Joustolaitatyöryhmän raportti 2013 Suomen Jääkiekkoliitto. Page 1

Joustolaitatyöryhmän raportti 2013 Suomen Jääkiekkoliitto Page 1

Joustolaitatyöryhmän raportti 2013 Suomen Jääkiekkoliiton toimeksiannosta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli parantaa jääkiekkokentän laitojen turvallisuutta, laatia yhtenäiset laatukriteerit joustolaidoille ja tehdä jääkiekon sääntöjä koskevat muutosehdotukset. Työryhmään kuuluivat: Harry Bogomoloff, Suomen Jääkiekkoliitto ry, työryhmän puheenjohtaja Veli Heinonen, ICEPRO Oy Tuomo Hyvärinen, Raita Sport OY, (raportin valokuvat) Erja Metsäranta, Opetus- ja kulttuuriministeriö Kaj Peltonen, VEPE OY Peltonen Pekka Paavola, Suomen Jääkiekkoliitto ry, työryhmän sihteeri Työryhmän työhön osallistuivat: Pekka Harvala, VEPE Oy Peltonen Tomi Hukari, ICEPRO Oy Veli Karjalainen, Raita Sport OY Tom Laaksonen, Ideanurkka OY Jarmo Saarela, Suomen Jääkiekkoilijat ry Jukka-Pekka Vuorinen, Suomen SM-liiga Oy Asiantuntijoina kultiin: Tom Laaksonen, Ideanurkka Oy Piritta Poutiainen, Jyväskylän Yliopisto Jukka Tenhunen, Helsingin Jääkenttäsäätiö Jari Nyberg, Espoon kiekkoilun tuki ry Harry Bogomoloff, IIHF Facilities Committee Kuva: Joustolaitatyöryhmä ja asiantuntijoineen Prudential Centterissä Page 2

Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Tapaturmat 3. Kokoukset 4. Opintomatka ja neuvottelut NHL:n kanssa 5. Kokemuksia matkasta 6 Yritysten arviot suomalaisten ja NHL-joustolaitojen laitojen välillä 7. Joustolaitaprojektin johtopäätös ja sääntömuutosehdotukset 8. Joustolaitojen mittausstandardit 9 Talousarvio 10 Projektin päätös 11 Lähdeaineisto ja liitteet Page 3

1. YLEISTÄ Suomen Jääkiekkoliiton toimeksiannosta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli parantaa jääkiekkokentän laitojen turvallisuutta, laatia yhtenäiset laatukriteerit joustolaidoille ja tehdä jääkiekon sääntöjä koskevat muutosehdotukset. Syksyllä Jääkiekon SM-liigan otteluissa sattui useita loukkaantumisia ja ylilyöntejä mitkä aiheuttivat laajan keskustelun pelaajien turvallisuudesta. NHL:ssä oli otettu käyttöön ns. turvakaukalo. Turvakaukalo oli vaatimuksena myös Sotšin olympiakisojen kaukalon toimitusvaatimuksissa 2014. Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF: n) sääntökirja oli tältä osin vanha ja erillispäätösten vuoksi oli selvää, että sääntökirjan muutos oli ajankohtainen. Suomen Jääkiekkoliitolla on edustus IIHF: n Facilities Gommitteessa ja suomalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa kansainvälisen sääntökirjan sisältöön. Suomessa toimii kolme yritystä, jotka valmistavat jääkiekkolaitoja. Työryhmä haluttiin perustaa yritysten tuotannon ja tarjousten vertailun vuoksi ja laitojen materiaalien ja mittojen standardisoimiseksi. Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen lähetti 25.8.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriölle erityshakemuksen Joustolaitatyöryhmän perustamisesta. Työryhmän tavoitteena olivat selvittää joustolaitojen laatukriteerit, edistää pelaajien turvallisuutta ja tehdä ehdotuksia Suomen Jääkiekkoliitolle ja liitettäväksi IIHF: n sääntöihin pelaajien turvallisuutta edistävien laitojen laatukriteereiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 17500 euron eritysavustuksen 20.12.2012 DNRO 261/625/2012. Hakemuksen talousarvio oli 35 000 euroa. Kustannusjako oli seuraava: Opetus- ja kulttuuriministeriö 4/8, Jääkiekkoliitto ja hankkeeseen osallistuvat yritykset 1/8 osallistuja. Työryhmään kutsuttiin mukaan laitoja valmistavat yritykset ICEPRO OY, Raita Sport OY ja VePe Oy Peltonen. 2. TAPATURMAT Suomen Jääkiekkoliitto ry on suomalainen urheilujärjestö, jonka jäsenseuroissa pelaa noin 68 000 rekisteröityä pelaajaa. Lajia harrastaa noin 200 000 aktiivista harrastajaa. Suomessa on 220 jäähallia, joissa on 260 jäähallikenttää. Jääkiekko on merkittävä yleisöviihteentuottaja yli 3 miljoonalla maksaneella katsojalla vuodessa. SM-liigan otteluissa käy vuosittain yli 2 miljoonaa katsojaa ja Mestiksen otteluissa 450 000 katsojaa. Suomessa on noin 550 ammattipelaajaa (liigapelaajat ja noin 100 Mestiksen pelaajaa) ja lisäksi noin 150 Mestiksen puoliammattilaista pelaajaa, yhteensä n. 700 pelaajaa. Valmentajia on SM-liigassa ja Mestiksessä noin 80 ja huoltajia vajaat 60 henkilöä, yhteensä noin 140 ammattimaista toimihenkilöä. Page 4

Jäähalleissa työskentelee noin 1000 kentänhoitajaa. Tapaturmavakuutuslaitostenliiton tilaston mukaan jääkiekon tapaturmafrekvenssi on 165 %. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jääkiekon ammattilaissarjoissa sattuu kausittain noin 1100-1200 tapaturmaa. Tapaturmista noin 60 70 % on seurausta muusta kuin laitaan törmäämisestä. CONEX tutkimuksen mukaan 10 % vammautumisista tapahtuu laitaan törmäämisestä sekä 25 % pelaajakontaktista. Suomen Jääkiekkoilijat ry:n (Pelaajayhdistys) liigapelaajille vuosittain suorittaman pelaajakyselyn tulosten mukaan kausittain sattuu noin 60 aivotärähdykseen (aivovamma) johtavaa tapaturmaa. NHL-pelaajilta saadut kokemukset puoltavat joustolaitojen käyttöä, sillä ne ehkäisevät tai lieventävät pelaajien vammautumista. NHL ja Ruotsi ovat lisäksi kehittämässä jääkiekkokypärää entistä turvallisemmaksi pää- ja niskavammojen ehkäisemiseksi. 3. KOKOUKSET Joustolaitatyöryhmä piti kuusi kokousta ja pienemmällä valmistelutyöryhmällä kaksi työkokousta. Kokousten keskeiset asiat olivat: 19.12.2012 Perustettiin työryhmä ja laadittiin toimintasuunnitelma ja talousarvio 11.1.2013 Kultiin yritysten esitykset joustolaidoista 22.1.2013 Keskusteltiin vanhojen laitojen kehittämismahdollisuuksista, luonnos tulevista sääntöuudistuksista ja päätettiin tehdä opintomatka NHL:ään. 30.1.2013 Luonnos laitakriteereistä ja niihin käytettävistä materiaaleista sekä päätettiin NHL-neuvottelujen osanottajat. 12.2.2013 Tom Laaksonen esitti, että laidan rungon on oltava joustava, taipuisa ja vaimentava. Todettiin nykyisten yksirunkoisten laitojen käyttökelpoisuus junioripeleissä ja alemmilla sarjatasoilla. 14.3.2013 Pertti Isoniemi (Yleinen Teollisuusliitto), piti infon SFSstandardointijärjestelmästä. Käytössä on EN- ja ISO -standardit. Aloite standardista tehdään SFS-työryhmälle. Standardoinnin hinta vaihtelee 100 000-10 000 välillä. Todettiin, että laitojen standardisointi on yritystoimintaan liittyvää toimintaa, joka tulee toteuttaa yritysten toimesta. Kokonaisuuden kannalta tulee määrittää joustolaitojen sovellutusten käyttöönotto myös muiden kuin SM - Liiga-, ja Mestis - halleissa. Erityisesti on huomioitava juniorihallien laitojen muutokset turvallisuuden edistämiseksi. Page 5

Keskusteltiin joustolaitojen rahoituksesta. Erja Metsäranta totesi, että pelkästään laitojen uusimiseen ei ole mahdollista saada valtionapua. 11.4.2013 Kuultiin Piritta Poutiaisen ja Tom Laaksosen esitys taipumalaskelmista ja esitys mittaus standardeiksi. 24.4.2013 Päätettiin esittää Jääkiekkoliitolle joustolaitoja koskevat sääntömuutokset sekä työryhmän esitykset mittausstandardeiksi sekä laatia joustolaitatyöryhmän raportti. Työryhmällä oli käytössä IIHF: n ja NHL:n laatimat joustolaitaohjeet Sotshin olympialaisiin, Jyväskylän yliopiston Pirita Poutiaisen gradutyö laitajoustoista ja mittausmenetelmistä sekä ruotsalainen CONEX - tutkimus. Tutustumismatkalla New Yorkissa, NHL:n neuvottelussa esitetyt mittausmenetelmät ja joustot olivat samansuuntaiset, kuin joustolaitatyöryhmän esityksessä. Asiantuntijoiden Tom Laaksosen ja Piritta Poutiaisen esityksistä päädyttiin: 1 Joustavaan laidan runkoon. 2 Yleisösuojan materiaalissa akryyliin. 3 Joustaviin yleisösuojan tukiin 4 Suositukseen jääpadon käytöstä monitoimijäähalleissa 4. OPINTOMATKA JA NEUVOTTELUT NHL:N KANSSA Joustolaitatyöryhmä teki opinto- ja tutkimusmatkan Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin. Kohteeksi valittiin New York ympäristöineen tutustumiskohteiden ja mm. NHL:n toimiston sijainnin vuoksi. Matkan valmisteluun osallistui NHL:n Dan G. Craig, joka etsi tutustumiskohteet New Yorkin ympäristöstä. Craig laati matkan ohjelman J-P Vuorisen kanssa. Kuva: Dan G. Craig ja J-P. Vuorinen, matkaohjelman laatijat Page 6

Matkan tutustumiskohteet: Matkan tutustumiskohteita esitti National Hockey League Dan G. Craig (Senior Director Facilities Operations). Tutustumiskohteiksi valittiin New Yorkin Madison Square Garden, New Jerseystä Prudential Center ja sen harjoitushalli. Kuva: Prudential Center, New Jersey 3.4.2013 Seurattiin Madison Square Garden areenalla jääkiekko-ottelu Rangers Penguins. Tutustuttiin ottelun jälkeen laitaratkaisuihin. 4.4.2013 NHL:n toimistossa (1185 Avenue, New York) pidettiin neuvottelu Dan Craigin ja Harry Bogomoloff in toimiessa puheenjohtajina. Neuvotteluun osallistuivat Joustolaitatyöryhmän jäsenet ja NHL:n edustajina puheenjohtajan lisäksi Adam Pender, Sport Systems (Chief Executive Officer), Bruce Irving (R&D/Corporate Accounts). Neuvottelussa esitettiin NHL:n tilastoja loukkaantumisista, joustolaitojen toimintaperiaatteita, laitojen toimintaa erilaisissa taklaustilanteissa sekä tutkimuksia ja mittausmenetelmiä. Neuvottelun jälkeen isännät esittelivät Jääkiekkoliiton edustajille yrityksensä joustolaitatekniikaa. Amerikkalaiset joustolaidat rakennetaan jääpadon päälle, jossa jääpadon ja rungon välissä on jousto. Runko on pääosin alumiinista ja jäykkä. Yleisösuojana käytetään akryyliä. Yleisösuojan välissä on pc-profiili (H-lista). Laidan ja yleisösuojan hylly rakennetaan minimiin. Yleisösuojan ja laidan liitokseen on rakennettu kaarteiden kohdalle jousto sylinterijousin. Page 7

5.4.2013 Matkustettiin junalla Newark iin New Jersey Devils in kotihalliin Prudential Centeriin ja sen harjoitushalliin. Halleissa käytiin laaja tutustumiskierros isäntien opastuksella tutustuen hallien toimintaan ja erikoisesti halleissa käytettyihin laitoihin. Kuva: Prudential Centerin harjoitushalli. Kuvan keskellä on ilmanvaihtokanava pehmeästä materiaalista. Molemmissa kaukaloissa todettiin löysiä pulttiliitoksia jotka mahdollistavat vaarallisten rakojen synnyn taklaustilanteissa. Harjoitushallissa oli yleisösuojana lasi. Harjoitushallin hallitilan ilmanvaihto oli toteutettu suurella putkella (läpimitta 2-3 m), jonka materiaali oli joustava, kangasta tai muovia. Kuva: Laitoja tutkimassa Harry Bogomoloff ja Kaj Peltonen Prudential Centerissä Page 8

6.4.2013 Seurasimme ottelun New Jersey Devils vastaan Toronto NHL:n varaamasta aitiossa, jossa kertasimme isäntien kanssa joustolaitojen tekniikkaa ja yhteisiä tavoitteita. Aitiossamme vieraili mm. NHL:n toimitusjohtaja Lou Lamoriello ja presidentti ja GM Mike Levine. 7.4.2013 Matkustuspäivä, Helsinkiin saavuimme 8.4. Kuva: NHL:n toimitusjohtaja Lou Lamoriello, President ja GM Mike Levine ja SM-liigan toimitusjohtaja J-P Vuorinen. 5. KOKEMUKSIA MATKASTA 1 Kanadassa ja USA:ssa on tehty paljon tutkimusta turvallisten olosuhteiden luomiseksi jääkiekkoon. 2 Joustolaitatutkimuksissa oli huomioitu taklaukset suorilla osuuksilla ja laidan kaarteissa. 3 NHL:ssä joustolaidan idea on antaa taklattavalle pelaajalle mahdollisuus jouston avulla parantaa asemaansa ja ottaa taklaus vastaan paremmassa asennossa. 4 Laidan joustojen tutkimusmenetelmät ovat vastaavat kuin meillä käytetyt tutkimusmenetelmät. 5 Yleisösuojan tukirakenteena käytetään taipuisaa tolppaa ja yleisösuojan päätteissä pyöristettyä akryylielementtiä. 6 Yleisösuojan kaarteissa oli käytössä akryylielementin siirtymisen salliva sylinteri. Sylinterit sallivat akryylille noin 1,5-2,0 cm siirtymän laitalinjasta ulospäin. Hyllyn rakenne oli suunniteltu kahden vaakatasossa siirtyvän levyn avulla niin, ettei rakoja syntynyt hyllyyn. Tukirakenteen taipuisat tolpat (polykarbonaattia) pitivät siirtyvien elementtien raot sallituissa mitoissa. Page 9

Kuva: NHL joustolaita rangaistusaition ovenkohdalla 7 Laitojen korkeudet oli pudotettu 107 +-2 cm, ja hyllyjen syvyys oli minimoitu. Pelaaja-aitioiden syvyys oli sääntöjen mukainen. Lähelle pelipintaa tulevat aitioiden tukirakenteet oli pehmustettu. Page 10

Kuva: Prudential Centerin pyöristetty kulma vaihtoaition kohdalla 6. YRITYSTEN ARVIOT SUOMALAISTEN JA NHL:N JOUSTOLAITOJEN EROAVAISUUKSISTA Jukka-Pekka Vuorinen [jukka-pekka.vuorinen@sm-liiga.fi] Pohjois-Amerikan sarjoissa huomioiden erityisesti NHL-liiga ovat kaukalot erimittaisia kuin Euroopassa. Kaukalot ovat kapeampia, mutta myös pidempiä. Samoin ovat yleisösuojat korkeampia ja lasimateriaali on muutettu pääsääntöisesti muovimateriaaleiksi. 30 NHL- joustolaidoista 24 tulee Athletica Sports System -nimiseltä yritykseltä tuotemerkillä Crystaplex. Merkittävin poikkeama eurooppalaisiin kaukaloihin on kaukalorakenteen joustavuus yrityksen itsensä kehittämällä eräänlaisella vieterimenetelmällä, jossa joustavuus lähtee jo kaukalon juuresta. Samoin kaukalon laita on matalammalla kuin Euroopassa käytetyissä laidoissa. Myös yleisösuoja liikkuu vaakasuunnassa ns. tunnelissa, jonka kautta joustoa saadaan huomattavasti enemmän. Pelaajien turvallisuutta on myös pyritty parantamaan suojatuilla ja pehmennetyillä laidan yläreunoilla ja vaihto- ja muiden aitioiden nurkkia suojaamalla. Page 11

Raita Sport OY: n Tuomo Hyvärisen, VePe Oy Peltonen Pekka Harvalan ja Tomi Hukari ICEPRO: n kommentit on sisällytetty vertailun tekstiin. Runkorakenteena Pohjois- Amerikkalaisella valmistajalla on alumiini. Euroopassa kuumasinkitty teräs on suositumpi. Alumiinirunkoisia laitoja valmistetaan myös Euroopassa. Materiaalit ovat vastaavia kuin Euroopassa käytetyt materiaalit. Yleisösuojissa saa NHL:ssä käyttää vain 15 mm:n akryyliä. Kaukaloiden muoviosien kiinnittämisessä käytetään pääsääntöisesti ruuvikiinnitystä, koska se on nopeampi ja halvempi tuotannossa. Kaikki suomalaiset valmistajat käyttävät ruostumattomia niittejä. Niittaaminen on tuotannossa työläämpää ja kalliimpaa, mutta niitit eivät löysty ajan oloon käytön myötä kuten ruuvit. Mitoitus ja yksityiskohtien toteutus on NHL-ohjeistuksen ja sikäläisillä markkinoilla vakiintuneiden käytäntöjen mukaista. Sinänsä rakenteet ovat hyvin samankaltaisia kuin Euroopassa. Pelaajaturvallisuutta edistäviä ohjeita ja vaatimuksia on NHL:ssä annettu jo vuodesta 2001 asti. Kehitystyötä tehdään kausittain, joten uusien ohjeiden ja vaatimusten tarvetta harkitaan vuosittain. Pohjois-Amerikassa testejä teetetään kolmannella osapuolella, tyypillisesti tutkimuslaitoksella. Raita on teettänyt perusteelliset testit omille laidoilleen yliopistotasoisessa tutkimuksessa. Kaikki suomalaiset valmistajat eivät ole testauttaneet laitojaan puolueettomalla tutkimuslaitoksella. Matkan anti: 1 NHL:ssä joustolaidan idea on antaa taklattavalle pelaajalle mahdollisuus jouston avulla parantaa asemaansa ja ottaa takausvastaan paremmassa asennossa. 2 Kanadassa ja USA:ssa on tehty paljon tutkimusta turvallisten olosuhteiden luomiseksi jääkiekossa. Laitojen turvallisuutta on testattu vuodesta 2001 alkaen ja tilastoitu tapahtuneita pelaajien vammoja. Kypärien suojausominaisuuksiin, materiaalien joustoon ja painoon on kiinnitetty tutkimuksissa huomiota. 3 Joustolaitatutkimuksissa oli huomioitu taklaukset suorilla laidan osuuksilla ja kaarteissa. Kaarteissa yleisösuojan joustoon on kehitetty jousilla varustettu jousto ja vaihdettu materiaali akryyliksi. 4 Laidan joustojen tutkimusmenetelmät ovat vastaavat kuin Suomessa. Jyväskylän Yliopisto on käyttänyt vastaavanlaista heiluritutkimusmenetelmää joustolaita tutkimuksissaan. 5 Yleisösuojan tukirakenteena käytetään taipuisaa tolppaa ja sen päätteissä pyöristettyä akryylielementtiä. 6 Yleisösuojan kaarteissa oli käytössä akryylielementin siirtymisen sallivaa sylinteriä. Sylinterit sallivat akryylille noin 1,5-2,0 cm n siirtymän laitalinjasta ulospäin. Hyllyn rakenne oli suunniteltu kahden vaakatasossa siirtyvän levyn avulla niin, ettei rakoja syntynyt hyllyyn. Tukirakenteen taipuisat tolpat (polykarbonaattia) pitivät siirtyvien elementtien raot sallituissa mitoissa. Page 12

7 Laitojen korkeudet oli pudotettu 107 + -2 cm, sekä hyllyjen syvyys oli minimoitu. Pelaaja-aitioiden syvyys oli sääntöjen mukainen. Lähelle pelipintaa tulevat aitioiden tukirakenteet oli pehmustettu. Ohessa on poimittuja eroavaisuuksia ICEPRO Oy Tomi Hukarin ja Vepe Oy Peltosen Pekka Harvalan esityksistä. Laitojen ja yleisösuojien joustoa testataan asennuksen jälkeen insinööritoimiston toimesta. Suomessa testaus tapahtuu valmistajien toimesta. NHL:ssä yleisösuojana on akryyli, Suomessa kovapintainen polykarbonaatti. NHL:ssä areenat ovat yksityisiä, Suomessa pääsääntöisesti kunnan omistuksessa. 7. JOUSTOLAITAPROJEKTIN JOHTOPÄÄTÖS JA SÄÄNTÖMUUTOS EHDOTUS Joustolaidoilla saavutetaan merkittävä vähenemä pelaajien vammautumisissa niin aivotärähdyksissä kuin muissa vammoissa kuten olkapää- ja rannevammoissa. Tämä on mahdollista vaihtamalla käytettyjä materiaaleja kevyempiin materiaaleihin, muutamalla laitojen runkorakennetta joustavaksi sekä minimoimalla yleisösuojan ja laidan pelipinnan väli minimiin. Suositus jääpadon käyttämisestä koskee lähinnä monitoimiareenoita. Suositusten käyttöönotto Työryhmä esittää, että suosituksia tulisi soveltuvin osin noudattaa kaikissa uusissa hankinnoissa sekä laitojen peruskorjausten yhteydessä riippumatta siitä, minkä kilpailutason hallista on kysymys. Suomen Jääkiekkoliiton Mestis ja Jääkiekon SM - Liiga tekevät käyttöönoton ja tekniset vaatimukset omien sarjojensa osalta lisenssiehtopäätöksenä. Sääntömuutosehdotus Viralliseen sääntökirjaan esitetään muutoksia seuraaviin kohtiin: Sääntö 102 - Laidat: a) Laidan korkeus on oltava 102 122 cm jään pinnasta mitattuna. Suositeltava korkeus on 107 112 cm. Sääntö 105 Yleisösuoja a) Kentän päädyissä korkeuden on oltava vähintään 160 cm. Muualla kentän sivuilla korkeuden on oltava vähintään 100 cm. b) Yleisösuojaelementtien välinen rako saa olla enintään 5 mm. c) Yleisösuojan materiaali on läpinäkyvä joustava materiaali. Page 13

Page 13 7 Laitojen korkeudet oli pudotettu 107 + -2 cm, sekä hyllyjen syvyys oli minimoitu. Pelaaja-aitioiden syvyys oli sääntöjen mukainen. Lähelle pelipintaa tulevat aitioiden tukirakenteet oli pehmustettu. Ohessa on poimittuja eroavaisuuksia ICEPRO Oy Tomi Hukarin ja Vepe Oy Peltosen Pekka Harvalan esityksistä. Laitojen ja yleisösuojien joustoa testataan asennuksen jälkeen insinööritoimiston toimesta. Suomessa testaus tapahtuu valmistajien toimesta. NHL:ssä yleisösuojana on akryyli, Suomessa kovapintainen polykarbonaatti. NHL:ssä areenat ovat yksityisiä, Suomessa pääsääntöisesti kunnan omistuksessa. 7. JOUSTOLAITAPROJEKTIN JOHTOPÄÄTÖS JA SÄÄNTÖMUUTOS EHDOTUS Joustolaidoilla saavutetaan merkittävä vähenemä pelaajien vammautumisissa niin aivotärähdyksissä kuin muissa vammoissa kuten olkapää- ja rannevammoissa. Tämä on mahdollista vaihtamalla käytettyjä materiaaleja kevyempiin materiaaleihin, muutamalla laitojen runkorakennetta joustavaksi sekä minimoimalla yleisösuojan ja laidan pelipinnan väli minimiin. Suositus jääpadon käyttämisestä koskee lähinnä monitoimiareenoita. Suositusten käyttöönotto Työryhmä esittää, että suosituksia tulisi soveltuvin osin noudattaa kaikissa uusissa hankinnoissa sekä laitojen peruskorjausten yhteydessä riippumatta siitä, minkä kilpailutason hallista on kysymys. Suomen Jääkiekkoliiton Mestis ja Jääkiekon SM - Liiga tekevät käyttöönoton ja tekniset vaatimukset omien sarjojensa osalta lisenssiehtopäätöksenä. Sääntömuutosehdotus Viralliseen sääntökirjaan esitetään muutoksia seuraaviin kohtiin: Sääntö 102 - Laidat: a) Laidan korkeus on oltava 102 122 cm jään pinnasta mitattuna. Suositeltava korkeus on 107 112 cm. Sääntö 105 Yleisösuoja a) Kentän päädyissä korkeuden on oltava vähintään 160 cm. Muualla kentän sivuilla korkeuden on oltava vähintään 100 cm. b) Yleisösuojaelementtien välinen rako saa olla enintään 5 mm. c) Yleisösuojan materiaali on läpinäkyvä joustava materiaali. Muut suositukset ja ehdotukset a) Laidan tulee olla taipuisa ja törmäysvoimia vaimentava. Monitoimihalleissa suositellaan jääpadolla varustettuja laitamalleja. b) Yleisösuojan materiaali tulee olla joustava ja läpinäkyvä. c) Laidan jousto laidan suorilla osuuksilla tulee olla laidan yläreunasta mitattuna (110 cm korkeudella betonista) 1.8 3,0 cm. Yleisösuojan jousto 155 cm korkeudella jäänpinnasta mitattuna tulee olla 4,8-6,.6 cm. Mittaustavat, voimat, suunnat ja nopeudet on esitetty liitteessä 1. d) Laidan ja yleisösuojan välisen hyllyn syvyys saa olla enintään 5 cm suojapinnasta pelipintaan. Reunalistan kitkan tulisi olla laitaelementin pinnan ja yleisösuojan mukainen. Reunalista varustetaan pehmikkeellä tai pyöristetään tai viistetään, mikäli hyllyn syvyys on yli 25 mm e) Yleisösuojan liitokset varustetaan taipuisalla, iskunkestävästä materiaalista varustettavalla tukilistalla. f) Yleisösuojan tukilistan on yllettävä riittävälle korkeudelle laitaelementin yläpinnasta. Kulkuaukkojen kohdalla metalliset tukirakenteet ovat sallittuja. g)taklaustilanteissa syntyneissä joustoliikkeissä ei saa muodostua särmiä tai rakoja, jotka ovat pelaajille ja/tai katsojille vaaraksi. h) Pelaaja-aitioiden kohdalla yleisösuoja on pyöristettävä kentältä poispäin joustavalla suojalla jonka pyöristyksen säde on noin 50 cm. 8. JOUSTOLAITOJEN MITTAUSSTANDARDIT Laitojentestaus Laitojentestaus tapahtuu Suomessa yritysten toimesta. Laitojen toimittajan tulee osoittaa asennuksen jälkeen laidan toimivuus. NHL:n laidat testataan heiluritestillä, jonka ohjeet, nopeudet, iskukohdat ja kuormat on esitetty mittausstandardeissa. Heiluri Massa 60 kg Tiivis hiekkasäkki, jonka ympärillä 5 mm:n paksuinen PC-panta sekä 20 mm:n paksuinen pehmuste (Solukumi CR Neopren, jonka tiheys on 0.13 0.17 g / cm3) Nopeus iskuhetkellä 3,37 +- 0,26m/s. Page 14

Iskukohta: Siirtymät 155 cm korkeudelle maasta keskelle yleisösuojaa kaukalon suoralla osalla Elementin yläreuna: 1,8 3,0 cm Yleisösuoja 155 cm korkeudella maasta: 4,8 6,6 cm. Siirtymien lisäksi mittaustilanteessa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei yleisösuojien väliin synny iskun vaikutuksesta särmiä ja/tai vaarallisia rakoja. Kaukalon rakenteen tulee olla tasalaatuinen, jonka vuoksi yleisösuojan metallinen tuenta tulee kieltää. Kuva: Joustolaitojen heiluritesti 9. TALOUSARVIO Joustolaitatyöryhmän talousarvio toteutui tehdyn suunnitelman mukaan päättyen 80,54 tulokseen.. Matkalle osallistuivat Joustolaitaryhmän lisäksi, yritysten teknisestä osaamisesta vastaavia henkilöitä, Suomen Jääkiekkoilijat ry: n, ja Suomen SM-liiga OY: n edustajat, OKM edustajana Erja Metsäranta, jotka kasvattivat suunniteltua budjettia. Suomen Jääkiekkoliitto ry laatii 15.9.mennessä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusehtojen mukaisen tilityksen Tulot Suunnitelma Toteutunut Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus 17500,00 17500,00 Suomen Jääkiekkoliitto ja yritykset 17500,00 17500,00 Matkalle osallistuivat yritysten, SM-liigan ja OKM: n henkilöt, jotka Page 15

vastasivat kuluistaan. 6704,46 Yhteensä 35 000,00 41704,46 t Menot: Kokoukset 6000 5032.98 Neuvottelumatka NHL ja IIHF 15000 22326,38 Asiantuntijapalkkiot 10000 12677,78 Muut kulut ja tutkimuksen julkaisu 4000 1586,78 Yhteensä 35000 41623,92 Tulos 80,54 10. PROJEKTIN PÄÄTÖS Helsinki 1.8.2013 Tutustumismatkan mahdollisti Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus, josta kiitokset Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kiitokset osallistuville yrityksille ja yhteisöille: ICEPRO OY, Raita Sport OY, Veljekset Peltonen OY, Suomen Jääkiekkoliito Ry, Suomen Jääkiekkoilijat Ry ja Jääkiekon SM-liiga OY. Raportin mahdollistivat yritysten, osallistuvien yhteisöjen ja asiantuntijoiden saumaton yhteistyö yhteisten kriteerien laatimiseksi suomalaisille joustolaidoille. Joustolaitatyöryhmän raportti julkaistaan Suomen Jääkiekkoliiton/jäähallit sivustolla ja raportista painetaan osallistujien ja yritysten käyttöön kirjallinen versio. Harry Bogomoloff Joustolaitatyöryhmän puheenjohtaja Pekka Paavola Suomen Jääkiekkoliitto ry jäähalliasiamies 11. LÄHDEAINEISTOA JA LIITTEITÄ JOUSTOLAITATYÖRYHMÄN KÄYTTÄMISTÄ LASKELMISTA JA TUTKIMUKSISTA Piritta Poutiainen COMPARISON OF IMPACT CHARACTERISTICS OF DIFFERENT HOCKEY ARENA DASHER BORRDS, PIRITTA POUTIAINEN UNIVERCITY OF JYVÄSKYLÄ Piritta Poutiainen Siirtymäarvojen tutkimus löytyy: https://jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/40429/potiainen%20piritta% 20Gradu PirittaPoutiainen.pdf?sequence=1. Liite 1 Hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriölle Page 16

Liite 2 Liite 4 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös erityisavustuksen myöntäminen Tutkimukset ja asiantuntijalausunnot Liite 4.1. Liite 4.2 Liite 4.3 Liite 4..4 Liite 4.5 Liite 5 Liite 5.1 Liite 5.2 Liite 5.3 Laitajousto CONEX -tutkimus Sotshin laitojen laatukriteerit (IIHF SPORS DIRECTOR) Tom Laaksonen Ideanurkka Oy - taipumat Piritta Poutanen Jyväskylän yliopisto Standardit joustolaitakaukalolle Luento Joustolaitatyöryhmälle, Piritta Poutiainen Laitavalmistajien esitykset ICEPRP Oy Raita Sport Oy Vepe Oy Peltonen Page 17

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO UNDERVISNINGS- OCH KULTURMINISTERIET PB 29 00023 STATSRÅDET HAKEMUS valtionavustuksen saamiseksi ANSÖKAN om statsunderstöd LIITE 1 Hakijan nimi / Sökandens namn (yhteisön rekisteröity nimi / registrerat namn på sammanslutning) * Suomen Jääkiekkoliitto Ry Nimilyhenne / Namnförkortning SJL Hakijan kotipaikka / Sökandens hemort Helsinki Yhteisön yhteyshenkilö / Sammanslutningens kontaktperson Pekka Paavola 050-5231256 pekka.y.paavola@kolumbus.fi Hakijayhteisön Y-tunnus/ Sammanslutningens FO-nummer 020137-4 PRH:n yhdistys- tai säätiörekisterin rek.nro ja ensirek.pvm / Föreningseller stiftelseregistrets reg.nr och första reg.dag (PRS) 24394 Lähiosoite / Näradress Mäkelänkatu 91 Postinumero / Postnummer Postitoimipaikka / Postanstalt 00610 Helsinki Sähköpostiosoite / E-postadress www.finhockey.fi Puhelin / Telefon 09-756750 työ / tjänst Haettava määrä euroina / Belopp som söks i euro 17500 Hakemustyyppi (ilmoituksesta tai hakuohjeista www.minedu.fi) Typ av ansökan (från annons eller ansökningsanvisningar www.minedu.fi) Telefax 09-75675575 Hakijan pankkitili / Sökandens bankkonto IBAN BIC 157330-31539 Valtionavustuslaji (kts. seuraava sivu) / Slag av statsunderstöd (se nästa sida) yleisavustus / allmänt understöd Hankkeen nimi / Projektets namn Jäähallien laitarakenteiden turvallisuuden parantaminen sekä laitoja koskevien laatukriteereiden laatiminen erityisavustus / specialunderstöd x Hankkeen suunniteltu alkamis- ja päättymisaika / Datum för projektets planerade början och slut 15.9.2012 15.9.2013 Avustuksen käyttötarkoitus (voidaan jatkaa liitteessä) / Understödets ändamål (kan fortsättas i bilaga) Liitteessä Lomakkeen tiedot talletetaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten käsittelyä tukeviin tietojärjestelmiin. Luonnollisen henkilön ollessa hakijana voi hän tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa (henkilötietolaki L 523/1999) Luonnolliselle henkilölle myönnettyä avustusta koskevat päätöstiedot saa julkaista internetissä (saaja, käyttötarkoitus ja myöntösumma) ei saa julkaista De ifyllda uppgifterna sparas i undervisnings- och kulturministeriet datasystem för behandlingen av statsunderstöd. När sökanden är en fysisk person kan han eller hon granska sina uppgifter på undervisnings- och kulturministeriets registratorskontor (personuppgiftslagen 523/1999) Uppgifter om understöd som beviljats en fysisk person får publiceras på Internet (mottagare, ändamål och belopp) får ej publiceras Päiväys / Datum 3.9.2012 Matti Nurminen, Suomen Jääkiekkoliitto toimitusjohtaja Allekirjoitus / Underskrift Matti Nurminen Seuraavalla sivulla on luettelo hakemukseen vaadittavista liitteistä/ På nästa sida anges de bilagor som skall bifogas ansökan Opetus- ja kulttuuriministeriön lomake n:o 1 / Undervisnings- och kulturministeriets blankett nr 1 muut. 1.5.2010 ja 23.11.2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO SELVITYS Valtionavustuksen hakemukseen LIITE 2 Avustuksen saajan nimi (yhteisön rekisteröity nimi) Suomen Jääkiekkoliitto Ry Nimilyhenne SJL Lähiosoite Mäkelänkatu 91 Postinumero 00610 Postitoimipaikka Helsinki Yhteyshenkilö Pekka Paavola Sähköpostiosoite Pekka.Y.Paavola@kolumbus.fi Puhelin 050-5231256 työ 050-5231256 koti / gsm Telefax Hankkeen nimi Jäähallien laitarakenteiden turvallisuuden parantaminen sekä laitoja koskevien laatukriteereiden laatiminen Hankkeen alkamis- ja päättymisaika 15.9.2012 15.9.2013 Avustuksen käyttötarkoitus Suomessa v.2012 on 252 jäähallirataa. Pelaajien turvallisuuden parantamiseksi on kehitetty joustolaidat. Siirtymäajaksi on SM-liigan ja Mestis - sarjan osalta sovittu v.2012 2015. Suomessa tulee uusittavaksi noin 50 70 jäähallin laidat. Suomessa on kolme yritystä, jotka valmistavat joustolaidoista lähes 100 %, tämän lisäksi yritykset vievät joustolaitoja ulkomaille lähinnä Eurooppaan ja Aasiaan. Tarkoituksena on suomalaisten yritysten kanssa kehittää laitojen turvallisuutta sekä laatia ja sopia yhteisten laatukriteerien käyttämisestä. Yhteiset laatukriteerit saatetaan IIHF: n FACILITIE COMMITTEE tietoon. Laatukriteerit edistävät pelaajien turvallisuutta, kuntien ja yksityisten jäähallien tarjouspyyntöjen käsittelyä sekä edistävät suomalaisten yritysten asemaa ulkomailla. Toimintasuunnitelma Hankkeen johtoryhmä: SJL, puheenjohtaja Harry Bogomoloff, ja työryhmän sihteerinä Pekka Paavola, sekä osallistuvat yritykset, VePe OY Peltonen, Raita - Sport Oy ja ICEPRO OY, lisäksi johtoryhmä käyttää teknisenä ostopalveluna laitarakenteiden suunnittelijoita ja asiantuntijoita tarpeen mukaan. Johtoryhmään kutsutaan myös OKM: n nimeämät edustajat. Alustava toimintasuunnitelma kokouksia 6 kpl, joista yksi neuvottelu NHL:n ja IIHF: n asiantuntijoiden kanssa. Työryhmä käyttää mukana olevien yritysten tutkimustuloksia joustolaidoista tutkimuksen hyväksi ilman korvausta. Selvitetään yhteistyöyritysten kanssa käytössä olevat julkaistut tutkimustulokset. Verrataan tuloksia ja niiden tehoja rakennetietoihin, sekä pyritään selvittämään yhteisesti hyväksyttävät laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan avustusta 17500. Tutkimuksen osapuolet vastaavat kuluista kukin 4350. Talousarvio, menot: - Kokoukset 6000 - Neuvottelumatka NHL:n ja IIHF: n kanssa 15000 - asiantuntijapalkkiot 10000 - muut kulut ja tutkimuksen julkaisu 4000 yhteensä 35000 Talousarvio, tulot: - Opetus- ja kulttuuriministeriö avustus 17500 -SJL ja yhteistyöyritykset 17500 yhteensä 35000 Tulos 0 Helsingissä 3.9.2012 Matti Nurmien Suomen Jääkiekkoliitto toimitusjohtaja

LIITE 3

LIITE 4.1 Pvm Sivu 00-06-26 1 Joustavat laidat Esitutkimus jääkiekkoilijan loukkaantumisriskeistä

Pvm Sivu 00-06-26 2 2 Raportin kokoonpano 2.1 Johdanto Tapaturmia sattuu eniten, kun pelaajat taklaavat toisiaan, sekä maila- ja kiekkokosketuksissa. Mailakosketus aiheuttaa useimmiten viiltohaavoja kasvoihin, mikä harvoin johtaa pitkäaikaiseen poissaoloon pelistä, kun taas pelaajien keskinäiset kontaktit johtavat pidempiin poissaoloihin. Pienet loukkaantumiset (poissaolo < 7 päivää) kattavat noin 70 % kaikista loukkaantumisista, keskivakavat loukkaantumiset (poissaolo 8-30 päivää) kattavat noin 25 % ja vakavat loukkaantumiset (poissaolo > 30 päivää) noin 5%. Vakavia loukkaantumisia sattuu useimmiten vartaloon kohdistuvasta väkivallasta, esimerkiksi taklauksista tai törmäyksistä laitaan. Korkein vakavien loukkaantumisten sekvenssi on polvivammat (nivelsiteiden vaurioitumiset) ja sen jälkeen lantion/reisien vauriot revähdysten ja turpoamisten muodossa. Noin 10 % vakavista loukkaantumisista tapahtuu, kun pelaaja törmää laitaan, ja silloin useimmiten loukkaantuu pää ja niska/selkä. Loukkaantumiset tapahtuvat useimmin (puolessa tapauksista), kun pelaajaa taklataan takaapäin ja hän osuu pää edellä laitaan saaden seurauksena aivotärähdyksen tai niskan/selän murtuman (t.s. selkärangan vauriot). 2.2 Aivotärähdys Aivotärähdys seuraa päähän kohdistuneesta iskusta siten, että aivot joutuvat kiertoliikkeeseen ja aksonit (sidokset hermosolujen välillä) kuormittuvat. Pään translaatio, t.s. kun pää liikkuu suoraan johonkin suuntaan, aiheuttaa paljon pieniä aksonien pieniä venymiä, mikä aiheuttaa aivoille pieniä vahinkoja. Kiertoliikkeen suuntainen kiihtyvyys aiheuttaa suurempia venymiä aksoneille, mikä johtaa vakavampiin vaurioihin aivoissa. Näiden molempien kombinaatio aiheuttaa suurimmat vauriot. Vaurioiden vakavuus riippuu myös siitä, mihin suuntaan pää kääntyy. Sivusuuntainen rotaatio on vakavinta, kun taas rotaatio eteenpäin ja taaksepäin on seuraavaksi vaarallisinta, kiertyminen on vähiten vaarallista. 2.3 Selkä- ja niskavammat Selkä- ja niskavammoja tulee useimmiten seurauksena selkärankaan kohdistuvasta paineesta tai väännöstä. Jännitteet aiheuttavat selkärangan kasaanpainumista, venymistä, vääntymistä ja nurjahtamisia. Yleisimpiä ovat vammat, jotka ovat seurauksena voimien kohdistumisesta selkärangan yläosaan (kaulanikamiin).

Pvm Sivu 00-06-26 3 2.4 Vammataulukot Pienempi Keskisuuri Suuri Pelaamisen Yhteensä vamma vamma vamma lopetus Vammatyyppi 0-7 päivää 8-30 päivää >30 päivää Turvotus 24% 2% 0 26% Nyrjähdys 14% 10% 2% 25,5% Venähdys 14% 3% 1% 18% Murtuma 5% 6% 1% 12% Hermovaurio 7,5% 1% 0,5% 0,5% 9,5% Nivelten 4% 4% 0,5% 9% sijoiltaan meno Yhteensä 68,5% 26% 5% 0,5% 100% Taulukko 1. Erilaiset vammat ja niiden jakautuma. Vamman aiheuttaja Osuus Mailakontakti 30% Pelaajakontakti (m.l. taklaukset) 25% Kiekko 16% Törmäys laitaan 10% Kaatuminen (ilman 4% vartalokosketusta) Luistin 2% Muut 13% Taulukko 2. Vammojen aiheuttajat ja jakauma. Edellä olevat taulukot ovat yhteenveto lukuisista lääketieteellisistä raporteista. Vammatyypit ja niiden esiintymistiheys poikkeavat osittain toisistaan eri raporteissa, joten näitä taulukoita voidaan pitää keskiarvotaulukkoina kaikista käsitellyistä raporteista. Vammoiksi lasketaan ne vammat, jotka ovat aiheuttaneet pois jäämisen seuraavasta pelistä tai harjoituksesta.

Pvm Sivu 00-06-26 4 3 Vahinkotapaukset ja absorptioliikkeet Kun pelaaja törmää laitaan, se voi tapahtua kolmen järjestelmän kautta, jotka toimivat yhdessä vaimennus ja jousiparametreineen, katso Liite 1, kuva 1. Keho törmää laitaan tietyllä nopeudella ja isku vaimenee suojan ja laidan vaikutuksesta. Tässä käsitellään ainoastaan niitä törmäyksiä, joiden uskotaan johtuvan esimerkiksi laidan jäykkyydestä ja jotka ovat rintakehän, kaulan, pääkallon ja aivojen vammoja, katso liite 1 sivut 1-7. Yleisesti ottaen pelaajan massa ja nopeus sekä määrätyt voimat ja kiihtyvyys aiheuttavat absorptioliikkeiden vastaavat rasitukset. Absorptioliikkeillä tarkoitetaan liikkeitä, joiden verran laidan tulee joustaa, ettei vammaa syntyisi. Pelaajamassana on käytetty 75 kg. Nopeudet vaihtelevat rajoissa 24 30 km/h, mikä on melko suuri nopeus, mutta ne on otettu viitteestä [6]. Voimat ja kiihtyvyydet on otettu viitteestä [17]. Absorptioliikkeet lasketaan edellä esitetylle tapaukselle ja arvoksi saadaan 0,03 5,6 m, katso liite 1, sivut 1-7. Keho on herkin voimille, jotka kohdistuvat kaulaan, etenkin taivutukset, jotka aiheuttavat suurimman liikkeen. Excelillä on helposti laadittavissa laskentamallit kaikille tapauksille ja siihen voidaan sijoittaa erilaisia input-arvoja, jolloin huomataan, että nopeus on parametri, jolla on suurin merkitys. Koska edellä mainituilla absorptioliikkeillä ovat suuria, ne pienenevät voimakkaasti, kun nopeuksia alennetaan. Ei ole löydettävissä mitään tieteellistä perustetta sille, miten pelaajat törmäävät laitaan, paitsi tiedot, jotka löytyvät viitteestä [6]. On lisättävä, että voimat ja kiihtyvyydet, joiden kohteeksi keho joutuu, on otettu autoteollisuuden testeistä, joissa ne käyttäytyvät samankaltaisesti. Todellisuudessa pelaaja pyrkii jännittämään lihaksia ja sillä tavalla vähentämään kuormitusta. Siksi todelliset absorptioliikkeet voivat olla lyhyempiä.

Pvm Sivu 00-06-26 5 4 Laidan jäykkyys ja vaimennus Että laitaan törmäävä pelaaja loukkaantuisi mahdollisimman lievästi, on toivottavaa muuttaa pelaajan liike-energia potentiaalienergiaksi ja lämmöksi (vaimennuksen yhteydessä). Voidaksemme tutkia, millaisia laidan jäykkyyksien ja vaimennuksien tulee olla, että pelaaja ei loukkaantuisi, tulee tehdä lukuisia laskelmia. Nämä laskelmat on esitetty liitteessä 1, sivut 8-11. Näissä laskelmissa laita on oletettu jouseksi yhdessä vaimentimen kanssa ja koko pelaajan liike-energia siirtyy laitaan. On tehty laskelmia lukuisilla erilaisilla laidan absorptiopituuksilla ja pelaajien nopeuksilla ja tulokset on alla esitetty kehoon kohdistuvina voimina ja kiihtyvyyksinä. Kuva 1. Voimat ja kiihtyvyydet, jotka kohdistuvat pelaajaan painoltaan 75 kg törmäyksessä laitaan. Nopeus on 6 m/s ja absorptioliike 7 cm. Käyrät kuvassa 1 esittävät, millaiset voima ja kiihtyvyys kohdistuvat laitaan törmäävään jääkiekkoilijaan. Näissä analyyseissä nopeus on 6 m/s, absorptioliike 7 cm ja pelaajan paino 75 kg. Tämä absorptioliike aiheuttaa voiman ja kiihtyvyyden, jotka ihmiskeho sietää, mutta on lisättävä, että ei ole huomioitu kehon minkäänlaista vaimennustekijää. On myös todettava, että on tehty lukuisia olettamuksia, jotka vaativat kokeellisten testien tekemistä teoreettisten laskelmien verifioimiseksi. Laidalle valittu jäykkyys on 74500 N/m ja sen vaimennukseksi on valittu 7820 Ns/m. Tehtyjen olettamusten ja yksinkertaistusten valossa näyttää hyvin mahdolliselta, että keho sietää lyhyempiä absorptioliikkeitä.

Pvm Liite 1 00-06-26 1 1. Energia ja absorptioliikkeet Kun pelaaja törmää laitaan, sitä voidaan kuvata seuraavilla yksinkertaistetuilla kaavioilla, jotka on esitetty kuvassa 1. keho suoja laita missä k x on jousto ja c x on vaimennus vastaavasti kehonosassa, suojassa ja laidassa. Massa m on sen kehonosan paino, joka siirtää energiaa laitaan, ja v on pelaajan nopeus törmäyshetkellä laitaan. 1.1 Rintakehä Kuva 2. Voima kohdistuu rintakehän sivuun Rintakehä on heikoin sivusta ja sietää korkeintaan 27,7g, katso kuva 2, ilman kuormitusajan rajoituksia, kuormitusajan 30 ms rintakehä toki kestää 40g. Absorptioliikkeen, s abs, laskelma annetuilla nopeudella, v pelaaja =24 km/h, kehon painolla, m keho =75 kg, ja ylävartalon massalla, m ylävartalo =57 kg, tehdään seuraavasti: W kin = pelaajan liike-energia (J)

Pvm Liite 1 00-06-26 2 W suoja = energia, jonka suoja ottaa vastaan (40 J, normin mukaan) W keho = energia, jonka keho ottaa vastaan (J) W laita = energia, jonka laita ottaa vastaan (J) Pelaajan liike-energia lasketaan seuraavasti m keho x v 2 pelaaja 75 x 6,67 2 W kin = ------------------- = ------------- = 1668,3 J (1) 2 2 Rintakehä kestää maksimissaan kiihtyvyyden 40g 3 ms ajan, mistä saadaan nopeus v = a x t = 40x9,81x0,003 = 1,177 m/s (2) Nopeuden ja vartalon massan perusteella voidaan laskea rintakehän energia-absorptio m ylävartalo x v 2 57 x 1,177 2 W keho = ---------------- = -------------- = 39,4 J (3) 2 2 Energiayhtälö on seuraava W kin = W suoja + W keho + W laita (4) Siitä voidaan laskea energia, jonka laidan pitää ottaa vastaan W laita = W kin - W suoja - W keho = 1668,3-39,4 40 = 1588,9 J (5) Absorptioliike lasketaan kaavasta W laita = F max x s abs (6) missä F max = m pelaaja x a = 75 x 27,7g = 20380,3 N (7) Mistä saadaan W laita 1588,9 s abs = ----------- = ---------- = 0,0780 m, eli s abs = 78 mm. F max 20380,3 mikä on siis liike, jonka verran laidan tulee joustaa, jos pelaaja törmää laitaan rintakehän sivulla nopeudella 24 km/h.

Pvm Liite 1 00-06-26 3 1.2 Selkä ja niska Kuva 3. Voima kohdistuu edestä rintakehään Kiihtyvyys edestä rintakehään, katso kuva 3, saa olla max 15g, ettei tapahtuisi mitään selkä- tai niskavammoja. Kun nopeus on 30 km/h (8,33 m/s), niin kaavan (1) mukaan liike-energia on 75 x 8,33 2 W kin = -------------- = 2602,1 J 2 Energian imeytyminen kehoon on sama kuin edellisessä tapauksessa, joten laidan vastaanottama energia on kaavan (4) mukaan W laita = W kin - W suoja - W keho = 2602,1 40 39,4 = 2522,7 J Kehoon kohdistuva voima kyseisellä kiihtyvyydellä määritellään kaavan (7) mukaan F max = 75 x 15g = 11036,25 N Kaavalla (6) voidaan laskea absoptioliike W laita 2522,7 s abs = ----------- = ------------ = 0,229 m F max 11036,25 Nopeus 30 km/h on ääritapaus ja on toki hieman liian suuri, mikä aiheuttaa suuren absoptioliiketarpeen 229 mm.

Pvm Liite 1 00-06-26 4 1.3 Niskan vääntyminen laitaan törmäyksen yhteydessä Kuva 4. Niskan taipuminen Tämä tapaus, katso kuva 4, kuvaa törmäystä laitaan siten, että pelaaja liukuu laitaa vasten jännittämättä niskalihaksiaan, ikään kuin hän olisi tajuton. Kun nopeus on 24 km/h (6,67 m/s), niin kaavan (1) mukaan liike-energia on 75 x 6,67 2 W kin = -------------- = 1668,3 J 2 Laidan vastaanottama energia on kaavan (4) mukaan W laita = W kin - W suoja = 1668,3 40 = 1628,3 J Tässä tapauksessa ei tiedetä, kuinka suuren energian keho voi ottaa vastaan. Maksimi taivutusvoima, F taivutus, jonka niska sietää, on 298 N tutkimuksen Accidental Injuries Biomechanics and Prevention (1993) mukaan. Absorptioliike lasketaan kaavasta (6) ja saadaan W laita 1628,3 s abs = ----------- = ------------ = 5,634 m F taivutus 289 mikä on valtavan suuri siirtymä. Voidaan uskoa, että nopeus 24 km/h on suurin mahdollinen, mutta tätä suuruusluokkaa olevia nopeuksia on mitattu pelaajalle joka liukuu jäässä maaten.

Pvm Liite 1 00-06-26 5 1.4 Niskan puristuminen liu uttaessa laitaa päin Kuva 5. Puristusvoima niskaan Nopeudella 24 km/h (6,67 m/s) kaavan (1) mukaan pelaajan liike-energia on 75 x 6,67 2 W kin = -------------- = 1668,3 J 2 Laidan vastaanottama energia on kaavan (4) mukaan W laita = W kin - W suoja = 1668,3 40 = 1628,3 J Viitteen AI BP (1993) mukaan niska kestää voiman, F puristus, maksimissaan 4810 N, katso kuva 5. Absorptioliike lasketaan kaavasta (6) ja saadaan W laita 1628,3 s abs = ----------- = ------------ = 0,338 m F puristus 4810 Tämä on valtavan suuri siirtymä, mutta on myös huomattava, että kehon mahdollisuus vaimentaa energiaa on tuntematon. Nopeus on luultavasti hieman suurehko, mutta tässä suuruusluokassa olevia nopeuksia on mitattu.

Pvm Liite 1 00-06-26 6 1.5 Kallo ja aivot Kallo kestää voiman F k = 5600 N murtumatta, ja aivot kestävät kiihtyvyyden rad/s 2 50% riskillä saada aivotärähdys, tiedot ovat viitteestä AI BP (1993). Voima on keskiarvo testeistä kalloon eri kulmista kohdistuvilla voimilla. Seuraavat laskelmat huomioivat kallon tärkeyden, oletetaan kehon jo olevan kosketuksissa laitaan. Laidan vastaanottama energia lasketaan kaavalla (4) sivulla 1 olevan kuvan 1 mukaan W laita = W kin - W pää W kypärä missä m pää x v 2 pelaaja W kin = -------------------, W kypärä = 40 J ja 2 W pää saadaan, t.s. (huomioi harmoonisen värähtelyn) missä x on amplitudi ja ja viitteen AI BP (1993) mukaan Kallon vaimennus on Mistä saadaan m pää x v 2 pelaaja W laita = ------------------- - 40 2 Laskelmassa oletetaan törmäysnopeudeksi laitaan 30 km/h (8,33 m/s), m pää = 6 kg, F max k = 5600 N ja kalloluun jäykkyys c = 1000 N/mm. viitteen AI BP (1993) mukaan maksimi sisäänpainuminen, jonka kallo kestää, on 6 mm (x) ja pään ominaistaajuus w n = 49,8 rad/s. Tästä saadaan c c = 2 x 6 x 49,8 = 598 Nms/rad, mistä seuraa c = 89,67 Nms/rad ja d = 49,24. W pää = = 0,5 J Näin ollen laidan vastaanottamaksi energiaksi saadaan W laita = W kin - W pää W kypärä = 208,33 0,5 40 = 167,8 J.

Pvm Liite 1 00-06-26 7 Kuva 6. Selkä ja niska Pään nopeus pelaajan törmätessä laitaan saadaan kaavasta saadaan kiihtyvyys mistä Kallo kestää korkeintaan 5600 N, absorptioliikkeeksi saadaan kaavasta (6) W laita 167,7 s abs laita = ----------- = ------------ = 0,0299 m, eli s abs laita = 30 mm F maks. laita 5600 Absorptioliike aivoille lasketaan kaavalla (6) W laita s abs pää = --------------, missä F maks. pää = F maks. pää = 2160 N W laita 167,7 s abs pää = ----------- = ------------ = 0,0776 m, eli s abs pää = 78 mm F maks. pää 2160

Pvm Liite 1 00-06-26 8 2. Laidan jäykkyys ja vaimennus Näiden laskelmien tarkoitus on selvittää millaiset jäykkyys ja vaimennuslaidalla pitää olla, että tietyllä törmäysenergialla ja tietyllä jarrutusmatkalla pelaajan liike-energia muutetaan laidan potentiaalienergiaksi. Näissä laskelmissa laita esitetään jousena, jolla on tietty jäykkyys, ja vaimentimena. Kaaviokuva jousesta ja vaimentimesta on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Laita esitettynä jousena ja vaimentimena Tästä mallista käyttäen joukkoa olettamuksia voidaan laskea laidan jäykkyys ja vaimennus. Mallissa käytettävä input on pelaajan liike-energia ja se siirtymä, minkä laita tarvitsee absorboidakseen tämän liike-energian. On toivottavaa, että laita absorboisi liike-energiaa mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyellä siirtymämatkalla ja että pelaajaan kohdistuva hidastuvuus ja voima olisivat niin pieniä, kuin mahdollista. Tehdyt olettamukset ovat: *Laidan oletetaan vaimentavan kriittisesti, eli se ei ala värähdellä. Kuva 8. Laidan vaimennus ajan funktiona *Laidan oletetaan ottavan vastan kaikki pelaajan liike-energia, t.s. mikään osa energiasta ei muutu esimerkiksi lämmöksi. *Jousi-vaimenninsysteemillä on yksi vapausaste, t.s. ei oleteta minkäänlaista kiertoliikettä.

Pvm Liite 1 00-06-26 9 2.1 Laskelmat Kirjan Mechanical Vibration, 1995 mukaan kriittisen vaimennuksen funktio kuvataan: missä x(t) siirtymä ajan funktiona, v 0 on nopeus törmäyshetkellä laitaan, x 0 on siirtymä ajanhetkellä 0 (meidän tapauksessamme x 0 = 0), n on ominaistaajuus. (8) (9) missä k on laidan jäykkyys ja m on laidan ja pelaajan massa Tästä saadaan funktio Yksi olettamuksista oli, että kaikki liike-energia (kineettinen energia), joka pelaajalla on, siirtyy laitaan ja muuttuu potentiaalienergiaksi ja vaimenee (muuttuu lämpöenergiaksi). Tämä voidaan kuvata seuraavasti: (10) W k = W laita 1 + W laita 2 Missä W laita 1 on energia, jonka ottaa vastaan vaimennin ja W laita 2 on jousen vastaanottama energia kuvassa 7. Molemmat, sekä jousi että vaimennin, ottavat vastaan voiman ja hidastuvuuden (negatiivisen kiihtyvyyden), jotka aiheuttaa pelaaja, ja jotka voidaan kuvata seuraavasti: Tästä havaitaan, että vaimennin on riippuvainen nopeudesta ja jousi on riippuvainen siitä, kuinka paljon laita on painunut sisään. Että voimme laskea arvot parametreille k ja c meidän tulee tietää laitaan törmäyksen aika, mikä voidaan määrittää derivoimalla lauseke (10). Voima, joka on kuvattu yhtälöllä (12), on se voima, joka vaikuttaa koko

Pvm Liite 1 00-06-26 10 rakenteeseen ja näin ollen ei vaikuta pelaajaan. Se voima, joka vaikuttaa pelaajaan, lasketaan yhtälöstä (14). Kun laita täydellisesti romahtaa, nopeus on nolla, t.s. (14) on nolla. Tätä ajankohtaa me kutsumme t slut. Jos sijoitamme ajan t slut yhtälöön (10) ja ratkaisemme arvon k, voimme käyttää sitä lauseketta (14) korvaamaan k. Kaavasta (10) saadaan: Kun yhdistetään yhtälöt (14) ja (15) ja massa, nopeus ja absorptioliike sijoitetaan niihin, saadaan käyrä. Tästä käyrästä löydetään piste, jossa yhtälön (14) arvo on nolla ja sen jälkeen lasketaan k ja c. Kuvasta 9 nähdään kaavan (14) mukainen funktio, kun pelaajan nopeus on 6 m/s, pelaajan massa on 75 kg, laidan massa on 130 kg ja absorptiosiirtymä on 0,05 mm. Kuvasta 9 voidaan nähdä aika, suunnilleen 37 ms, ja tätä aikaa voidaan sitten käyttää jäykkyyden (k) ja vaimennuksen (c) laskemiseen laidalle käyttäen yhtälöä (10). Vielä on pantava merkille, että pelaajan aiheuttama voima ja kiihtyvyys ovat 14,5 kn ja 194 m/s 2 (= 20g), joita voidaan pitää liian suurina. Siksi on tarkoituksenmukaista kasvattaa absorptiomatkaa. Absorptiosiirtymä 7 cm antaa kiihtyvyydeksi 138,4 m/s 2 ja voimaksi 10,4 kn, jotka voidaan pitää hyväksyttävinä. Voima on laskettu yhtälön (16) mukaan.

Pvm Liite 1 00-06-26 11 2.2 Tulokset Arvot, jotka valitsimme laidalle, ovat: Absorptiosiirtymä Jäykkyys Vaimennus 0,07 m 74500 N/m 7820 Ns/m On vielä lisättävä, että nämä arvot on valittu yhden analyysin perusteella käyttäen tiettyä laidan massaa ja tiettyä pelaajan nopeutta, ja tarvitaan jatko-optimointia. On myös todettava, että vaaditaan kokeita, koska nämä arvot ovat puhtaasti teoreettisia.

LIITE 4.2 IIHF SPECIFICATIONS FOR ICE HOCKEY RINK DASHER BOARD AND PROTECTIVE SHIELDING SYSTEMS FOR SOCHI 2014 OLYMPIC WINTER GAMES (REVISED MARCH 20, 2011) BOLSHOI ICE PALACE, MALY ICE PALACE AND ICE HOCKEY PRACTICE ARENAS Introduction The SOCHI 2014 Olympic and Paralympic Winter Games ice hockey tournaments will bring together the best hockey players in the world for three very intense hockey tournaments. For several years now, the IIHF has actively promoted and supported activities to increase safety of the participants. One of the initiatives has been the operation of an Injury Report System (IRS) during world championships and international ice hockey tournaments gathering data on the number, type and severity of injuries resulting from competition at all level of the Game. Furthermore, the IIHF has adopted new rules and provided new interpretation of rules and regulations to further prevent injury. The IIHF has promoted fair play amongst the participants and has supported the development and use of more appropriate and enhanced ice hockey rink and players equipment. During the 2010 Vancouver Olympic Winter Games ice hockey tournaments, the analysis of the data from the IRS indicated a significant reduction of injuries. Although this reduction can be attributed to several initiatives, the design and the superiority of the dasher board and protective shielding system available in the Olympic Ice Hockey Venues in Vancouver was identified as one of the important factors in the prevention, decline in number and reduction of the severity of injuries. With that in mind, the IIHF has now established new standards for Olympic Winter Games ice hockey tournaments with the intention of extending these high standards to all new arenas being built for major World Championships and future Olympic Winter Games. The IIHF rules book provides general guidelines with regards to the building of dasher board and protective shielding system for ice hockey arena in general. Although these guidelines are excellent for every day training and competition rinks around the world, the level of competition and, the quality and intensity of play at the Olympic Winter Games now demand that the IIHF establishes and implements specific standards for top level competition in order to make the games safer for the players. Newer and creative technology and material provide opportunity to create a safer environment for the high performance athletes participating in top level competitions such as Olympic Winter Games ice hockey tournaments. For these high level contests, the combination of a dasher board and protective shielding system shall provide optimum flexibility and absorption of intense physical contacts along the boards. The design shall be done in a way that reduces both the risk, quantity and/or the seriousness of injuries. The systems require absorbing a huge amount of energy from the impact to players and in the process reducing the potential for injury. Therefore, it is crucial that the combination of dasher board and protective shielding systems shall be designed and constructed with proven safer high quality material and methods in order to insure greater safety and efficiency creating the best environment for the players to perform at the best level possible for the enjoyment of all fans around the world. The following provide high standards guiding principles in the development of the dasher board and protective shielding systems. The IIHF also recognizes the importance of the Olympic Winter Games to help establishing newer and safer standards for the future benefit of the Game. IIHF Standards Arena Dasher Board and Protective Shielding Systems Page 1