HE 201/2016 Finanssivalvontaa koskevan lainsäädännön tarkistaminen FivaL:iin, valvontamaksulakiin, RavaL:iin ja arvopaperimarkkinalakiin esitettävistä muutoksista Talousvaliokunta, 8.11.2016 Rahoitusmarkkinaosasto
Fivan valvontamaksulain tarkistaminen
Nykytila Valvontamaksulaki Fivan toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään valvontamaksuja ja toimenpidemaksuja. Kerättävät maksut kattavat 95 % kuluista. Suomen Pankki on kattanut loput 5 %. Valvontamaksulaki määrittelee valvontamaksujen vuotuisen enimmäismäärän sekä niiden kohdentumisen eri maksuvelvollisten kesken Valvontamaksu muodostuu i) perusmaksusta tai ii) suhteellisesta maksusta tai iii) yhdistetystä perusmaksusta ja suhteellisesta maksusta Suhteellinen maksu lasketaan maksuvelvollisen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusumman, hallinnoitujen sijoitusrahastojen tai hoidettujen vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärän, liikevaihdon tai jäsenmaksutulon perusteella. Valvontamaksu erääntyy maksettavaksi Finanssivalvonnan määräämänä eräpäivänä (aikaisintaan 30.6.) Valvontamaksu on veronluonteinen maksu, ei vastaa täysin niitä kustannuksia, joita yksittäisestä valvottavasta aiheutuu valvojalle. 3
Nykytila vuosittain kerättävät valvontamaksut Fivan johtokunta käsittelee vuotuisen talousarvion, jonka Suomen Pankin johtokunta vahvistaa. Fivan budjetti vuonna 2015 oli 27,8 milj. euroa. Lain mukainen valvontamaksujen enimmäismäärä yli 34 milj. euroa. Perityt valvontamaksut 21 milj. euroa eli alennuskerroin vuonna 2015 oli 0,62. Toimenpidemaksut 2,3 milj. euroa. Alennuskerroin tarkoittaa Fivan johtokunnan määrittelemää kerrointa, jonka mukaan johtokunta alentaa vahvistetun talousarvion perusteella käytännössä kerättäviä valvontamaksuja suhteessa lain mahdollistamaan maksimiin. Rahoitussektorin osuus valvontamaksujen kokonaismäärästä noin 73 %. Vakuutussektorin osuus noin 27 %. 4
Fivan kustannusten ja maksujen kehitys 2009-2015 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kokonaiskustannukset 24 529 25 348 26 100 24 787 26 283 26 196 25 967 Valvontamaksut 24 102 23 046 23 491 23 908 22 612 24 341 21 029 Toimenpidemaksut 989 960 997 1 334 1 140 1 821 2 311 Maksimi maksut 24 102 24 835 27 854 31 903 31 678 30 950 34 116 Alennuskerroin 1 0,93 0,84 0,75 0,71 0,79 0,62 5
Kustannusten kehityksen vertailua 2010-2015 (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja) 6
Kansainvälistä vertailua Kv. Vertailussa mukana P-maat, UK, NL, LU, DE. Vaikka rahoitusmalleissa eroja, niin vertailumaiden kohdalla perusarkkitehtuuri on samantyyppinen. Valvonnan kustannukset katetaan useimmissa maissa valvottavilta perittäviltä valvonta- ja toimenpidemaksuilla. Valvontamaksuissa on tyypillisesti sekä kiinteä osuus, että vaihtuva osuus. Valvottavat jaetaan yleensä 5 7 maksuluokkaan. Useimmiten valvontamaksun laskuperuste ei ole riskipainotettu (poikkeuksina EKP ja NL). Myös sivuliikkeiltä perittävien valvontamaksujen osalta lainsäädäntö vaihtelee maittain. Osassa maista erotellaan ETA-sivuliikkeet muista sivuliikkeistä. Osassa vertailumaita ETA-sivuliikkeiltä ei peritä erikseen maksua, toisissa (kuten NO) maksu on alennettu 40 %, toisissa (kuten LU) ETA-sivuliikkeillä sama maksu kuin kotimaisilla luottolaitoksilla. 7
Toteuttamisvaihtoehdot 1. Nykytilan jatkaminen Maksurasite siirtynyt suhteellista maksua maksaville pois niiltä jotka maksavat vain kiinteätä maksua (syy: valvottavien taseiden ja liikevaihdon kasvu). Laki ei erottele normaalia sivuliikettä merkittävästä sivuliikkeestä, eikä huomioi siihen kohdistuvaa valvonnan kustannusta. Ongelmallista resurssien kohdentumisen kannalta, kun otetaan huomioon toimialan rakennemuutos Suomessa. 2. Suuri remontti Nykylain perusratkaisuissa ei ole noussut esiin erityisiä ongelmia, joiden perusteella kattava uudistus nähtäisiin tarpeelliseksi. 3. Kohdennettu remontti Keskeinen ehdotus liittyy koko rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien sivuliikkeiden ja niiden maksuperustan määrittelyyn. Samalla valvontamaksulain perusmaksuja ja suhteellisen maksun kertoimia tarkistetaan siten, että turvataan Fivan rahoituksen riittävyys ja joustavuus sen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. 8
