Edustajiston hyväksymä Vaalijärjestys Ylioppilaskunnan vaalit 1 Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa valitaan edustajiston jäsenet siten

Transkriptio

1 Edustajiston hyväksymä Vaalijärjestys Ylioppilaskunnan vaalit 1 Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa valitaan edustajiston jäsenet siten kuin tässä vaalijärjestyksessä määrätään. Ylioppilaskunnan vaalit toimitetaan joka toinen vuosi loka-marraskuussa keskusvaalilautakunnan tarkemmin määräämänä aikana. Vaalissa voi äänestää myös ennakolta. Vaalitapa 2 Ylioppilaskunnan vaaleissa noudatetaan salaista, välitöntä ja suhteellista vaalitapaa. Äänioikeus 3 Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella, henkilökohtaisesti läsnä olevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Ollakseen äänioikeutettu henkilön on ilmoittauduttava läsnä olevaksi viimeistään 21 päivää ennen vaalien varsinaista äänestyspäivää. Äänioikeus todetaan yliopiston laatimasta vaaliluettelosta, johon tehdään merkintä äänioikeuden käyttämisestä. Jos äänioikeus ei käy selville vaaliluettelosta, vaalilautakunta toteaa äänioikeuden yliopiston opiskelijarekisterin antamasta todistuksesta. Vaaliluetteloon sekä yliopiston opiskelijarekisterin antamaan todistukseen on tällöin tehtävä merkintä äänioikeuden käyttämisestä. Ylioppilaskunnan vaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yksi ääni. Keskusvaalilautakunta 4 Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee vaalivuodeksi vaalien toimittamista varten keskusvaalilautakunnan helmikuun loppuun mennessä, jonka puheenjohtajana toimii edustajiston puheenjohtaja ja hänen varallaan edustajiston I tai II varapuheenjohtaja, mainitussa järjestyksessä. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu lisäksi kuusi (6) ylioppilaskunnan äänioikeutettua jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Keskusvaalilautakuntaan ei saa kuulua vaaliliiton vaaliasioitsija tai hänen varallaan oleva henkilö. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen (3) muun jäsenen läsnäollessa. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet saavat tehtävistään edustajiston talousarviossa määräämän palkkion. Vaalilautakunta 5 Keskusvaalilautakunta määrää riittävästi äänestyspaikkoja. Äänestyspaikkaan keskusvaalilautakunta asettaa tarvittaessa vaalilautakunnan. Vaalilautakunnan puheenjohtajana toimii keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen. Hänen lisäkseen vaalilautakuntaan valitaan kolme (3) muuta jäsentä sekä kolme (3) varajäsentä. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin, joka pitää pöytäkirjaa. Vaalilautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi vaalilautakunnan jäsentä on läsnä Ehdokas 6 Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen äänioikeutettu, jollei ylioppilaskunnan pääsäännön 12 :ssä toisin määrätä. Vaalijärjestelyihin palkattava projektityöntekijä ei ole vaalikelpoinen.

2 Ehdokkaaksi haluava ylioppilaskunnan jäsen ilmoittaa ehdokkaaksi asettumisestaan keskusvaalilautakunnalle käyttäen ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan tarkoitukseen vahvistamaa lomaketta. Ehdokkaaksi asettuvan on omakätisesti allekirjoitettava ehdokasilmoitus. Ehdokasilmoituksessa tulee olla kaksi (2) todistajaa, vaaliasioitsija ei voi olla todistajana ehdokasilmoituksessa. Vaaliliitto 7 Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi siten, että vaaliliiton tunnus ja nimi merkitään ehdokasilmoitukseen. Vaaliliiton muodostaminen tapahtuu siten, että vaaliliiton muodostavat ehdokkaat antavat ehdokasilmoituksessa jollekin äänioikeutetulle ylioppilaskunnan jäsenelle valtuutuksen toimia vaaliliiton vaaliasioitsijana ja toiselle jäsenelle hänen varahenkilönään. Vaaliliiton vaaliasioitsijan tulee antaa keskusvaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella yhteenveto vaaliliiton ehdokkaista. Vaaliasioitsijan on omakätisesti allekirjoitettava lomake. Vaaliliittoon saa kuulua enintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita kuin mitä on ylioppilaskunnan pääsäännön 12 :ssä määrätty edustajiston kooksi. Ehdokas voi olla jäsenenä vain yhdessä vaaliliitossa. Jos joku esiintyy ehdokkaana tai vaaliliiton vaaliasioitsijana kahdessa tai useammassa vaaliliitossa, keskusvaalilautakunnan on poistettava hänet niistä kaikista, ja mikäli kysymyksessä on ehdokas, hylättävä hänen ehdokkuutensa. Vaalirengas 8 Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on oikeus yhtyä vaalirenkaaksi. Sama oikeus on vaaliliitolla ja ehdokkaalla sekä kahdella tai useammalla vaaliliitolla ja ehdokkaalla. Vaalirenkaaksi yhtyvät antavat keskusvaalilautakunnalle sopimuskirjan käyttäen keskusvaalilautakunnan tarkoitukseen vahvistamaa lomaketta. Sopimuskirjassa on mainittava vaalirenkaan tunnus ja siihen yhtyvien tunnukset ja nimet. Sopimuskirja on vaaliliittojen vaaliasioitsijoiden ja niihin kuulumattomien ehdokkaiden omakätisesti allekirjoitettava. Vaaliasiakirjat 9 Vaaliasiakirjojen jakelun suorittaa keskusvaalilautakunta. Vaaliasiakirjojen jakelu on aloitettava viimeistään neljäkymmentä (40) päivää ennen vaaleja. Keskusvaalilautakunnan tulee vähintään neljäkymmentä (40) päivää ennen vaaleja ilmoittaa ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja, mikäli mahdollista, ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä sekä verkkosivuilla paikka, missä keskusvaalilautakunnalle jätettävät asiakirjat vastaanotetaan. Keskusvaalilautakunta julkaisee samalla vahvistamansa ohjeet ja rajoitukset vaalimainonnalle edellä mainitulla tavalla. Vaaliasiakirjat on päivättävä, varustettava nimikirjoitusten selvennyksillä ja toimitettava ehdokkaiden tai asiamiesten toimesta joko henkilökohtaisesti tai postitse kirjattuina lähetyksinä keskusvaalilautakunnalle viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen vaalien alkua. Vaaliasiakirjojen tarkistus 10 Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt 6, 7 ja 8 :ssä mainitut asiakirjat sekä hyväksyy ehdokaslistojen yhdistelmään otettaviksi ne ehdokkaat, vaaliliitot ja vaalirenkaat, joita koskevat asiakirjat on oikein laadittu ja määräajassa lautakunnalle jätetty. Päiväyksen tai nimikirjoituksen selvennyksen puuttuessa jää asiakirjan hylkääminen keskusvaalilautakunnan harkintaan. Jos suoritetussa tarkastuksessa havaitaan, että ehdokasta ei voida hyväksyä vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen, on keskusvaalilautakunnan varattava ehdokkaalle mahdollisuus peruuttaa pyyntönsä saada itsensä ehdokasyhdistelmään tai selvittää asiakirjoissa oleva virhe, paitsi milloin kysymys on 7 :ssä tarkoitetusta hylkäämisestä. Peruutuspyyntö on

3 tehtävä kirjallisesti ja se on ehdokkaan omakätisesti allekirjoitettava. Keskusvaalilautakunta antaa virheellisistä asiakirjoista huomautuksen vaaliasioitsijoille ja varaa mahdollisuuden tehdä kirjallisen ehdotuksen asian oikaisemiseksi. Huomautus voidaan toimittaa postitse tai sähköpostin kautta ehdokkaan tai vaaliliiton vaaliasioitsijan antamaan osoitteeseen. Huomautus tulee lähettää viimeistään toisena arkipäivänä keskusvaalilautakunnan kokouksesta lukien. Ehdokkailla ja vaaliasioitsijoilla, joille keskusvaalilautakunta on antanut huomautuksen, on oikeus kahdeksan arkipäivän kuluessa 10 3 momentissa mainitusta keskusvaalilautakunnan toimittamasta huomautuksesta tehdä oikaisu keskusvaalilautakunnalle. Jos huomautuksesta johtuvaa oikaisua ei tehdä määräajassa, eikä huomautuksen kohteena oleva virhe ole vähäinen, keskusvaalilautakunnan tulee jättää ehdokasilmoitus, vaaliliiton muodostamisilmoitus tai vaalirenkaan muodostamisilmoitus huomioon ottamatta. Ehdokkuudesta luopuminen 11 Jos ehdokas pätevän syyn takia on tullut esteelliseksi tai haluaa luopua ehdokkuudesta sen jälkeen kun ehdokasilmoitukset on jätetty keskusvaalilautakunnalle, on luopumisesta tehtävä kirjallinen ilmoitus keskusvaalilautakunnalle, joka niin päätettyään voi poistaa ehdokkaan nimen ehdokasyhdistelmästä. Ehdokasyhdistelmä 12 Jos vaalia varten on hyväksytty niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna, vaan keskusvaalilautakunta menettelee niin kuin jäljempänä 27 :n 1 momentissa määrätään. Jos ehdokkaita on hyväksytty vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään niin kuin 27 :n 2 momentissa määrätään. Jos vaalia varten on hyväksytty useampia ehdokkaita kuin vaalissa on valittavia, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokasyhdistelmä. Edellämainittujen vaalirenkaiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys määrätään arvalla ja näiden ulkopuolelle jääneet ehdokkaat otetaan yhdistelmään viimeisinä aakkosjärjestyksessä. Ehdokasyhdistelmään otetaan hyväksytyt niin järjestettyinä, että samaan vaalirenkaaseen kuuluvien vaaliliitot ja siihen mahdollisesti yhtyneet ehdokkaat yhdistetään numerojärjestyksessä yhteisen otsakkeen alle ja erotetaan muista ehdokkaista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokkaat kuuluvat kuhunkin vaalirenkaaseen. Samalla tavoin yhdistetään vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokkaat. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunta varustaa ehdokkaat juoksevilla järjestysnumeroilla alkaen arvonnassa ensimmäiseksi tulleesta vaaliliitosta tai vaalirenkaasta. Numerointi aloitetaan numerosta kaksi (2). Ehdokkaat numeroidaan vaaliliiton ja vaalirenkaan sisällä siinä järjestyksessä kuin ne on keskusvaalilautakunnalle jätetty. Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton otsakkeeksi on merkittävä vaaliliitto ja vaalirenkaan otsakkeeksi sana vaalirengas. Vaaliliittoon kuuluvat ehdokkaat varustetaan vaaliliiton mahdollisella tunnuksella. Yhdistelmässä on mainittava, mitä vaalia varten se on laadittu. Yhdistelmä on heti, kun keskusvaalilautakunta on sen vahvistanut, kuitenkin viimeistään neljätoista (14) päivää ennen vaalien suorittamista, saatettava äänioikeutettujen tietoon julkaisemalla se ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja, mikäli mahdollista, ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä sekä verkkosivuilla. Äänestyslippu 13 Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja hankittava vaalissa käytettävät äänestysliput. Äänestyslipuissa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaalissa sitä käytetään, sekä ympyrä

4 äänestäjän kannattaman ehdokkaan numeron merkitsemistä varten. Vaalien ajankohta 14 Keskusvaalilautakunta määrää vaalitilaisuuden ajan. Vaalit toimitetaan kahtena peräkkäisenä arkipäivänä keskusvaalilautakunnan määräämissä äänestyspaikoissa. Vaalipäivinä vaalitilaisuuden tulee kestää vähintään kahdessa äänestyspaikassa yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan (8) tuntia. Vaalitilaisuuden aika ja äänestyspaikat on tiedotettava äänioikeutetuille vähintään neljäkymmentä (40) päivää ennen vaalitilaisuutta 9 :n 2 momentissa määrätyllä tavalla. Vaalitilaisuuden peruuttamisesta 12 :n1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa on tiedotettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen vaalitilaisuutta 12 :n 7 momentin mukaisesti. Vaalitoimitus 15 Jokainen vaaliliitto nimeää jokaista alkavaa kymmentä ehdokastaan kohden kaksi edustajaa toimimaan vaalien teknisinä avustajina. Avustajat nimetään vaaliliiton perustamisasiakirjan jättämisen yhteydessä. Mikäli keskusvaalilautakunta on asettanut vaalilautakunnan, on tämän ennen vaalitoimituksen alkamista suoritettava 5 :n 3 momentissa mainitut vaalit ja keskusvaalilautakunnan on toimitettava sille riittävästi ehdokasyhdistelmiä sekä luvultaan laskettu määrä äänestyslippuja. Ennen äänestyksen alkua on keskusvaalilautakunnan tai vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden (1) muun jäsenen todettava, että vaaliuurna on tyhjä ja sen jälkeen suljettava uurna sinetillä. Tästä on tehtävä merkintä vaalilautakunnan pöytäkirjaan. Vaaliuurnaa ei saa avata sen jälkeen, kun se on vaalitoimituksen alkaessa suljettu ennen kuin äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan ääniä. Vähintään yhden keskusvaalilautakunnan tai vaalilautakunnan jäsenen on oltava äänestyspaikalla valvomassa vaalien sääntöjenmukaista toimittamista. Vaalitoimitsijoiden on valvottava, ettei äänestyspaikalla pidetä puheita, julkipanna tai jaeta painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia, eikä muutoinkaan vaikuteta tai yritetä vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalitoimitsija antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi. Joka väkivallalla tai uhkauksella vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumiseen voidaan sulkea pois vaaleista keskusvaalilautakunnan päätöksellä. Joka lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä tai luovuttamaan äänensä toisen käyttöön taikka vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä tai äänensä luovuttamisesta toisen käyttöön suljetaan pois vaaleista keskusvaalilautakunnan päätöksellä. Vaalitoimitsijat eivät saa vaalin aikana antaa sivullisille tietoja siitä, ketkä ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Vaalitoimitsijoiden on pyynnöstä annettava äänioikeutetuille tietoja tämän vaalijärjestyksen määräyksistä. 16 Äänestäjän, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava äänestyspaikan vaalitoimitsijoille ja osoitettava henkilöllisyytensä. Henkilöllisyys voidaan osoittaa opiskelijakortilla tai valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetulla

5 henkilöllisyystodistuksella. Vaalitoimitsijoiden on tarkoin pidettävä huolta, ettei äänestyslippua anneta muulle kuin äänioikeutetulle tai 17 : ssä mainitulle äänioikeutetun valitsemalle avustajalle. Ilman äänioikeutta, toisen nimissä tai useamman kuin yhden kerran äänestäminen on kiellettyä vaalista poissulkemisen uhalla. Tällaisissa vaalivilppitilanteissa poissulkemisen ratkaisee keskusvaalilautakunta. 17 Äänestäjän on merkittävä äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota hän tahtoo äänestää. Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä. Jos äänestäjä haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalitoimitsijalta annettuaan takaisin entisen lippunsa, joka on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä suljetussa kirjekuoressa siten, että vaalisalaisuus ei rikkoudu. Keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakuntien on pidettävä kirjaa äänestyslipuista. Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuun äänestäjän on vietävä se kokoontaitettuna vaalitoimitsijalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen pantava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan. Tällöin katsotaan äänestäjän käyttäneen äänioikeutensa. Vaalitoimitsijoiden on pidettävä luetteloa, johon tehdään merkintä äänestyslipun antamisesta ja äänioikeuden käyttämisestä. Äänioikeutettu saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa avustajaa, joka on velvollinen täyttämään tunnollisesti äänioikeutetun tahdon ja pitämään salassa äänestyksessä saamansa tiedot. Avustaja ei voi olla ehdokkaana vaalissa. Avustajan käyttämisestä on tehtävä merkintä vaalilautakunnan pitämään pöytäkirjaan, johon merkitään myös avustajan henkilöllisyys. Kaikilla niillä äänioikeutetuilla, jotka ovat ennen äänestysajan päättymistä tulleet äänestyspaikalle odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus sinä päivänä käyttää äänioikeuttaan ennen kuin vaalitoimitus vaalipäivän päättyessä keskeytetään tai lopetetaan. 18 Äänestyksen päättyessä ensimmäisenä vaalipäivänä on vaaliuurna suljettava keskusvaalilautakunnan tai vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen toimesta sinetillä siten, että sinettiä murtamatta siihen ei voida pudottaa äänestyslippuja, ja pantava varmaan talteen. Äänestyksen alkaessa toisena äänestyspäivänä samojen henkilöiden on vaalitoimitusta jatkettaessa ennen sinetin poistamista tarkastettava, että se on ehjä. Vasta kun tästä on tehty merkintä pöytäkirjaan, vaalilautakunta saa murtaa sinetin. 19 Keskusvaalilautakunnan on koko vaalitoimituksen ajan oltava vaalilautakuntien tavoitettavissa, valvottava vaalien yleistä kulkua, pidettävä silmällä, että vaalilautakunnat noudattavat yhtäläisiä menettelytapoja, sekä annettava niille ohjeita. Jos vaalilautakunta ei ole jostakin toimenpiteestä yksimielinen, on sen heti alistettava asia keskusvaalilautakunnan ratkaistavaksi. Keskusvaalilautakunnan on välittömästi kokoonnuttava ratkaisemaan asiat, joista vaalilautakunta ei ole päässyt yksimielisyyteen. Ennakkoäänestys 20 Äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen saa äänestää ennakolta niin kuin tässä vaalijärjestyksessä määrätään. Ennakkoäänestys voidaan järjestää myös pelkästään sähköisesti. Ennakkoäänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä. 21 Ennakkoäänestys ylioppilaskunnan vaaleissa järjestetään enintään 12 vuorokautta ennen

6 varsinaista vaalia keskusvaalilautakunnan määrääminä vähintään kahtena ja enintään viitenä arkipäivänä ehdokasyhdistelmän julkistamisen jälkeen. Keskusvaalilautakunta määrää riittävästi ennakkoäänestyspaikkoja. Vähintään yhtenä ennakkoäänestyspäivistä äänestyksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan (8) tuntia. Keskusvaalilautakunta voi järjestää 1. momentin estämättä ennakkoäänestyksen myös kestoltaan lyhyempänä ajanjaksona muissa äänestyspaikoissa mikäli ennakkoäänestyspaikkoja on enemmän kuin yksi. 22 Ennakkoäänestyksen järjestämisestä huolehtii keskusvaalilautakunta yhdessä määräämiensä vaalitoimitsijoiden kanssa. 23 Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että ennakkoäänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan neljäkymmentä (40) päivää ennen vaalia 9 :n 2 momentin määräämällä tavalla. 24 Ennakkoäänestyksessä käytettävät vaaliuurnat on ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä todettava kahden (2) keskusvaalilautakunnan jäsenen tai varajäsenen toimesta tyhjiksi sekä heidän läsnäollessaan huolellisesti sinetöitävä. Ennakkoäänestysuurnat on päivittäin suljettava äänestyksen päätyttyä siten, että ennen uurnan kannessa olevan sinetin murtamista siihen ei voida pudottaa äänestyslippuja. Sinetöinnin suorittavat keskusvaalilautakunnan tehtävään määräämät kaksi (2) keskusvaalilautakunnan jäsentä tai varajäsentä. Ennakkoäänestystä jatkettaessa on samojen keskusvaalilautakunnan jäsenten tai varajäsenten ennen sinetin poistamista todettava, että se on ehjä. Vasta tämän jälkeen saa kannen sinetin murtaa. Tästä on tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Itse uurnaa ei saa avata. Ennakkoäänestyksen päätyttyä on keskusvaalilautakunnan huolehdittava siitä, että huolellisesti sinetöidyt vaaliuurnat säilytetään lukitussa paikassa ja avataan vasta varsinaisten vaalien yhteydessä. Sähköisen äänestyksen erityispiirteet 25 Vaali voidaan toteuttaa osittain sähköisenä. Sähköisen vaalin käyttämisestä päättää keskusvaalilautakunta. Toteutettaessa sähköistä vaalia on keskusvaalilautakunnan annettava vaalikuulutuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä. Äänestäjän äänioikeus tarkastetaan yliopiston peruspalvelutunnuksen avulla. Peruspalvelutunnusten luovuttaminen toisten käyttöön äänestystarkoituksessa on kielletty vaalista poissulkemisen uhalla. Sähköistä vaalia käytettäessä on ensimmäisenä äänestyspäivänä ennen äänestyksen alkamista todettava sähköinen uurna kahden (2) keskusvaalilautakunnan jäsenen tai varajäsenen toimesta tyhjäksi ja tehtävä tästä merkintä pöytäkirjaan. Sähköisen vaalin toimitusta on äänestysajan kuluessa valvottava keskusvaalilautakunnan asettama vaalitoimitsija tai varavaalitoimitsija, jonka tehtävä on varmistaa järjestelmän toiminta ja pitää äänestyksen ajan pöytäkirjaa. Sähköistä äänestystä valvova vaalitoimitsija tai varavaalitoimitsija ei voi olla ehdokkaana vaalissa. Sähköisen äänestyksen päätyttyä on keskusvaalilautakunnan huolehdittava siitä, että huolellisesti suljettu sähköinen uurna säilytetään lukitussa paikassa ja avataan vasta vaalituloksen selvittämisen yhteydessä. 26 Käytettävän sähköisen vaalijärjestelmän tulee täyttää seuraavat ehdot:

7 1) järjestelmän on oltava tietoturvaltaan ja toimintavarmuudeltaan riittävä 2) äänestäjän äänestyslaitteen ja keskuskoneen välillä on käytettävä riittävää tietoturvaa 3) äänestäjän henkilöllisyys on varmistettava ennen äänestämistä 4) äänestäjän henkilöllisyys ei saa olla yhdistettävissä mihinkään tiettyyn annettuun ääneen ennakkoäänestyksen lopuksi 5) äänestäjä voi vaihtaa antamansa äänen toiseen koko sinä aikana, kun sähköinen ennakkoäänestys on käynnissä 6)äänestäjä ei pysty äänestämään kuin yhden kerran sähköisesti tai uurnavaalilla. Vaalituloksen selvittäminen 27 Jos vaalia varten on hyväksytty vain 11 :n 1 momentissa mainittu määrä ehdokkaita ja erityistä vaalitilaisuutta ei sen vuoksi ole järjestetty, julistaa keskusvaalilautakunta nämä ehdokkaat valituiksi. Mikäli ehdokkaita on vähemmän kuin edustajiston jäsenmäärä edellyttää, julistetaan ehdokkaat valituiksi ja he käyttävät edustajiston päätösvaltaa siihen saakka, kunnes 3 momentissa mainittu täytevaali on toimitettu. Loppujen edustajiston jäsenten valitsemiseksi keskusvaalilautakunta määrää suoritettavaksi täytevaalin ja määrää sen ajankohdan. Täytevaalissa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä. 28 Kun keskusvaalilautakunnan tai vaalilautakunnanpuheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on julistanut vaalitoimituksen päättyneeksi, suljetaan vaaliuurnat sinetillä ja toimitetaan välittömästi keskusvaalilautakunnalle. Vaalin tuloksen selvittäminen suoritetaan loppuun viipymättä. Tällöin otetaan annetut äänestysliput uurnista ja lasketaan ne. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka 17 :ssä mainitun luettelon mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä ja annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä. Äänestyslipun hylkäämisperusteet 29 Äänestyslippu on mitätön, jos se ei ole vaalitoimitsijalta saatu tai asianmukaisesti leimattu tahi jos ehdokkaan numero on merkitty niin, ettei täysin selvästi ilmene, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut, taikka jos lippuun on tehty muita merkintöjä. Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Keskusvaalilautakunta päättää virheellisten äänestyslippujen hylkäämisestä. Mitättömiä äänestyslippuja ei oteta huomioon vaalin tulosta määrättäessä. Hylätyistä lipuista tehdään merkintä keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunta laskee erikseen kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen hyväksyttyjen äänien kokonaismäärän. Tuloksen laskeminen 30 Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Jos käy ilmi, että äänestäjän osoittama ehdokas ei ole vaalikelpoinen, tulevat sellaisen ehdokkaan saamat äänet sen vaaliliiton ja vaalirenkaan hyväksi, johon ehdokas kuuluu. Luopuneen ehdokkaan numerolla tulleet äänet lasketaan sen vaaliliiton ja vaalirenkaan hyväksi, johon ehdokas on kuulunut. Tämän jälkeen annetaan vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen. Vaaliliittoihin

8 kuulumattomat ehdokkaat saavat äänimääriensä suuruisen vertausluvun. Vertausluvut lasketaan viiden desimaalin tarkkuudella. 31 Jos on muodostettu 8 :ssä mainittu vaalirengas, järjestetään sen ehdokkaat heidän 30 :n mukaan saamiensa vertauslukujen suuruuden mukaan. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen merkitään vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa ja niin edelleen. 32 Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman vertausluvun saaneesta lähtien niin monta, kuin vaaleissa on valittavia. Edustajiston kokoonpano 33 Vaaleilla valituiksi tulleiden varsinaisten jäsenten varajäseninä voi kustakin vaaliliitosta toimia edustajistoon valituksi tulleiden jälkeen eniten ääniä saaneista henkilöistä vertausluvun mukaisessa järjestyksessä kaksi (2) kertaa niin monta henkilöä, kuin mitä ko. vaaliliitosta on ehdokkaita tullut edustajistoon valituksi. Ellei vaalirenkaaseen kuuluvalla vaaliliitolla ole riittävästi varajäseniä, voivat saman vaalirenkaan varajäsenet tilapäisesti toimia vaaliliiton varajäseninä. Edustajiston varsinaiseksi jäseneksi siirtyneen tilalle kutsutaan uusi varajäsen siten kuin on edustajiston työjärjestyksen 2 : ssä määrätty. Vaalituloksen julkaiseminen 34 Vaalin tulos on tiedotettava ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla. Vaaleista valittaminen 35 Vaalilautakunnan toimenpiteestä saa ylioppilaskunnan jäsen valittaa ennen vaalitoimituksen päättymistä keskusvaalilautakunnalle, jonka on viipymättä kokoonnuttava ratkaisemaan valitus. Keskusvaalilautakunnan päätöksestä voidaan valittaa noudattaen pääsäännön 40 :n määräyksiä. Uudet vaalit 36 Mikäli ylioppilaskunnan edustajisto määrää toimitettavaksi uudet vaalit pääsäännön 14 :n mukaan tai valituksen johdosta, on keskusvaalilautakunnan välittömästi ryhdyttävä niiden toimeenpanoon. Uusien vaalien toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä. Keskusvaalilautakunnan pöytäkirja 37 Keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja vähintään yksi keskusvaalilautakunnan jäsen. Vaalissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä lukitussa paikassa, kunnes 35 :n 2 momentissa tarkoitetun valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu. Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon. Äänestysliput on säilytettävä kunnes pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty sekä valitusaika päättynyt, minkä jälkeen ne saadaan hävittää. Sääntöjen rikkominen 38

9 Keskusvaalilautakunta määrää rangaistukset äänestäjille, ehdokkaille, vaaliliitoille ja vaalirenkaille sääntöjen sekä keskusvaalilautakunnan antamien määräysten rikkomisesta asianosaisia kuultuaan. Käytettävien rangaistuskeinojen suuntaviivat on määritettävä samalla kun keskusvaalilautakunta vahvistaa ohjeet ja rajoitukset vaalimainonnalle. Keskusvaalilautakunnalla on oikeus sulkea pois ehdokas vaalivilpin tai keskusvaalilautakunnan määräysten törkeän rikkomisen johdosta. Keskusvaalilautakunnan käytössä olevat rangaistusmuodot ovat seuraavat: 1. kirjallinen varoitus 2. ehdokkaan, vaaliliiton tai -renkaan vaalimainontaa koskevat rajoitukset 3. vaaleista poissulkeminen. 39 Tätä vaalijärjestystä voidaan muuttaa, mikäli muutos hyväksytään edustajiston kokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä.