Yliviivattu = poisto vanhasta vaalijärjestyksestä Keltaisella korostettu = ehdotettu muutos poiston tilalle

Samankaltaiset tiedostot
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS. II Luku. Yleisiä säännöksiä

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS. Yleisiä säännöksiä

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALIJÄRJESTYS

HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA V A A L I J Ä R J E S T Y S. I luku Yleisiä määräyksiä

Tässä vaalijärjestyksessä Taideyliopistoa kutsutaan yliopistoksi ja Taideyliopiston ylioppilaskuntaa ylioppilaskunnaksi.

Aalto yliopiston ylioppilaskunnan KEVÄÄN 2009 VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä

Mallivaalijärjestys A (hallitus valitaan ammattiosaston kokouksessa)

Tässä vaaliohjesäännössä määrätään Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O Diakon edustajistovaalin sekä jäsenäänestysten toteuttamisesta.

VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALIJÄRJESTYS II LUKU KESKUSVAALILAUTAKUNTA JA VAALILAUTAKUNNAT

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan VAALIJÄRJESTYS. I luku: Yleisiä määräyksiä

1 Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa valitaan edustajiston jäsenet siten kuin tässä vaalijärjestyksessä määrätään.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Student Union of South-Eastern Finland University of Applied Sciences

II luku Keskusvaalilautakunta VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä. III luku Ehdokasasettelu, vaaliliitto ja vaalirengas

Vaali toimitetaan hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan vaalijärjestys

Mallivaalijärjestys B (hallitus valitaan ammattiosaston kokouksessa, mutta voidaan käyttää myös posti- tai sähköistä äänestystä)

VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä. III luku Ehdokasasettelu, vaaliliitto ja vaalirengas. II luku Keskusvaalilautakunta

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

Tämän ohjesäännön lisäksi noudatetaan edustajistovaalien järjestämisessä voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä opiskelijakunnan sääntöjä.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla yliopiston hallitus on hyväksynyt seuraavan johtosäännön:

Edustajiston hyväksymä Vaalijärjestys Ylioppilaskunnan vaalit 1 Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa valitaan edustajiston jäsenet siten

1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta. 2 Äänestystapa KESKI-UUDENMAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Vaalijärjestys

Jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Äänestyksessä noudatetaan vaalisalaisuutta.

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous (7)

VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä. II luku Keskusvaalilautakunta ja äänestyspisteet

POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS

Edustajiston henkilöjäsenten äänestys- ja vaalijärjestys

EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS HALLITUKSEN ESITYS EDUSTAJISTON KOKOUKSELLE

EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS (vain yksi äänestysalue) EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS (vain yksi äänestysalue) MUUTOKSET.

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 (6)

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET

VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä. II luku Keskusvaalilautakunta ja äänestyspisteet. äänivaltaisten jäsenten joukosta keskusvaalilautakunnan.

Valtuuskunnan vaaliopas 2019

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan vaalijärjestys 1 (5)

Tässä vaaliohjesäännössä määrätään Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajistovaalin sekä jäsenäänestysten toteuttamisesta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.

PIHTIPUTAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa

EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS MUUTOSESITYS EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS VOIMASSA OLEVA. 1 Vaalien aika ja äänestystapa. 1 Vaalien aika, äänestystapa

Vaaleilla valittavien edustajien vaali: Keskusyhteisön nimittämät edustajat:

SUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIJÄRJESTYS LIITTOKOKOUSEDUSTAJIEN JA EDUSTAJISTON JÄSENTEN VAALEJA VARTEN 2020

KAINUUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa. 2 Jäsenalueittain valittavien edustajien lukumäärä

VAALIJÄRJESTYS. Metropolia Ammattikorkeakoulun Opiskelijakunta METKA. I LUKU - Yleisiä määräyksiä. II LUKU - Vaalilautakunta

Vaaliohjesääntö. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamko

Yliopistokollegion, hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäsenet valitsee Tampereen yliopiston

LIITTOKOKOUSVAALIT 2016 VAALIJÄRJESTYS LIITTOKOKOUSEDUSTAJIEN JA EDUSTAJISTON JÄSENTEN VAALEJA VARTEN

TAMPEREEN YLIOPPILAS- KUNNAN VAALIJÄRJESTYS. Edustajiston kokouksessa muutoksin vahvistettu

VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 ( 5)

Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) henkilökohtainen ääni, valtakirjalla ei saa äänestää. Äänestys on salainen.

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

HELSINGIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJATUTKIJAT

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA LAMKO VAALIOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty edustajiston kokouksessa

Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään neljä jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa , muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1 (8) Vaaliohjesääntö

SUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020

VAALIOHJESÄÄNNÖT Hyväksytty

HELSINGIN SEUDUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS

Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) vaalijärjestys edustajiston vaaleihin

HELSINGIN OSUUSKAUPPA ELANNON EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS

Laurea-ammattikorkeakoulun Vaaliohjesääntö 1(8) opiskelijakunta

VAASAN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Yleistä

Asiakirjassa valtuutetaan yksi sen allekirjoittajista toimimaan vaaliliiton asiamiehenä ja yksi asiamiehen varamiehenä.

TAMPEREEN LÄÄKETIETEEN KANDIDAATTISEURA TLK RY. VAALIJÄRJESTYS

2 Vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen on jokainen vaaliluetteloon merkitty Lapin yliopiston henkilökuntaan kuuluva täysivaltainen henkilö,

Edustajistovaalin järjestämisestä vastaa edustajiston kokouksen asettama vaalivaliokunta.

Tampereen yliopiston vaalijohtosääntö

UPSEERILIITON VAALIJÄRJESTYS

Vaaliohjesääntö HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGA. Hyväksytty edustajiston kokouksessa

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA KLAANI VAALIOHJESÄÄNTÖ. I luku Yleisiä määräyksiä

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Edustajistovaalit Mitä, missä, milloin?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

Lapin yliopiston VAALIJOHTO- SÄÄNTÖ. Lapin yliopiston hallitus on vahvistanut tämän vaalijohtosäännön.

VAALIOHJESÄÄNTÖ HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGA

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) vaalijärjestys edustajiston vaaleihin

VAALIAIKATAULU. Seurakuntavaalit Valmistavat toimenpiteet

Vuoden 2017 kuntavaalien tuloslaskennan loppuunsaattaminen, vaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen

11 Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen vahvistaminen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama ) 1) yliopiston virkaan nimitetty ja pysyvään työsuhteeseen otettu;

Oikeusministeriön vaaliohjeet 1 käsittelee kohdassa 8.4. tarkastuslaskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry SYYSKOKOUS Vaalijärjestys, hyväksytty syyskokouksessa

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Yleisiä säännöksiä

I luku Yleisiä määräyksiä. Tätä ohjesääntöä sovelletaan yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien valintaan jäljempänä määrättävällä tavalla.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vuonna 2009 hyväksytty vaalijärjestys. Hallintosäännön 2015 muutokset huomioitu.


Kuntasektorin luottamusmiesvaalit Vaali-illan diat

KUNTALIITON VALTUUSKUNNAN VALINTA

EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS. Aika: Torstai klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. Kokouksen avaaminen

Mikkelin hiippakunnan vaalineuvontatilaisuus Mikkelin seurakuntakeskus Hiippakuntadekaani Marko Marttila

Eräitä määräaikoja vuoden 2018 presidentinvaalissa

UUDEN TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALIJÄRJESTYS. Uuden Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan vahvistama.

NUORISOVAALIEN JÄRJESTÄJÄN OPAS

Transkriptio:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS I Luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Tätä vaalijärjestystä noudatetaan Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa, sen lisäksi mitä ylioppilaskunnan säännöissä säädetään. 2 Edustajistovaali Edustajistovaali toimitetaan joka toinen vuosi marraskuun ensimmäisenä tiistaina ja sitä seuraavana keskiviikkona. Edustajiston vaali toimitetaan joka toinen vuosi marraskuun 10. päivään mennessä. Vaali toimitetaan vähintään kolmena (3) keskusvaalilautakunnan määräämänä arkipäivänä. Keskusvaalilautakunta voi erityisestä syystä määrätä edustajistovaalin myös muuksi ajankohdaksi. Keskusvaalilautakunnan päätös on alistettava edustajiston vahvistettavaksi. Edustajiston vahvistuspäätös tehdään yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä. Vaali on välitön, suhteellinen ja salainen. 3 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Edustajistovaalissa on äänioikeus Aalto-yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on vaalissa yksi (1) ääni. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti. Äänioikeus todetaan vaaliluettelosta, jonka laatii keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta voi antaa myös täydentäviä ohjeita äänioikeuden toteamisesta. Jos äänioikeus ei käy selville vaaliluettelosta, vaalilautakunta toteaa äänioikeuden opiskelijarekisterin antamasta todistuksesta. Vaaliluetteloon sekä opiskelijarekisterin antamaan todistukseen on tällöin tehtävä merkintä äänioikeuden käyttämisestä. Äänioikeutetun henkilöllisyys todetaan keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Hyväksyttäviä todistuksia henkilöllisyydestä ovat ainakin opiskelijakortti, valokuvalla ja henkilötunnuksella varustettu virallinen henkilöllisyystodistus, voimassaoleva ajokortti sekä kuvallinen Kela-kortti. Vaalikelpoisia ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. 4 Keskusvaalilautakunta Ylioppilaskunnan hallitus asettaa vaalivuonna ennen toukokuun loppua edustajistovaalin toimittamista varten keskusvaalilautakunnan., johon kuuluu puheenjohtaja ja viisi (5) muuta jäsentä. Puheenjohtajan lisäksi keskusvaalilautakuntaan kuuluu 4-6 jäsentä ja varajäsentä, jotka valitaan ylioppilaskunnan äänioikeutetuista jäsenistä siten, että edellisessä vaalissa esiintyneet mielipideryhmät, mikäli mahdollista, tulevat keskusvaalilautakunnassa edustetuiksi. Hallitus nimeää keskusvaalilautakuntaan tarpeelliseksi katsomansa määrän varajäseniä, asettaen heidät kutsumisjärjestykseen. Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen ei saa olla ehdokkaana edustajistovaalissa. Keskusvaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu itselleen sihteerin, joka pitää pöytäkirjaa keskusvaalilautakunnan kokouksista. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai muu pääsihteerin nimeämä henkilö. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen (3) muun jäsenen tai varajäsenen läsnä ollessa. Keskusvaalilautakunta ratkaisee asiat yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Yhden keskusvaalilautakunnan jäsenen niin vaatiessa, on käsiteltävä asia alistettava hallituksen ratkaistavaksi.

50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 5 Äänestyspaikkojen määrääminen Keskusvaalilautakunta määrää äänestys- ja ennakkoäänestyspaikat sekä asettaa jokaiseen äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkaan vaalilautakunnan. Mikäli äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkoja on kumpaakin korkeintaan yksi (1), toimii keskusvaalilautakunta kyseisen äänestys- ja ennakkoäänestyspaikan vaalilautakuntana. 6 Vaalilautakunta Jokaiseen vaalilautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) muuta jäsentä. Vaalilautakunnan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ei voi toimia henkilö, joka on vaalissa ehdolla. Keskusvaalilautakunnan jäsenet voivat toimia myös vaalilautakunnissa. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan sihteerin pitämään pöytäkirjaa. Vaalilautakunta on päätösvaltainen kun vähintään kolme (3) sen jäsenistä on läsnä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Mikäli vaalilautakunta ei ole jostakin toimenpiteestä yksimielinen, on asia välittömästi alistettava keskusvaalilautakunnan ratkaistavaksi. II Luku Ehdokkaiden asettaminen, vaaliliitot ja vaalirenkaat 7 Ehdokkaiden asettaminen Jokainen vaalissa vaalikelpoinen henkilö voi asettua ehdokkaaksi edustajistovaalissa toimittamalla keskusvaalilautakunnalle sen ohjeiden mukaisesti täytetyn ehdokasilmoituksen. Ehdokasilmoituksessa saa olla vain yksi ehdokas ja ehdokas voi jättää vaalissa vain yhden ehdokasilmoituksen. Ehdokasilmoituksesta tulee selvästi käydä ilmi ehdokkaaksi asettuvan koko nimi, opiskelijanumero, postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, mahdollinen vaaliliiton nimi sekä vaaliliiton asiahenkilön nimi. Ehdokasilmoituksen tulee sisältää ehdokkaan vakuutus omasta vaalikelpoisuudesta ja sen tulee olla omakätisesti allekirjoitettu. Lisäksi ehdokasilmoitukseen voidaan merkitä ehdokaslistojen yhdistelmää varten ehdokkaan nimi siten, että etunimen rinnalla tai sen sijasta käytetään etunimeä lyhennettynä. Ehdokkaan on ehdokasilmoituksessa annettava yhdelle (1) vaalissa äänioikeutetulle henkilölle valtuutus toimia asiahenkilönään. Asiahenkilöksi voidaan nimetä myös ehdokas itse. Asiahenkilölle voidaan nimetä myös varahenkilö. Ehdokkaan, joka ei ole ehdokasilmoituksessa ilmoittanut kuuluvansa vaaliliittoon, katsotaan muodostavan oma vaaliliittonsa. Ehdokas voi liittyä ainoastaan yhteen (1) vaaliliittoon tai -renkaaseen. Ehdokkaan on vakuutettava ehdokasilmoituksessa, että hän ei ole suostunut kuin enintään yhden vaaliliiton tai renkaan ehdokkaaksi. Ehdokkaalla on oikeus peruuttaa ehdokkuutensa ilmoittamalla siitä keskusvaalilautakunnalle ennen ehdokaslistan lopullista vahvistamista. 8 Vaaliliitto Kahdella (2) tai useammalla ehdokkaalla on oikeus muodostaa vaaliliitto. Vaaliliitto muodostetaan tekemällä keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukainen vaaliliittosopimus. jonka tulee olla jokaisen vaaliliittoon kuuluvan ehdokkaan asiahenkilön allekirjoittama. Vaaliliittosopimusta voi täydentää ehdokasasettelun loppuun asti. Vaaliliittosopimuksessa on lueteltava ehdokkaiden nimet sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Nimet tulevat tässä järjestyksessä ehdokaslistaan. Lisäksi sopimuksessa on annettava jollekin vaalissa äänioikeutetulle henkilölle valtuutus toimia vaaliliiton asiahenkilönä. Asiahenkilölle voidaan nimetä myös varahenkilö. Ehdokas voi liittyä ainoastaan yhteen (1) vaaliliittoon.

99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 Vaaliliitossa voi olla korkeintaan niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia. 9 Vaalirengas Kahdella (2) tai useammalla vaaliliitolla sekä yhdellä tai useammalla vaaliliittoihin kuulumattomalla ehdokkaalla on oikeus muodostaa vaalirengas. Vaalirenkaan muodostamisesta on tehtävä sopimus kuten vaaliliittoa muodostettaessa, jonka allekirjoittavat kunkin vaaliliiton asiahenkilöt. Sopimuksesta tulee selvästi käydä ilmi vaalirenkaan muodostajat ja vaalirenkaan nimi. Vaaliliitto tai vaaliliittoihin kuulumaton ehdokas voi kuulua korkeintaan yhteen (1) vaalirenkaaseen. 10 Tunnukset Vaaliliittojen ja renkaiden on merkittävä sopimuksiin käyttämänsä tunnukset ja/tai lyhenteet. III Luku Valmistelevat toimenpiteet vaalia varten 11 Vaalijulistus Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen vähintään seitsemän (7) viikkoa ennen vaaleja. Vaalijulistus on julkaistava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla. Vaalijulistuksen tulee sisältää tieto seuraavista asioista: 1. missä vaalijulistus on nähtävillä; 2. missä ja milloin vaali toimitetaan; 3. missä ja milloin keskusvaalilautakunnalle jätettäviä asiakirjoja otetaan vastaan; 4. kenet tai ketkä keskusvaalilautakunta on valtuuttanut vastaanottamaan 3. kohdan asiakirjoja; 5. missä ja milloin ehdokaslista on nähtävillä; 6. vaalimainonnan sallittu ajankohta eli sen alkamis- ja päättymispäivä. 7. päivämäärä, johon mennessä opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnäolevaksi ollakseen äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa Keskusvaalilautakunnan tulee antaa ohjeet vaalimainonnasta viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen vaalimainonnan alkamista. 12 Keskusvaalilautakunnalle jätettyjen asiakirjojen tarkastaminen ja hyväksyminen Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt ehdokasilmoitukset sekä sopimukset vaaliliitoista ja renkaista. Asiakirja, jota ei ole jätetty keskusvaalilautakunnalle määräaikana, on jätettävä käsittelemättä ja tarkastamatta. Oleellisesti puutteellisesta tai virheellisestä asiakirjasta tulee huomauttaa asiakirjasta vastaavalle ehdokkaalle tai asiahenkilölle. Ehdokkaalle tai asiahenkilölle on varattava kohtuullinen aika kolme arkipäivää aikaa korjata havaittu puute tai virhe. Asianmukaisesti korjatut asiakirjat ja määräajassa toimitetut asiakirjat, joista keskusvaalilautakunta ei ole huomauttanut, on hyväksyttävä. 13 Ehdokaslista Mikäli ehdokkaita on hyväksytty otettavaksi ehdokaslistaan yhtä monta tai vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään 39 :n mukaisesti. Jos ehdokkaita on hyväksytty useampia kuin vaalissa on valittavia, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokaslista. Ehdokaslista laaditaan siten, että ensimmäisiksi tulevat vaalirenkaisiin ja vaaliliittoihin kuulumattomat ehdokkaat aakkosjärjestyksessä, sen jälkeen tulevat vaalirenkaat ja niihin kuulumattomat vaaliliitot arvonnan osoittamassa järjestyksessä. Vaalirenkaissa olevat vaaliliittoihin kuulumattomat ehdokkaat on asetettava vaalirenkaan alkuun aakkosjärjestyksessä. vaalirenkaiden ja niihin kuulumattomien vaaliliittojen keskinäinen järjestys arvotaan. Vaalirenkaisiin ja vaaliliittoihin kuuluvat ehdokkaat asetetaan niistä

148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 tehtyjen sopimusten määräämään järjestykseen. Tämän jälkeen ehdokkaat numeroidaan käyttäen juoksevaa numerointia numerosta kaksi (2) alkaen. Ehdokaslistaan merkitään vaalirenkaiden ja liittojen tunnukset sekä ehdokkaiden nimet ja numerot. Vaalirenkaan otsikoksi merkitään vaalirengas ja vaaliliiton otsikoksi vaaliliitto. Listasta on käytävä ilmi mitä vaalia varten se on laadittu. Ehdokaslista on asetettava nähtäväksi vähintään kahta (2) viikkoa ennen vaalia ainakin ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle. Äänioikeutettujen on viimeistään kymmenen (10) vuorokautta ennen vaalia tehtävä mahdolliset ehdokaslistaa koskevat korjauspyynnöt, jotka keskusvaalilautakunnan on ratkaistava ilman aiheetonta viivytystä. 14 Äänestysliput Keskusvaalilautakunnan tulee hankkia vaalissa käytettävät äänestysliput. Äänestyslipusta on selkeästi käytävä ilmi, mihin vaaliin se on tarkoitettu. Lisäksi äänestyslipussa tulee olla kohta äänestäjän kannattaman ehdokkaan numeron merkitsemistä varten. 15 Sääntöjen rikkominen Keskusvaalilautakunta määrää rangaistukset ehdokkaille, vaaliliitoille ja vaalirenkaille sääntöjen sekä keskusvaalilautakunnan antamien määräysten rikkomisesta. Käytettävien rangaistuskeinojen suuntaviivat on määritettävä ennen mainostusajan alkamista. Keskusvaalilautakunnalla on oikeus sulkea ehdokas pois vaalista vaalivilpin tai keskusvaalilautakunnan määräysten törkeän rikkomisen johdosta. Keskusvaalilautakunnan käytössä olevat rangaistusmuodot ovat seuraavat: 1. kirjallinen varoitus; 2. ehdokkaan, vaaliliiton tai renkaan vaalimainontaa koskevat rajoitukset; 3. vaaleista poissulkeminen. 16 Muut määräykset Keskusvaalilautakunta voi vaalin kuluessa täydentää antamiaan määräyksiä. IV Luku Sähköinen vaali 17 Sähköisen vaalin järjestäminen Äänestys edustajistovaaleissa suoritetaan sähköisenä. Vaali voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain sähköisenä uurnavaalina keskusvaalilautakunnan esityksestä ja edustajiston päätöksellä. Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä sekä menettelytavoista poikkeustilanteissa. 18 Vaalijärjestelmän vaatimukset Käytettävän vaalijärjestelmän tulee toteuttaa seuraavat ehdot: 1. vaalijärjestelmän tietoturvan taso on riittävä; 2. äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan uskottavasti ennen äänestämistä; 3. äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään tiettyyn annettuun ääneen; 4. äänestäjä voi käyttää äänioikeuttaan ainoastaan kerran; 5. vaalijärjestelmään tulee voida suorittaa annettujen äänten ja laskennan tarkistus kuitenkaan äänestyssalaisuutta vaarantamatta; 6. vaalijärjestelmä perustuu avoimeen lähdekoodiin. Sähköiselle vaalijärjestelmälle suoritetaan tietoturvatarkastus, jonka toimittaa keskusvaalilautakunnan nimeämä riippumaton taho. Tämän tahon voi nimetä myös edustajisto noudattaen samoja säännöksiä kuin keskusvaalilautakuntaa nimettäessä.

194 195 196 197 198 199 200 19 Sähköisen vaalin valvominen Keskusvaalilautakunnan nimeämät henkilöt, jotka eivät ole ehdolla vaalissa, valvovat sähköistä vaalia keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaisesti. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa vaalijärjestelmän toimivuus ja ehkäistä vaalivilppiä. 20 Muut sähköistä vaalia koskevat määräykset Muutoin sähköisessä vaalissa noudatetaan soveltuvilta osin mitä tämän vaalijärjestyksen VI luvussa todetaan vaalitoimituksesta uurnavaalilla. 201 V Vaalitoimitus uurnavaalilla 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 21 Ennakkoäänestyksen käyttäminen Uurnavaaliin voi osallistua myös ennakolta. Uurnavaalin ennakkoäänestyksen ajankohdan ja pituuden päättää keskusvaalilautakunta, kuitenkin niin, että ennakkoäänestys on mahdollista vähintään kahtena arkipäivänä. Ennakkoäänestys toteutetaan kahtena (2) peräkkäisenä arkipäivänä viimeistään vaalia edeltävällä viikolla. Ennakkoäänestys voidaan keskusvaalilautakunnan päätöksellä toteuttaa kokonaan tai osittain sähköisenä. 22 Äänestäminen Jokaisella äänioikeutetulla on oikeus äänestää ennakolta. Ennakkoäänestyksessä noudatetaan muutoin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä. 23 Ennakkoäänten laskeminen Keskusvaalilautakunnan on ennakkoäänestyksen päätyttyä huolehdittava siitä, että ennakkoäänestyksessä käytetyt vaaliuurnat säilytetään lukitussa paikassa ja avataan vasta varsinaisen ääntenlaskun yhteydessä. 24 Äänestyspaikkojen määrääminen Mikäli edustajisto keskusvaalilautakunnan esityksestä päättää äänestyksen järjestämisestä uurnavaalilla, tulee keskusvaalilautakunnan määrätä äänestys- ja ennakkoäänestyspaikat sekä asettaa jokaiseen äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkaan vaalilautakunta. Mikäli äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkoja on kumpaakin korkeintaan yksi (1), toimii keskusvaalilautakunta kyseisen äänestys- ja ennakkoäänestyspaikan vaalilautakuntana. 25 Vaalilautakunta Jokaiseen vaalilautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) muuta jäsentä. Vaalilautakunnan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ei voi toimia henkilö, joka on vaalissa ehdolla. Keskusvaalilautakunnan jäsenet voivat toimia myös vaalilautakunnissa. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan sihteerin pitämään pöytäkirjaa. Vaalilautakunta on päätösvaltainen kun vähintään kolme (3) sen jäsenistä on läsnä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Mikäli vaalilautakunta ei ole jostakin toimenpiteestä yksimielinen, on asia välittömästi alistettava keskusvaalilautakunnan ratkaistavaksi. 26 Vaalitoimitukseen kokoontuminen Vaalin toimittamista varten kokoontuvat keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan kutsusta. Ennen vaalitoimituksen alkamista on vaalilautakunnan valittava keskuudestaan sihteeri ja keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalilautakunnalle riittävästi ehdokaslistoja, äänestyskoppeja, vaaliuurnia ja luvultaan laskettu määrä äänestyslippuja.

238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 Vaalilautakunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaisesti. 27 Vaalitoimituksen aloittaminen Vaalitoimituksen alkaessa vähintään kolmen (3) vaalilautakunnan jäsenen ja ensimmäisen äänestäjän on todettava äänestyksessä käytettävä vaaliuurna tyhjäksi. Äänestyspäivinä on vaaliuurna suljettava äänestyksen jälkeen siten, että sinne ei voi tiputtaa äänestyslippua kannessa olevia sinettejä murtamatta. Sinetöinnin suorittaa vähintään kolme (3) vaalilautakunnan jäsentä. Äänestyksen alkaessa toisena äänestyspäivänä vähintään kolmen (3) vaalilautakunnan jäsenen on todettava vaaliuurna sinetöidyksi, minkä jälkeen sinetit voidaan murtaa. 28 Vaalilautakunnan läsnäolo Vaalitoimituksen aikana on vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja ainakin kahden (2) muun jäsenen oltava läsnä äänestyspaikalla. 29 Vaalitoimituksen rauhoittaminen Vaalilautakunnan on valvottava, ettei äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä tapahdu minkäänlaista häirintää tai vaalimainontaa. Vaalilautakunta ei saa antaa muille kuin vaalitoimitsijoille tietoja siitä, ketkä ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Vaalilautakunnan on pyynnöstä annettava äänioikeutetuille tietoja vaaliin liittyvistä määräyksistä. Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalilautakunta antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja vaalitoimituksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi. 30 Vaalisalaisuus Äänestyspaikalla ja jokaisessa äänestyskopissa on oltava nähtävillä riittävä määrä ehdokaslistoja. Vaalilautakunnan on huolehdittava, että äänioikeutettu voi tehdä merkintänsä äänestyslippuun vaalisalaisuuden säilyttäen. Äänestyskopissa on oltava saatavilla äänestysohjeet sekä tarpeellisia apuneuvoja. 31 Äänestysliput Keskusvaalilautakunnan tulee hankkia vaalissa käytettävät äänestysliput. Äänestyslipusta on selkeästi käytävä ilmi, mihin vaaliin se on tarkoitettu. Lisäksi äänestyslipussa tulee olla kohta äänestäjän kannattaman ehdokkaan numeron merkitsemistä varten. 32 Ilmoittautuminen ja äänestyslippujen jakaminen Äänioikeutetun, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta antaa äänestyslipun äänioikeutetulle todettuaan tämän äänioikeuden vaaliluettelosta vaalijärjestyksen 3 :n mukaan ja tekee merkinnän vaaliluetteloon äänestyslipun antamisesta. Vaalilautakunnan on tarkoin pidettävä huolta siitä, ettei äänestyslippua anneta muulle kuin äänioikeutetulle. 33 Äänestyslipun käyttö Äänioikeutetun on merkittävä äänestyslipussa olevaan paikkaan sen ehdokkaan numero, jota hän tahtoo äänestää. Äänestyslippuun ei saa tehdä muita merkintöjä. Jos äänioikeutettu haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalilautakunnalta annettuaan takaisin entisen äänestyslippunsa, joka vaalilautakunnan on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä avaamattomana.

284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 34 Äänestyslipun leimaaminen Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuun on äänioikeutetun vietävä se kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi. Äänioikeutetun on tämän jälkeen pantava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan. 35 Äänioikeuden käyttö Äänioikeutettu on käyttänyt äänioikeutensa kun hän on laittanut leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan. Vaalilautakunta tekee merkinnän vaaliluetteloon äänioikeuden käyttämisestä. 36 Äänioikeutetun avustaja Äänioikeutettu saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa henkilöä. Avustaja ei saa olla ehdokkaana vaalissa. Avustaja on velvollinen täyttämään tunnollisesti äänioikeutetun tahdon ja pitämään salassa äänestyksessä saamansa tiedot. 37 Vaalitoimituksen päättäminen Kaikilla niillä äänioikeutetuilla, jotka ovat ennen äänestysajan päättymistä tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus sinä päivänä käyttää äänioikeuttaan ennen kuin vaalitoimitus vaalipäivän päättyessä keskeytetään tai lopetetaan. 38 Muut määräykset Keskusvaalilautakunnan on koko vaalitoimituksen ajan oltava vaalilautakuntien tavoitettavissa. Keskusvaalilautakunnan on ratkaistava asiat, joista vaalilautakunta ei ole päässyt yksimielisyyteen, annettava niille ohjeita, valvottava vaalin yleistä kulkua sekä valvottava sitä, että vaalilautakunnat noudattavat yhtäläisiä ohjeita. VII Luku Ääntenlasku ja vaalituloksen määrääminen 39 Edustajiston muodostaminen ilman vaaleja Jos ehdokaslistaan on hyväksytty yhtä monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia, ei vaalitoimitusta järjestetä vaan keskusvaalilautakunta julistaa nämä ehdokkaat valituiksi. Jos ehdokaslistaan on hyväksytty vähemmän ehdokkaita kuin vaalissa on valittavia, ei vaalitoimitusta järjestetä vaan keskusvaalilautakunta julistaa nämä ehdokkaat valituiksi ja järjestää täydennysvaalin tätä vaalijärjestystä soveltaen. 40 Ääntenlaskenta Sähköisen vaalin ollessa kyseessä vaalien tulos lasketaan koneellisesti. Tulosten laskenta suoritetaan samalla laskentatavalla kuin uurnavaalissakin. Uurnavaalien ollessa kyseessä keskusvaalilautakunta kokoontuu toisena äänestyspäivänä ennakkoäänten laskemista ja vaalilautakuntien ääntenlaskennan valvomista varten. Kukin vaalilautakunta toimittaa äänestyspaikan ääntenlaskennan vaalitoimituksen päätyttyä. Ääntenlaskenta voidaan aloittaa aikaisintaan vaalitoimituksen päätyttyä toisena äänestyspäivänä. Ääntenlaskennan aikana paikalla pitää olla vähintään kolme (3) vaalilautakunnan jäsentä. Ääntenlaskenta suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. lasketaan vaaliluettelon mukaan äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä; 2. otetaan äänestysliput uurnista ja lasketaan niiden lukumäärä aukaisematta; 3. avataan äänestysliput, tarkastetaan ne ja erotetaan tyhjät sekä 41 41 :n mukaan mitättömät äänestysliput omiksi ryhmikseen; 4. järjestetään jäljellä olevat liput siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput laitetaan eri ryhmäksi; 5. lasketaan lippujen lukumäärät ryhmittäin.

331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 Vaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään kohdissa 1, 2 ja 5 mainitut lukumäärät sekä kunkin mitättömäksi julistetun lipun osalta mitättömyyden syy. Kaikki äänestysliput sekä vaalilautakunnan puheenjohtajan ja läsnä olevien jäsenten allekirjoittama pöytäkirja on tämän jälkeen lukittuun uurnaan suljettuina viipymättä toimitettava keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunta tarkistaa vaalilautakuntien pöytäkirjat ja niihin otetut laskelmat. 41 Uurnavaalin äänestyslipun mitättömyys Äänestyslippu on mitätön, jos: 1. se ei ole vaalilautakunnalta saatu; 2. se ei ole asianmukaisesti leimattu; 3. ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei siitä täysin selvästi ilmene, mitä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut; 4. siihen on tehty selvästi asiaankuulumattomia merkintöjä; 5. se on 33 2. momentin mukaisesti mitätöity vaalitoimituksen aikana. 42 Vaaliliittojen ja vaalirenkaiden ääntenlaskenta Vaaliliittojen ja renkaiden ääntenlaskennan suorittaa keskusvaalilautakunta. Ääntenlaskentakokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki keskusvaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat. Ääntenlaskennassa huomioidaan ainoastaan vaalissa kannatusta saaneet ehdokkaat. Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen merkitään vertausluvuksi eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) ja niin edelleen. Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, näin saatu vertausluku on lopullinen vertausluku. Vaalirenkaassa järjestetään vaaliliittoihin kuuluvat ehdokkaat 3. momentin mukaan saatujen vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen määrää arpa. Tämän jälkeen vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle merkitään lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) ja niin edelleen. 43 Ehdokkaiden asettaminen järjestykseen vertausluvun mukaan Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuksien mukaan. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen määrää henkilökohtainen äänimäärä ja sen ollessa sama arpa. Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneesta lähtien niin monta kuin vaalissa on valittavia ja loput ehdokkaat varajäseniksi. 44 Tarkastuslaskenta Keskusvaalilautakunnan on aloitettava äänten tarkastuslaskenta aikaisintaan yhden (1) vuorokauden ja viimeistään neljän (4) vuorokauden kuluttua ääntenlaskennan päättymisestä. Tarkastuslaskennan jälkeen keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen. Tarkastuslaskennasta pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki keskusvaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat. 45 Edustajiston täydentäminen Jos joku edustajiston jäsen eroaa, menettää vaalikelpoisuutensa tai on estynyt tai esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä, edustajiston puheenjohtaja kutsuu hänen tilalleen varajäsenen vertausluvun mukaisessa järjestyksessä samasta vaaliliitosta tai, ellei tämä ole mahdollista, samasta vaalirenkaasta.

378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 VIII Luku Vaalin tulos ja valittaminen 46 Tuloksen julkistaminen Vaalin tulos julkistetaan ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla välittömästi ääntenlaskennan jälkeen. Keskusvaalilautakunnan vahvistama vaalitulos julkaistaan niin ikään ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla. 47 Päätöksestä valittaminen Ylioppilaskunnan jäsen saa valittaa vaalilautakunnan toimenpiteestä tai päätöksestä ennen vaalitoimituksen päättymistä keskusvaalilautakunnalle, jonka on ratkaistava valitus viipymättä. Keskusvaalilautakunnan päätöksestä, joka koskee valitusta vaalilautakunnan päätöksestä tai vaalilautakunnan sille alistamasta asiasta, ei voi valittaa. Keskusvaalilautakunnan muusta kuin 1. momentissa tarkoitetusta päätöksestä voi valittaa kuten ylioppilaskunnan säännöissä määrätään. Päätöksestä, joka on luonteeltaan yksinomaan valmistelua tai toimeenpanoa, ei kuitenkaan saa valittaa. 48 Asiakirjat ja äänestysliput Vaalissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on säilytettävä lukitussa paikassa kunnes 47 :ssä tarkoitetut mahdolliset valitukset on ratkaistu. Tämän jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon. Vaalissa käytettyjä äänestyslippuja säilytetään ylioppilaskunnan arkistossa vähintään siihen asti, että vaalissa valittua edustajistoa seuraava edustajisto on valittu. Tämän jälkeen äänestysliput voidaan hävittää. IX Luku Ylimääräiset edustajistovaalit 49 Sovellusala Tämän luvun määräyksiä sovelletaan, mikäli edustajisto päättää sääntöjen 10 mukaisesti hajottaa itsensä. 50 Vaalijärjestyksen soveltaminen Ylimääräisissä edustajistovaaleissa sovelletaan tämän vaalijärjestyksen määräyksiä, ellei tässä luvussa toisin määrätä. 51 Keskusvaalilautakunnan asettaminen Keskusvaalilautakunta on asetettava 4 :n määräyksiä noudattaen 14 vuorokauden kuluessa edustajiston hajottamisesta. 52 Vaalijulistus Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen viimeistään 30 vuorokautta ennen vaaleja. X Luku Erinäisiä määräyksiä 53 Vilppiin syyllistyminen Jos ehdokas syyllistyy rikoslain (39/1889) 14 luvun mukaisen vaalirikoksen, vaalilahjonnan, vilpillisen äänestämisen tai vaalituloksen vääristämisen tunnusmerkit täyttävään tekoon, tulee keskusvaalilautakunnan todeta ehdokkaan menettäneen vaalikelpoisuutensa. Jos vaaliliiton asiahenkilö tai varahenkilö syyllistyy vaalirikoksen, vaalilahjonnan, vilpillisen äänestämisen tai vaalituloksen vääristämisen tunnusmerkit täyttävään tekoon, tulee keskusvaalilautakunnan erottaa asiahenkilö tai varahenkilö tehtävästään. Jos joku esiintyy ehdokkaana tai vaaliliiton tai renkaan asiahenkilönä kahdessa tai useammassa vaaliliitossa tai -renkaassa, keskusvaalilautakunta tulee poistamaan hänet niistä kaikista, ja mikäli kysymyksessä on ehdokas, hylkää hänen ehdokkuutensa.

424 425 426 427 428 429 430 54 Vaalijärjestyksen muuttaminen ja voimaantulo Tämän vaalijärjestyksen muuttamisesta voidaan päättää edustajiston kokouksessa enemmistöllä läsnä olevien edustajiston jäsenten äänistä. Tätä vaalijärjestystä sovelletaan sen voimaantulon jälkeen pidettäviin edustajistovaaleihin. Edustajisto on hyväksynyt tämän vaalijärjestyksen kokouksessaan 2/2011 16.3.2011 ja siihen tehdyt muutokset kokouksessaan 13/2016 15.12.2016.