Koulutus 2015 Opintojen kulku 2013 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2013 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 65 prosenttia suoritti tutkinnon samassa ajassa. Nuorten ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista neljässä ja puolessa vuodessa valmistui 44 prosenttia. Yliopistokoulutuksen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 51 prosenttia opiskelijoista. Läpäisyasteet koulutuksen ja ajankohdan mukaan vuosina 2013 ja 2012 Koulutussektori Nuorille suunnattu lukiokoulutus Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus Nuorten ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 3,5 3,5 4,5 5,5 Läpäisyaste 2013 () 79,6 65,1 44,3 51,0 Läpäisyaste 2012 () 79,5 64,3 43,3 49,4 Läpäisyasteiden erotus 2013 2012 0,1 0,8 1,0 1,6 Nuorten ammattikorkeakoulukoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2013 loppuun mennessä Helsinki 19.3.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus nuorille suunnatun ammattikorkeakoulutuksen aloittaneista, eli koulutuksen läpäisyaste, kasvaa mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Opiskelijoista 44 prosenttia valmistui neljässä ja puolessa vuodessa tai nopeammin. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa valmistui 66 prosenttia ja kahdessatoista ja puolessa vuodessa 73 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Nuorten ammattikorkeakoulukoulutuksen läpäisyasteet vuosina 2013 ja 2012 sukupuolen mukaan 4,5 5,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorten ammattikorkeakoulukoulutus Opiskeluaika (vuotta) 4,5 5,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2013 () 29,4 57,1 46,6 68,4 Läpäisyaste 2012 () 28,0 55,8 43,1 67,0 Läpäisyasteiden erotus 2013 2012 1,4 1,3 3,5 1,4 Ammattikorkeakoulukoulutuksen naisopiskelijat suorittivat ammattikorkeakoulututkinnon useammin kuin miehet. Miehistä ammattikorkeakoulututkinnon suoritti enintään neljässä ja puolessa vuodessa 29 prosenttia ja naisista 57 prosenttia, ja läpäisyasteiden erotus oli 28 prosenttiyksikköä. Seitsemässä ja puolessa vuodessa miehistä valmistui 54 prosenttia ja naisista 72 prosenttia, eli läpäisyasteiden erotus oli 18 prosenttiyksikköä. Vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna ammattikorkeakoulututkinnot suoritettiin vuonna 2013 useammin neljässä ja puolessa tai viidessä ja puolessa vuodessa. Neljässä ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi miesten osalta 1,4 prosenttiyksikköä ja naisten osalta 1,3 prosenttiyksikköä. Puolet yliopistokoulutuksen uusista opiskelijoista suoritti tutkinnon enintään viidessä ja puolessa vuodessa Yliopisto-opiskelijoista 51 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään viidessä ja puolessa vuodessa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkastellaan, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi: opiskelijoista 69 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa ja 12,5 vuotta opiskelleista jo 78 prosenttia oli suorittanut ylemmän tai alemman tutkinnon. Yliopistokoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2013 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 2
Kuten ammattikorkeakoulutuksessa myös yliopistokoulutuksen suorittamisessa oli suuria eroja sukupuolten välillä. Miesopiskelijoista ylemmän tai alemman tutkinnon suoritti enintään viidessä ja puolessa vuodessa 40 prosenttia ja naisopiskelijoista 59 prosenttia. Miesten ja naisten läpäisyasteiden erotus oli 19 prosenttiyksikköä. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa ylemmän tai alemman tutkinnon suoritti miehistä 60 prosenttia ja naisista 76 prosenttia, ja läpäisyasteiden erotukseksi muodostui 16 prosenttiyksikköä. Miesopiskelijoista 69 prosenttia oli suorittanut ylemmän tai alemman tutkinnon 12,5 vuodessa. Naisille vastaava osuus oli 84 prosenttia sukupuolten välisen läpäisyasteiden erotuksen ollessa 15 prosenttiyksikköä. Yliopistokoulutuksen läpäisyasteet vuosina 2013 ja 2012 sukupuolen mukaan 5,5 6,5 vuotta opiskelleille (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Koulutussektori Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 5,5 6,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2013 () Läpäisyaste 2012 () Läpäisyasteiden erotus 2013 2012 40,2 59,3 49,4 69,0 36,9 58,6 49,6 68,8 3,3 0,7-0,2 0,2 Yliopistokoulutuksen läpäisyasteissa muutokset olivat pieniä vuoden 2012 aineistosta vuoden 2013 aineistoon. Ainoastaan enintään viidessä ja puolessa vuodessa koulutuksen suorittaneiden miesopiskelijoiden läpäisyprosentti muuttui yli prosenttiyksikön verran, kun kasvua oli noin 3 prosenttiyksikköä. suorittivat miehiä useammin lukiokoulutuksen neljässä vuodessa Vuoden 2013 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan tyypillisesti 3,5 4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 80 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 88 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Kun opiskeluaika oli enemmän kuin neljä ja puoli vuotta, lukiokoulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa aloittaneiden määrään vakiintui 88 ja 89 prosentin välille. Nuorille suunnatun lukiokoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2013 loppuun mennessä 3
Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset. Miehistä 79 prosenttia suoritti lukiotutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa, kun naisilla vastaava luku oli 80 prosenttia. Nuorille suunnatun lukiokoulutuksen läpäisyasteet vuosina 2013 ja 2012 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorille suunnattu lukiokoulutus Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2013 () Läpäisyaste 2012 () Läpäisyasteiden erotus 2013 2012 78,7 80,2 86,8 88,9 78,7 80,1 88,0 88,8 0,0 0,1-1,2 0,1 Lukiokoulutuksen läpäisyasteissa muutokset olivat pieniä vuoden 2012 aineistosta vuoden 2013 aineistoon. Ainoastaan enintään neljässä ja puolessa vuodessa koulutuksen suorittaneiden miesopiskelijoiden läpäisyprosentti muuttui yli prosenttiyksikön verran, kun laskua oli noin 1,2 prosenttiyksikköä. suorittivat naisia useammin ammatillisen tutkinnon kolmessa ja puolessa tai neljässä ja puolessa vuodessa Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen tutkintojen suoritusaika vaihtelee enemmän kuin lukiotutkintojen suoritusaika. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 65 prosenttia suoritti ammatillisen tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa tai nopeammin. Opiskelijoista 72 prosenttia valmistui enintään neljässä ja puolessa vuodessa. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste kasvoi vuosittain hieman jopa kaikkein pisimpään opiskelleiden osalta: viisi ja puoli vuotta aiemmin aloittaneista 76 prosenttia ja yhdeksän ja puoli vuotta aiemmin aloittaneista 77 prosenttia oli valmistunut vuoden 2013 loppuun mennessä. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2013 loppuun mennessä Ammatillisen koulutuksen suoritusnopeus vaihteli miesten ja naisten välillä. Miesopiskelijoista ammatillisen tutkinnon suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa 65 ja neljässä ja puolessa vuodessa 72 prosenttia. Naisopiskelijoista ammatillisen tutkinnon suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa 65 ja neljässä ja puolessa vuodessa 72 prosenttia. 4
Viidessä ja puolessa vuodessa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista valmistui 76 prosenttia. Miesopiskelijoista ammatillisen tutkinnon suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 76 prosenttia. Naisopiskelijoista ammatillisen tutkinnon suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 75 prosenttia. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyasteet vuosina 2013 ja 2012 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2013 () Läpäisyaste 2012 () Läpäisyasteiden erotus 2013 2012 65,3 64,8 72,4 71,5 65,0 63,5 73,4 72,0 0,3 1,3-1,0-0,5 Ammatillisessa koulutuksessa erityisesti naiset suorittivat tutkinnon aiempaa useammin kolmessa ja puolessa vuodessa neljän ja puolen vuoden sijaan. Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden eri alojen välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantataulukot). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa. Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista (Koulutuksen keskeyttäminen, Opiskelijoiden työssäkäynti). 5
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä...7 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä...7 Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä, nuorten koulutus...8 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)...8 Laatuseloste: Opintojen kulku...9 6
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen Ylioppilastutkinnon Uusia uusia opiskelijoita miesopiskelijoita yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 37 709 36 957 35 695 36 714 36 020 35 065 35 007 34 510 34 793 34 064 33 705 33 488 32 822 31 715 32 543 31 997 31 175 31 048 30 555 31 001 29 985 26 815 88,8 88,8 88,8 88,6 88,8 88,9 88,7 88,5 89,1 88,0 79,6 15 883 15 580 15 307 15 764 15 497 15 243 14 872 14 436 14 770 14 509 14 472 Ylioppilastutkinnon Uusia miehiä naisopiskelijoita 13 719 13 519 13 392 13 706 13 492 13 352 13 024 12 656 13 089 12 601 11 394 86,4 86,8 87,5 86,9 87,1 87,6 87,6 87,7 88,6 86,8 78,7 21 826 21 377 20 388 20 950 20 523 19 822 20 135 20 074 20 023 19 555 19 233 Ylioppilastutkinnon naisia 19 769 19 303 18 323 18 837 18 505 17 823 18 024 17 899 17 912 17 384 15 421 90,6 90,3 89,9 89,9 90,2 89,9 89,5 89,2 89,5 88,9 80,2 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä Aloittamisvuosi Ammatillisen peruskoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 50 552 48 330 46 815 46 000 48 482 48 041 48 705 48 247 48 336 50 671 50 533 Ammatillisen tutkinnon 39 628 37 969 36 476 35 426 37 413 36 948 37 717 37 034 36 579 36 466 32 886 78,4 78,6 77,9 77,0 77,2 76,9 77,4 76,8 75,7 72,0 65,1 Uusia miesopiskelijoita 25 941 24 938 24 216 24 084 25 174 24 792 25 399 24 925 24 965 26 131 26 047 Ammatillisen tutkinnon miehiä 19 518 18 954 18 298 17 994 18 956 18 727 19 457 19 044 19 024 18 908 17 014 75,2 76,0 75,6 74,7 75,3 75,5 76,6 76,4 76,2 72,4 65,3 Uusia naisopiskelijoita 24 611 23 392 22 599 21 916 23 308 23 249 23 306 23 322 23 371 24 540 24 486 Ammatillisen tutkinnon naisia 20 110 19 015 18 178 17 432 18 457 18 221 18 260 17 990 17 555 17 558 15 872 81,7 81,3 80,4 79,5 79,2 78,4 78,3 77,1 75,1 71,5 64,8 7
Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä, nuorten koulutus Aloittamisvuosi Uusia opiskelijoita yhteensä 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8 361 25 888 26 091 26 223 28 526 28 776 29 332 29 053 28 531 28 329 28 302 28 400 29 030 Tutkinnon 6 122 19 056 19 146 19 184 19 769 19 631 19 910 19 525 18 933 18 092 16 588 12 578 6 037 73,2 73,6 73,4 73,2 69,3 68,2 67,9 67,2 66,4 63,9 58,6 44,3 20,8 Uusia miesopiskelijoita 4 139 11 555 11 595 11 546 13 412 13 347 13 190 13 141 13 045 13 037 12 711 13 127 13 558 Tutkinnon miehiä 2 733 7 436 7 517 7 351 8 014 7 836 7 642 7 549 7 392 6 997 5 922 3 862 1 338 66,0 64,4 64,8 63,7 59,8 58,7 57,9 57,4 56,7 53,7 46,6 29,4 9,9 Uusia naisopiskelijoita 4 222 14 333 14 496 14 677 15 114 15 429 16 142 15 912 15 486 15 292 15 591 15 273 15 472 Tutkinnon naisia 3 389 11 620 11 629 11 833 11 755 11 795 12 268 11 976 11 541 11 095 10 666 8 716 4 699 80,3 81,1 80,2 80,6 77,8 76,4 76,0 75,3 74,5 72,6 68,4 57,1 30,4 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2013 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 16 582 19 054 19 783 21 018 21 245 20 763 20 827 20 744 19 988 19 461 19 396 19 940 19 766 Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 13 635 15 160 15 454 16 299 16 145 15 663 15 181 14 920 13 735 11 811 9 885 7 681 4 442 82,2 79,6 78,1 77,5 76,0 75,4 72,9 71,9 68,7 60,7 51,0 38,5 22,5 Uusia miesopiskelijoita Alemman tai ylemmän Uusia nais- korkeakoulututkinnon opiskelijoita miehiä 7 526 8 501 8 590 9 201 9 456 9 092 8 977 8 979 8 687 8 274 8 483 8 820 8 780 5 687 6 077 5 922 6 334 6 315 6 063 5 759 5 610 5 194 4 089 3 411 2 401 1 383 75,6 71,5 68,9 68,8 66,8 66,7 64,2 62,5 59,8 49,4 40,2 27,2 15,8 9 056 10 553 11 193 11 817 11 789 11 671 11 850 11 765 11 301 11 187 10 913 11 120 10 986 Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon naisia 7 948 9 083 9 532 9 965 9 830 9 600 9 422 9 310 8 541 7 722 6 474 5 280 3 059 87,8 86,1 85,2 84,3 83,4 82,3 79,5 79,1 75,6 69,0 59,3 47,5 27,8 8
Laatuseloste: Opintojen kulku 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa seurataan opiskelijoiden tilannetta muutaman vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta, tarkastellaan ovatko he suorittaneet aloittamansa koulutuksen loppuun, opiskelevatko he edelleen, ovatko he vaihtaneet toiseen koulutukseen tai ovatko he siirtyneet työelämään ilman loppuun suoritettua koulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opintojen kulkua seurataan tarkasteltavalla aikavälillä koulutussektorin ja koulutuksen mukaan. Koulutusta voidaan tarkastella joko koulutusalan, opintoalan tai jonkun muun koulutustiedon mukaan. Jos opintojen kulkua tarkastellaan koulutussektorin ja koulutusalan mukaan, verrataan esimerkiksi aloitetun ammatillisen koulutuksen koulutusalaa tarkasteluajanjakson loppuun mennessä suoritettuun ammatillisen koulutuksen koulutusalaan tai tarkasteluajanjakson lopussa opiskeltavaan ammatillisen koulutuksen koulutusalaan. Opintojen kulkua voidaan seurata myös pelkästään koulutussektoreittain. Tarkastellaan esimerkiksi onko yliopistokoulutuksen aloittanut suorittanut ylipäänsä jonkun yliopistosektorin koulutuksen loppuun, jatkaako hän mitä tahansa yliopistosektorin opiskelua edelleen, onko hän vaihtanut toisen sektorin koulutukseen vai onko hän keskeyttänyt opintonsa kokonaan. Koulutussektorit ovat: lukiokoulutus (nuorten koulutus), toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulukoulutus (nuorten koulutus) ja yliopistokoulutus (alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelleet). Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-, tutkinto- ja työssäkäyntitilaston tietoja. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämiin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa oppilaitoksilta keräämiin tutkintorekisterin tietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ovat Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämiä tietoja. Tiedot tutkinnoista ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tietoja, jotka Tilastokeskus on pääosin kerännyt oppilaitoksilta. Tiedot työssäkäynnistä ja muusta toiminnasta ovat rekisteripohjaisen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoja. Perusjoukko on tietyn vuoden perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla on suomalainen henkilötunnus. Perusjoukkoon eivät kuulu lukiokoulutuksen osalta aikuisten opetussuunnitelman mukainen koulutus, ammatillisen koulutuksen osalta näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus, lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutuksen osalta aikuiskoulutus. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 9
Opintojen kulkua seurataan eri vuosien tilastoaineistojen avulla. Mikäli aineistoissa, luokituksissa tai tilastoinnissa on seuranta-aikana tapahtunut paljon muutoksia, ne voivat vaikeuttaa vertailua ja estää joidenkin tietojen tuottamisen. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto opiskelijoiden opintojen kulusta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi seuranta-ajan päättymisen jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu yliopistokoulutuksen opintojen kulusta 1980- ja 1990-luvulta lähtien määrävuosin. Kaikkien koulutussektoreiden uusien opiskelijoiden opintojen kulkua seurataan tilastovuodesta 2000 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Mikäli opintojen kulkua kuvaavissa tilastoissa on käytetty toisistaan poikkeavia käsitteitä ja määritelmiä, saattavat ne tuottaa samastakin koulutuksesta erilaisia tietoja. 10
Koulutus 2015 Lisätietoja Mika Witting 029 551 3571 Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-1005 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi