Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016
Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit - Jatkuvatoimiset mittarit Veden laatuun vaikuttavat tekijät Vedenlaatu tuloksia ja niiden tulkintaa
Näkösyvyys Aistihavainnot - Mitataan valkomustalla levyllä varjon puolelta, tyynellä säällä - levyn hävitessä, nostetaan hieman ylöspäin, että levy juuri näkyy = saavutetaan näkösyvyys - Ei ole vakio riippuu mm. näkökyvystä, siksi jos useampi henkilö seuraa näkösyvyyttä se tulisi ensin kalibroida
11.4 25.4 3.5 11.5 16.5 26.5 12.6 16.6 23.6 1.7 7.7 14.7 21.7 28.7 4.8 11.8 19.8 26.8 20.9 29.9 7.10 14.10 18.10 29.10 18.11 23.11 Näkösyvyys ja veden lämpötila Tervaranta keskivesi 2015 25 0 20 20 40 C 15 10 60 80 cm 100 5 120 0 140 Lämpötila Näkösyvyys
Havainnointi Levätilanne (0-3) 0 ei levää 1 vähän levää (vihreitä tikkuja) 2 runsaasti (pieniä levälauttoja) 3 erittäin runsaasti (laajoja levälauttoja) Tiedot voi ilmoittaa www.jarviwiki.fi/wiki/etusivu
Kenttämittarit Mittaa: sameus, ph, johtokyky, lämpötila, kiintoaine (TDS), happi, hapen kyllästys %, redoksi ja suolaisuus sekä syvyys
tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä Horiba kenttämittaus Kosteikko Johtokyky ms/cm 0,12 0,10 0,10 0,105 0,106 0,088 0,111 0,096 0,111 0,089 0,08 0,06 0,06 0,065 0,04 0,02 0,00 27.7. 11.8. 13.9. 29.9. 11.10.
tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä Horiba kenttämittaus 60,00 50,00 47,00 44,00 Sameus NTU 48,4 40,00 30,00 20,00 10,00 33,5 25,7 20,6 33,3 10,6 15,5 12,6 0,00 27.7. 11.8. 13.9. 29.9. 11.10.
Jatkuvatoiminen mittalaite Jatkuvatoimisella mittalaitteella saadaan selville pienemmätkin muutokset veden laadussa Mittalaite voidaan kiinnittää esimerkiksi laiturirakenteeseen Vaatii virtalähteen, johon mittalaite on kytketty kaapelilla Vedenlaatutiedot siirtyvät langattomalla yhteydellä tai erillistä kaapelia pitkin tietokoneelle Mittaa: ammonium, syanobakteerit, kloridi, klorofylli, johtokyky, syvyys, happi, hapenkyllästys -%, DOM, nitraatti, ph, Lämpötila, sameus, suolaisuus, TDS, TSS kaapelikytkentä Säänkestävä kotelo virtalähde välirakenne titaanikuori mittausanturit Pyyhin anturien putsaukseen
Pistemittaus vs jatkuvatoiminen veden laadun seuranta Jatkuvatoimisella mittalaitteella saadaan tarkemmin selville veden laadun muutokset ja mahdolliset kuormitushuiput
Vedenlaatu datan tulkinta
Vedenlaatuun vaikuttavat tekijät Sääolot Vuoden aika Valuma-alueen maankäyttö ja koko Kallio- ja maaperän laatu Vesistön koko, sijainti ja muoto Vesieliöt -> vesinäytteitä pitäisi saada eri vuodenaikana ja eri vuosina tilan arviointiin
Happi Kertoo vesistön yleiskunnosta - Lopputalvi ja -kesä tärkeimmät ajankohdat - Happipitoisuus heikoin kerrostuneisuuskauden lopulla - Pienissä ja matalissa järvissä pitkä jääkausi voi johtaa hapen puutteeseen - Normaali päällysveden happipitoisuus talvella 12 13 mg O2/l ja kesällä 8 9 mg O2/l. - Alle 5 mg O2/l merkittävä happivaje - Suuri happivaje 3-4 mg O2/l - Happikato 0,0 mg O2/l
Kerrostuneisuus 2012 5 2013 5,9 2014 7,3 2015 4,8
Ravinteet, rehevyystaso Kokonaisfosfori Karut vedet alle 10 µg/l Rehevä järvi yli 20 µg/l Lopputalvi ja -kesä tärkeimmät ajankohdat Kokonaistyppi Karut vedet 200-500 µg/l Keskiravinteiset 500-600 µg/l Rehevä 600-1500 µg/l
Niemoon Etulahti
Niemoon Etulahti Kokonaistyppi, µg/l 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0
Klorofylli Suoraan verrannollinen levän määrään Karut vedet alle 4 µg/l Rehevät yli 10 µg/l, yli 40 µg/l yli rehevä Määrityksiä tulisi tehdä useita kesän aikana, tärkein loppukesä 140 120 100 80 60 40 20 0 27.6.1974 30.7.1974 18.6.1975 31.7.1975 3.9.1975 14.8.1986 7.11.2006 11.6.2015 23.7.2015 27.8.2015
3.3.1986 3.3.1987 3.3.1988 3.3.1989 3.3.1990 3.3.1991 3.3.1992 3.3.1993 3.3.1994 3.3.1995 3.3.1996 3.3.1997 3.3.1998 3.3.1999 3.3.2000 3.3.2001 3.3.2002 3.3.2003 3.3.2004 3.3.2005 3.3.2006 3.3.2007 3.3.2008 3.3.2009 3.3.2010 3.3.2011 3.3.2012 3.3.2013 3.3.2014 3.3.2015 3.3.2016 Väri Veden ruskeus ja humusleimaisuus Vaihtelee vuodenaikojen mukaan Värittömät vedet 5-15 mg Pt/l, humuspitoiset 50-100 mg Pt/l, suovedet 100-200 mg Pt/l 250 Väriluku, Kirkkojärvi 200 150 100 50 0
Jätevesiperäistä ja lannoiteperäistä kuormitusta ilmentävät bakteerit Vesistöissä elää monia bakteereja Jätevesiperäistä kuormitusta arvioidaan kolimuotoisten bakteerien avulla Kolibakteereissa on sekä vesistössä lisääntyviä bakteereja että tasalämpöisten eläinten suolistossa lisääntyviä Kolimuotoisista bakteereista ainoastaan E. coli on varmimmin ihmisperäisen kuormituksen ilmentäjä E. coli uimaveden toimenpideraja-arvo 1000 pmy/100 ml (STM 354/2008) Kolibakteerit vs. Enterokokit
Näytepäivä Havaintopaikka Koliformiset bakteerit Lämpökestoiset koliformiset bakteerit E-coli bakteerit 2.4. 1 28 2.4. 2 170 34 9 2.4. 3 22 3 0 15.7. 1A >240000 800 190 15.7. 1 82000 220 64 15.7. 2 77000 330 160 15.7. 3 26 0 1 25.8. 1A 17000 2100 610 25.8. 1 6900 190 21 25.8. 2 3300 27 6 25.8. 3 3500 120 44 17.12. 1A >24000 5600 2400 17.12. 1 4900 1900 580 17.12. 2 >24000 10000 2400 22.12. 1A 3300 830 260 22.12. 1 3900 790 290 22.12. 2 1900 290 190 22.12. 3 240 54 16 22.12. 4 410 68 37
Vedenlaadun tulkintaan Liite 3. Veden laadun raja-arvot - Ymparisto Pintavesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus Ymparisto VESISTÖTULOSTEN TULKINTA. - OPASVIHKONEN. Reijo Oravainen 1999 vedenlaatuopas Vanajavesikeskus Säätiedot tilastot: www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti
Kiitos!