Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja alemman korkeakoulututkinnon 28 prosenttia. Yliopistokoulutuksen läpäisyaste parantui 2 prosenttiyksikköä. Muilla koulutussektoreilla läpäisyaste parantui prosenttiyksikön verran. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 41 prosenttia. Ammatillisen peruskoulutuksen suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa 65 prosenttia ja ylioppilastutkinnon 80 prosenttia. Yliopistokoulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2011 loppuun mennessä Helsinki 20.3.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Tässä tilastossa tarkastellaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen ja nuorille suunnatun lukiokoulutuksen vuoden 2008, nuorten ammattikorkeakoulukoulutuksen vuoden 2007 ja yliopistokoulutuksen vuoden 2006 uusien opiskelijoiden tilannetta vuoden 2011 lopussa. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2011 loppuun mennessä Edelleen naisten koulutuksen läpäisy on kaikilla koulutussektoreilla toisen asteen koulutusta lukuun ottamatta miesten tasoa korkeampi, vaikka miesten koulutuksen läpäisy parantui kaikilla koulutussektoreilla. Miesten yliopistokoulutuksen läpäisyaste parantui yli 3 prosenttiyksikköä ja lukiokoulutuksen lähes 2 prosenttiyksikköä. Ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen läpäisyasteet paranivat prosenttiyksikön verran. Lukiokoulutuksessa miehet ja naiset valmistuivat lähes yhtä nopeasti. Ammatillisessa peruskoulutuksessa miesten läpäisyaste oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten. Korkeakouluopinnoissa läpäisyasteiden erot miesten ja naisten välillä olivat huomattavasti suuremmat. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti miehistä 37 prosenttia ja naisista 58 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti miehistä 25 prosenttia ja naisista 54 prosenttia. Vähintään kolme neljästä suorittaa aloittamansa korkeakoulututkinnon. Vuoden 2011 loppuun mennessä, 16 vuotta aiemmin yliopistokoulutuksen aloittaneista, yliopistotutkinnon suoritti lähes 82 prosenttia, ja samana vuonna nuorten ammattikorkeakoulukoulutuksen aloittaneista ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 73 prosenttia. 10 vuoden tarkasteluaikana ammatillisen peruskoulutuksen suoritti loppuun 77 prosenttia ja ylioppilastutkinnon suoritti lähes 89 prosenttia kyseisen koulutuksen aloittaneista. Kaikilla koulutussektoreilla on suuria alakohtaisia eroja läpäisyprosenteissa (ks. Tietokantataulukot). Yliopistoissa suhteellisesti eniten korkeakoulututkintoja suorittivat kulttuurialan opiskelijat ja vähiten luonnontieteiden alan opiskelijat. Ammattikorkeakouluissa korkein läpäisyaste oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, 63 prosenttia. Alhaisin läpäisyaste oli tekniikan ja liikenteen alalla, 22 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa suojelualalta (muu koulutus: palomies, poliisi) lähes kaikki olivat valmistuneet. Seuraavaksi korkeimmat läpäisyasteet olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, jolla saman alan ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 68 prosenttia. Alhaisin läpäisyaste oli luonnontieteiden alalla, 47 prosenttia. 2
Tämän tilaston tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa. Opiskelun etenemiseen liittyviä tietoja löytyy myös tilastoista Koulutuksen keskeyttäminen ja Opiskelijoiden työssäkäynti. 3
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä...5 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä...5 Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä, nuorten koulutus...6 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)...6 Laatuseloste: Opintojen kulku...7 4
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen Ylioppilastutkinnon Uusia uusia opiskelijoita miesopiskelijoita yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 37 709 36 957 35 695 36 714 36 020 35 065 35 007 34 510 34 793 33 457 32 789 31 673 32 492 31 912 31 057 30 882 30 205 27 949 88,7 88,7 88,7 88,5 88,6 88,6 88,2 87,5 80,3 15 883 15 580 15 307 15 764 15 497 15 243 14 872 14 436 14 770 Ylioppilastutkinnon Uusia miehiä naisopiskelijoita 13 707 13 504 13 374 13 686 13 448 13 292 12 936 12 486 11 888 86,3 86,7 87,4 86,8 86,8 87,2 87,0 86,5 80,5 21 826 21 377 20 388 20 950 20 523 19 822 20 135 20 074 20 023 Ylioppilastutkinnon naisia 19 750 19 285 18 299 18 806 18 464 17 765 17 946 17 719 16 061 90,5 90,2 89,8 89,8 90,0 89,6 89,1 88,3 80,2 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Ammatillisen peruskoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 50 552 48 330 46 815 46 000 48 482 48 041 48 705 48 247 48 336 Ammatillisen tutkinnon 38 931 37 212 35 637 34 436 36 246 35 609 35 965 34 701 31 352 77,0 77,0 76,1 74,9 74,8 74,1 73,8 71,9 64,9 Uusia miesopiskelijoita 25 941 24 938 24 216 24 084 25 174 24 792 25 399 24 925 24 965 Ammatillisen tutkinnon miehiä 19 226 18 603 17 889 17 522 18 404 18 122 18 661 17 980 16 466 74,1 74,6 73,9 72,8 73,1 73,1 73,5 72,1 66,0 Uusia naisopiskelijoita 24 611 23 392 22 599 21 916 23 308 23 249 23 306 23 322 23 371 Ammatillisen tutkinnon naisia 19 705 18 609 17 748 16 914 17 842 17 487 17 304 16 721 14 886 80,1 79,6 78,5 77,2 76,5 75,2 74,2 71,7 63,7 5
Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä, nuorten koulutus Aloittamisvuosi Uusia opiskelijoita yhteensä 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 8 361 25 888 26 091 26 223 28 526 28 776 29 332 29 053 28 531 28 329 28 302 Tutkinnon 6 095 18 892 18 934 18 894 19 359 19 129 19 137 18 049 15 790 11 507 5 221 72,9 73,0 72,6 72,1 67,9 66,5 65,2 62,1 55,3 40,6 18,4 Uusia miesopiskelijoita 4 139 11 555 11 595 11 546 13 412 13 347 13 190 13 141 13 045 13 037 12 711 Tutkinnon miehiä 2 722 7 340 7 407 7 192 7 764 7 538 7 205 6 653 5 392 3 237 1 086 65,8 63,5 63,9 62,3 57,9 56,5 54,6 50,6 41,3 24,8 8,5 Uusia naisopiskelijoita 4 222 14 333 14 496 14 677 15 114 15 429 16 142 15 912 15 486 15 292 15 591 Tutkinnon naisia 3 373 11 552 11 527 11 702 11 595 11 591 11 932 11 396 10 398 8 270 4 135 79,9 80,6 79,5 79,7 76,7 75,1 73,9 71,6 67,1 54,1 26,5 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2011 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 16 582 19 054 19 783 21 018 21 245 20 763 20 827 20 744 19 988 19 461 19 396 Alemman tai ylemmän Uusia korkeakoulututkinnon miesopiskelijoita 13 554 14 941 15 149 15 830 15 467 14 568 13 610 12 293 9 772 6 923 3 913 81,7 78,4 76,6 75,3 72,8 70,2 65,3 59,3 48,9 35,6 20,2 7 526 8 501 8 590 9 201 9 456 9 092 8 977 8 979 8 687 8 274 8 483 Alemman tai ylemmän Uusia korkeakoulututkinnon naisopiskelijoita miehiä 5 650 5 959 5 743 6 078 5 953 5 473 4 927 4 234 3 240 1 953 1 109 75,1 70,1 66,9 66,1 63,0 60,2 54,9 47,2 37,3 23,6 13,1 9 056 10 553 11 193 11 817 11 789 11 671 11 850 11 765 11 301 11 187 10 913 Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon naisia 7 904 8 982 9 406 9 752 9 514 9 095 8 683 8 059 6 532 4 970 2 804 87,3 85,1 84,0 82,5 80,7 77,9 73,3 68,5 57,8 44,4 25,7 6
Laatuseloste: Opintojen kulku 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa seurataan opiskelijoiden tilannetta muutaman vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta, tarkastellaan ovatko he suorittaneet aloittamansa koulutuksen loppuun, opiskelevatko he edelleen, ovatko he vaihtaneet toiseen koulutukseen tai ovatko he siirtyneet työelämään ilman loppuun suoritettua koulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opintojen kulkua seurataan tarkasteltavalla aikavälillä koulutussektorin ja koulutuksen mukaan. Koulutusta voidaan tarkastella joko koulutusalan, opintoalan tai jonkun muun koulutustiedon mukaan. Jos opintojen kulkua tarkastellaan koulutussektorin ja koulutusalan mukaan, verrataan esimerkiksi aloitetun ammatillisen koulutuksen koulutusalaa tarkasteluajanjakson loppuun mennessä suoritettuun ammatillisen koulutuksen koulutusalaan tai tarkasteluajanjakson lopussa opiskeltavaan ammatillisen koulutuksen koulutusalaan. Opintojen kulkua voidaan seurata myös pelkästään koulutussektoreittain. Tarkastellaan esimerkiksi onko yliopistokoulutuksen aloittanut suorittanut ylipäänsä jonkun yliopistosektorin koulutuksen loppuun, jatkaako hän mitä tahansa yliopistosektorin opiskelua edelleen, onko hän vaihtanut toisen sektorin koulutukseen vai onko hän keskeyttänyt opintonsa kokonaan. Koulutussektorit ovat: lukiokoulutus (nuorten koulutus), toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulukoulutus (nuorten koulutus) ja yliopistokoulutus (alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelleet). Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-, tutkinto- ja työssäkäyntitilaston tietoja. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämiin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa oppilaitoksilta keräämiin tutkintorekisterin tietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain (23.4.2004/280) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan väestö- ja elinolot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ovat Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämiä tietoja. Tiedot tutkinnoista ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tietoja, jotka Tilastokeskus on pääosin kerännyt oppilaitoksilta. Tiedot työssäkäynnistä ja muusta toiminnasta ovat rekisteripohjaisen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoja. Perusjoukko on tietyn vuoden perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla on suomalainen henkilötunnus. Perusjoukkoon eivät kuulu lukiokoulutuksen osalta aikuisten opetussuunnitelman mukainen koulutus, ammatillisen koulutuksen osalta näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus, lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutuksen osalta aikuiskoulutus. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 7
Opintojen kulkua seurataan eri vuosien tilastoaineistojen avulla. Mikäli aineistoissa, luokituksissa tai tilastoinnissa on seuranta-aikana tapahtunut paljon muutoksia, ne voivat vaikeuttaa vertailua ja estää joidenkin tietojen tuottamisen. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto opiskelijoiden opintojen kulusta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi seuranta-ajan päättymisen jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla ja Oppilaitostilastot-julkaisuissa. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Oppilaitostilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen Oppilaitostilastot-julkaisuista. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu yliopistokoulutuksen opintojen kulusta 1980- ja 1990-luvulta lähtien määrävuosin. Kaikkien koulutussektoreiden uusien opiskelijoiden opintojen kulkua seurataan tilastovuodesta 2000 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Mikäli opintojen kulkua kuvaavissa tilastoissa on käytetty toisistaan poikkeavia käsitteitä ja määritelmiä, saattavat ne tuottaa samastakin koulutuksesta erilaisia tietoja. 8
Koulutus 2013 Lisätietoja Anna Loukkola 09 1734 3678 Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-1005 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi