KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013

ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2013 21.11.2013 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi

ENERGIAMARKKINAVIRASTO ii Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 MAAKAASU SUOMESSA... 5 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2012 2013... 7 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2013 2014... 8 4 MAAKAASUINFRASTRUKTUURI... 10 4.1 Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet... 11 4.1.1 LNG-terminaalit... 11 4.1.2 Balticconnector... 13 4.1.3 Biokaasuhankkeet... 14 4.2 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen... 14 5 TOIMITUSHÄIRIÖT... 16 5.1 Menettely toimitushäiriöissä... 17 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset... 17 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU... 19 Kansikuva: Nina Kaverinen

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu maakaasun kulutusta, siirto- ja jakelujärjestelmiä sekä toimintaa häiriötilanteissa. Lisäksi mukana on yhteenveto maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöiden toimitusvarmuuteen liittyvistä teknisistä tunnusluvuista. Energiamarkkinavirasto seuraa maakaasun tarjonnan ja kysynnän tasapainoa, maakaasuverkkojen laatua ja niiden ylläpidon tasoa sekä toimenpiteitä kysyntähuippujen kattamiseksi ja maakaasun toimitusvajauksen hoitamiseksi. Virasto julkaisee vuosittain maakaasun toimitusvarmuutta koskevan kertomuksen, jossa esitellään toimitusvarmuuden seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdollisia toimenpiteitä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Energiamarkkinavirasto vastaa valvontaan liittyvistä EU-tason tehtävistä. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen raportin maakaasun toimitus-varmuudesta vuonna 2005. Tämä raportti on järjestyksessään yhdeksäs Energiamarkkinaviraston julkaisema raportti maakaasun toimitusvarmuudesta.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 2 TIIVISTELMÄ Lähes kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä. Siirtoputkiston omistaa ja kaasuntoimituksesta vastaa Gasum Oy. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Vuonna 2012 maakaasua kulutettiin Suomessa 35,0 TWh (3,5 mrd. m3/a, 0 C) Käyttö väheni edellisvuodesta (2011 39,1 TWh) noin kymmenen prosenttia. Alkuvuoden 2013 aikana kaasun kulutus on ollut hienoisessa laskussa, tammi-kesäkuun kulutus on laskenut noin 3% edellisvuoteen verrattuna, ollen noin 16,6 TWh. Koko 2013 vuoden kulutuksen arvioidaan jäävän noin 35 TWh tasolle. Keskeiset syyt maakaasun käytön vähenemiselle ovat maakaasuun kohdistuneet veronkorotukset, yleinen taloudellinen taantuma ja kaasunkäytön väheneminen sähköntuotannossa. Maakaasun tilaustehon arvioidaan olevan noin 5000 MW. Siirron kiinteiden vuositilaustehojen ennakoidaan laskevan vuoden 2014 alusta tariffi- ja sopimusrakenteen johdosta. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kysyntä. Myös siirtokapasiteetin odotetaan kattavan arvioidun maakaasun kulutuksen talvella 2013-2014. Vuoden 2012 lopussa valmistui Suomen toinen maakaasuverkkoon biokaasua syöttävä tuotantolaitos Suomenojalle. Laitoksella tuotetaan jätevesilietteistä mädättämällä biokaasua ja sen kapasiteetti on noin 20 GWh vuodessa. Vuosien 2012-2013 aikana ei ole rakennettu uusia merkittäviä putkiosuuksia. Suomeen suunnitellaan useita nesteytetyn maakaasun, LNG:n, tuontiterminaaleja. Suurin suunnitelluista terminaaleista on Gasumin Finngulf -terminaali, jonka sijoituspaikka olisi joko Inkoo tai Porvoo. Terminaalilla voitaisiin täyttää 25-50 % Suomen kaasuntarpeesta. Myös Tornioon, Poriin ja Turkuun suunnitellaan pienempimuotoisia kaasuterminaaleja. Gasumin Finngulf-hanke kytkeytyy vahvasti Suomen ja Viron välille suunniteltuun Balticconnector -putkihankkeeseen. Molempia hankkeita on esitetty Euroopan unionin ns. PCI-hankkeeksi. Biokaasun tuotantokapasiteettia suunnitellaan kasvatettavaksi merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Joutsenoon suunniteltu biojalostamo olisi kooltaan selvästi suurin, tuotantoteholtaan maksimissaan 200 MW. Vuonna 2012 siirtoverkon kautta jäi toimittamatta energiaa yhteensä noin 0,13 GWh, mikä on alle 0,00001% maakaasun toimitusmäärästä. Maakaasun siirto- tai jakeluverkoissa ei tapahtunut merkittäviä häiriökeskeytyksiä vuonna 2012. Maakaasun siirtoverkkoa voidaankin pitää erittäin toimitusvarmana.