Keskeiset ehdotukset (I) Ehdotetaan luotavaksi kaksi uutta maksuluokkaa: ulkomaisen ETA-luottolaitoksen merkittävä sivuliike. Kriteerinä sivuliikkeen yleisötalletusten markkinaosuus isäntävaltiossa yli 2 %. ulkomaisen ETA-luottolaitoksen erittäin merkittävä sivuliike. Kriteerinä sivuliikkeen yleisötalletusten markkinaosuus isäntävaltiossa yli 10 %. Ensimmäinen kynnysarvo on yhtenevä luottolaitosdirektiivin kanssa ja FivaL:n kanssa. Jälkimmäinen kynnysarvo perustuu arvioon sivuliikkeen isäntävaltion viranomaisen toteuttaman valvonnan intensiteetin kasvusta valvontakollegion puitteissa, kun sivuliikkeen merkittävyys isäntävaltion rahoitusjärjestelmän kannalta kasvaa. Iso toimija vaatii myös enemmän menettelytapavalvonnan ja rahanpesun estämisen valvonnan resursseja. 9
Keskeiset ehdotukset (II) Porrastetaan suhteellisen maksun kertoimia sitä korkeammiksi mitä merkittävämmästä sivuliikkeestä on kyse, kuitenkin siten, että ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen kerroin on ylimmilläänkin pienempi kuin Suomessa toimiluvan saaneen luottolaitoksen kerroin. Tällöin luottolaitosten ja sivuliikkeiden suhteellisten maksujen kertoimet määräytyvät seuraavasti pienemmästä suurempaan: ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike: taseen loppusumma x 0,0009 % (vanha kerroin 0,00095%); ulkomaisen ETA-luottolaitoksen merkittävä sivuliike: taseen loppusumma x 0,0014 %; ulkomaisen ETA-luottolaitoksen erittäin merkittävä sivuliike: taseen loppusumma x 0,0018 %; kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike: taseen loppusumma x 0,0027 % (vanha: 0,00284%); luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki/luottoyhteisö: taseen loppusumma x 0,0027 % (vanha: 0,00284%);. Kalibrointi perustuu Fivan arvioon valvojan työmääristä erityyppisten toimijoiden kohdalla. 10
Keskeiset ehdotukset (III) Esitetään tehtäväksi kaikille maksuvelvollisille 7 % tasokorotus perusmaksuihin. Tasokorjaus vastaa nimellisen BKT:n muutosta vuosien 2008 2015. Sen vastapainoksi suhteellisten maksujen kertoimia alennetaan viidellä prosentilla. Perusteena tasokorjauksille on se, että maksurasite on lain voimassaoloaikana siirtynyt suhteellista maksua maksaville ottaen huomioon taseiden ja liikevaihdon kasvu viime vuosina. 11
Taloudelliset vaikutukset (I) Lain mahdollistama valvontamaksujen enimmäismäärä Nykyisen lain mahdollistama valvontamaksujen enimmäismäärä vuonna 2015 oli siis noin 34,1 milj. euroa. Valvontamaksujen enimmäismäärään vaikuttaa merkittävästi yleinen taloudellinen kehitys ja erityisesti rahoitus- ja vakuutussektorin taseiden kasvu. Finanssisektorin rakenteen säilyessä ennallaan, uusi malli laskisi enimmäismäärää noin miljoonalla eurolla 33,2 miljoonaan euroon. Rakennemuutosten seurauksena luottolaitossektorin yhteenlaskettu tase kuitenkin supistunee Suomessa mikä vähentää samalla lain perusteella kerättävien valvontamaksujen yhteenlaskettua enimmäismäärää. Kuinka paljon? Yksi suuntaa antava arvio on, että enimmäismäärä voisi olla vuonna 2017 noin 26,6 milj. euroa. 12
Taloudelliset vaikutukset (II) Valvontamaksuina käytännössä kerättävä kokonaismäärä Todellisen vuosittaisen maksurasitteen määrittelee Suomen Pankin johtokunta vahvistaessaan Fivan johtokunnan esityksestä sen talousarvion. Fivan kustannukset eivät ole viimeisen 3 4 vuoden aikana kasvaneet ja henkilömäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Johtokunnan nykyisin määrittelemä resurssikehys vuosille 2017 2018 on noin 28 milj. euroa, josta noin 25 26 milj. euroa arvioidaan katettavan valvontamaksuilla. Tällöin ns. alentamiskertoimen arvioidaan kasvavan 0,62:sta noin 0,94 0,96:een. 13
Taloudelliset vaikutukset (III) Valvontamaksuina käytännössä kerättävä määrä ryhmittäin Alennuskertoimen kutistuminen tai jopa poistuminen nostaisi pääsääntönä yksittäisten toimijoiden valvontamaksuja jopa noin 50 % nykytilaan nähden. Niiden ulkomaisten ETA-sivuliikkeiden kohdalla, jotka siirtyvät uuteen merkittävän sivuliikkeen kategoriaan, olisivat maksukorotukset edellistä suurempia. Koska suhteelliset maksut ovat kasvaneet nopeammin viime vuosien tasekasvun myötä, kiinteisiin maksuihin tehtävä 7 % tasokorotus palauttaisi maksurasitteen kohdentumista takaisin vain kiinteitä maksuja maksaville. Arvioidaan että jatkossa rahoitussektori kattaisi noin 2/3 maksuista vakuutussektorin kattaessa loput 1/3. Tämä vastaa varsin tarkkaan eri sektoreiden valvontaan kohdistuvaa työmäärää. 14
Taloudelliset vaikutukset yhteenveto Valvottavien maksurasitteen kohdentuminen muuttuu jatkossa nykyisestä. Muutos johtuu kuitenkin ensisijaisesti toimialan rakennemuutoksesta ja vasta toissijaisesti hallituksen esityksestä. Valvottavaluokkiin tehtävät muutokset muuttaisivat kuitenkin maksujen kohtaantoa paremmin Fivan valvontatyötä vastaavaksi. Pidemmällä aikavälillä kerättäviin maksuihin vaikuttavat ennen kaikkea Fivan johtokunnan linjaukset yhtäältä uskottavan, mutta toisaalta tehokkaan valvonnan vaatimasta resurssitarpeesta. 15
Muut asiat
Fivan johtokunnan kokoonpano ja edustajan nimittäminen EKP:n yhteiseen valvontaelimeen Fivan johtokunnan kokoa esitetään muutettavan siten että se voisi olla enintään kuusi jäsentä (nykyisin viisi) Mahdollistaisi esimerkiksi vakuutussektorin asiantuntemuksen varmistamisen nykyistä paremmin. Harkintavalta koon suhteen jäisi pankkivaltuustolle. Fivan johtokunta nimittäisi Finanssivalvonnan edustajan euroalueen yhteisestä pankkivalvonnasta vastaavaan EKP:n yhteiseen valvontaelimeen 17
FivaL:n säännöstä (71 a ) rikkomuksista ilmoittamisesta Fivalle ehdotetaan täsmennettävän Tämän ns. whistle blow järjestelmän kautta kuka tahansa henkilö voi ilmoittaa Fivalle epäilyksistään finanssimarkkinoita koskevien säännösten rikkomisesta Ehdotus perustuu EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) täytäntöönpanoon Täsmennykset kohdistuvat ilmoitusten asianmukaiseen käsittelyyn sekä ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön suojaamiseen VM:n myöhemmin annettavassa asetuksessa säädetään yksityiskohtaisemmin järjestelmälle asetettavista vaatimuksista komission täytäntöönpanodirektiivin mukaisesti 18
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muutosesitys Lakiin ehdotetaan muutoksia koskien raportointia valvojalle ryhmittymän asiakasriskeistä ja keskinäisistä liiketoimista Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on mahdollistaa paremmin vakuutuspainotteisten ryhmittymien soveltaman Solvenssi II valvonnan, rahoitus- ja vakuutusryhmittymiltä ao. laissa vaaditun raportoinnin sekä EU-sääntelyn yhteensovittaminen vähentää raportointitaakkaa keventämällä raportointivaatimuksia Ala ja valvoja ovat yksimielisiä muutosten tarpeellisuudesta 19
Arvopaperimarkkinalain muutosesitys Lain 7 luvun 6 :n yhdenmukaistaminen ns. avoimuusdirektiivin sanamuodon kanssa. Direktiivi koskee pörssiyhtiöiden ja sen osakkeenomistajien avoimuutta pörssille ja markkinoille. Kansallisen lisäsääntelyn vähentämiseksi ja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti arvopaperimarkkinalain säännöksen sanamuotoa ollaan täsmentämässä suhteessa direktiiviin. Tavoitteena on, että kansainvälisesti toimivat pörssiyhtiöt ja niiden konsernit voivat noudattaa samansisältöistä sääntelyä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. 20
Pauli Kariniemi Finanssineuvos Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500