottajien, mutta myös isojen toimijoiden valmisteita ja sen kautta voi hoitaa vaikkapa pesula- ja kirjastoasioita.l Yritystontit ja -toimitilat netistä Tredea Oy:n suunnittelema nettipohjainen tontti- ja toimitilahakupalvelu on valmiina ottamaan vastaan ilmoittajien toimitila- ja tonttitiedot. Tiedot voi lisätä hakupalveluun omatoimisesti täysin maksuttomasti. Jotta tiedot olisivat aina ajankohtaisia, syötetyt tiedot poistuvat kahden kuukauden päästä etukäteisvaroitusviestin jälkeen, Raimo Vähämaa Tre deasta kertoo. Palveluun on koottu kaikkien Tredea Oy:n kahdeksan omistajakunnan yritysalueet ja tonttitarjonta. Tonttien lisäksi hakupalvelusta löytyy myös infoa tulevista yritysalueista ja -tonteista. Kaikki kunnat eivät ole jakaneet yritysalueitaan ennakkoon selkeiksi tonteiksi, vaan kiinnostavista yritysalueista muodostetaan yrittäjän tarpeiden mukainen tontti tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi kannattaa ottaa yhteys suoraan kunkin yritysalueen yhteyshenkilöön. Tontti- ja toimitilahakupalveluun toivotaan runsaasti tietoja tontti- ja toimitilatarjonnasta, jotta alueelle hakeutuvat yritykset ja toimintaansa laajentavat yritykset löytäisivät sopivia toimipaikkavaihtoehtoja yritystoiminnalleen. Palvelu on käyttäjille ilmainen. Hakupalvelun kautta ei voi tehdä kauppoja, vaan palvelu on kysynnän ja tarjonnan kohtaamisfoorumi. Palvelu löytyy osoitteesta www.yrityspaikka.fi/ tampereenseutu. Palkittuja. l Newelo Oy:n Need4Feed mobiilipalvelusovellus palkittiin World Summit Awardissa 2010 (WSA). l Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt Pirkanmaan ympäristöpalkinnon 2010 Tampereen Polkupyöräilijät ry:lle. l Pirkanmaan liitto on myöntänyt Kylmäkosken entiselle kunnanjohtajalle, nykyiselle Akaan apulaiskaupunginjohtajalle Heikki Partaselle Pro Pirkanmaa -mitalin. l Ylöjärven kaupungin vuoden 2011 elinkeinopalkinto on myönnetty ST-Koneistus Oy:lle. 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Kuluvasta vuodesta tulee ajotilausten välittäjille Teija Soinilalle (vas.) ja Riina Suikkoselle vähän viime vuotta kiireisempi, ennakoi Tampereen Aluetaksi Oy:n hallituksen puheenjohtaja, taksiautoilija Markku Kujanpää. Taksit ajavat varovaista kasvua Teksti ja kuva aila välikoski Tampereen taksien tilauk set kääntyivät loppuvuonna 2010 noin neljän prosentin kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen Aluetaksi Oy:n hallituksen puheenjohtaja, taksiautoilija Markku Kujanpää ennakoi, että noususuunnassa maltillisesti ajetaan nyt kevättä kohti. Tätä kasvua ala myös kipeästi kaipaa. Vuonna 2009 taksitilausten määrä laski kymmenisen prosenttia ja sama jatkui viime vuoden kahdeksan ensimmäistä kuukautta. Nimenomaan yritysten tilaukset vähenivät. Yritykset karsivat liikematkustusta ja kehittivät videoneuvottelukulttuuria, Markku Kujanpää arvioi. Myös arki-iltojen yöliikenne on hiljentynyt. Itse olen analysoinut sen johtuvan ikärakenteen ja yritysten toimintakulttuurin muutoksista. Jos joskus aiemmin ajettiin väkeä alkuillasta edustussaunoille ja sieltä sitten ravintoloihin ja vielä aamuyöstä kotiin, niin nyt käydään syömässä ja 22 23:n maissa palataan kiireesti kotiin tai hotelliin. Aamuyön jonottaja, usko: ylitarjontaa on Tampereen seudulla liikennöi noin 500 taksia ja tästä tamperelaisia on 370. Viime vuonna tamperelaistakseille kertyi puhelintilauksia autoa kohti noin 3000. Se ei Markku Kujanpään mukaan riitä. Hyvinä vuosina tilauksia on tullut yli 4000. Puhelintilaukset tuovat takseille noin puolet ajoista, toinen puoli kertyy asiakkaista, jotka otetaan kyytiin taksitolpilta. Alan kannattavuudelle vedenjakaja on noin 3500 tilausta vuodessa. Nyt Tampereella on takseissa 10 15 prosentin ylikapasiteetti. Vuonna 2010 useita autoilijoita lopetti ajamisen. Ota käyttöön oma tolppa Suhdanteiden rinnalla myös paikalliset toimintaympäristön muutokset tuntuvat nopeasti alalla, erityisesti pienissä kunnissa. Tämä nähtiin esimerkiksi Kangasalla Pikonlinnan sairaalan lopettaessa. Viime vuonna paikkakunnalla lopetti myös viisi taksia.l Taksiala toivoo, että yritykset ilmoittaisivat vähänkin isommista tilaisuuksistaan etukäteen taksivälitykseen. 