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 3 MAAKAASU SUOMESSA 1 Lähes kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä. Suomessa ei ole maakaasuvarantoja eikä maakaasun tuotantoa. Biokaasua syötetään maakaasuverkkoon verrattain vähäisiä määriä kahdella paikkakunnalla. Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum Oy. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, maakaasun paikallisjakeluyhtiöt ja voimayhtiöt. Maakaasua myydään paikallisen jakeluverkon kautta myös pienempiin käyttökohteisiin. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallisjakeluyhtiö. Koko maakaasun myyntivolyymista maakaasun vähittäismyyjien osuus on noin seitsemän prosenttia; valtaosa kaasusta menee suoraan suurkäyttäjille. Maakaasua on saatavilla noin 40 paikkakunnalla Suomessa. Kuva 1. Maakaasun kulutus Suomessa 2000-2013 12 kk liukuva summa. Lähde: Tilastokeskus, Gasum Oy Vuonna 2012 maakaasua kulutettiin Suomessa 35,0 TWh (39,1 TWh vuonna 2011). Kuvassa 1 on esitetty maakaasun kulutuksen kehittyminen Suomessa alkaen vuodesta 2000. Kulutuksen vähentymiseen on vaikuttanut esimerkiksi teollisuuden taantuma, maakaasun kiristynyt verotus sekä sähkömarkkinoihin vaikuttanut pohjoismaisittain hyvä vesitilanne. Suomessa vuonna 2012 kulutetusta maakaasusta energialaitokset ja yhtiöt kuluttivat tai jakelivat noin 55,7 %, ja muu teollisuus 44,3 %. Sähköntuotannon ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaasun kulutuksesta oli noin 36 %. 1 Maakaasuyhdistys ry, Gasum Oy, Tilastokeskus, Öljyalan keskusliitto

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6 Suomessa vuonna 2012 tuotetusta sähköenergiasta noin 9 % tuotettiin maakaasulla. Eurooppalainen maakaasun siirtoverkonhaltijoiden yhteistyöjärjestö ENTSOG 2 on arvioinut Suomen maakaasun kulutuksen vuonna 2013 olevan noin 45TWh, mutta alkuvuonna toteutunut kulutus on jäänyt merkittävästi tästä arviosta. Alkuvuoden 2013 aikana kaasun kulutus on edelleen ollut hienoisessa laskusuunnassa, tammi-kesäkuun kulutus laski noin 3 % edellisvuoteen verrattuna, ollen noin 16,6 TWh. Tammi-kesäkuun kulutus on tyypillisesti ollut suurempi tai vähintään yhtä suuri kuin loppuvuoden kulutus, joten alkuvuoden kulutus ennakoi korkeintaan noin 35 TWh kulutusta vuodelle 2013. Eduskunta päätti syksyllä 2010 maakaasun verotuksen portaittaisesta korottamisesta. Vuoden 2011 alussa energiasisältövero nostettiin tasolle 3 /MWh ja vuoden 2013 alussa tasolle 4,45 /MWh. Vuonna 2015 vero nousee edelleen tasolle 6,65 /MWh. Myös hiilidioksidivero nousi vuoden 2013 alussa 5,94 /MWh tasolta 6,93 /MWh tasolle. Sähköntuotantoon käytettävä maakaasu on kuitenkin jatkossakin verovapaata. Veronkorotuksien odotetaan vähentävän osaltaan maakaasun käyttöä. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasun-hankintasopimukseen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Kuvassa 2 on esitetty maakaasun kulutusmäärät vuodesta 1974 lähtien ja kulutusennuste vuoteen 2030. Kuva 2. Maakaasun kulutus Suomessa (lähde: Gasum). 2 ENTSOG, BEMIP Gas Regional Investment Plan 2012-2021, julkaistu 29.3.2012

/ MWh ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvassa 3 on esitetty maakaasun hinnan kehitys eri tyyppikäyttäjillä. Voimalaitosasiakkaan hinta syyskuussa 2013 oli noin 34 /MWh. Energiamarkkinavirasto tilastoi maakaasun verotonta kokonaishintaa, tilastot ovat saatavilla viraston internet-sivuilta. 45,00 40,00 35,00 T1: 50 GWh / 4000 h / 12,5 MW T2: 50 GWh / 6000 h / 8,3 MW T3: 150 GWh / 4000 / 37,5 MW T4: 150 GWh / 6000 h / 25 MW T5: 500 GWh / 4000 h / 125 MW T6: 500 GWh / 6000 h / 83,3 MW T7: 1000 GWh / 4000 h / 250 MW T8: 1000 GWh / 6000 h / 166,7 MW 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 01/2001 01/2003 01/2005 01/2007 01/2009 01/2011 01/2013 Kuva 3. Maakaasun veroton kokonaishinta teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaaville tyyppikäyttäjille Suomessa. 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2012 2013 3 Maakaasun kokonaiskulutus laski verrattuna edelliseen talvikauteen. Myös kulutushuippu jäi edellistalven huippukulutuksesta. Talvikauden 2012-2013 kulutushuippu oli 8565 MWh/h joka saavutettiin 18.1.2013 klo 10-11. Edellistalven kulutushuippu oli noin 6 % korkeampi, 9104 MWh/h (kaikkien aikojen korkein kulutushuippu 9835 MWh/h on vuodelta 2011). Vuorokausitason kulutushuippu osui samalle vuorokaudelle, 18.1.2013 ja oli yhteensä 193 GWh. (kaikkien aikojen korkein vuorokausikulutus 221 GWh on vuodelta 2011) Maakaasuasiakkaiden tilausteho talvikaudella 2012-2013 laski, ollen noin 4950 MW (edellisenä talvikautena noin 5580 MW). Kulutushuippu ylittää maakaasuasiakkaiden tilaustehon tyypillisesti verrattain merkittävästi, yli 50 %:lla. Näyttääkin, että kaasun huippukulutus ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin kaasun kokonaiskäyttö. Kaasun käyttöä ei kuitenkaan jouduttu rajoittamaan lisäkaasun hintaohjauksella, vaan kaasua oli saatavilla riittävästi kaikkina tunteina. Kaasun toimituksissa ei ollut ongelmia. Kaikki asiakkaiden tekemät tilaukset toimitettiin ilman ongelmia ja myös tilaustehon 3 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 8 ylittävä kulutus pystyttiin täyttämään. Siirtojärjestelmässä ei ilmennyt toimitusvarmuutta heikentäviä teknisiä häiriöitä. Maakaasun toteutunut myyntiteho ja tilattu myyntiteho tammikuulta 2013 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Maakaasun tilattu- ja toteutunut myyntiteho tammikuussa tunneittain. Kulutushuipputunti 18.1.2013 klo 10-11on merkitty kuvaan viivalla. (lähde: Gasum). 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2013 2014 4 Talvikaudella 2013 2014 maakaasun tilaustehon arvioidaan laskevan noin 5000 MW:n tasolle. Kiinteiden vuositilaustehojen ennakoidaan edelleen laskevan vuoden 2014 alusta tariffi- ja sopimusrakenteen johdosta. Jatkossa kaasunkäyttäjät pyrkivät todennäköisesti optimoimaan kaasunhankintaa tilaamalla kaasua enenevissä määrin ns. lyhyenä kauppana, jolloin tilausteho ei enää kuvaa kattavasti kaasun kysyntää. Edellistalven kulutuksen suurin tuntikeskiteho, 8565 MWh/h, ylitti tilaustehon merkittävästi. Huippukulutuksen määrään vaikuttaa voimakkaasti ulkoilman lämpötila ja sähkön markkinahinta. Maakaasun maksimaalinen tuontikapasiteetti Suomeen on noin 9500 MWh/h. Putkiston nimelliskapasiteetti pystytään hetkellisesti ylittämään kuten esimerkiksi talvikaudella 2010-2011 tapahtui. Tilaustehon määrän ollessa reilusti pienempi kuin maksimaalinen siirtokapasiteetti on maakaasun siirtokapasiteetti riittävä ensi talvikauden aikana, ellei siirtoputkistossa tapahdu merkittäviä vaurioita. Maakaasun kulutus ylittää käytännössä varmasti maakaasun tilaustehon talvikauden kulutushuippujen aikana kuten aiempinakin talvikausina. Tilaustehon ylittävän maakaasun toimitukset riippuvat maakaasun saatavuudesta Venäjältä. Käytettävien ohjauskeinojen avulla Gasum turvaa maakaasun siirtojärjestelmän toimivuuden. Huippukulutustilanteissa voidaan hyödyntää verkostossa olevaa (line-pack) kaasua ja kaasun toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Tarvittaessa kaasun 4 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 kulutusta ohjataan käytettävissä olevilla ohjauskeinoilla. Ohjauskeinoja on tarkoitus käyttää vasta tilaustehon ylittävän kulutuksen ohjaukseen.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 10 4 MAAKAASUINFRASTRUKTUURI 5 Gasum omistaa maakaasun siirtoputkiston Suomessa. Yhtiö vastaa myös putkiston käytöstä. Siirtoputkiston pituus on noin 1318 km. Taulukossa 1 on esitetty siirtoputkistossa käytetyt putkikoot ja niiden yhteenlasketut pituudet. Samassa taulukossa on esitetty myös jakeluputkiston pituudet eri putkimateriaaleilla. Siirtoputkisto on pääasiassa polyeteenimuovilla päällystettyä teräsputkea. Imatralla on maakaasun vastaanottoasema, jossa maahan tuodun maakaasun määrä mitataan ja sen koostumus analysoidaan. Imatralla on myös kompressoriasema putkiston paineen nostamiseksi. Muut kompressoriasemat sijaitsevat Valkealassa ja Mäntsälässä. Suomessa siirtoputkiston enimmäiskäyttöpaine on aikaisemmin ollut 54 bar, mutta tällä hetkellä uusia putkia rakennetaan myös 80 bar paineelle. Gasumin keskusvalvomo sijaitsee lähellä Kouvolaa Valkealan maakaasukeskuksessa. Maakaasun siirtoputkiston maksimi siirtokapasiteetti (tuontikapasiteetti) oli vuoden 2012 lopussa 9500 MW, mikä vastaa päiväsiirtona noin 22,8 miljoonaa nm 3 /d (noin 228 GWh/d). Maakaasun siirtoputkisto Maakaasun jakeluputkisto Putkikoko mm Pituus km Putkimateriaali Pituus km DN 1000 1 Polyeteeni 1810 DN 900 122 Teräs 81 DN 800 1 Valurauta 20 DN 700 262 DN 500 326 DN 400 229 DN 300 104 DN 250 21 DN 200 98 DN 150 59 DN 100 37 DN 80 4 DN 50 1 PEH 315 25 PEH 200 20 PEH 90-180 9 Yhteensä 1318 1 911 Taulukko 1. Maakaasun siirtoputkiston putkikoot ja pituudet sekä jakeluputkiston putkimateriaalit ja pituudet (lähde: Gasum, Suomen Kaasuyhdistys). 5 Gasum, Suomen Kaasuyhdistys

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Tällä hetkellä siirtoverkossa ei ole rakenteilla merkittäviä uusia maakaasun putkiyhteyksiä. Orimattilan ja Mäntsälän välille suunnitellaan rinnakkaisputken rakentamista. Suunniteltu putki olisi halkaisijaltaan 700 mm. Osuuden perussuunnittelu aloitettiin keväällä 2005 ja kaavavaraus putken reitistä on tehty. Gasum on suunnitellut useiden vuosien ajan maakaasuputken rakentamista Mäntsälästä Turun talousalueelle. Hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt pitkälle. Toteutuspäätöstä siirtoputken rakentamisesta ei kuitenkaan ole tehty. Kuvassa 5 on esitetty maakaasun siirtoputkisto ja sen laajennussuunnitelmat. Kuvaan ei ole merkitty suunnitteilla olevia LNG-terminaaleja eikä Suomen ja Viron välille suunniteltua Balticconnector-yhteyttä. Kuvassa eivät myöskään näy Venäjän ja Saksan väliset Nord Stream -maakaasuputket. Ensimmäinen Nord Stream -putkista valmistui marraskuussa 2011 ja toinen lokakuussa 2012. Kuva 5. Maakaasun siirtoputkisto ja laajennussuunnitelmat. Kuvaan ei ole merkitty Suomen ja Viron välille suunniteltua Balticconnector-putkiyhteyttä, eikä Venäjän ja Saksan välisiä Nord Stream -putkiyhteyksiä (lähde: Gasum). 4.1 Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet 4.1.1 LNG-terminaalit Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun (liquefied natural gas, LNG) tuontiterminaalin rakentamista Suomenlahdelle, joko Inkooseen tai Porvoon Tolkkiseen. Finngulf -terminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä määrä, joka vastaa 25-50 prosenttia Suomen nykyisestä maakaasun kulutuksesta. Hankkeen YVA-menettely valmistui toukokuussa 2013. Investointipäätös hankkeesta on tarkoitus tehdä vuoden 2014 aikana. Gasumin

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 12 tavoitteena on LNG-terminaalien valmistuminen täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Terminaali voidaan myös rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin LNG:n toimitukset voisivat alkaa jo vuonna 2016. Investoinnin suuruusluokka on 200-400 miljoonaa euroa. Myös Viroon suunnitellaan nesteytetyn maakaasun tuontiterminaaleja. Sekä Gasumin Finngulf hankkeita että Viron hankkeita on esitetty EU:n ns. PCI-hankkeeksi (Projects of Common Interest). Terminaalien yhteydessä suunnitellaan Suomen ja Viron yhdistävää kaasuputkea, Balticconnectoria, josta on kerrottu tarkemmin luvussa 4.1.2. PCItuen myöntämisen edellytyksenä on, että hanke hyödyttää useampaa jäsenmaata. Terminaalihankkeen tuen edellytyksenä onkin siksi myös Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävän putken rakentaminen. Gasum suunnittelee myös pienemmän mittakaavan maakaasun siirtoputkistosta erillistä LNG:n tuontiterminaalin rakentamista Turkuun, Pansion satamaan (Kuva 6). Pansioon on mahdollista sijoittaa terminaalitoiminnot, joihin sisältyisi noin 30.000 m 3 varastosäiliö. Pansiosta LNG:tä voitaisiin toimittaa Turun satamaan bunkrausaluksilla tai säiliöautoilla. Lisäksi jakeluverkoston rakentaminen alueen teollisuuskohteisiin on mahdollista. Mikäli kaavoitus ja jatkopäätökset hankkeesta tehdään suunnitellussa aikataulussa, LNG-terminaali voisi valmistua vuoden 2016 alussa. Investointi on suuruudeltaan noin 60 miljoonaa euroa. Kuva 6. Havainnekuva Turun Pansioon suunnitellusta LNG:n tuontiterminaalista (lähde: Gasum) Suomalaiset teollisuusyritykset Outokumpu, Rautaruukki ja EPV Energia sekä ruotsalainen LKAB suunnittelevat LNG-terminaalia Tornion Röyttään. Tornio ManGa LNGhankkeessa rakennettaisiin LNG-laivojen vastaanotto-, purku ja täyttöasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi 50.000 m³:n varastosäiliö. Kaasun jakelua varten rakennettaisiin putkisto Röytän teollisuusalueelle ja autolastausterminaali.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 4.1.2 Balticconnector Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2013 kuluessa ja rakentaminen toteutettaisiin vuosina 2014 2016. Myös Porin Tahkoluodon satamaan suunnitellaan LNG:n tuontiterminaalia Oy AGA Ab:n toimesta. Terminaali olisi muita suunniteltuja hankkeita pienempi, varastointikapasiteetti olisi noin 5.000 m 3. Tavoiteaikataulu hankkeen valmistumiselle on kesä 2015, mutta lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Myös Gasum on suunnitellut LNG:n tuontiterminaalia Porin satamaan. Valtioneuvosto antoi syksyllä 2013 asetuksen LNG terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. Valtion 2013 vuoden tulosarviosta on varattu 33 miljoonaa euroa tukea varten. Ensi vuoden budjettiin on esitetty 90 miljoonan euron tukimäärää. Investointituki on tarkoitettu maakaasun tuontiin tai vastaanottamiseen sekä purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettävän terminaalin ja siihen liittyvän laitteiston suunnitteluun ja rakentamiseen. Tuen avulla on tarkoitus saada liikkeelle hankkeita, joissa Suomen rannikolle rakennetaan useita pienemmän kokoluokan LNG-terminaaleja, joiden säiliöiden tilavuus olisi 5 000 70 000 kuutiometriä. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee investointitukihakemukset. Gasum, Gazprom, Eesti Gaas ja Latvijas Gãze jatkavat Balticconnector-hanketta, jonka tavoitteena on yhdistää Suomen, Viron ja Latvian maakaasuverkostot rakentamalla maakaasuputki Virosta Suomenlahden kautta Suomeen. Hankkeen esiselvitys valmistui helmikuussa 2011. Kaasu siirrettäisiin putkessa 80 barin paineessa ja siirtokapasiteetiksi on suunniteltu 300000 m 3 /h. Esiselvityksessä mahdollisiksi liityntäpisteiksi Suomessa määriteltiin Inkoo sekä Vuosaari. Arvioiden mukaan maakaasun toimitukset Viron kautta Suomeen voisivat nousta noin 20 TWh:iin vuodessa. Balticconnector-hankkeen YVA-selostuksen on määrä olla valmiina elokuussa 2014 ja koko YVA-prosessin joulukuussa 2014. Balticconnector-yhteyden toteuttamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä ja toteutusaikataulu on tällä hetkellä avoin. Putkiyhteyden kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa. Balticconnector hanke kuuluu BEMIP- (Baltic Energy Market Interconnector Plan) suunnitelmaan ja se on myös ehdolla EU:n PCI-hankkeeksi. PCI-tukijärjestelmän kautta Suomeen ja Viroon suunniteltujen LNG-terminaalien toteutuminen on kiinteästi yhteydessä Balticconnector-hankkeen toteutumiseen. Toteutuessaan Balticconnector yhdistäisi Suomen maakaasumarkkinat Viron ja muun Baltian kaasumarkkinoihin. Markkinaintegraation ennakoidaan johtavan Suomen kaasumarkkinoiden avautumiseen kilpailulle ja Suomelle myönnetyn maakaasumarkkinoiden sääntelystä annetun ns. derogaation päättymiseen. Derogaatiolla tarkoitetaan poikkeusmenettelyä, jonka mukaan Suomessa ei sovelleta kaikkia EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin säännöksiä, kuten esimerkiksi kaasun siirtoverkonhaltijan verkko- ja myyntiliiketoimintojen eriyttämisvaatimusta.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 14 4.1.3 Biokaasuhankkeet Vuoden 2011 lokakuussa valmistui Suomen ensimmäinen maakaasuverkkoon biokaasua syöttävä tuotantolaitos Kouvolaan. Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettu Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitos pystyy syöttämään biokaasua maakaasuverkkoon noin 7 GWh vuodessa. Laitos käyttää raaka-aineenaan jätevesilietettä, erilliskerättyä biojätettä ja peltobiomassaa. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon yhteyteen valmistui maakaasuverkkoon liitetty biokaasulaitos vuoden 2012 joulukuussa. Helsingin seudun ympäristöpalvelun laitoksen kokonaistuotanto on noin 20 GWh vuodessa. Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee 310 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Jätevesilietteistä tuotetaan mädättämällä biokaasua, joka jalostetaan ja syötetään kaasuverkkoon. Gasum ja Kujalan Komposti Oy rakentavat parhaillaan Lahteen Suomen suurinta biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitosta. Laitoksen suunniteltu kokonaistuotanto on noin 50 GWh vuodessa ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Biokaasulaitos rakennetaan Lahteen Kujalan jätekeskuksen alueelle. Laitoksessa orgaaninen jäte mädätetään kaasuksi, joka jalostetaan koostumukseltaan maakaasua vastaavaksi, vähintään 95 prosenttiseksi metaaniksi. Investoinnin arvo on noin 17 miljoonaa euroa. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Fibre Oy suunnittelevat Joutsenoon biokaasua tuottavan suuremman kokoluokan biojalostamon rakentamista. Suunnitellun laitoksen tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW. Tavoitteena on saada mahdollisen investointipäätöksen tekemistä varten tarvittavat tiedot valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Hankkeen YVA-selostus on valmistunut. Laitoksen rakentamisen arvioidaan kestävän 2-3 vuotta. 4.2 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen 6 Siirtoputkisto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Korvausinvestointien kartoittamiseksi on laadittu siirtojärjestelmän elinikäselvitys. Selvityksessä on arvioitu järjestelmän olemassa olevien osien jäljellä oleva elinikä ja eliniän aikana sekä uuden hankintaan tarvittavat investoinnit. Maakaasuputkien sisäpuoliset tarkastukset tehdään painekaapimilla eli "porsailla". Porsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa. Puhdistusporsaita putkiston sisäpuolella ajetaan noin puolen vuoden välein. Niillä poistetaan putkeen mahdollisesti rakennusaikana jääneitä tai myöhemmin syntyneitä epäpuhtauksia. Uusimmat putket ovat sisäpuolisesti pinnoitettuja, joten niiden puhdistustarve on pienempi. Profiiliporsaalla saadaan tieto putken geometrisesta muodosta. Kalibrointiporsaalla taas mitataan putken pyöreys. Sitä käytetään yleensä rakennustyön laadun tarkastamiseen otettaessa käyttöön uusia putkilinjoja. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Sen toimintaperiaate perustuu magneettivuon tiheyden mittaukseen. Näitä ajoja putkistossa tehdään noin viiden vuoden välein. 6 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 Putkilinjat tarkastetaan kävellen kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan mm. linjamerkinnät, peitesyvyys ojien kohdalla, kasvillisuus, linjan läheisyyteen tulleet uudet rakenteet tai maanrakennustyöt sekä muita putkireitin yleiskuntoon liittyviä asioita. Linjat tarkastetaan vuosittain myös ilmasta helikopterilla. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, linjamerkintöihin ja kasvustotilanteeseen. Osa maakaasuputkista on rakennettu vesistöjen alle. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin tarkastetaan, että putki on vesistön pohjan alapuolella ja ettei eroosio ole muuttanut pohjan profiilia siten, että putki ei enää ole peitossa. Pisimmät vesistönalitukset Gasumin siirtoputkessa ovat Sääksjärvellä Tampereen haarassa sekä Espoonlahdessa. Kymmenen vuoden välein tehtävässä pinnoitetarkastuksessa käytetään CIPS -menetelmää (Close Interval Potential Survey). Sillä saadaan selville katodisen suojauksen kannalta välttämättömässä pinnoitteessa mahdollisesti olevat vauriot. Menetelmä perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta noin yhden metrin välein.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 16 5 TOIMITUSHÄIRIÖT 7 Mahdollisista maakaasun toimitushäiriöistä on selviydyttävä käyttämällä korvaavia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja. Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden lähtökohtana on turvata väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perustoiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maakaasun käyttäjiltä peritään huoltovarmuusmaksua, joka on 0,084 /MWh. Maksua ei peritä sähköntuotantoon käytetystä maakaasusta. Maakaasun varastointivelvoite koskee yhdyskuntien energiakäyttöä, kuten sähkön ja lämmön tuotantoa, mutta ei teollisuutta. Varastointivelvollisia ovat maahantuoja, maakaasun jälleenmyyjät ja maakaasulaitokset, joiden edellisen vuoden maakaasun kulutus on ollut vähintään 15 miljoonaa kuutiometriä. Varastointivelvoite vastaa kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta. Maakaasun varastointivelvoite vahvistetaan korvaavana polttoaineena. Huoltovarmuuskeskus voi perustellusta syystä antaa maakaasulaitokselle luvan korvata varastointivelvoitteensa myös muulla vastaavan varmuuden turvaavalla järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa sama määrä energiaa kuin velvoitevarastolla. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kuluttajaryhmä, jonka kaasun saanti on turvattava, on pientalot ja muut maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöt. Useimmissa asuinrakennuksissa ei voida käyttää korvaavia polttoaineita kuten kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua. Kaasuun sidottuja käyttäjiä varten on Porvooseen rakennettu ilmapropaanilaitos, josta voidaan toimittaa maakaasua korvaavaa seoskaasua, jos maakaasun saanti on keskeytyneenä pitkään. Lisäksi maakaasuverkkoon voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua siirrettävällä 75 MW:n höyrystimella LNG-varastosta. Suomessa ei ole Porvooseen vuonna 2010 valmistuneen 2000 m 3 LNG-varaston lisäksi toistaiseksi olemassa muita maakaasuvarastoja tai merkittävää vaihtoehtoista hankintalähdettä. Jos kaasun tulo Venäjältä Imatran vastaanottoasemalle vähenee tai loppuu kokonaan, Gasum pyrkii selvittämään maakaasukatkoksen syyn ja minimoimaan katkoksen vaikutukset. Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja ilmapropaaniseos. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen. Maakaasun käyttäjä kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä. Jos maakaasun ja öljyn tuonti on estynyt, tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaan velvoitevarastot voidaan ottaa käyttöön Huoltovarmuuskeskuksen päätöksellä. Lupa velvoitevarastojen käyttöön annetaan viipymättä, jos maakaasun saanti loppuu ennalta määräämättömäksi ajaksi. 7 Gasum, Laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista 1070/1994

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 Öljypoolin maakaasujaosto päivitti maakaasun käyttäjille suunnatun julkisen tiivistelmän 8 Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa valmiusohjeesta tammikuussa 2011. Tiivistelmässä on kuvattu keskeisimmät menettelyt poikkeustilanteissa. 5.1 Menettely toimitushäiriöissä 9 Saatavuushäiriötilanteessa Gasumin tulee järjestelmävastaavana yhdessä maakaasumarkkinoiden muiden osapuolien kanssa ohjata kaasutoimituksia siten, että toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Järjestelmävastaavan toimet maakaasun toimitushäiriöissä: 1. Tilaustehon ylittävän kulutuksen leikkaaminen Järjestelmävastaava pyrkii leikkaamaan tilaustehon ylittävää kulutusta korottamalla lisäkaasun hintaa. Lisäksi voidaan keskeyttää toimitukset kohteisiin, joissa menettelystä on etukäteen sovittu. 2. Tilaustehojen leikkaus Kaasun saannin edelleen vähentyessä myös sopimuksen mukaisia tilaustehoja on alennettava. Asiakkaiden tilaustehorajaa alennetaan, kunnes maakaasua saadaan maahan kysyntää vastaavasti. Yhdenvertaisuuden vuoksi järjestelmävastaava alentaa asiakkaidensa tilaustehoja järjestelmän ohjaustarpeen mukaisesti samassa suhteessa kaikilta asiakkailta. Ilmapropaanilaitoksesta kaasua varanneet saavat rajoituksen aikanakin vähintään vastaavan määrän maakaasua. 3. Jälkimarkkinakauppa Osa asiakkaista rajoittaa omaa maakaasun kulutustaan enemmän kuin järjestelmävastaava edellyttää. Nämä asiakkaat voivat myydä kiintiönsä tai osan siitä muille asiakkaille jälkimarkkinakaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin kaasun käyttö ohjautuu tärkeimpiin kohteisiin. 4. Siirtyminen varapolttoaineiden käyttöön Maakaasuverkoston paine alenee, jolloin kaasuturbiinit siirtyvät kevyen polttoöljyn käyttöön tai tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan muussa laitoksessa. Jos maakaasun saanti keskeytyy kokonaan pitkäksi aikaa, otetaan käyttöön maakaasun velvoitevarastot. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja. 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa ilmapropaanilaitos, jolla tuotetaan polttoainetta niihin kohteisiin, joissa voidaan käyttää ainoastaan kaasua. Laitos voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun paine siirtoputkistossa on laskenut alle seitsemän barin. Edellä mainittuja kohteita ovat esimerkiksi eräät paperi- ja lasiteollisuuden laitteet sekä kotitalouksien ja ravintoloiden liedet. Laitos tuottaa maakaasua vastaavaa kaasuseosta teholla 350 MW. Sen tuottama kaasu kattaa kaasuspesifisen kulutuksen, jonka asiakkaat ovat varanneet maakaasun maahantuojan varastointivelvoitteesta oman käyttönsä poh- 8 Öljypoolin maakaasujaosto, Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa, saatavilla http://www.gasum.fi/vastuullisuus/turvallisuus/documents/maakaasu_varautuminen_2010.pdf 9 Gasum

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 18 jalta tai erillisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Laitoksen yhteydessä varastoidaan propaania maahantuojan varastointivelvoitteiden ja tehtyjen kaupallisten sopimusten mukaisesti. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos ja nesteytetyn maakaasun varasto sijaitsevat Porvoossa (kuva 7). Kesällä 2010 valmistunut laitos pystyy tuottamaan noin 20000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Laitoksen LNG-varaston koko on 2000 m 3. Nesteytettyä maakaasua toimitetaan rekkakuljetuksina asiakkaille, jotka eivät ole putkiverkoston piirissä. Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää varapolttoaineena lyhytaikaisten, esimerkiksi maakaasuverkoston kunnostustöistä johtuvien toimituskatkosten aikana. Varapolttoainekäyttöön tarkoitettu LNG-höyrystin toimitettiin loppuvuodesta 2010. Siirrettävää, hyörystysteholtaan 75 MW laitetta koekäytettiin maakaasuverkostossa loppukesällä 2011. Kuva 7. Gasumin Porvoon maakaasun nesteytyslaitos ja varastot syksyllä 2010 (lähde: Gasum).

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Energiamarkkinaviraston maakaasun tunnuslukukyselyssä pyydetään tietoja maakaasun siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden hallinnoimista putkiverkoista sekä maakaasutoimitusten keskeytyksistä. Vuoden 2013 kyselyssä pyydettiin toimittamaan tietoja vuodelta 2012. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto jakeluverkkoyhtiöiden ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja niiden lukumäärästä sekä hävikistä vuonna 2012. Taulukossa esitetyt luvut on laskettu suoraan yhtiöiden ilmoittamien lukujen perusteella. Todettakoon, että ainoastaan viisi jakeluverkkoyhtiötä ilmoitti keskeytyksistä. Keskiarvo Maksimi Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 1,71 34 Kaikkien keskeytysten lukumäärä kuluttajalla, kpl / vuosi 0,167 1 Hävikki, milj. m3 0,073 1,44 Taulukko 2. Jakeluverkkoyhtiöiden teknisiä tunnuslukuja vuonna 2012. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto siirtoverkkoyhtiön Gasum Oy:n ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja toimittamatta jääneen energiamäärän osuudesta vuonna 2012. Lisäksi taulukossa on esitetty keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä. Taulukossa 4 on esitetty tarkempia tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista. Vuonna 2012 maakaasun siirtoputkessa tapahtui yhdeksäntoista häiriökeskeytystä, mikä on tyypillinen määrä. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika oli noin 85 tuntia, mutta se koostui lähes kokonaan suunnitelluista keskeytyksistä (83,5 h). Toimittamatta jäänyt energia oli kokonaisuudessaan 0,13 GWh. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 84,9 Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiasta, % 0,000 Keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä, % 0,000 Taulukko 3. Siirtoverkkoyhtiön teknisiä tunnuslukuja vuonna 2012. Häiriöiden lukumäärä ja kesto 19 Suunniteltujen keskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 kpl Tuntia - Siirtoputkessa 6 83,5 Taulukko 4. Tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista siirtoverkossa vuonna 2012.