TEM Tilastotiedote 2010:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2009

TEM Tilastotiedote 2010:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2009

1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2009 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus) tarkoituksena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen, työttömyyden torjuminen ja työvoimatarpeen tyydyttäminen. Työja elinkeinohallinto hankki työvoimakoulutusta tätä varten myönnetyin määrärahoin ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille tarkoitettuna ammatillisena koulutuksena. Työvoimakoulutusta hankittiin aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Työvoimakoulutuksen opiskelijoille maksettiin koulutusajalta joko koulutus- tai työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta. Taulukko 1. Työvoimakoulutuksen tapahtumamäärät vuosina 2006-2009 Työvoimakoulutuksen 2006 2007 2008 2009 Muutos tapahtumat 2009/2008 % Hakemuksia 189 425 181 390 169 971 208 198 38 227 22,5 Hakijoita 121 061 117 130 108 470 128 814 20 344 18,8 Aloittaneita 80 511 81 275 73 655 85 461 11 806 16,0 Suorittaneita 63 100 65 500 59 044 63 559 4 515 7,6 Koulutuksessa olevia keskimäärin 29 400 30 700 28 200 29 300 1 100 3,9 Työvoimakoulutuksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 29 300 opiskelijaa, mikä on 1 100 (4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana koulutuksen aloittaneita oli 85 500, mikä on 11 800 (16 %) enemmän kuin vuonna 2008. Hakemuksia työvoimakoulutukseen tehtiin vuonna 2009 208 200, mikä on 22 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2009 hakemuksista 41 % johti koulutuksen alkamiseen. Vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 43 %, joten koulutukseen pääsy on ollut hieman edellisvuotta vaikeampaa. Vuonna 2009 jätettiin hakijaa kohden keskimäärin 1,6 hakemusta. Vuoden 2009 aikana kaikista hakemuksista 64 % tehtiin internetin välityksellä, vuonna 2008 54 %.

2 KUVIO 1. TYÖVOIMAKOULUTUKSESSA OLLEET KESKIMÄÄRIN KUUKAUDESSA VUOSINA 1991-2009 50 Tuhatta henkeä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 KUVIO 2. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KOULUTUSTAPAHTUMAT VUOSINA 2007-2009 HAKEMUKSIA ALO ITTANEITA SUORITTANEITA KES KEYTTÄNEITÄ 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Tuhatta henkeä 2007 2008 2009

3 Vuonna 2009 koulutuksen suorittaneita oli 63 600, mikä on 4 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutuksen aloittaneista keskeytti vuonna 2009 työvoimakoulutuksen 12 %, mikä on 6 %-yksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamissa ohjelmissa toteutetaan toimenpidekokonaisuuksia, jotka sisältävät myös työvoimakoulutusta. ESR-koulutukseen osallistuneet sisältyvät muihin paitsi tauluihin 11 12 ja 17. Vuonna 2009 ESR-ohjelmissa aloitti työvoimakoulutuksen 7 000 henkilöä. Koulutuksen suorittaneita oli 3 000. Koulutuksessa oli keskimäärin 1 400 oppilasta. ESR-toiminnasta julkaistaan erilliset kertomukset. Työvoimakoulutuksen suorittaneista oli vuonna 2009 ruotsinkielisiä noin 110. Määrä on sama kuin vuonna 2008. Taulukko 2. Työvoimakoulutuksen aloittaneiden työllisyys ennen koulutusta vuosina 2007-2009 Työllisyys ennen 2007 2008 2009 koulutusta Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Työttömiä 58 987 72,6 51 367 69,7 53 965 63,1 Lomautettuja 1 512 1,9 944 1,3 8 368 9,8 Työttömyysuhan alaisia 4 330 5,3 4 501 6,1 5 018 5,9 Työvoiman ulkopuolella 7 376 9,1 7 110 9,7 6 980 8,2 Työssä olevia 6 416 7,9 6 445 8,8 7 918 9,3 Ei tietoa 2 654 3,3 3 288 4,5 3 212 3,8 Aloittaneiden määrä 81 275 100,0 73 655 100,0 85 461 100,0 Työttömien osuus koulutuksen aloittaneista oli vuonna 2009 noin 63 %, mikä on 7 %-yksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Lomautettujen osuus oli 10 %, mikä on 9 %-yksikköä suurempi kuin vuonna 2008. Taulukko 3. Työvoimakoulutuksen aloittaneet työttömyyden keston mukaan vuosina 2007-2009 Työttömyyden kesto, 2007 2008 2009 viikkoa Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % 1-12 31 230 38,4 29 558 40,1 29 954 35,0 13-26 13 331 16,4 11 327 15,4 13 056 15,3 27-52 8 096 10,0 6 300 8,6 7 264 8,5 53-5 588 6,9 3 450 4,7 3 691 4,3 Työttömänä yhteensä 58 987 72,6 51 367 69,7 53 965 63,1 Ei työttömänä yhteensä 22 288 27,4 22 288 30,3 31 496 36,9 Aloittaneiden määrä 81 275 100,0 73 655 100,0 85 461 100,0

4 Vuonna 2009 koulutuksen aloittaneiden pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi 200:lla. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 4 %, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2008. Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vajaakuntoisia vuonna 2009 7 % (5 700), vuonna 2008 8 % (6 200). Vuonna 2009 koulutuksen aloittaneista oli ulkomaalaisia 18 200 (23 %), vuonna 2008 heitä oli 17 400 (25 %). Koulutuksen aloittaneet ulkomaalaiset edustivat noin 160 eri kansalaisuutta. Lähtömaan mukaan tarkastellen suurin ryhmä oli venäläiset, joita oli 4 400 (24 % ulkomaalaisista). Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaiset (6 %), irakilaiset (6 %) ja thaimaalaiset (6 %). Taulukko 4. Työvoimakoulutuksen aloittaneet ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 Ikäryhmä 2007 2008 2009 Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Alle 20 2 520 3,1 2 493 3,4 2 483 2,9 20-24 10 518 12,9 9 891 13,4 11 527 13,5 25-29 10 670 13,1 10 327 14,0 12 700 14,9 30-39 21 111 26,0 19 344 26,3 22 745 26,6 40-49 22 121 27,2 19 173 26,0 21 646 25,3 50 + 14 335 17,6 12 427 16,9 14 360 16,8 Yhteensä 81 275 100,0 73 655 100,0 85 461 100,0 Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vuonna 2009 yli 30-vuotiaita 58 800, mikä on 69 % kaikista aloittaneista. Osuus on sama kuin vuonna 2008. Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista aloittaneista oli 17 %, kuten myös vuonna 2008. Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli miehiä 47 400 (56 %) ja naisia 38 000 (44 %). Työvoimakoulutuksen aloittaneiden miesten määrä kasvoi 11 100 ja naisten 800 henkilöllä. Miesten osuus koulutuksen aloittaneista kasvoi ja naisten osuus väheni seitsemällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2008.

5 KUVIO 3. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET TYÖLLISYYDEN MUKAAN VUOSINA 2007-2009 TYÖTÖN LOMAUTETTU TYÖTT. UHAN AL. TYÖVOIMAN ULKOP. TYÖSSÄ EI TIETOA 0 10 20 30 40 50 60 70 2007 2008 2009 Tuhatta henkeä KUVIO 4. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA 2008-2009 16 Tuhatta henkeä 14 12 10 8 6 4 2 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-2008 2009

Taulukko 5. Työvoimakoulutuksen aloittaneet* aiemman ammatillisen koulutuksen mukaan vuosina 2007-2009 6 Koulutus 2007 2008 2009 % % % Ei ammatillista koulutusta 31 873 40,9 29 204 41,5 29 936 37,9 Keskiaste 28 917 37,2 25 267 35,9 30 881 39,1 Korkea-aste 14 464 18,6 13 118 18,6 15 293 19,3 Koulutusaste puuttuu 2 583 3,3 2 775 3,9 2 966 3,8 Aloittaneiden määrä 77 837 100,0 70 364 100,0 79 076 100,0 *Ryhmäilmoituksilla rekisteröidyt pois lukien Vuonna 2009 työvoimakoulutuksen aloittaneista 38 %:lla ei ollut aikaisempaa ammatillista koulutusta, 39 %:lla oli keskiasteen ja 19 %:lla korkea-asteen koulutus. Taulukko 6. Työvoimakoulutuksen suorittaneet tavoiteammatin mukaan vuosina 2008 ja 2009 Tavoiteammatti 2008 2009 Muutos 09/08 Henkilöä % Henkilöä % % Tieteellinen, tekninen, ym. työ 1 277 2,2 1 557 2,4 21,9 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 4 285 7,3 3 896 6,1-9,1 Hallinto- ja toimistotyö 4 934 8,4 5 439 8,6 10,2 Kaupallinen työ 1 841 3,1 2 375 3,7 29,0 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 309 0,5 497 0,8 60,8 Kuljetus ja liikenne 1 726 2,9 1 995 3,1 15,6 Rakennus- ja kaivosala 3 015 5,1 3 047 4,8 1,1 Teollinen työ 8 931 15,1 10 537 16,6 18,0 Palvelutyö 3 550 6,0 4 179 6,6 17,7 Muualla luokittelematon työ 29 176 49,4 30 037 47,3 3,0 Yhteensä 59 044 100,0 63 559 100,0 7,6 * Ryhmäilmoituksilla rekisteröidään työvoimakoulutusta, jota järjestetään yritysten sisäisenä koulutuksena ja usein lomautusten sijasta.

7 KUVIO 5. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN SUORITTANEET TAVOITEAMMATTIRYHMITTÄIN VUOSINA 2007-2009 TIETEELL., TEKN., YM. TYÖ TERV.HUOLTO, SOS.ALA HALLINTO -, TO IMISTO TYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALO USTYÖ KULJETUS - JA LIIKENNETYÖ RAKENNUS- JA KAIVO SALA TEO LLINEN TYÖ PALVELUTYÖ MUUALLA LUO KITTEL. TYÖ 2007 2008 2009 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Tuhatta henkeä KUVIO 6. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET KOULUTUS- TE-KESKUKSITTAIN VUOSINA 2008-2009 UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKO IS-SUO MI ETELÄ-S AVO POHJOIS-SAVO POHJO IS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-PO HJANMAA PO HJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2008 2009 Tuhatta henkeä

8 Suurimmat työvoimakoulutuksen tavoiteammattiryhmät suorittaneiden mukaan laskien olivat vuonna 2009 muualla luokittelematon työ (47 %), teollinen työ (17 %) sekä hallinto- ja toimistotyö (9 %). Ryhmään muualla luokittelematon työ sisältyy työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä pakolaisten maahanmuutto- ja valmentava koulutus. Vuoteen 2008 verrattuna suorittaneiden määrä kasvoi kaikissa muissa ryhmissä paitsi terveydenhuolto- ja sosiaalialan työn (-9 %) ammattiryhmässä. Eniten suorittaneiden määrä kasvoi teollisen työn ammattiryhmässä (18 %). Yrittäjäkoulutuksen suorittaneita oli 3 000, mikä on 300 enemmän kuin vuonna 2008. Taulukko 7. Työvoimakoulutuksen suorittaneet sukupuolen ja tavoiteammatin mukaan vuonna 2009 Tavoiteammatti Yhteensä Miehet Naiset Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ 1 557 2,4 950 2,9 607 2,0 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 3 896 6,1 303 0,9 3 593 11,7 Hallinto- ja toimistotyö 5 439 8,6 2 578 7,8 2 861 9,4 Kaupallinen työ 2 375 3,7 603 1,8 1 772 5,8 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 497 0,8 465 1,4 32 0,1 Kuljetus ja liikenne 1 995 3,1 1 759 5,3 236 0,8 Rakennus- ja kaivosala 3 047 4,8 2 691 8,2 356 1,2 Teollinen työ 10 537 16,6 8 745 26,5 1 792 5,9 Palvelutyö 4 179 6,6 1 501 4,6 2 678 8,8 Muualla luokittelematon työ 30 037 47,3 13 385 40,6 16 652 54,5 Yhteensä 63 559 100,0 32 980 100,0 30 579 100,0 Vuonna 2009 työvoimakoulutuksen suorittaneiden miesten suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (41 %) ja toiseksi suurin teollinen työ (27 %). Naisilla suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (54 %) ja toiseksi suurin terveydenhuolto- ja sosiaalialan työ (12 %).

Taulukko 8. Työvoimakoulutuksen aloittaneet vuosina 2007-2009 ja suorittaneet vuosina 2008-2009 koulutus- TE-keskuksen mukaan 9 Koulutus- Koulutuksen aloittaneet Koulutuksen suorittaneet TE-keskus 2007 2009 2009 Muutos 2008 2009 Muutos 2009/2008 2009/2008 Henkilöä % Henkilöä % Uusimaa 18 984 21 174 20 410-764 -3,6 15 452 15 998 546 3,5 Varsinais-Suomi 6 183 5 193 7 696 2 503 48,2 4 331 4 918 587 13,6 Satakunta 3 692 3 173 3 618 445 14,0 2 750 3 100 350 12,7 Häme 8 325 7 188 10 577 3 389 47,1 6 225 8 024 1 799 28,9 Pirkanmaa 6 122 5 124 5 870 746 14,6 4 249 4 361 112 2,6 Kaakkois-Suomi 7 354 6 927 6 273-654 -9,4 5 173 4 433-740 -14,3 Etelä-Savo 2 439 2 073 2 109 36 1,7 1 530 1 793 263 17,2 Pohjois-Savo 3 636 2 606 3 529 923 35,4 2 269 2 571 302 13,3 Pohjois-Karjala 4 350 3 487 4 603 1 116 32,0 3 042 3 061 19 0,6 Keski-Suomi 3 716 3 007 3 201 194 6,5 2 935 2 492-443 -15,1 Etelä-Pohjanmaa 1 659 1 447 1 888 441 30,5 940 1 169 229 24,4 Pohjanmaa 3 556 2 010 4 507 2 497 124,2 1 560 2 622 1 062 68,1 Pohjois-Pohjanmaa 5 370 4 390 5 595 1 205 27,4 3 691 4 317 626 17,0 Kainuu 2 083 2 121 2 176 55 2,6 1 830 1 652-178 -9,7 Lappi 3 784 3 690 3 371-319 -8,6 3 041 3 015-26 -0,9 Muu* 22 45 38-7 -15,6 26 33 7 26,9 Yhteensä 81 275 73 655 85 461 11 806 16,0 59 044 63 559 4 515 7,6 *Pohjoiskalotin koulutussäätiö Koulutuksen aloittaneita oli vuonna 2009 eniten Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen TEkeskusten alueella. Vuoteen 2008 verrattuna aloittaneiden määrä kasvoi eniten Hämeen, Varsinais- Suomen ja Pohjanmaan TE-keskusten alueella ja väheni eniten Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Aloittaneiden määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Pohjanmaan (124 %) ja Varsinais-Suomen (48 %) TE-keskusten alueella. Koulutuksen suorittaneiden kokonaismäärä kasvoi 8 prosentilla vuonna 2009. Kasvua oli eniten Hämeen TE-keskuksen alueella. Suhteellisesti eniten suorittaneiden määrä väheni Keski-Suomen TE-keskuksen alueella.

Taulukko 9. Työvoimakoulutuksen suorittaneet* koulutuslajin mukaan vuosina 2007-2009 10 Koulutuslaji** 2007 2008 2009 Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Peruskoulutus 9 075 14,7 8 245 14,7 8 074 13,7 Uudelleenkoulutus 6 951 11,3 6 371 11,4 6 638 11,3 Jatko- ja täydennyskoul. 17 284 28,0 14 683 26,2 16 677 28,3 Muu koulutus 28 415 46,0 26 676 47,6 27 533 46,7 Koulutuslaji puuttuu 14 0,0 11 0,0 14 0,0 Suorittaneiden määrä 61 739 100,0 55 986 100,0 58 936 100,0 * Ryhmäilmoituksilla rekisteröidyt pois lukien. ** Koulutuslaji määritellään koulutettavan aiemman ammatillisen koulutuksen tai työkokemuksen mukaan. Vuonna 2009 työvoimakoulutuksesta oli 28 % jatko- ja täydennyskoulutusta, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2008. Peruskoulutuksen ja muun koulutuksen osuus väheni prosenttiyksikön vuoteen 2008 verrattuna. Muuhun koulutukseen sisältyy ohjaava koulutus, kielikoulutus yms. yleisiä valmiuksia antava koulutus. Taulukko 10. Työvoimakoulutuksen suorittaneet koulutuksen pituuden mukaan vuosina 2006-2009, prosenttia Koulutuksen 2006 2007 2008 2009 kesto, kuukautta Alle 1 23,0 22,2 25,4 27,1 1-3 39,5 38,9 34,9 34,9 4-6 17,4 19,0 18,0 16,7 7-9 9,7 10,3 10,9 10,3 10-12 4,1 4,4 4,3 4,9 13-15 1,6 1,6 1,5 1,6 Yli 15 4,7 3,8 4,9 4,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Keskimäärin, kk 4,6 4,5 4,6 4,4 Työvoimakoulutuksen keskimääräinen pituus vuonna 2009 oli 4,4 kuukautta. Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen kesto oli 6,1 kuukautta ja ohjaavan koulutuksen 2,7 kuukautta. Vuonna 2008 vastaavat lukemat olivat 6,4 ja 2,8 kuukautta.

Taulukko 11. Vuosille 2006-2009 hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät (ilman ESR-koulutusta) 11 Opiskelijatyöpäiviä (tuhatta opiskelijatyöpäivää) Rahoitustapa 2006 2007 2008 2009 otp % otp % otp % otp % Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama 5 579 93,8 6 121 94,0 5 939 92,2 5 870 92,6 Työ- ja elinkeinohallinnon ja työnantajan rahoittamat yhteishankinnat 366 6,2 394 6,0 499 7,8 468 7,4 Yhteensä 5 945 100,0 6 515 100,0 6 438 100,0 6 338 100,0 Vuodeksi 2009 työvoimakoulutusta hankittiin yhteensä noin 6,3 miljoonaa opiskelijatyöpäivää, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 12. Vuosille 2007-2009 hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät koulutuksen järjestäjän mukaan (ilman ESR-koulutusta) Koulutuksen Opiskelijatyöpäivät (tuhatta opiskelijatyöpäivää) järjestäjä 2007 2008 2009 Muutos 09/08 otp % otp % otp % otp % Aikuiskoulutuskeskus 3 016 46,3 2 980 46,3 2 930 46,2-50 -1,7 Muu oppilaitos 1 517 23,3 1 555 24,2 1 576 24,9 21 1,4 Korkeakoulu 337 5,2 331 5,1 322 5,1-9 -2,7 Muu kouluttaja 1 646 25,3 1 572 24,4 1 510 23,8-62 -3,9 Yhteensä 6 516 100,0 6 438 100,0 6 338 100,0-100 -1,6 Vuoden 2009 koulutuksesta 46 % hankittiin ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, 25 % muilta oppilaitoksilta, 5 % korkeakouluilta ja 24 % yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Osuudet ovat lähes samat kuin vuonna 2008.

Taulukko 13. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta koulutuksen jälkeen vuosina 2007-2009, prosenttia 12 Koulutuksen Ryhmäilmoitukset mukaan lukien** Ryhmäilmoitukset pois lukien jälkeen 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Koulutusalan työ 51,3 51,0 43,5 47,1 47,0 36,2 Muu työ 8,5 7,2 6,6 8,9 7,6 7,3 Työvoiman ulkopuolella 11,6 10,9 11,7 12,7 11,7 13,1 Työtön 28,7 30,9 38,2 31,4 33,6 43,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työvoimakoulutuksen vuonna 2009 suorittaneista 50 % oli työssä kaksi kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen, mikä on 8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2008. Jos ryhmäilmoituksia (alaviite **) ei oteta mukaan, suorittaneista oli työssä 44 %, mikä on 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 14. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta koulutuksen jälkeen koulutusta edeltäneen työllisyyden mukaan vuonna 2010, prosenttia Työllisyys ennen Sijoittumistyyppi koulutusta Koulutus- Muuhun Työvoiman Työtön Suorittaneita alan työhön työhön ulkopuolelle yhteensä Työttömät 30,0 6,6 13,1 50,3 100,0 Lomautetut 50,1 7,3 10,3 32,4 100,0 Työttömyysuhan alaiset 50,5 10,7 10,6 28,2 100,0 Työssä olevat 54,7 12,2 8,5 24,7 100,0 Työvoiman ulkopuolella 30,3 6,6 22,0 41,0 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset pl. 36,2 7,3 13,1 43,4 100,0 Ryhmäilmoitukset 94,5 1,5 2,0 2,0 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset ml. 43,5 6,6 11,7 38,2 100,0 * Osuudet lasketaan työvoimakoulutuksen suorittaneista, joista on poistettu ne, joiden tavoiteammattina on muualla luokittelematon työ eli työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä pakolaisten maahanmuutto- ja valmentava koulutus. ** Ryhmäilmoituksella rekisteröidään yritysten sisäiseen koulutukseen osallistuvat, jotka koulutuksen jälkeen lähes aina jatkavat työpaikassaan.

13 Koulutusta edeltävän työllisyyden mukaan tarkastellen ovat ennen koulutusta työssä olleet, lomautetut ja työttömyysuhan alaiset sijoittuneet työhön selvästi paremmin kuin henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä ennen koulutuksen alkamista. Työttömistä 37 % sijoittui työhön kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen. Osuus on 13 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2008. Tähän sisältyvät myös tukitoimin työllistetyt. Taulukko 15. Työssä olevien osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista* 2 kuukautta koulutuksen jälkeen TE-keskuksittain vuosina 2008-2009, prosenttia Koulutus- Ryhmäilmoitukset ml. Ryhmäilmoitukset pl. TE-keskus 2008 2009 2008 2009 Uusimaa 55,0 47,3 54,1 43,6 Varsinais-Suomi 62,4 60,9 62,4 53,4 Satakunta 57,0 57,1 54,9 46,7 Häme 60,4 57,4 54,7 44,2 Pirkanmaa 45,6 37,2 45,6 37,4 Kaakkois-Suomi 66,1 54,8 45,4 36,3 Etelä-Savo 72,2 57,9 65,2 50,7 Pohjois-Savo 61,1 52,4 61,1 51,4 Pohjois-Karjala 51,8 39,6 51,8 38,4 Keski-Suomi 55,2 44,3 55,2 43,5 Etelä-Pohjanmaa 62,9 37,5 63,0 37,2 Pohjanmaa 63,2 59,7 62,1 46,8 Pohjois-Pohjanmaa 51,6 34,4 51,3 33,5 Kainuu 73,3 65,0 72,9 62,4 Lappi 45,6 44,6 45,6 44,6 Yhteensä 58,2 50,1 54,7 43,6 Työhönsijoittuneiden osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista on vähentynyt vuoteen 2008 verrattuna kaikkialla muualla paitsi Satakunnan TE-keskuksen alueella pysynyt ennallaan. Eniten osuus on vähentynyt Etelä-Pohjanmaan (-25 %-yksikköä) ja Pohjois-Pohjanmaan (-17 %-yksikköä) TE-keskusten alueilla. Vuonna 2009 käytettiin määrärahoja työvoimakoulutuksen hankintaan ja opiskelijoille maksettaviin opintososiaalisiin etuuksiin 579 miljoonaa euroa, mikä on 58 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2008. Opintososiaalisiin etuuksiin sisältyvät Kelan ja työttömyyskassojen maksamat etuudet. Osalle opiskelijoista ei maksettu koulutustukea, vaan työmarkkinatukea (mukaanluettuna kotoutumistukena maksettava työmarkkinatuki). Sitä maksettiin noin 75 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 79 miljoonaa euroa vuonna 2008. *Katso sivun 12 ensimmäinen alaviite.

Taulukko 16. Työvoimakoulutuksen hankintaan ja opintososiaaliseen tukeen käytetyt määrärahat (sisältää rinnasteisen koulutuksen) vuosina 2007-2009 14 Määrärahan Määrärahat (miljoonaa euroa) käyttö 2007 2008 2009 Muutos 2009/2008 % % % % Koulutuksen hankinta 207 39,2 216 41,5 233 40,2 17 7,9 Opintososiaaliset etuudet 321 60,8 305 58,5 346 59,8 41 13,4 - Kela 144 27,3 138 26,5 140 24,2 2 1,4 - työttömyyskassat 177 33,5 167 32,1 206 35,6 39 23,4 Yhteensä 528 100,0 521 100,0 579 100,0 58 11,1 Taulukko 17. Vuosille 2006-2009 hankitun työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta (ilman ESR-rahoitusta) Rahoitustapa Opiskelijatyöpäivän keskihinta (euroa) 2006 2007 2008 2009 euroa euroa euroa euroa Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama 31,4 32,7 36,0 38,1 Yhteishankinta 43,4 42,7 45,8 52,6 -työ- ja elinkeinohallinnon osuus 23,2 24,1 24,7 33,3 Työ- ja elinkeinohallinnon hankintahinta keskimäärin 30,9 32,2 35,1 37,7 Opiskelijatyöpäivän keskihinta vuonna 2009 oli 37,7 euroa. Tämä on 2,6 euroa korkeampi kuin vuonna 2008.

Taulukko 18. Koulutus- tai työmarkkinatukea (kotoutumistuki ml.) saaneet vuosina 2007-2009 15 2007 2008 2009 Muutos 2009/2008 % Koulutustukea saaneet 39 042 35 681 43 287 7 606 21,3 Työmarkkinatukea saaneet 42 284 36 906 32 716-4 190-11,4 Yhteensä 81 326 72 587 76 003 3 416 4,7 Vuonna 2009 maksettiin koulutustukea yhteensä 43 300 opiskelijalle. Vuonna 2008 koulutustuen saajia oli 7 600 vähemmän. Koulutukseen osallistui lisäksi noin 32 700 opiskelijaa, jotka saivat koulutuksen ajalta työmarkkinatukea (kotoutumistuki ml.). Työmarkkinatuen saajien määrä väheni edellisvuodesta 4 200:lla ja heidän osuutensa kaikista koulutusaikaisen tuen saajista väheni 51 prosentista 43 prosenttiin. Taulukkojen lähteet: Taulut 1-10 Taulut 11-12 Taulut 13-15 Taulu 16 Taulu 17 Taulu 18 Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto URA-tietojärjestelmä Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto Valtion hallinnollinen kirjanpito URA-tietojärjestelmä Kela, Finanssivalvonta

Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Postitus 2 lk kirje PMM 515427 TEM Tilastotiedote 2010:3 Tiedustelut: Työ- ja elinkeinoministeriö Toiminnan seuranta Ella Laakso 010 604 8051 Petri Syvänen 010 604 8050 sähköposti: etunimi.sukunimi@tem.fi Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta: www.tem.fi/tilastojulkaisut ISSN 1797-3708 painojulkaisu ISSN 1797-3732 verkkojulkaisu