K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin 020 490105 Telefax 020 4904300 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(12) Nro A1013 Dnro KAS-2008-Y-195-113 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Vesa ja Nina Lapatto. Mustapääntie 331, 54800 SAVITAIPALE. HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Savitaipaleen kunnan Peltoinlahden kylässä sijaitsevilla tiloilla Mäkelä 5:24 ja Alapelto 5:251 toteutettavaa lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. Toiminta käsittää lypsylehmille rakennettavan uuden eläinsuojan, eläinsuojan yhteyteen tulevat uudet lietelantasäiliöt, sekä nykyisen eläinsuojan toiminnan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 22.7.2008. Sitä on täydennetty muutosilmoituksella 11.12.2008. Ilmoituksen mukaan hakemuksen lehmämäärää muutetaan rakennusteknisistä syistä 165 lehmästä 180 lehmään, ja hiehojen määrää 100 hiehosta 85 hiehoon. Muutos ei vaikuta olennaisesti lantamääriin.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 19.11.2004. Hakijat ovat tehneet kahdeksan maanvuokrasopimusta (yht. 42,17 ha) ja kaksi lannan luovutussopimusta (yht. 40 ha). Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattorakennuksesta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotantokapasiteetti Vedenhankinta Nykytilanteessa tilalla on 66 lehmää, 33 hiehoa ja 35 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Rakennettavaan uuteen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 180 lypsylehmälle. Nykyiseen lypsylehmänavettaan tulee eläinpaikat 85 hieholle ja 60 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan vuosittain n. 1 500 000 kg maitoa. Tilalla on oma kaivo. Lannan käsittely ja varastointi Lannan käsittely toteutetaan pääasiassa lietelantamenetelmällä. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan kaksi 2000 m 3 lietelantasäiliötä. Olemassa olevat lietesäiliöt jäävät käyttöön, joten lietelannan varastointitilavuutta tulee yhteensä 6532 m 3. Pikkuvasikoiden (0-6 kk) 36 m 2 :n kuivikepohja tyhjennetään kuivikelantalaan 6-8 kertaa vuodessa. Kuivikelantalan laskennallinen tilavuus on 282 m 3. Laidunnus ja jaloittelualue Hiehot (n. 15-30 kpl) laiduntavat kesällä 5 kk:n ajan 3-5 ha alalla. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Osalla laitumista on runkovesilinjat ja juomakupit, muutoin juoma-altaat. Laitumilla ei ole pysyvää ruokintapaikkaa.
3 Olemassa olevan lypsykarjanavetan yhteyteen sijoittuu 3500 m 2 jaloittelualue. Hiehoja jaloitellaan alueella n. 6 kk keväästä syksyyn. Jaloittelualue on perustettu tiivispohjaiseksi. Alueen virtsa- ja sadevedet johdetaan pohjamuovin päällä olevien salaojaputkien kautta umpikaivoon. Salaojaputkien päällä on hiekkakerros ja hiekan päällä vaihdettava kuorike. Kuorikkeen pintakerros ajetaan syksyllä pellolle kynnöksen alle, ja uusi kuorikekerros tuodaan jaloittelualueelle keväisin jaloittelun alettua. Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 138,05 ha, josta vuokrapeltoa 42,17 ha ja sopimuspeltoa 40 ha. Lanta levitetään pelloille viikoilla 16-41. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1200 ja 3300 litraa. Säiliöt on varustettu laponestolaitteella. Säiliöt on tarkastettu viimeksi palotarkastuksen yhteydessä 1.11.2007. Tilan muita öljytuotteita säilytetään konekorjaamossa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tilalla noudatetaan nitraattiasetuksen ehtoja. Lannanlevityksessä pyritään käyttämään parasta käyttökelpoisinta tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojien WC-vedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 3000 t vuodessa laakasiiloon. Puristeneste johdetaan umpikaivoihin, josta se tarvittaessa pumpataan lietesäiliöön. Puristeneste levitetään peltoon lannoitteeksi. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maidon keräilyauto käy tilalla joka toinen päivä, ja eläinkuljetusauto satunnaisesti. Eläinsuojan toimintaan liittyvä traktoriliikenne on päivittäistä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuolleet eläimet (n. 4 kpl vuodessa) toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Jäteöljyt, muu ongelmajäte ja metalliromu toimitetaan kunnan jäteasemalle. Jätteiden keräykseen kelpaava jäte kerätään 600 litran jäteastiaan jonka jäteauto tyhjentää noin 5 kertaa vuodessa.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen 4 Lietesäiliöitä tarkkaillaan vuosittain. Tilalle on paloviranomaisten kanssa tehty pelastautumissuunnitelma. Sähkökatkoksiin on varauduttu agregaatilla. Käyttövesi voidaan tarvittaessa tuoda säiliöllä kunnallisesta vesipisteestä ja johtaa verkostoon. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Savitaipaleen kunnan ilmoitustauluilla 9.10.-7.11.2008. Kuulutus on julkaistu Yhteissanomat-nimisessä lehdessä 10.10.2008. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta-alueen tarkastus ja alustava neuvottelu on pidetty 5.6.2008. Savitaipaleen kunta / Kunnanhallitus 10.11.2008 Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristöluvasta, koska niin eläinsuoja kuin lannanlevitysalueetkin sijaitsevat maaseutualueella, eikä kunnalla ole alueelle maankäytön suunnitelmia. Savitaipaleen kunnan perusturvalautakunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojelusihteeri Jarmo Karhula 21.12.2008 Estettä ympäristöluvan myöntämiselle haetulle ympäristöluvalle ei ole, vaikka suunniteltu ja lupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjatalouden toiminta ja sen laajennus sijoittuukin Kivijärven valuma-alueelle. Lypsykarjapihaton rakentamisessa tulee huolehtia siitä, että rakenteista tulee vesitiiviitä ja karjan jaloittelualueilta ei pääse jätevesipäästöjä pohjaveteen eikä ympäristöön siten, että ne valuvat pintavesien mukana vesistöön. Rakennuksen katolta tulevien suhteellisen puhtaiden vesien johtamiseen hallitusti karjasuojan ympäristöstä tulee kiinnittää huomiota, jotta vältetään huomattavan runsaiden likavesierien muodostuminen ja sitä kautta lisääntyvä hajakuormitus karjasuojan ympäristössä ja vesistöissä sekä vältetään pohjaveden likaantuminen. Lypsykarjatuotantotilojen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita, kuten MMM-RMOsarjassa julkaistut C4 Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, C1.2.1 Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset, C2.2 Maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilma, C3 Kotieläinrakennusten valaistus.
5 Hiehojen (15-30 kpl) laiduntamista varten on käytössä 3-5 ha:n laidunalue 5 kuukautta vuodessa. Vanhan navetan jaloittelualue, 3500 m 2 :n tarha on hiehojen käytössä. Navetan edustalla on vaihdettava kuorikepohja, josta kuorike puhdistetaan syksyllä kynnön alle ja uusi kuorike tuodaan navetan edustalle seuraavana keväänä jaloittelun alettua. Kuorikepohjan alle tulisi lupaehdoissa velvoittaa vesitiivis pohja, jossa on kynnys ja tarvittaessa viemäröinti lietesäiliöön. Tosin turpeen ja kuorikkeen sekoitus saattaa sitoa kosteutta sen verran, että viemäröintiä ei välttämättä tarvita. Maitohuoneen pesuvesien puhdistukseen tilalla on ollut käytössä suhteellisen uusi panospuhdistamo, jonka toiminnan alkuvaiheessa oli tiettyjä ongelmia, jotka laitevalmistaja on korjannut. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut hakemuksessa, että maitohuoneen, karjakeittiön ja lypsyasemalta tulevat jätevedet n. 400 m 3 / vuosi johdetaan lietesäiliöön toiminnan käynnistyttyä uudessa laitoksessa. Ratkaisu on hyvä, kun otetaan huomioon ongelmat, joita panospuhdistamossa on ilmennyt. Lietelantasäiliöt on mitoitettu 12 kuukauden varastointitilavuuden mukaan. Poikkeuksellisten olojen varalle, kuten kuluva vuosi 2008 näyttää olevan runsaiden sateiden vuoksi, tulisi lupaehtoihin sisällyttää velvollisuus varautua esim. mahdollisten vuokralietesäiliöiden käyttöön tai turpeeseen imeytetyn lietteen patterointiin, kun lannan levitys pellolle ei onnistu poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Toiminnanharjoittajalla on käytössään 138,05 ha peltoa lannan, lietelannan ja puristenesteen levitystä varten. Lietelannan levitys Savetanjoen, Kaidanjoen ja Taudinjoen sekä Kaihdun ja Kivijärven Hannanlahden ympäristössä sijaitseville pelloille vaatii toiminnanharjoittajalta huolellisuutta, koska alueilta valuvat kuivatusvedet virtaavat Kivijärven vesistöalueen jokiin tai järviin. Kuolleitten eläinten säilytyspaikka tulee sijoittaa uuden ohjeistuksen (24.9.2004) mukaisesti siten, että eläinten, rehun, maidon, lannan kuljetusreitit ja kuolleitten eläinten kuljetusreitit eivät risteä, eikä raatojen kuljetusreitti kulje sisäänkäyntien editse. Muulta osin Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijoille mahdollisuuden jättää vastine lausunnoista. Hakijat eivät ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Vesa ja Nina Lapaton eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:
Lupamääräykset 6 1. Uuteen lypsykarjapihattoon saa sijoittaa yhteensä enintään 180 lypsylehmää. Nykyiseen lypsykarjanavettaan saa pihaton käyttöönoton jälkeen sijoittaa enintään 85 hiehoa ja 60 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelannan ja maitohuonevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 6031 m 3, kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. Lisäksi avosäiliöiden sadevesikertymälle tulee varata tilavuutta 0,3 m 3 / m 2. Kuivikelannan varastointitilavuutta tulee olla 112 m 3. sadevesikertymälle tulee varata tilavuutta 0,1 m 3 / m 2. Kuivikelantalan 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Uudet lietelantasäiliöt tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliöiden pohjalaatat ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Uusien lietelantasäiliöiden rakentamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 5. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla vähintään 149 ha, kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. 6. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana.
7 Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet, sekä eläinsuojan WCvedet tulee johtaa lietelantasäiliöön. Mikäli jätevedet käsitellään muutoin, on se tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma-astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, polttoaineet, koneiden öljyt, ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty.
8 Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. 14. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 15. Eläinsuojien toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus- tai häiriötilanteiden varalta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojatoiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä ja lantamääristä, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. Selvitykset tulee toimittaa myös peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta. 17. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 18. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa esiin tuodut vaatimukset siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Olemassa olevan jaloittelualueen pohjarakenne on toiminnanharjoittajan selvityksen mukaan tiivispohjainen ja valumavedet johdetaan asianmukaisesti umpikaivoon, joten asiasta ei ole annettu määräystä. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala.
9 Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 10. ja 11.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.)
10 Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. (Määräys 12.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 13.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 15.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 16.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 17.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Määräys 18.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.3.2019 Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa
11 on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ympäristönsuojelulain 100 :n mukaan toimintaa ei saa aloittaa tai muuttaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti, että Kaakkois- Suomen ympäristökeskus määräisi antaessaan ympäristölupapäätöksen, että toiminta voitaisiin muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen vakuutta vastaan. Ympäristökeskus katsoo, että päätöksen täytäntöönpanon tulee tapahtua ympäristönsuojelulain pääsäännön, 100 :n mukaisesti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 3130. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Savitaipaleen kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Yhteissanomatnimisessä lehdessä.
JAKELU 12 Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Savitaipaleen kunnanhallitus Savitaipaleen kunnan perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Etelä-Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Agrologi Riitta Nurmilaukas
liite Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 3.3.2009 nro A 1013, Dnro KAS-2008-Y-195-113 V A L I T U S O S O I T U S Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös (sähkö)postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA postiosoite PL 1023, 45101 KOUVOLA puhelinvaihde 020 610 105 asiakaspalvelu 020 690 165 telekopio 020 610 1300 aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti kirjaamo.kas@ymparisto.fi Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 3.3.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 2.4.2009. Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta.
2 Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi LUV01