50 100 hengen tilaisuus ei tunnu isolta, mutta kun niitä sattuu Tampereella useita yhtä aikaa, niin ruuhka voi olla valmis. Jos tiedämme tapahtumista etukäteen, otamme kalustoa reservistä. Viikonloppujen muutamaa yötuntia lukuunottamatta sitä on kyllä saatavissa ajoon, Tampereen Aluetaksin hallituksen puheenjohtaja Markku Kujanpää sanoo. Isoihin tilaisuuksiin on mahdollista saada pihaan vaikka oma väliaikainen taksiasema ja sinne taksitarkastaja toimintaa ohjaamaan. Tästä maksuttomasta palvelusta on saatu hyvää palautetta. Taksitarkastaja on paikalla esimerkiksi Tampereen jäähallilla purkamassa tilannetta pelien jälkeen. Keskitetyn tilausvälityksen rinnalle taksiala kehittää koko ajan uusiakin tilaustapoja. Tampereella on tulossa käyttöön suorataksijärjestelmä, jossa soittaja saa yhteyden suoraan itseään lähimpänä ajavan auton kuljettajaan. Näin saadaan lisää joustoa. Tilausvälityksen tietojärjestelmä vaatii aina katuosoitteen ja numeron. Kun kuljettajan kanssa keskustelee suoraan, olen patsaan vieressä punaisen talon kulmalla -tyyppinenkin tilaus onnistuu. Toinen vaihtoehto taksin tilaamiseen on tekstiviesti. Oulussa on kokeiltu tilauksen vastaanottoon puheentunnistuskonettakin. On sanottu, että kone oppii kuuntelemaan vaikka Kantonin kiinaa, mutta ihan valmis se sovellus ei vielä ole. tampereen kauppakamarilehti 13
Bussissa kasvanut Kun Länsilinjat Oy:n toimitusjohtaja Terhi Penttilä palasi viime syksynä töihin äitiysvapaalta, hänen työnsä olivat kadonneet. Pöydällä ei kasvanutkaan pino päivittäistä reagointia vaativia tehtäviä. Ne toimitusjohtajaa sijaistaneet Länsilinjojen tekijät olivat imaissut hoitoonsa kiitettävästi. Ja hyvä niin, sillä energiaa tarvitaan nyt isoihin kuvioihin. teksti Aila välikoski kuvat rami marjamäki Linja-autoyhtiöiden toimintaympäristö on ja on ollut kovassa myllerryksessä. Nyt on pystyttävä liittämään perinteinen länsilinjalainen toimintatapa joukkoliikenteen uusiin malleihin. Kilpailutusmaailma on kivikova ja tarkkaan on mieittävä, miten pystymme yhdistämään meille tärkeät arvot uuteen aikaan, Terhi Penttilä sanoo. Juuri nyt bussiala vetää henkeä ja ajaa uuden joukkoliikennelain ja EU:n palvelusopimusasetuksen siirtymäaikaa, joka kestää ainakin vuoteen 2014:ään Viimeistään 2019 koko Suomessa on joukkoliikenteen järjestämiseen nykyisentyyppisiä, mutta myös ihan uusia tapoja. Silloin nähdään, miten paljon Suomessa voidaan liikennöidä puhtaasti markkinaehtoisesti eli ajaa sinne, minne se on yritykselle liiketaloudellisesti kannattavaa. Ja miten paljon liikennöidään malleilla, joissa myös vastuu liikenteen suunnittelusta ja taloudesta siirtyy joukkoliikenneviranomaisille. Ja millaisia välimalleja markkinavedon ja viranomaisohjauksen välimaastoon syntyy. Keskustelua näistä tavoista ja niiden hyödyistä käydään aivan liian vähän, Terhi Penttilä sanoo. Uusi joukkoliikennelaki koskee erityisesti linja-autoliikennettä, jota avataan asteittain kilpailulle. Miltä osin joukkoliikenne voi toimia markkinaehtoisesti, on koko alaa kiinnostava iso kysymys. Vaikka lainsäädäntö asiasta on olemassa, tulevat toimintatavat eivät ole vielä ollenkaan yksiselitteisesti selvillä. Joukkoliikenteen järjestämistavan määrittelee alueen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen, esimerkiksi Tampereen seudulla vuodenvaihteessa aloittanut seudullinen joukkoliikennelautakunta. Periaatteessa se voi halutessaan panna vaikka koko alueen liikennöinnin ja reittilinjaston uusiksi. Terhi Penttilä toivoo, että Tampereen alueella löydetään joukkoliikenteeseen malli, jossa myös yritysten tehokkaiksi kehittämät toimintatavat saadaan hyödynnettyä. Monilla muilla aloilla ihan huudetaan, että innovatiivisuus yrityksistä on saatava hyödynnettäväksi julkisissa hankinnoissa. Kun linja-autoalalla on osaaminen ja rakenteet valmiina, toivon kyllä, ettei niitä tässä heitetä hukkaan. Esimerkiksi reitistö, jolla nyt ajetaan, ei ole syntynyt sattumalta, vaan on tarkan optimoinnin ja matkustajien tarpeista lähte- 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
profiili. Linja-autolla mennään lähelle ja kauemmaskin. Länsilinjat-konsernin nopeasti kasvava osa on nyt matkatoimisto Lomalinja. - Sen merkitys liiketoiminnassa kasvaa koko ajan ja myynti on pian euromääräisesti samaa luokkaa kuin bussipuolellakin, toimitusjohtaja Terhi Penttilä kertoo. vän suunnittelun tulosta. Jos liikennöitsijöiden osaamiselle nyt sanotaan ei, niin vähitellen vuosikymmeniä rakennettu osaaminen taantuu ja häviää. Sitä ei saada takaisin, jos sitten myöhemmin todetaan, että pitäisikin toimia tehokkaammin. Viesti ei kuulunut, vai eikö se tehonnut? Yhä suurempi osa Suomesta on jäämässä ilman käyttökelpoista työmatkaliikennettä. Valtion tuki joukkoliikenteelle ei ole kasvanut, toisaalta liikennöinnin kustannukset ovat nousseet, viime vuonna kolmisen prosenttia. Tätä taustaa vasten Terhi Penttilä sanoo seuranneena vähän pettyneenä Tampereen seudun uuden joukkoliikenneviranomaisen synnytystä. Pettyneenä itseensäkin. Emmekö ole pystyneet saamaan viestiämme yhtään perille? Ei joukkoliikenteen lisäämiseksi tarvita välttämättä isoja rakenteellisia uudistuksia. Kyllä kysymys on siitä paljonko pyöriä pyöritetään. Se taas riippuu siitä, mitkä ovat matkustajilta kertyvät tulot ja liikenteen kustannukset. Julkista rahaa kunnat ovat voineet osoittaa joukkoliikenteelle tähänkin asti. Oudolta tuntuu, jos nyt ollaan sitä mieltä, että vasta järjestelmää muuttamalla joukkoliikenteeseen voidaan satsata yhteiskunnan rahaa, mutta yritysten johdonmukaisesti kehittämään toimintamalliin sitä ei voida kytkeä. Tuottavuutta ajetaan aina Viime keväänä linja-autolakon aikaan Terhi Penttilä hälytettiin äitiysvapaalta ajamaan yhtä Länsilinjojen liikennöimää Tampereen kaupunkiliikenteen linjaa. Lakko loppui lyhyeen, ja Penttilän mukaan kokemus oli hänelle oikein hyödyllinen. Halusin ajamaan nimenomaan Tampereen sopimusliikenteen vuoroja. Se on meillä uusi liiketoiminta-alue, ja itselleni vierain. Tuntui ihan hienolta, kun muutaman kierroksen ajettuani huomasin, että pysyn suurin piirtein aikataulussakin. Melkein liikutuin, kun ensimmäinen mummo kiipesi autoon ja kun katselin, että tuokin äiti tuo lapsensa kyytiini! Länsilinjat aloitti sopimusliikenteen Tampereen kaupungin kanssa 2009. Nyt kaupunkiliikenteessä ajaa 11 yhtiön autoa ja kesällä tulee neljä lisää. Tulossa voi olla myös uusi 35 auton kilpailutus. Se on varmasti osa tulevan kevään strategiapohdintaa. Tottakai se kiinnostaa, Penttilä miettii. Sopimusliikennettä Länsilinjat ajaa tampereen kauppakamarilehti 15
hankintasopimusten mukaisesti ja laskuttaa siitä sovitun summan kuukausittain. Matkustajatulot menevät kaupungille, joka myös suunnittelee reitistön ja aikataulut. Länsilinjojen liikennesuunnittelijoilla sormet syyhyävät: pääsisipä asiaan käsiksi jo aikaisemmassa vaiheessa. Meillä on totuttu ajattelemaan aina tuottavuuden kautta, läpi organisaation. Nyt sopimusliikenteen tuottamistapa on kallis. Onko sen suunnittelun lähtökohta helposti muistettava, tasavälinen aikataulu, vai mikä? Penttilä huomauttaa, että pitäisi voida keskustella esimerkiksi siitä, miten pienellä elävyydellä aikataulussa voitaisiin hyödyntää niin kuljettajien työskentelyyn kuin autojen käytön tehokkuuteenkin liittyviä mahdollisuuksia. Aikataulujen helppo muistettavuus voidaan ketterästi kompensoida nykyteknologioilla. Kuka enää muistaa puhelinnumeroitakaan? Otetaanko vai jätetään? Terhi Penttilän tehtäväksi tuli 90-luvulla perheyrityksen jatkoa koskeva päätös, johon ei annettu paljon miettimisaikaa. Myöntävä vastaus ei ollut yliopistossa tuntiopettajana toimineelle kauppatieteilijälle itsestäänselvyys. Haastehakuisen luonteen mukainen se oli. Hullunrohkeutta, hyppy tuttuun tuntemattomaan. Toimitusjohtaja Penttilästä tuli keväällä 2008. Ensitöikseen hän uudisti johtamisjärjestelmää, johtoryhmää vahvistettiin ja hallitustyöskentelyä jämäköitettiin. Hallituksen rooli on nyt aktiivisempi. Jos aiemmin mukana oli perheyhtiölle tuttua kiva kokoontua ja vaihtaa kuulumisia -meininkiä, niin nyt työnjako on selkeä. profiili. Terhi Penttilä > Ikä: 38 > Koulutus: kauppatieteiden maisteri. Gradu valmistui ensimmäisen äitiysloman loppuhuipennuksena 2008. Toisen äitiysvapaan lisähaaste oli uskaltautua silmäleikkaukseen ja päästä silmälaseista. Näin tapahtui. > Ura: Töihin Länsilinjat Oy:öön 1996, toimitusjohtajaksi 2008 > Perhe: Aviomies, 1- ja 3-vuotiaat lapset > Sidosryhmätoiminta: Bussialan Kehittämispalvelut Oy, hallitus, Paikallisliikenneliitto ry, hallituksen varajäsen, Henkilöliikenteen neuvottelukunta (LVM), varajäsen, Tampereen kauppakamarin palveluvaliokunta, Härmälän-Sarankulman yrittäjät ry, hallitus > Harrastukset: Perinteisen mökkikulttuurin kuviot: ulkoilu, sienestys, marjastus, veneily. > Uudenvuoden lupaus 2011: Liikuntaharrastukset palaavat kalenteriin. Olen aina ollut jumppaihminen. Kaipaan vaeltamista, jota aiemmin olen harrastanut paljonkin. Harmitti, kun uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto oli herkässä vaiheessa jäädessäni toisen kerran äitiysvapaalle. Nyt tätä kurotaan umpeen. Viime vuodelta Länsilinjojen tulos on hyvä. Ei vielä hyvä alan perinteisillä mittareilla, joiden mukaan käyttökatteen olisi oltava 18 pinnassa. Meillä se on nyt 14 15, ja siihen voi olla tyytyväinen. Parannus vuoteen 2008 verrattuna on iso. Tuloksen takana on tiukka strategialinjaus, jolla muun muassa supistettiin kannattamatonta liikennettä. Päätökset ottivat koville. Ne oli kuitenkin tehtävä, kun nähtiin, ettei yritysten kokonaisvastuu omasta liikennealueestaan ole enää vastaisuudessa merkityksellistä Tulokset kuitenkin motivoivat. Isän kanssa toimittiin rinnakkain kymmenisen vuotta ja keskustelu saattoi mennä päivittäin strategiatasolle niin, ettei sitä edes tiedostanut. Nyt toimitaan muodollisemmin, ja myös sitä kautta tulee tuloksia, ehkä tehokkaamminkin. Terhi Penttilä toteaa olevansa täydellisyydentavoittelija, jota strategia vapauttaa. Kun on selkeät painopisteet, tietää että jonkin voi jättää vähemmällekin. Länsilinjojen uutta strategiaa hiotaan tulevana keväänä. Alalla on viime vuodet menty toimialan muutosten ehdoilla ja paljon voimavaroja on pantu edunvalvontaan. Yrityksen suuntaviivoja ei ole ollut helppo lyödä lukkoon. Välillä on sellainen olo, että kunpa pääsisi täysillä keskittymään oman liiketoiminnan kehittämiseen. Mahdollisuuksia on, se innostaa.l 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Kissa pöydällä heikki a. ollila kansanedustaja Kokoomus Pirkanmaalaista ministerihistoriaa ja tulevaisuutta Oli syksy 1994. Asuntoministeri Pirjo Rusanen oli lähdössä EU-parlamenttiin. Kokoomus etsi uutta ministeriä. Puheenjohtaja Sauli Niinistö kysyi mielipidettäni Anneli Tainasta. Vastasin, että kokoomuksesta ei ole Pirkanmaalta ministeriä, eikä ollut edellisessäkään hallituksessa. Anneli Taina sen kyllä hoitaisi. Anneli Taina valittiin. Vuonna 1999 etsittiin kokoomukselle liikenneministeriä eroa pyytäneen Matti Auran tilalle. Esitin kantani Niinistölle, että nyt olisi kohtuudella Kimmo Sasin vuoro. Sauli sanoi ajatelleensa samaa. Hän tuumi, että asia olisi paremmin läpi ajettavissa, jos siitä tulisi ehdotus jostakin muualta. Päätimme kysyä, olisiko meillä silloin(kin) asunut puolueen varapuheenjohtaja Pirkko-Liisa Ollila tähän valmis ja hänelle se sopi. Ehdotus Sasin ministeriydestä lähetettiin kannanottona Aamulehteen ja Hesariin, joista jälkimmäinen haistoi, että nyt ei ole savua ilman tulta ja teki asiasta näyttävän jutun. Sasi valittiin. On hyvin mahdollista, että Taina ja Sasi olisi valittu muutenkin, ylläkerrotut yhtä kaikki tapahtuivat. Kokoomuksen kansanedustajista noin joka kymmenes on Pirkanmaalta, eli viisi. Nyt ministereitä on kahdeksan, mutta puolueen puheenjohtajahan on ilman muuta hallituksessa. Matemaattisesti siis Pirkanmaalta pitäisi olla kokoomuslainen ministeri noin kahdessa kolmesta hallituksessa. Mutta eihän ministereitä näin valita. Kun puolueen puheenjohtaja kokoaa orkesterin, on vahvin perusta valinnoille, että se osaa soittaa yhteen ja että jokainen osaa tarvittaessa soittaa soolon, mutta tekee sen vain oikeaan aikaan. Monet asiat vaikuttavat, kuten se, mitkä postit sattuvat millekin puolueelle tulemaan. Vahvimmilla on edustaja, jolla on hyvä yleisosaaminen ja parikin vahvaa sektoria lisäksi. Valiokuntatyö eduskunnassa on mainio forum osoittaa osaamistaan. Edelleen moni on ryhmäkokouksissa käyttämillään puheenvuoroilla onnistunut herättämään sellaisen luottamuksen, että mustan auton takapenkki kutsuu. Kun puolueen puheenjohtaja kokoaa orkesterin, on vahvin perusta valinnoille, että orkesteri osaa soittaa yhteen ja että jokainen osaa tarvittaessa soittaa soolon, mutta tekee sen vain oikeaan aikaan. Riitasoinnuttelijoita ei valita. Pirkanmaalla on koettu ongelmaksi huono onni ministerivalinnoissa. Nyt on taas toinen perättäinen hallitus ilman ministeriä. Suurista, usein hallituksessa olevista puolueista keskustalla ei ole koskaan ollut ministeriä Pirkanmaalta (tai edeltäjä Pohjois-Hämeestä). Sosiaalidemokraateilla on ollut Jarmo Rantanen ja Jermu Laine, mutta aikaa on vierinyt yli kolmekymmentä vuotta. Pirkanmaalaisten on syytä toivoa, että täältä valitaan mahdollisimman monta sellaista edustajaa, joilla on edellytyksiä salkun saajaksi. Tampereen kauppakamarikin kampanjoi ministeriä Pirkanmaalle. Tavoite on hyvä ja oikea, toivottavasti kampanjassa on enemmän järkeä, kuin intoa. Uhkailu, kiristys ja lahjonta toimivat hyvin lastenkasvatuksessa, mutta eivät tässä leikissä, se on nähty.l tampereen kauppakamarilehti 17
ajankohtaista lainsäädännöstä Marko Vehniä KHT Hetemäen työryhmän osinkoverotusmalli Idman Vilén Grant Thornton Oy Valtiovarainministeriö asettaman ns. Hetemäen verotyöryhmän vuoden 2010 lopulla julkaistu loppuraportti käsittelee kiinteistöverotusta, asumisen verotusta, kotitalousvähennystä, muita välillisiä veroja, perintö- ja lahjaverotusta sekä tulonjakovaikutuksia. Julkisuudessa on käsitelty erityisesti työryhmän kesällä 2010 väliraportissa julkaistua osinkoverotusta koskevaa mallia. Sen mukaan julkisesti listatusta ja julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus eroaisi edelleen toisistaan. Malliin mukaan yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääomatuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Julkisesti listatusta yhtiöstä saatu osinko verotettaisiin mallin mukaan kokonaan veronalaisena pääomatulona. Osinkoverotus muuttuisi näin täysin kahdenkertaiseksi, jolloin verokantamuutokset huomioon ottaen yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste nousisi 45,4 prosenttiin. Nykyisin listatusta yhtiöstä saadun osingon kokonaisveroaste on 40,5 prosenttia. Kokonaisveroasteella tarkasteluna listatun yhtiön osakkaan osinkoverotus kiristyisi uudessa mallissa 4,9 prosenttia. Julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaettaisiin edelleen kahteen osaan, joiden määrittelemiseen vaikuttaisi yhtiön nettovarallisuus sekä yleinen riskitön korko (ns. normaalituotto). Mallin mukaan osingosta ns. normaalituottoa vastaavasta osasta 35 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa. Siltä osin kuin jaettu osinko ylittäisi normaalituoton, osinko olisi kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. Normaalituotto vahvistettaisiin vuosittain ja olisi valtion keskipitkien lainojen koron yhteisöverokannan jälkeinen tuotto. Normaalituottoa vastaavan osingon veroaste osakkaalla olisi 10,5 prosenttia, jolloin kokonaisveroasteeksi, kun yhtiön ja osakkaan vero huomioidaan, muodostuisi noin 30 prosenttia. Normaalituoton ylittävän osuuden kokonaisveroasteeksi muodostuisi 45,4 prosenttia, sama kuin listatun yhtiön osingon kokonaisveroaste. Nykyisin listaamattomasta yhtiöstä jaetun osingon kokonaisverotaso vaihtelee 26 prosentin (ns. 9 % verovapaa osinko) ja reilun 50 prosentin välillä (osinko ansiotuloa 70 %). Tasoon vaikuttaa yhtiön nettovarallisuus sekä jaetun osingon määrä. Mallin mukainen osinkoverotus tulisi pääsääntöisesti kiristämään listaamattomasta pienestä tai keskikokoisesta perheyhtiöstä saatujen osinkojen verotusta. Tämä johtuisi lähinnä siitä, että mallissa osakas ei voi saada osaakaan osingostaan verovapaasti, vaan osinkoon kohdistetaan nettovarallisuudesta riippumatta heti veroseuraamus. Mallin normaalituoton mukainen korkokanta on nykyiseen verovapaan osingon (9 %) laskentaan verrattuna alhainen, koska sen määrittelytaso perustuu ns. riskittömään tuottoon. Merkittävä kiristys Osinkomalli on kohdannut julkisessa keskustelussa merkittävää kritiikkiä. Se on erityisesti kohdistunut mallin normaalituottotasoon ja sen määrittelyyn. Työryhmä on käyttänyt laskelmissaan 5 prosentin riskitöntä korkoa, joka johtaa 3,9 prosentin normaalituottoon. Nykyinen valtiolainojen korkotaso on noin 2 prosentin tienoilla, jolloin riskitön normaalituotto muodostuisi n. 1,6 prosentin tasolle. On epätodennäköistä, että valtiolainojen korko nousisi lähitulevaisuudessa 5 prosentin tasolle. Näin omistajan verotukseen vaikuttava normaalituotto muodostuisi useimmiten hyvin pieneksi. Tämä johtaisi merkittävään veronkiristykseen verrattuna nykyiseen järjestelmään. Lisäksi myös yhtiön nettovarallisuuden merkitys vähenisi ja osakeyhtiölle ei ehkä tulevaisuudessa kannattaisi kerryttää nettovarallisuutta. Ei vielä muutoksia verosuunnittelussa Työryhmän raportti oli aikataulutettu siten, että sitä voitaisiin käyttää pohjana kun loppukeväästä 2011 mietitään tulevan hallituksen ohjelmaa. Aikaisin mahdollinen voimaantulo uusille osinkoverosäännöksille olisi verovuosi 2012. Kun ottaa huomioon mallia vastaan esitetyn kritiikin sekä eri poliittisten tahojen ja järjestöjen vastarinnan, on jo tässä vaiheessa ilmeisen selvää, että osinkoverotusta ei toteuteta työryhmän mallin mukaisena. Selvää lienee kuitenkin myös se, että osinkoverotus tulee eduskuntavaalien jälkeen jollain tavalla kiristymään. Sitä, minkälaisia muutoksia on tulossa, ei kukaan vielä tiedä. Koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa, ei voitonjaon verosuunnittelussa toistaiseksi kannata ryhtyä kovin radikaaleihin toimenpiteisiin. Ainakin vielä tänä vuonna voitonjaon verosuunnittelussa kannattaa noudattaa yleisohjetta, jonka mukaan ns. verovapaa osinko kannattaa jakaa täysimääräisenä. On jo tässä vaiheessa ilmeisen selvää, että osinkoverotusta ei toteuteta työryhmän mallin mukaisena. 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Vuokratalosäätiö: Energiamääräykset syövät peruskorjausten kannattavuutta teksti ja kuva päivi eskelinen Tampereen suurin vuokranantaja Tampereen Vuokratalosäätiö, VTS Kodit, on myös merkittävä asuntojen rakennuttaja ja peruskorjaaja. Omistamme yli 8000 vuokra-asuntoa eri puolilla Tampereetta, ja rakennutamme vuosittain pari sataa asuntoa lisää. Lisäksi perusparannamme vuodessa 2-3 kiinteistöä, kertoo säätiön toiminnanjohtaja Ahto Aunela. Aunelan mukaan korjausrakentamisen uudet, vuonna 2012 voimaan tulevat energiamääräykset voivat jatkossa vaikeuttaa peruskorjaustoimintaa ja tehdä siitä jopa taloudellisesti kannattamatonta. Aravarahoitteisissa kohteissa kustannukset saattavat lähennellä uuden rakentamisen tasoa. Perusparannettavassa talossahan ei ole paljon muuta arvokasta jäljellä kuin tontti ja runko. Jos uudet määräykset tulevat voimaan, runkoakin pitäisi lämmöneristää lisää. Jos muita ratkaisuja ei keksitä, vaihtoehdoksi jää talon loppuun käyttäminen ja purkaminen. Uusien energiamääräysten soveltaminen on Aunelan mielestä kansallisesti iso kysymys, sillä se koskee merkittävää osaa kiinteistövarallisuudestamme. 70-ja 80-luvulla rakennetuissa lähiöissä muhii paljon peruskorjattavaa. Uudet määräykset nostavat tietenkin myös asumisen hintaa, hän muistuttaa. Uutta rakennetaan Kaukajärvellä ja Vuoreksessa Tampereen kaupunki perusti VTS:n vuonna 1970. Säätiön vuokrataloja nousi Hervantaan, Tesomalle, Kaukajärvelle ja Multisiltaan samaan aikaan kun lähiöitä rakennettiin. Nykyisin vuokra-asuntojen kysyntä on keskittynyt Tampereen keskustaan, mutta Aunela pitää myös lähiöiden puolta. Hyvä lähiö tarjoaa niin asumista, palveluja kuin työpaikkojakin ja sijaitsee sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Varsinkin täydennysrakentaminen pitää lähiön dynaamisena ja tukee sen palvelutarjontaa. Tästä näkökulmasta Hervanta vain paranee varsinkin kun sen vanhaa arkkitehtuuria kohennetaan. Suunta on hyvä myös Kaukajärvellä, jonne nousee seuraava VTS-kiinteistö. Uusi kohteemme on Vuores, jossa aloitamme rakentamisen tänä keväänä, Aunela kertoo. Parin vuoden takaisen notkahduksen jälkeen rakentaminen on siis hyvässä vauhdissa. Vuosi 2008 oli meille hankala, ja koska olen ollut alalla jo 20 vuotta, muistan myös edellisen laman. Kuvio toistui samanlaisena: korot ja rakennuskustannukset nousivat ennakoitua nopeammin, samalla markkinat hiljenivät. Myös pelko työttömyydestä hyydyttää vuokraasuntomarkkinat. Vastoin yleistä luuloa omistusasunnoista ei siirrytä laman tultua heti vuokralle. Ihmiset jähmettyvät paikoilleen, nuoret eivät muuta kotoaan. Mutta kun lama väistyy, vuokraasuntojen kysyntä elpyy ensimmäisenä. Tällä kertaa asukkaiden heikentyneestä vuokranmaksukyvystä seuranneet luottotappiot jäivät nekin ennakoitua vähäisemmiksi. Keinomme oli vuokravalvonnan nopea tehostaminen. On ihmisten oma etu, ettei tilanteen anneta kärjistyä. Vuositasolla luottotappiot ovat 0,3 prosenttia runsaan 50 miljoonan euron liikevaihdostamme. Hyvä tulos, jonka eteen tehdään kyllä töitä, Aunela kertoo. Tampereen kauppakamarin jäsenyydeltä Aunela odottaa selkeitä etuja. Kauppakamari tar joaa erin omaisia koulutuksia, ja saam me ajantasaista tietoa markkinoiden tilanteesta. Vastaavasti haluamme tukea kauppakamaria tärkeässä tehtävässä Pirkanmaan edunvalvojana.l Uudet jäsenet 24.1.2011 Pirkanmaan Yrittäjä Oy, kustannustoiminta SW-Development Oy, IT Röntgentutka Oy, röntgen- ja magneettitutkimukset Sixones Oy Ab, taloushallinnon konsultointi Isännöintikeskus Tampere, kiinteistöhallinto Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy, lakiasiainpalvelut W1TT Group Oy, kaukolämmönjakokeskusten valmistus ja markkinointi sekä maalämpöpumput Agentuuri Rehakka Oy, raakaaineiden ja aihioiden agentuuri Schneider Electric Building Finland Oy, rakennusautomaatio Vallum Oy, konsultointi terveyspalvelujen toimialalla Kiinteistö-Meri, kiinteistöjen isännöinti Kultasepänliike Suokko, kultasepänliike Avilon Oy, tekokuitujen valmistus QIT Oy, IT-projektien konsultointi-, projektijohto- ja kehittämispalvelut Secium Oy, tietotekniikkakonsultointi Tuoni Studiot Oy, elämyspalvelut, murhamysteeri-illalliset Gol Logistics Oy, liikkeenjohdon konsultointi ja toimitusprosessien analysointi sekä parantaminen Hämeen Tavarataxi Oy, tieliikenteen tavarankuljetus Tilitoimisto Uusitalo Ky, kirjanpito-, palkanlaskenta ja tilinpäätöspalvelu GLi Express Oy, huolinta ja rahtaus Itella Information Oy, tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut Pirkanmaan liitto, yhdyskuntasuunnittelu Suuripää Kujanen Consulting Oy, henkilöstöpalvelut ja konsultointi Leafhill Solutions Oy, liikkeenjohdon konsultointi JHK Invest Oy, tilausliikenne ja rakennussaneeraus uusi jäsen. Täydennysrakentaminen tuo lähiöön dynamiikkaa ja tukee sen palvelutarjontaa. Hyvä esimerkki tästä on Kaukajärvi, jossa VTS aloittaa uuden kerrostalon rakentamisen tänä keväänä, Ahto Aunela sanoo. tampereen kauppakamarilehti 19
pirkanmaalla Lempäälän-Vesilahden Sanomat Oy kuuluu Pirkanmaa Lehtitalo -konserniin Liikevaihto LVS 1,1 Me (konserni 6,7 Me) Henkilöstö 8 (konserni noin 80) Omistaja Sirénin perhe Olli Sirén ei näe teknologiamurroksessa uhkaa ketjunsa paikallislehdille. - Paikallislehden kustantaminen on sisältöbisnestä, ja jotain kanavaa se paikallinen sisältö ihmisille tulevaisuudessakin jaetaan. Keskeistä on sisältö, ei väline. Mediakonsernin tj Olli Sirén Paikallista sisältöä ei korvaa mikään - Tajusin, että vain yhtä paikallislehteä tehden tulevaisuus on tosi haasteellinen. Muutaman lehden ketjulla olisi jo ihan toiset eväät pärjätä osaamis- ja investointihaasteissa. Vastavalmistuneen tuotantotalouden diplomi-insinöörin Olli Sirénin puolen vuoden pesti perheen omistamassa paikallislehdessä on venähtänyt pariksikymmeneksi vuodeksi, ja pienen paikallislehden ympärille on kasvanut monimediakonserni. teksti ja kuva marketta tammisto Tänään 80-vuotias Lempäälän-Vesilahden Sanomat elää ja voi hyvin, samoin 90-luvulla kootun ketjun muut paikallislehdet Akaan Seutu, Sydän- Hämeen Lehti ja Ylöjärven Uutiset. Lisäksi konserni kustantaa mainosrahoitteista kaupunkilehteä Pirkanmaan Sanomia, joka on jakelulevikiltään Tampereen ja Pirkanmaan suurin lehti, sekä Ideapark-Uutisia. Kuuden viime vuoden aikana lehtitalo on laajentanut sähköisiin medioihin. Vuonna 2004 osakkuus paikallisradio Satahämeessä avasi konsernin Sun Radiolle kasvureitin niin että se on nyt 75 000 viikkokuulijallaan kuunnellumpi kuin kilpailijansa. Marraskuussa kaapeliverkossa aloitti lähetystoimintansa Tampereen kaupunki-tv Wave100, joka tähtää lähivuosina merkittävään markkinaosuuteen nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokassa. Syksyllä lehtikonserni ja Sun Radio lähtivät vielä osakkaaksi kauppakeskusten äänimaailmoja tuottavaan valtakunnalliseen JPC Studiot -yhtiöön. Sirénin johtamalla mediakonsernilla on monta palloa ilmassa ja peli hallussa. Paikallisuus on strateginen valinta Ketjun kaikki paikallislehdet selviytyivät viime taantumasta taloudellisesti hyvin, eikä Sirén ole niiden tulevaisuudestakaan huolissaan. Aidosti paikalliselle sisällölle on aina tilausta, ja jonkin välineen kautta se ihmi- Tampereella, Teiskossa www. murikka- opisto. fi mm. monipuoliset kokoustilat auditorio hotellitason majoitus rantasauna hyvät ulkoilumahdollisuudet palloilu- ja uimahalli Kokoukset Seminaarit Liikuntapäivät Koulutustilaisuudet 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi