LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 145/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-358 Annettu julkipanon jälkeen 2.12.2005 ASIA HAKIJA Veteläsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alajärvi Raimo Mäki Hongontie 21 62990 MÖKSY TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Veteläsuo sijaitsee Möksyn kylän eteläpuolella Alajärven kaupungissa kaupungin keskustasta noin 21 km itään. Tuotanto muodostuu energiaturpeesta ja tuotantoalueen pinta-ala on 42,3 ha. Kuivatusvedet johdetaan Veteläsuonpuroa pitkin Savonjokeen, joka laskee Lappajärveen. Tuotannossa oleva alue on ojitettu viimeksi vuosina 2000 ja 2001, minkä jälkeen on aloitettu turvetuotanto. Käytettävissä oleviksi turvevaroiksi on arvioitu 425 000 m 3. Turvetuotannon on tarkoitus päättyä vuonna 2022. Ympäristönsuojelulain 28 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7d Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 5c Raimo Mäki on 20.12.2004 ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Veteläsuon jo toiminnassa olevan 30,4 ha:n suuruisen alueen ja sen 11,9 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuotannolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Mäki oli toimittanut Veteläsuon turvetuotantoalueesta ennakkoilmoituksen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 14.2.2000 ja ympäristökeskuksen lausunto ilmoituksen johdosta oli annettu 29.2.2000.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistö Kalasto ja kalastus 2 Ympäristökeskus oli 8.7.2004 päivätyssä kirjelmässään velvoittanut Mäen hakemaan Veteläsuon tuotantoalueelle ympäristölupaa 31.12.2004 mennessä. Mäki on vuokrannut Veteläsuon turvetuotantoon tarvittavat alueet 6.1.2012 ja 17.9.2019 saakka. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu vuoden 2005 keväällä. Veteläsuon alue kuuluu ryhmään Suunnittelumääräys III, jossa esitetään, että turvetuotannon suunnittelussa on otettava vesistövaikutukset huomioon siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasollaan. Tuotannossa oleva alue oli ennen vuoden 2000 ojituksia pääasiassa luonnontilainen suoalue. Suon halkaisi Veteläsuonpuro, joka kuntoonpanovaiheen aikana siirrettiin tuotantoalueen ulkopuolelle hankealueen länsireunaan. Hankealueen pohjois- ja itäosat on metsäojitettu ja puusto on harvahkoa rämemännikköä. Veteläsuon turvetuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella (nro 47) ja siellä Vimpelinjoen (47.08) valuma-alueeseen kuuluvan Savonjoen yläosan (47.083) osavaluma-alueella. Savonjoen valumaalue on 377,6 km 2, josta hankkeen osuus on noin 0,13 %. Savonjokea kuormittaa voimakkaan maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen lisäksi laajahko turvetuotanto. Savonjoki on tummavetistä ja rehevää ja sen veden laatu on luokiteltavissa tyydyttäväksi. Savonjoen yläosan alueelta ei ole saatavissa virtaamamittaustietoa riittävän pitkältä ajanjaksolta, jotta uomien virtaamia voisi arvioida luotettavasti. Virtaamia on arvioitu käyttämällä vertailuvesistönä Kyrönjoen vesistöalueen Koskutjoen alaosan aluetta (42.054) yhdessä sen yläpuolisten alueiden kanssa. Laskennalliset virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat: Savonjoki Veteläsuonpuro Alivirtaama NQ 0,004 0,001 Keskialivirtaama MNQ 0,04 0,01 Keskivirtaama MQ 0,35 0,05 Keskiylivirtaama MHQ 2,76 0,40 Ylivirtaama HQ 4,88 0,71 Hakijan mukaan Veteläsuonpurossa ei ole pysyviä kalakantoja, eikä siinä myöskään kalasteta. Kevään tulvavesien aikaan puroon saattaa nousta jonkin verran kaloja, mutta sillä ei ole kalastuksellista merkitystä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimesta Savonjoen
3 alajuoksulla on suoritettu sähkö-, katiska- ja verkkokalastuksia sekä koeravustuksia vuosina 1991 1997 viidestä eri kohteesta. Saalislajit olivat kivisimppu, taimen, särki, made, harjus, pikkunahkiainen ja rapu. Savonjoen latvaosissa kaloja ei ilmeisesti ole kuin tulvaaikana, joten kalastusta ei harjoitettane tai se on vähäistä. Suojeltavat kohteet Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole suojeltavia kohteita. Asutus ja maankäyttö Veteläsuo sijaitsee Möksyn kylän eteläpuolella Alajärven kaupungissa kaupungin keskustasta noin 21 km itään. Hankealue rajoittuu etelä-, länsi- ja pohjoisosiltaan suohon, joka on osittain metsäojitettu. Itäosa rajoittuu moreenimäkiin. Lähin vapaa-ajan rakennus sijaitsee noin 700 m:n etäisyydellä ja ympärivuotisesti asuttavat asuinrakennukset noin 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta suon länsi- ja kaakkoispuolella. TURVETUOTANTO Tuotannossa oleva alue on ojitettu vuosina 2000 ja 2001. Laajennusalue on metsäojitettu useammassa vaiheessa. Vanhimmat ojat on tehty noin 20 vuotta ja uusimmat noin 5 vuotta sitten. Turpeen vuosittaiseksi tuotantomääräksi arvioidaan runsas 25 000 m 3 ja tuotannon kokonaismääräksi tuotantoaikana arvioidaan 425 000 m 3. Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta voimalaitoksille. Tuotantomenetelmänä käytetään hakumenetelmää. Hankealueen koko pinta-ala pintavalutuskenttineen, laskeutusallas-, tie-, varasto- ja tukikohta-alueineen on yhteensä 49,0 ha. Tuotantokelpoista suota on 42,3 ha, josta tuotannossa on 30,4 ha ja kuntoonpantavaa aluetta 11,9 ha. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesiin Veteläsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojiin, joihin tehdään lietesyvennykset. Sarkaojien päihin asennetaan sakkaaltaat ja päisteputket, jotka varustetaan lietteenpidättimillä. Sen jälkeen vedet johdetaan kokoojaojia pitkin laskeutusaltaisiin, joita on kaksi. Laskeutusaltailta vedet pumpataan 1,5 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle tuotantoaikana. Tuotantoajan ulkopuolella vedet johdetaan laskeutusaltaista alapuoliseen laskuojaan. Veteläsuon turvetuotantoalueen (laajennusalue mukaan luettuna) arvioidut päästöt vesiin sulan maan aikana ovat:
4 K-aine Kok.N Kok.P kg/d kg/d kg/d 0,93 0,23 0,008 Laajennusalueen päästöt ovat kuntoonpanovaiheessa normaalitasoa. Alue on kokonaan metsäojitettu eri aikoina ja viimeisimmät ojitukset on tehty noin viisi vuotta sitten. Suon luonnontilainen vesi on jo kuivunut pois. Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa turpeen käsittelyvaiheessa. Pölylaskeumat vähenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Veteläsuon turvetuotannosta aiheutuvasta pölystä ei hakijan arvion mukaan synny kovin mainittavaa haittaa ympäristölle, koska aivan lähellä ei ole asutusta eikä viljelysmaita. Hankealueen ympäristössä on metsää pidättämässä pölyn kulkeutumista. Turvetuotannon aiheuttaman melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa myös tuotantomenetelmän valinnalla. Turvesuon pinta vaimentaa myös melun voimakkuutta. Tuotantopäiviä on tuotantokautena keskimäärin noin 40. Veteläsuon tuotantoalue sijaitsee Kettulehdontie-nimisen kylätien varrella. Tie on vahvistettu kestämään käyttöä. Tuotantokaudella liikenne lisääntyy kyseisellä tiellä 3-6 edestakaisella ajoneuvomatkalla vuorokaudessa. Turpeen toimitukset polttolaitoksille tapahtuvat pääasiassa marras-toukokuussa. Turpeen kuljettamiseen (laajennusalue mukaan luettuna) tarvittavien rekkojen määrä on vuositasolla keskimäärin 500. Varastointi ja jätteet Jäteöljyjä arvioidaan syntyvän tuotantokauden aikana noin 200-300 l sekä öljyistä ja rasvaista jätettä 50-100 l. Nämä kerätään sopiviin astioihin ja kuljetetaan hakijan huoltokorjaamolle ja sieltä edelleen kaupungin keräyspisteeseen. Kuivaa sekajätettä kertyy noin 100 l ja se kuljetetaan hakijan kiinteistölle, josta kunnallinen urakoitsija noutaa ne. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hankealueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu-, pohjavesi- tai muita virkistysalueita.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin 5 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Turvetuotanto lisää työpaikkoja syrjäseudulle, jossa uusien työpaikkojen luominen on vaikeaa. Uudet pysyvät työpaikat pitävät maaseudun asuttuna. Hankkeen arvioidaan työllistävän 1-2 henkilöä ympärivuotisesti turvetuotannossa, turvetoimituksissa ja tuotantoalueiden kunnostuksessa. Osa-aikaisesti tuotannossa työllistyy 2-3 henkilöä. Turpeen myynnistä saatava rahallinen hyöty on noin 178 000 euroa vuodessa. Veteläsuon turvetuotantoalueen osuus on vain 0,13 % Savonjoen valuma-alueesta, minkä vuoksi turvetuotannon vaikutusten Savonjokeen arvioidaan olevan vähäiset. Kesäaikaan Savonjokea käytetään jonkin verran virkistykseen kuten uimiseen ja kalastukseen. Veteläsuon turvetuotannon haittavaikutukset kohdistuvat lähinnä 2,5 km:n mittaiseen Veteläsuonpuroon. Veteläsuon turvetuotannon aiheuttama haitta Savonjoen kalastukselle on hakijan arvion mukaan todennäköisesti hyvin vähäinen, koska Savonjoen latvavesissä ei kaloja ole muulloin kuin tulva-aikana eikä kalastusta hakijan tiedon mukaan harjoiteta tai se on vähäistä. Hankealueen lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Veteläsuon turvetuotannosta aiheutuvasta pölystä ei hakijan arvion mukaan synny kovin mainittavaa haittaa ympäristölle, koska aivan lähellä ei ole asutusta eikä viljelysmaita. Hankealueen ympäristössä on metsää pidättämässä pölyn kulkeutumista. Metsä myös vähentää melusta aiheutuvaa haittaa. Lisäksi koneiden ja äänenvaimentajien kunnossapidolla voidaan vähentää melua. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailut Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle 1.12.2004 päivätyn Veteläsuon turvetuotantoalueen käyttö- ja kuormitustarkkailua koskevan ohjelman.
6 Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle 1.12.2004 päivätyn Veteläsuon turvetuotantoalueen vesistö- ja kalataloustarkkailua koskevan ohjelman. Kalataloudellista velvoitetarkkailua tuotantoalueiden alapuolisessa vesistössä tullaan ympäristölupavirastolle toimitetun 1.12.2004 päivätyn tarkkailuohjelman mukaan suorittamaan sähkökalastamalla. Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla 13.5. 13.6.2005 välisenä aikana Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa ja Alajärven kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 13.6.2005. Ympäristölupavirasto on 6.5.2005 päivätyillä kirjelmillään ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskuksen, Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Alajärven kaupungin lausunnot viimeistään 1.7.2005. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Järviseutu-nimisessä sanomalehdessä. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskus on todennut, että vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutuksella tehostettu perustason vesienkäsittely on riittävä. Turvetuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus- ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, mutta koska tietoja Veteläsuonpuron mahdollisesta kalastosta ei löydy, luvan saaja on velvoitettava tekemään kalastokartoitus purossa työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kartoituksen pohjalta on mahdollista arvioida tarve tarkkailla hankkeen vaikutuksia vesistöön. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskuksen kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupamääräykset on tarkistettava viiden vuoden kuluessa.
7 VASTINE YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole toimittanut ympäristölupavirastolle vastinetta. Ympäristölupavirasto myöntää Raimo Mäelle luvan 30,4 ha:n suuruisen jo toiminnassa olevan turvetuotantoalueen turvetuotantoon ja sen 11,9 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Alajärven kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla tarkistettuna. Lupa koskee kaikkiaan 49,0 ha:n suuruista hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 42,3 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
8 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava mahdollisimman pian ja viimeistään 1.6.2006. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
10 Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Veteläsuon turvetuotantoalue on suurimmalta osaltaan jo toiminnassa olevaa tuotantoaluetta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Suunnitelman mukainen vesienkäsittely vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun sitä täydennetään siten, että kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti ja kokoojaojiin rakennetaan virtaamansäätöpadot. Kun otetaan huomioon Veteläsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12).
11 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailuja koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden hyväksyttämisestä sillä huomioon lupamääräyksessä 3). Ympäristölupavirasto toteaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukseen lupamääräysten tarkistamisajankohdasta, että lupamääräysten tarkistaminen määrätään tehtäväksi vuoden 2015 lokakuun lopussa. Lupamääräysten tarkistuttaminen tätä aiemmin hankkeessa noudatettavat vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantoalueen pinta-ala ja sijainti huomioon ottaen ei ennalta arvioiden ole tarpeen. Lupamääräysten muuttamista koskeva asia voidaan tarvittaessa saattaa vireille myös ennen vuotta 2015. Ympäristölupavirasto ottaa TEkeskuksen vaatimuksen kalastokartoituksen tekemisestä huomioon lupamääräyksessä 14). Kalastokartoitus on mahdollista sisällyttää kalataloustarkkailuohjelmaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
12 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Laajennusalueen kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU 13 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Jukka Leinonen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.1.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
VETELÄSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskäsittelyä ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien pintavalutuskentällä varustettujen turvetuotantoalueiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.
Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.