P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 6. Hannu Nieminen 20.11.2008
Televiestintä ja internet Internet ilmiönä Internetin kehitys Internetin sääntely Laki tietoyhteiskunnan palveluista Viestintämarkkinalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
Televiestintä Viestintämarkkinalaki: lain esittely ja määritelmät Hallitseva markkina-asema, määrittely: Käyttöoikeuden luovutusvelvollisuudet ja hinnoittelu Käyttäjän oikeudet: universaalin palvelun periaate Must carry -velvoitteet: YLE:n ja muut vapaasti saatavilla olevan kanavat Valvonta: Viestintävirasto; tapauksia
Internet ilmiönä: teknologia Perustana televiestintäteknologia: Perustaltaan keskinäis- tai pariviestintää; muodostaa televerkoston perusrakenteen Pohjana kiinteät yhteydet; signaalin tasalaatuisuus Luonteeltaan yleispalvelua (USO, yleispalveluvelvoite) Internetin perusero: mahdollistaa myös ryhmä- ja joukkoviestinnän
Internet ilmiönä: käyttö Internetin yleistyminen: www julkistettiin 1990 Suomessa kaupallisten liittymien tarjonta alkoi 1993 Yahoo tuli markkinoille 1994
WORLD INTERNET USAGE AND POPULATION STATISTICS World Regions Population (2008 Est.) Internet Users Dec/31, 2000 Internet Usage, Latest Data % Population (Penetration) Usage % of World Usage Growth 2000-2008 Africa 955,206,348 4,514,400 51,065,630 5.3 % 3.5 % 1,031.2 % Asia 3,776,181,949 114,304,000 578,538,257 15.3 % 39.5 % 406.1 % Europe 800,401,065 105,096,093 384,633,765 48.1 % 26.3 % 266.0 % Middle East 197,090,443 3,284,800 41,939,200 21.3 % 2.9 % 1,176.8 % North America 337,167,248 108,096,800 248,241,969 73.6 % 17.0 % 129.6 % Latin America/Caribbean 576,091,673 18,068,919 139,009,209 24.1 % 9.5 % 669.3 % Oceania / Australia 33,981,562 7,620,480 20,204,331 59.5 % 1.4 % 165.1 % WORLD TOTAL 6,676,120,288 360,985,492 1,463,632,361 21.9 % 100.0 % 305.5 % NOTES: (1) Internet Usage and World Population Statistics are for June 30, 2008. (2) CLICK on each world region name for detailed regional usage information. (3) Demographic (Population) numbers are based on data from the US Census Bureau. (4) Internet usage information comes from data published by Nielsen//NetRatings, by the International Telecommunications Union, by local NIC, and other reliable sources. (5) For definitions, disclaimer, and navigation help, please refer to the Site Surfing Guide, now in ten languages. (6) Information in this site may be cited, giving the due credit to www.internetworldstats.com. Copyright 2001-2008, Miniwatts Marketing Group. All rights reserved worldwide.
Internetin käyttö 2004-2008 Internetin käyttäjien osuus ja internetin käyttötarkoituksia vuosina 2004-2008, prosentteina väestöstä 2004 2005 2006 2007 2008 Internetin käyttäjien osuus väestöstä 70 73 77 79 83 Verkkokaupasta tilaaminen tai ostaminen 20 25 29 32 33 Käytettyjen tavaroiden, tuotteiden ja palvelujen myynti internetin palstoilla, tavarapörssit ja huutokauppasivut 8 9 12 13 15 Pankkiasiointi 50 56 63 66 72 Koulutus- ja kurssitarjonnan etsintä 20 21 23 35 36 Selainpohjaisten uutispalvelujen tilaus * * * * 19 1) Blogien lukeminen * * 15 26 31 Matka- ja majoituspalvelujen selailu 42 48 53 57 58 * ei kysytty
Internet odotusten kohteena
Talouden ja markkinoiden odotuksia: Prosessien hallinta Sisäisviestintä Markkinointi, PR Jakelu, e-kauppa Julkisen vallan odotuksia: Julkisten palvelujen tuottavuus Hallinnon tehostaminen Tiedottaminen ja viestintä Kansalaispalaute
Kansalaisten odotuksia: Sosiaalinen viestintä (keskinäis- ja ryhmäviestintä) Tiedon ja informaation saatavuus Viihde ja ajanviete Itseilmaisu, osallistuminen Median odotuksia ja ongelmia: Mainonta: ohittaa median Tieto ja informaatio: ohittaa median Viihde: ohittaa median Yleisöjen itseilmaisu: ohittaa median
Media ja internet Ratkaisuna: läsnäolo verkossa Printtipainoksen ja verkkolehden synergia Näköispainos vs. verkkopainos Maksullisuus vs. ilmaisuus Avoin arkisto vs. rajallinen pääsy Keskustelu- ja teemapalstat Ennakkomoderointi vs. jälkimoderointi Tekninen toteutus Videoaineistot Ongelma edelleen: tuotto-odotukset, liiketoimintaidea
Sosiaalinen media?
Internetin paikka: Median ja kansalaisyhteiskunnan välissä Lähempänä kansalaisyhteiskuntaa Ongelma: Miten omaksua internet/verkkomaailma tehokkaammin a) tuotannon ja markkinoiden, b) hallinnon, ja c) median palvelukseen Yksi vastausyritys: sosiaalinen media
Sosiaalinen media! VaVa MaVo Me SoMe KyK
Käsite joka koettaa kattaa kentän jolla mm. Irc-galleria, MSN Messenger, Jaiku, Flicker, YouTube, Myspace, Facebook Blogit (blogosfääri) Netin keskustelupalstat Mitä muuta? Teknologian kannalta: Yhdistää internetin, matkapuhelimen ja television
Yrityksiä sosiaalisen median tuotteistamiseksi Media: itsetuotetut sisällöt Kiinnittää käyttäjiä, estää pakenemisen Halpaa sisältöä, ei tekijänoikeuksia Lisää vetovoimaa mainostajiin päin Teollisuus & markkinat: Innovointi, living labs, parveilu, ryhmääntyminen Täsmämarkkinointi Uudet tuotteet, uudet ohjelmistot Julkinen valta: Vuorovaikutteinen asiakaspalvelu
Viestintäpolitiikka Internet ja viestintäpolitiikka: Al Gore ja USA:n information superhighway 1993 Euroopan tietoyhteiskuntastrategiat (ieurope 2010) Suomen tietoyhteiskuntastrategiat Vuodesta 1995 Arjen tietoyhteiskunta 2007
Tietoyhteiskunnan tavoitteet Päätavoitteet: Suomen/Euroopan kilpailukyky: tuottavuuden kasvu vs. USA, Japani, Etelä-Aasia Hallinnon tehokkuus, tuottavuusohjelmat Oheistavoitteet: Elinkeino- ja teollisuuspoliittiset Sosiaali- ja terveyspoliittiset Liikennepoliittiset Koulutus- ja tiedepoliittiset
Kansalaisyhteiskunnan näkökulma Kysymys pääsystä: USO Kysymys saatavuudesta: julkinen palvelu, julkisuuslaki Kysymys kompetenssista: medialukutaito, mediataidot Kysymys vastavuoroisuudesta: osallistuminen ja vaikuttaminen
Internet ja lainsäädäntö Kaksi eri periaatetta: Demokratiaperiaate (PeLa, YLE, KuLa) Reilun kilpailun periaate (KilpLa, EU, markkinoiden vapaus) Keskeiset lait: Laki tietoyhteiskunnan palveluista (2002) Viestintämarkkinalaki (2003) Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (2004)
Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (2002) Tietoyhteiskunnan palveluilla tarkoitetaan sähköisiä etäpalveluja, jotka toimitetaan vastaanottajan pyynnöstä ja tavallisesti vastiketta vastaan. Suomen viranomaiset valvovat, että Suomeen sijoittautuneet tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajat noudattavat alaan kuuluvissa asioissa Suomen lakia. Palvelujen tarjoajien on pidettävä saatavilla määrätyt tiedot itsestään ja toiminnastaan. Palveluntarjoajien on ennen tilauksen tekemistä annettava ohjeita ja tietoja sekä järjestettävä menettelyt, joiden avulla mahdolliset virheet tilauksissa voidaan etukäteen havaita ja korjata. Palvelun tarjoajan on viivytyksettä ilmoitettava vastaanottajalle tilauksen vastaanottamisesta. Palvelun sopimusehdot on toimitettava palvelun vastaanottajan saataville Viestintäviraston tehtävänä on valvoa, että tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajat täyttävät edellä mainitut tiedonantovelvollisuutensa.. Laissa säädetään palveluntarjoajien vastuusta välittämänsä tai tallentamansa tiedon lainvastaisesta sisällöstä. Vastuuvapauden perusedellytys on, että toiminta on luonteeltaan teknistä eikä palveluntarjoaja itse osallistu lainvastaisen sisällön tuottamiseen.
Viestintämarkkinalain tavoitteet (1 ) Lain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia.
Lain ala (2 ) Laki koskee kaikkia viestintäverkkoja teknologiasta riippumatta; määritelmä: viestintäverkko: toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuva järjestelmä, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla
Yleinen viestintäverkko: etukäteen rajaamaton käyttäjäpiiri Matkaviestinverkko: kohdeviestintä, vapaasti etenevät radioaallot Kiinteä puhelinverkko: kohdeviestintä, johdin tai muu kiinteä yhteys Joukkoviestintäverkko: televisio- ja radioohjelmistojen lähettäminen tai tarjolla pito Maanpäällinen joukkoviestintäverkko: vapaasti etenevät radioaallot Kaapelitelevisioverkko: joukkoviestintäverkko, johdin tai muu kiinteä yhteys
Toimilupa (4-14 ) Toimilupaa edellyttävä teletoiminta Radiotaajuuksia edellyttävän verkkopalvelun tarjoaminen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa tai matkaviestinverkossa, jossa harjoitetaan yleistä teletoimintaa, edellyttää toimilupaa. Toimiluvan julistaminen haettavaksi Toimilupa on julistettava haettavaksi, kun toimilupaa edellyttävään teletoimintaan vapautuu teknisesti ja taajuuksien tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Toimiluvan julistaa haettavaksi valtioneuvosto radiolain 6 :ssä tarkoitetun taajuusalueiden käyttösuunnitelman mukaisesti.
Toimiluvan aineelliset edellytykset Toimilupa on myönnettävä, jos: 1) hakijalla on riittävät taloudelliset voimavarat huolehtia verkkoyrityksen velvollisuuksista; ja 2) lupaviranomaisella ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan rikkovan tämän lain, radiolain, sähköisen viestinnän tietosuojalain tai muun teletoimintaa koskevan lain säännöksiä. Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettua toimilupaa ei voida radiotaajuuksien niukkuuden vuoksi myöntää kaikille hakijoille, se on myönnettävä niille hakijoille, joiden toiminta parhaiten edistää 1 :ssä säädettyjä tavoitteita.
Ilmoituksenvarainen teletoiminta (13 ) Yleisen teletoiminnan harjoittamisesta on ennen toiminnan aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus Viestintävirastolle (teletoimintailmoitus). Ilmoitusvelvollisuus ei koske yleistä teletoimintaa, jos se on väliaikaista, kohdistuu määrältään pieneen vastaanottajakuntaan tai on merkitykseltään muutoin vähäistä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä teletoimintaa on pidettävä merkitykseltään vähäisenä.
Velvollisuuksien asettaminen teleyritykselle (3 luku) Markkinamäärittely (16 ) Viestintäviraston on päätöksellään säännöllisin väliajoin määriteltävä merkitykselliset viestintämarkkinat. Markkina-analyysi ja päätös huomattavasta markkinavoimasta (17 ) Viestintäviraston on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin markkinaanalyysi. Viestintäviraston on päätöksellään määrättävä teleyritys huomattavan markkinavoiman yritykseksi, jos sillä markkina-analyysin perusteella havaitaan olevan tietyillä markkinoilla yksin tai yhdessä muiden kanssa sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, kuluttajista tai muista käyttäjistä.
Huomattavan markkinavoiman yritykselle asetettavat velvollisuudet Viestintäviraston on päätöksellään asetettava huomattavan markkinavoiman yritykselle kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun edistämiseksi tarvittavat 2 momentissa tarkoitetut velvollisuudet. Huomattavan markkinavoiman yritykselle voidaan asettaa jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin ja ehdoin velvollisuus: 1) luovuttaa käyttöoikeus matkaviestinverkkoon siten kuin 23 :ssä säädetään; 2) vuokrata tilaajayhteyttä ja laitetilaa siten kuin 24 :ssä säädetään; 3) vuokrata kiinteä yhteys siten kuin 25 :ssä säädetään; 4) vuokrata antennipaikka ja kaapelikanavaa siten kuin 26 :ssä säädetään; 5) luovuttaa kaapelitelevisioverkon kapasiteettia siten kuin 27 :ssä säädetään; 6) vuokrata maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa siten kuin 28 :ssä säädetään; 7) luovuttaa maanpäällisen joukkoviestintäverkon kapasiteettia siten kuin 29 :ssä säädetään; 8) luovuttaa käyttöoikeus älykortin kapasiteettiin siten kuin 30 :ssä säädetään; 9) luovuttaa käyttöoikeus sähköiseen ohjelmaoppaaseen siten kuin 31 :ssä säädetään; 10) luovuttaa käyttöoikeus televisio- tai radiojärjestelmän ohjelmointirajapintaan siten kuin 32 :ssä säädetään; 11) julkaista toimitusehdot ja hinnasto siten kuin 33 :ssä säädetään; 12) järjestää kansallinen verkkovierailu siten kuin 34 :ssä säädetään; 13) järjestää kansainvälinen verkkovierailu siten kuin 36 :ssä säädetään; 14) noudattaa 37 :ssä säädettyjä hinnoittelua ja muita ehtoja koskevia velvoitteita; (28.1.2005/47) 15) yhteenliittää viestintäverkko toiseen viestintäverkkoon siten kuin 39 :ssä säädetään; 16) tarjota ulkomaanpuheluiden ennalta valinta matkaviestinverkossa siten kuin 62 :ssä säädetään; 17) käyttää kustannuslaskentajärjestelmää siten kuin 87 :ssä säädetään; 18) eriyttää toimintansa siten kuin 89 :ssä säädetään.
Yleispalveluvelvoite (6 a luku) Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys, numerotiedotuspalvelua tarjoava yritys tai puhelinluettelopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. (59 ) Teleyritys, jonka Viestintävirasto on 59 :ssä tarkoitetulla tavalla nimennyt yleisissä puhelinpalveluissa yleispalvelun tarjoajaksi, on velvollinen tarjoamaan maantieteellisestä paikasta riippumatta kohtuullisella hinnalla liittymän yleiseen viestintäverkkoon käyttäjän vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Teleyrityksen on toimitettava liittymä kohtuullisessa ajassa tilauksesta. Tarjottavan liittymän tulee olla sellainen, että siitä voidaan soittaa hätäpuheluita, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluita sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluita. (60 )
Must carry -velvoite (134 ) Velvollisuus ohjelmistojen ja palvelujen siirtämiseen Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa vapaasti vastaanotettavissa olevat julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sen kapasiteetin rajoissa, joka on osoitettu Yleisradio Oy:n käyttöön radiolain mukaisesti; 2) näihin ohjelmistoihin liittyvät, vapaasti vastaanotettavissa olevat oheis- ja lisäpalvelut; 3) televisio- ja radio-ohjelmistot, jotka tarjotaan verkon sijaintikunnassa televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 :n 1 momentin mukaisen, valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla;
Tästä pykälästä huolimatta teleyrityksellä ei kuitenkaan ole siirtovelvollisuutta, jos kaapelitelevisioverkon välityskyky on teleyrityksen käytössä sen omassa televisio- tai radiotoiminnassa tai jos se on tarpeen tähän tarkoitukseen yrityksen omaa kohtuullista tulevaa tarvetta varten. Edellä 1 momentissa tarkoitetut vapaasti vastaanotettavissa olevat ohjelmistot niihin liittyvine palveluineen on tarjottava käyttäjälle maksutta. Tämän momentin estämättä verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys voi vaatia käyttäjältä kohtuullisen maksun verkon ylläpidosta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut ohjelmistot ja palvelut on tarjottava käyttäjälle muuttamattomina ja samanaikaisina alkuperäisen lähetyksen kanssa.
VIESTINTÄVIRASTON KANNANOTTO SKYPE -PALVELUIDEN SÄÄNTELYSTÄ SUOMESSA TeliaSonera Finland Oyj:n kannanottopyyntö 1. TOIMENPIDEPYYNTÖ TeliaSonera Finland Oyj on pyytänyt Viestintäviraston kannanottoa Skype Technologies S.A.:n (jälj. Skype) tarjoamista Voice over IP (VoIP) palveluista ja TDC Song Oy:n1 (jälj. Song) ja Skypen välisestä yhteenliittämissopimuksesta. TeliaSonera Finland pyytää Viestintäviraston kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: 1. Täyttääkö Songin ja Skypen välisen yhteenliittämissopimuksen kaltainen yhteenliittämissopimus laissa ja Viestintäviraston määräyksissä yhteenliittämiselle asetetut vaatimukset? 2. Tulkitaanko Skype In ja Skype Out palvelun kaltaiset palvelut a) erillisiksi palveluiksi vai b) muodostavatko ne ainakin yhdessä puhelinpalvelun? Mikäli tulkintavaihtoehto b) valitaan, onko kysymys kiinteän puhelinverkon palvelusta vai muusta palvelusta? 3. Voiko kiinteän puhelinverkon telealuekohtaisia tilaajanumeroita antaa a) palvelulle, joka ei ole kiinteän puhelinverkon puhelinpalvelu tai b) puhelinpalvelulle, joka ei täytä puhelinpalvelulle laissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä määriteltyjä vaatimuksia?
7. YHTEENVETO Yhteenvetona voidaan todeta, että tällä hetkellä voimassaolevan lainsäädännön nojalla sekä Skype Out että Skype In palvelu ovat luonteeltaan puhelinverkossa tarjottavia viestintäpalveluita. Skype Out että Skype In -palveluihin sovelletaan Suomen viestintämarkkinalainsäädäntöä ensinnäkin siltä osin, kun palvelun toteuttaa Song tai muu Suomessa teletoimintaa harjoittava yritys. Siltä osin kuin Skype-palveluihin sovelletaan Suomen viestintämarkkina-lainsäädäntöä, palveluiden tulee olla toteutettu viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain sekä niiden nojalla annettujen viestintäpalveluita koskevien säännösten mukaisesti. Skype-käyttäjien väliset puhelut mahdollistavaan Skype-ohjelmaan tai loppuasiakkaalle tarjottavaan Skype Out -palveluun ei sovelleta Suomen viestintämarkkinalakia tai sähköisen viestinnän tietosuojalakia eikä Viestintävirasto katso olevansa niiden osalta toimivaltainen viranomainen arvioimaan Skypen toimintaa. Lisätietoja asiasta antaa lakimies Sanna Hughes, p. (09) 6966 870 tai sanna.hughes@ficora.fi. Pääjohtaja Rauni Hagman Lakimies Sanna Hughes
Laajakaistastrategia 2015: ehdotus Lainsäädännöllä ja toimilupapolitiikalla varmistetaan, että viimeistään 31.12.2010 jokaisessa vakinaisessa asunnossa sekä yrityksen ja julkishallinnon organisaation vakinaisessa toimipaikassa voidaan käyttää sujuvasti sähköisiä asiointipalveluita, siirtää sujuvasti digitaalisia kuvia ja ladata digitaalista musiikkia ja videoleikkeitä. Teknisesti näiden palveluiden käyttö edellyttää kiinteää tai langatonta tilaajayhteyttä, jonka tulevan liikenteen välityskyky on keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 megabitti sekunnissa. Viestintämarkkinalakia muutetaan 1.7.2009 lukien siten, että määritellään vuoden 2010 tavoitetaso yleispalveluksi, jota yleispalveluvelvollinen teleyritys on velvollinen tarjoamaan vakinaisiin asuntoihin ja yritysten toimipaikkoihin kohtuullisella hinnalla viimeistään 31.12.2010. Otetaan tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko.
Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (2004) Tunnistamistietojen sääntely Tietoturvallisuus Käsittelytiedoilla kahden vuoden säilytysaika Paikkatietojen käsittely Ei ilman paikannettavan lupaa Roskaposti- ja virusongelma Internet-yhtiöiden palvelu Sähköinen suoramarkkinointi Ei ilman kuluttajan etukäteislupaa Poliisin tiedonsaantioikeudet IP-osoitetiedot, IMEI-koodit