ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun

ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 1 Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu

Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 Toimittajat Inkeroinen Paula Puhakka-Tarvainen Helena Ryhänen Hannu Timonen Liisa Lisätietoja Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Yliopistokatu 2 80101 Joensuu 050 367 5234 2 Julkaisija Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Taitto ja kansi Paula Inkeroinen Paino Kopijyvä Oy Kuopio 2012 ISBN: 978-952-61-0705-9 Polkuriippuvuudesta kohti uusia tulevaisuuspolkuja...

Sisältö LUKIJALLE 4 TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA Tulevaisuusriihen puinti ja puijat 6 Muutos maaseudun ympärillä 10 Pohjois-Karjalan maaseutu tässä ja nyt 11 Kohti tulevaisuuden tekoja ja yhteistyötä 43 TULEVAISUUDEN TIEKARTAT Ilmasto muuttuu - muuttuuko Pohjois-Karjala 14 Luonnonvarat - Pohjois-Karjalan vahvuus 16 Uudistuvat ja kestävät energiaratkaisut 18 Ruokaa rajalta 24 Ekorationaalinen elintarviketuotanto 27 Biokaasun ja bioaktiivisten aineiden hyödyntäminen 29 Uuteen palveluyhteiskuntaan 33 Hyvä ikääntyminen 35 Viisaasti toimiva, verkottunut ja virtuaalinen maaseutu 37 Maaseudun imagoa rakentamaan 39 NÄKÖALOJA TULEVAISUUDEN MAASEUTUUN Näkymä Teerisaaren tulevaisuusikkunasta Pohjois-Karjalan maaseutuun 5 Tarja Cronberg Uusia haasteita maaseudun tulevaisuuden tekemisessä 12 Tuomas Kuhmonen Kenen maaseutu 2050? 13 Sauli Rouhinen Maaseudun tulevaisuus ilman kasvupakkoa 20 Paavo Järvensivu Visioni alueellisesta hajautetusta biotaloudesta 21 Lasse Okkonen Kohti biotaloutta 22 Juha Kuisma Järkevää ja kestävää ruoantuotantoa Pohjois-Karjalan maaseudulla 26 Tuija Mononen Ohoi, palveluja näkyvissä? 31 Ritva Pihlaja Kohti kylämäistä palvelutuotantoa 32 Juhana Venäläinen Uudet toimijuudet ja glokaali verkostoituminen 41 Torsti Hyyryläinen Annettu sydän palaa takaisin 42 Ari Koskela Liitteet 45 Tulevaisuusriihen osallistujat Artikkelien kirjoittajat ja julkaisun toimittajat Valokuvat 3

Lukijalle Aina välillä on hyvä katsoa myös menneisyyteen... Tervetuloa tutustumaan Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuteen! Me Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen järjestäjät olemme laatineet sinulle tämän tulevaisuuskirjasen. Sen tavoite on yksinkertainen; opastaa sinut näkemään ja pohtimaan sitä, että miltä maaseutumme voisi näyttää vuonna 2030 ja kannustaa ponnistelemaan sen valoisamman tulevaisuuden eteen. Kirjasen vakava kehittämisajatus- ja haaste tiivistyy siihen, että Pohjois- Karjalan maaseudulla ei ole tulevaisuutta, ellei siitä ole ensin olemassa kirkkaita näkymiä, ja ellei näkymien eteen olla valmiita toimimaan pitkäjänteisesti hyvässä yhteistyössä. Esittelemme sinulle 10 myönteistä näkymää eli tulevaisuuden tiekarttaa, siitä millaisia tulevaisuusjyviä, uuden aikakauden siemeniä, meille on jäänyt jäljelle vakkaan Maaseudun tulevaisuusriihen puinnista. Aluksi käydään läpi sitä miten ja mitä tulevaisuusriihtä on puitu, millaisia muutostekijöitä Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksessä on huomioitava ja mikä on Pohjois-Karjalan maaseudun tila tässä ja nyt. Nämä luvut taustoittavat laadittuja tiekarttoja. Lisäksi kirjasen sivuilla esitellään Maaseudun tulevaisuusriihen puinnissa esiintyneiden asiantuntijoiden tiivistettyjä näkemyksiä Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ne ovat lukemisen arvoisia. Sinä olet osa maaseudun tulevaisuutta. Siispä, ota kirjanen rohkeasti käteen, avaa ikkunoita avoimin silmin sen esittelemiin Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja muodosta oma käsityksesi valituista kehityssuunnista sekä ratkaisuista. Osallistu yhdessä kanssamme Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuuden tekemiseen. 4

Näkymä Teerisaaren tulevaisuusikkunasta Pohjois-Karjalan maaseutuun Tarja Cronberg Teerisaaren asukkaana on vaikeampaa, kun kyläkauppa sulki ovensa. Naapuriapu on korvaamaton kelirikon aikaan, jääosaamisen ydin on hiljaista tietoa. Talon lämmitys on monen osaamisen yhteistulos. Liikkuva hieroja meillä jo on, miksi ei siis muita arjen innovaatioita? Innovaatioiden ei aina tarvitse olla huikeita tai teknisiä, usein riittää oivallus siitä, miten tehdä elämästä kevyempää. Oivallusten tueksi tarvitaan kestävää politiikkaa. Suomalaiset ovat onnekkaita. Ulottuvillamme on kaksi erilaista ympäristöä - monipaikkaisuus ylittää kaupunki-maaseutu -jaon, molemmat ovat kaikille läsnä. Harva asutus on voimavara ylikansoittuneessa maailmassa. Tulen tietoiseksi tästä aina, kun palaan maailmalta kotiin. Tunne vain vahvistuu, kun saan saareen vieraita ulkomailta. Heille suomalainen maaseutu on paratiisi. Kaikille, aina, eikä vain kohteliaisuudesta. Nämä kokemukset välittävät meille tärkeän tiedon: maaseutumme on luksusta, epävakaassa maailmassa monestakin syystä. Tieto on arvokas lähtökohta uuden maaseutuparadigman rakentumisessa. Käsitys maaseudusta on muutoksessa ja globaalin aikana tarkastelu on tehtävä kansainvälisestä näkökulmasta. Maaseutuun liittyy välineellisiä ulottuvuuksia, jotka korostuvat epävarmassa maailmantilanteessa. Ne eivät välttämättä ole uusia, mutta niiden merkitys on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Niiden arvo on kahden suuntaisessa hyvinvoinnissa maaseutu sekä vie että tuo hyvinvointia. Maaseutulähtöiseen 3H:n hyvinvointiohjelmaani kuuluvat hajautettu energiantuotanto, hitaampi elämä ja huoltovarmuus: Hajautettu energiantuotanto riippuu valinnoista, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi tullaan tekemään. Uusiutuva energia on avainasemassa. Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen näkökulmasta tärkein on metsäenergia. Sen myötä maaseudulle syntyy uusia työpaikkoja puun kasvatukseen, korjuuseen, jalostukseen ja edelleen tuotekehitykseen, laitetuotantoon, markkinointiin. Arvoketju on pitkä ja monipolvinen. Energiamaaseutu on tulevaisuutta, jos hajautettu energiantuotanto saa poliittisen tuen. Hitaampi elämä on jo trendi. Sen ovat luoneet lapsiperheet, luovien alojen ammattilaiset, vireät eläkeläiset. Suomessa on Euroopan kiireisin työtahti. Kiire työpaikoilla on yksi yleisimmistä uupumisen syistä. Hitaampi elämä on monen toive ja yhä useammalle ainoa vaihtoehto. Jos haluamme lisätä hyvinvointia, meidän on uskallettava hidastaa. Uskallusta tukee tieto siitä, että tuottavuus ja hitaus kulkevat käsi kädessä. Hidastamalla voimme saada enemmän. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi tuoda. Kriisiaikana mikään maa ei selviydy ilman omaa maaseutua. Omavaraisuus ruoan- ja energiantuotannossa on elinehto. Sitä ei voida ottaa naftaliinista, kun tilanne niin vaatii. Omavaraisuuden ylläpito ja valmiudet edellyttävät moniosaajia, maaseudun olosuhteissa on omat lainalaisuutensa. Tulevaisuusikkunastani näkyy moderni maaseutu, jolla on keskeinen rooli suomalaisten hyvinvoinnissa. 5 hajautettu energiantuotanto, hitaampi elämä ja huoltovarmuus

TULEVAISUUSRIIHEN PUINTI JA SEN PUIJAT Maaseudun tulevaisuusriihi koulutuksen ensimmäinen etappi järjestettiin 7.10.2011-21.3.2012. Koulutus oli suunnattu kaikille Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Kaikkiaan siihen osallistui 44 henkilöä. Tulevaisuusriihessä ei keskitytty menneisyyden vaalimiseen, vaan heittäydyttiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin käyttäen erilaisia tulevaisuusajattelun puintivälineitä. Käytettyjä puintivälineitä ovat olleet muun muassa tulevaisuuden muutosajurikysely, tulevaisuusmuistelu, oppimiskahvila, teemaryhmätyöskentely, erilaiset täydentävät kyselyt, uusien näkymien (visioiden) luonti, tiekarttatyöskentely, tulevaisuuteen suuntautuneet asiantuntijaluennot ja -sparraukset ja hyviä käytäntöjä jäljittäneet opintomatkat Slovakiaan/Itävaltaan, Walesiin ja Etelä-Pohjanmaalle. Heti koulutuksen alussa toteutetun muutosajurikyselyn perusteella valittiin 10 kehittämisteemaa, joiden katsottiin olevan tärkeitä Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuudelle. Näiden kehittämisteemojen perusteella muodostettiin koulutukseen osallistuvista kymmenen teemaryhmää, jotka ovat toimineet koko koulutuksen ajan tulevaisuusriihen puijina. Tulevaisuusriihen henki, sen sielu ja asiantuntijaresurssi, ovat nimenomaan olleet siihen osallistuneet maaseututoimijat. Teemaryhmissä on yhteisesti innostuttu, kyseenalaistettu, väitelty, esitetty vaihtoehtoja, kiistetty, avattu silmiä uusille näkemyksille, luotu uskoa maaseutuun ja ennen kaikkea tehty tiivistä yhteistyötä yhteisen päämäärän, pohjoiskarjalaisen tulevaisuuden maaseudun, eteen. Jokainen teemaryhmä työsti koulutuksen aikana heille osoitetusta teemasta oman tiekarttansa ja tulevaisuuden teemaryhmäraportin. Kaikki 10 tiekartan tiivistelmät löydät tästä kirjasesta. Maaseudun tulevaisuusriihen aikana on järjestetty yhdeksän kaksi- tai yksipäiväistä lähiopetusjaksoa yhtä ryhmää kohden ja lisäksi 10 erillistä sparraustilaisuutta teemaryhmille. Asiantuntija-alustajina, sparraajina tai yritysesittelijöinä lähiopetuspäivillä on vieraillut 46 henkilöä. Lisäksi benchmarking-matkoilla on niille osallistuneilla on ollut mahdollisuus tavata ja kuulla liki 30 asiantuntijaa ja/tai yrittäjää. Koulutusjaksoilla on saatu myös kuulla seitsemän innovatiivisen ja tulevaisuussuuntautuneen maaseutuyrittäjän kertovan yrityksensä kehitystarinan. Kaiken kaikkiaan tulevaisuusriihen puintiin on osallistunut liki 100 henkeä, tavalla tai toisella. Jokainen koulutukseen osallistunut on saanut teemaryhmäraportin lisäksi tehdä oman syventymisraportin häntä erityisesti kiinnostaneesta maaseudun tulevaisuuden kehittämisteemasta. Ulkomaille suuntautuneista hyviä käytäntöjä kartoittaneista matkoista jokainen teemaryhmä teki samoin oman raporttinsa. Koulutuksen tukena hyödynnettiin Elgg-nimistä sosiaalista mediaa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta projektipäällikkö Paula Inkeroinen ja projektisuunnittelija Hannu Ryhänen sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biotalouden keskuksesta johtaja Ulla Asikainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Liisa Timonen, suunnittelija Helena Puhakka-Tarvainen ja projektipäällikkö Kaija Saramäki. Seuraavilta sivuilta löydät teemaryhmätiedot ja tulevaisuusriihen tähänastisen koulutuspolun. Polun varrelle mahtuu monenlaisia, myös yllättäviä, tulevaisuuskokemuksia, rikkaita keskusteluja ja väittelyjä, uusia kehittämisituja, parhaiden käytäntöjen löytämistä, rohkeita kehittämisavauksia, yhteistyöverkostojen kutomista ja uusien liiketoimintakonseptien hahmottelua. Matka on ollut antoisa, ainakin meistä koulutuksen järjestäjistä. 6

TEEMARYHMÄT JA NIIDEN JÄSENET Tulevaisuusopissa niin idässä kuin lännempänäkin RYHMÄ I Tiedon hallinta: Helinä Kalaja-Altinbas, Aira Mutanen, Jukka Nevalainen Maaseudun imago: Maija Kakriainen, Tapio Leinonen, Pirjo Korhonen, Matti Falck Ympäristöosaaminen: Marja Pulkkinen, Eija Asikainen, Risto Hiltunen, Pentti Ranne Uudet energiaratkaisut: Pauli Tahvanainen, Anna Liimatainen, Airi Timonen, Esa Ollikainen Palveluyhteiskunta 2.0: Jaakko Rintamäki, Tapani Hirvonen, Eija Liimatta, Mauri Räsänen RYHMÄ II Luonnonvarat: Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen, Anne Mujunen, Tuomo Hämäläinen Ilmastonmuutos: Tapani Mikkonen, Tuula Harinen, Hannele Pyykkö, Pekka Vatanen, Rauno Jussila, Bio-osaaminen: Minna Rahkola-Sorsa, Pertti Iivanainen, Pekka Kärkkäinen, Päivi Putkonen Väestön ikääntyminen: Pauliina Smolander, Ilpo Jorasmaa, Tarja Muikku, Terho Sirviö, Katja Tervo, Marjo Ollilainen Biotalous: Katri Karjalainen, Teuvo Mutanen, Suvi Kuittinen, Kaisa Matilainen 7

Tulevaisuusriihen koulutuspolku VÄLITYÖSKENTELY I TOP 10 Muutosajurit -kysely. TULEVAISUUSTEEMARIIHI II Tammikuu 2011 Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat VÄLITYÖSKENTELY II JA TYÖPAJAT Maalis- ja huhtikuu 2011 Teemaryhmien tulevaisuusvisiot, nykytilan analyysi ja valmistautuminen matkalle. Keskeisten kehittämisteemojen valinta muutosajurikyselyn pohjalta. Muutosajurien vaikutukset ja tulevaisuusmuistelu. BENCHMARKING- MATKA TULEVAISUUSTEEMARIIHI I Marraskuu 2010 Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset Slovakia ja Itävalta, huhtikuun alku Wales, toukokuun alku Hyvät käytännöt. 8 ALOITUSRIIHI Lokakuu 2010 Tulevaisuusriihen esittely ja siihen virittäytyminen. Maaseudun muutostekijät. MATKAN PUINTIA Kesäkuu 2011 Benchmarking-matkan opit, kokemukset ja hyvät käytännöt.

TULEVAISUUSTEEMARIIHI III Lokakuu 2011 Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö Tiekarttatyöskentelyä: 1. versio tiekartasta. ASIANTUNTIJA- SPARRAUKSET Marras-joulukuu 2011 10 teemaryhmälle toteutetut tiekarttatyöskentelyä tukevat valmennukset. TYÖPAJAT Tammikuu 2012 Tiekarttojen ja loppuraporttien työstämistalkoot. VÄLITYÖSKENTELY III Tiekartan työstäminen VIIMEISTELYRIIHI Helmikuu 2012 Tiekarttojen esittäminen ja viimeistely. 9 BENCHMARKING-MATKA Elokuu 2011 Seinäjoen seutu Parhaat käytännöt. VÄLIPUINTIA -SEMINAARI Maaliskuu 2012 Tulosten esittely ja levittäminen.

MUUTOS MAASEUDUN YMPÄRILLÄ tietty vakaa kehityssuunta ja jotka muodostavat selkeän historiallisen kokonaisuuden. Tulevaisuusajatteluun kuuluu olennaisesti se, että ei katsota ainoastaan omaan arkiseen lähiympäristöön, vaan nostetaan katse avoimin mielin ennakoitavissa oleviin toimintaympäristön kehityskulkuihin. Muutos lähtee pohjimmiltaan aina sisältäpäin itse toimijoista, mutta toimintaympäristön ulkoiset voimat vaikuttavat siihen millaisia mahdollisuuksia jatkuvasti avautuu, miten niihin reagoidaan ja millaisia valintoja voidaan sekä kannattaa tehdä. Maaseudun tulevaisuuden muutosvoimiin ja laajempiin kehityskulkuihin on tulevaisuusriihessä haettu vastausta muutosajurikyselystä, muutostekijöiden vaikutusanalyysista ja luokittelusta, asiantuntijaluennoitsijoilta sekä teemaryhmien asiantuntijasparraajilta. Muutosajurilla tarkoitetaan yleisesti määriteltynä sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat määräävästi tarkasteltavan ilmiön, myös maaseudun, kehitykseen ja sitä kautta myös päätöksentekoon. Se on voima, joka vie meitä tulevaisuudessa eteenpäin ja tehtävänä on vain päättää, että miten vahvasti halutaan olla muutoksessa mukana. Muutosajurit voivat olla voivat olla yleisiä tai erityisiä megatrendejä, ts. kehityksen suuria linjoja, jotka ovat tunnistettavassa, ja joilla on Villi kortti on vastaavasti erittäin epätodennäköinen ja yllättävästi ilmaantuva muutosajuri. Se ei ole ennustettava, mutta sillä on valtava vaikutus, koska se muuttaa tapahtumien kulun yhtäkkiä epävarmaksi ja sille osataan kehitellä selitys vasta jälkikäteen. Heikot tulevaisuussignaalit ovat vasta pieniä merkkejä tai aavistuksia tulossa olevista muutoksista. Seuraavat megatrendit on tulevaisuusriihessä tunnistettu sellaisiksi, jotka ovat merkittäviä Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden kehittämisvaihtoehdoille ja -ratkaisuille. Samoin analyyseissa on annettu tilaa muutamille villeille korteille ja heikoista signaaleista lueteltu niitä, joita koulutuksessa on noussut esiin. 10 Maaseudun tulevaisuusriihessä tunnistetut keskeiset muutosajurit yleisiä megatrendejä Ilmastonmuutos voimistuu Globaali väestöräjähdys, ikääntyminen länsimaissa Kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka yleistyy Muuttuvat kulutusarvot Erityisiä megatrendejä Siirtyminen uusiutuvaan energiaan Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Biotalous tuotannonalana kasvaa Bio- ja nanoteknologian nopea kehitys Ympäristösaamisen kasvu ja kehitys Julkinen sektori kokee isoja muutoksia Innovatiivisen tiedon nopea jakaminen ja soveltaminen korostuvat Heikot signaalit Makean veden merkitys kasvaa Luultua nopeampi ilmastomuutos Glokaalin (paikallisen ja globaalin) toimijuuden merkitys kasvaa Monipaikkaisuuden merkitys kasvaa Maaseudun roolin korostuminen huoltovarmuudessa, etenkin ruuan ja uusiutuvan energian tuotannossa Villit kortit Globaali ja pysyvä taloustaantuma EUn yhtenäinen talousalue hajoaa Maailmanlaajuinen pandemia Elektronisesti tallennetun tiedon tuhoutuminen ja internetin kaatuminen Hyvin koulutettujen nuorten massiivinen maastamuutto Venäjän WTO jäsenyys ja nopeasti kasvava ulkoinen kauppa

Pohjois-karjalan maaseutu tässä ja nyt Tärkeä osa tulevaisuusajattelua on tunnistaa realistisesti ne peruslähtökohdat, joista ponnistetaan kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden näkymät ja onnistunut kehittämistoiminta perustuvat vallitseville tosiasioille siitä miten asiat ovat, eivät satunnaisille oletuksille tai epämääräisille musta tuntuu tiedoille. Toki on tarpeen tunnistaa Pohjois-Karjalan maaseudun raskaat rakenteelliset tekijät, kuten esimerkiksi pitkään jatkunut kielteinen väestökehitys ja tähän liittyen nuorten ikäluokkien poismuutto, senioriväestön korkea väestönosuus tai heikkona pysyttelevä työllisyysaste. Karujen faktojen näkökulman voi myös vaihtaa toiseksi. Pohjois-Karjalan maaseutu on yllättävän monimuotoinen ja mahdollisuuksia täynnä oleva kokonaisuus kun sitä hieman raaputtaa pintaa syvemmältä, eri resurssinäkökulmista, eri toimijoina tai toimintoina. Oheiset perusfaktat tiivistävät eräitä niistä monista myönteisistä vahvuuksista, joiden perustalle Pohjois-Karjalan maaseudun hyvä tulevaisuuskuva voi muodostua, ja joita on myös hyödynnetty teemaryhmien tiekarttojen työstämisessä. Pohjois-Karjalan maapinta-alasta noin 81 % eli 14500 km 2 on metsämaata. Vuonna 2009 metsäteollisuus käytti maakunnassa puuta 0,6 miljoonaa m3, kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli 1,3 milj. m 3 ; pientalojen osuus energiakäytöstä oli 21 %. Pohjois-Karjalan kokonaispinta-alasta (21580 km 2 ) vesistöjä on hieman alle viidennes; suurista järvistä erinomaisessa tilassa on 43 % ja hyvässä 46 % järvipinta-alasta. Kesämökkejä maakunnassa oli v. 2010 23740 kpl. Aktiivitiloja on maakunnassa vuonna 2011 kaikkiaan 2 505 (vuonna 2009 bruttotulot olivat 233 milj., teollisia yrityksiä puolestaan 138 (v. 2010), elintarviketeollisuuden liikevaihto v. 2010 oli n. 175 miljoonaa. Vuonna 2008 koko yrityskanta 8157 kpl. Noin 4 500 henkeä saa elantonsa elintarvikealasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin 3 500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1 000 jatkojalostuksen puolelle. Viljeltävää peltoalaa (melkein puolet tästä nurmea) suhteessa karjamäärään on reilusti enemmän kuin muilla nautakarjavaltaisilla alueilla Suomessa. Pellon käyttö Pohjois-Karjalassa on ollut v. 2010: nurmiala 44.745 ha, rehuvilja 23.665 ha, leipävilja 2.725 ha, öljykasvit 1.268 ha, hedelmä- ja marjakasvit 750 ha, vihannekset, kasvikset ja juurekset 100 ha, peruna 229 ha, muu käyttö 2.641 ha ja kesanto 8.940 ha; yhteensä 85.063 ha. Eviran 4.10.2011 ennakkotietojen mukaan 314 kpl (11,8 % tiloista) maatiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta ja luomu- ja siirtymävaiheessa olevia peltoja on 14 821 ha eli n. noin 17,3 % peltopinta-alasta. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä olevia kotieläintiloja on 71 kpl. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tukkuporras maksoi vuonna 2011 hyvin kuivatusta nokkosesta 14 euroa/kg, jolloin hehtaarisadon hinta on hyvin kilpailukykyinen esimerkiksi viljaan nähden, josta maksettu hinta oli noin 800 euroa/ha. Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä (hieman yli 10TWh/v.) on uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta jo n. 63 %, josta noin puolet on puusta ja 15 % vesivoimaa. Lämmitysenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialla jo nyt yli 80 %. 11

Maaseudun kehitykselle on totuttu asettamaan tavoitteita erityisesti väestön ja työpaikkojen osalta. Menneisyydessä näihin on voitu vaikuttaakin. Mutta entä tulevaisuudessa? Ja onko se edes tarpeellista? Se, missä väestö asuu ja mitä se tekee, on moninaisten työhön, vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin ja elämäntyyliin liittyvien valintojen tulosta. Asetammeko tavoitteita väärille asioille? Pitäisikö tavoitteita asettaa ihmisten kokemalle hyvinvoinnille, inspiroitumisen asteelle ja Teboilin baarin asenneilmastolle? Maaseutua leimaa myös vahva suunnitteluharha. Maaseudulla on totuttu suunnittelemaan maatila-, kylä-, kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla. Suunnitelma toki yhdensuuntaistaa toimintaa ja pienentää ajattelemattomuudesta aiheutuvia riskejä, mutta se voi myös jäykistää ja ohjata toistamaan tunnettua. Sattuma ohjaa elämäämme enemmän kuin uskallamme tunnustaa; sellainen on ollut monen menestystarinan kätilönä. Pitäisikö maaseudun vahva suunnitteluperinne ohjata palvelemaan uusia isäntiä, ihmisten erilaisia tarpeita ja innostuksen lähteitä viranomaisten ja rahoittajien sijasta? Tulevaisuuden tekemistä vaikeuttaa myös ohjaustarveharha. Maaseudun ihmisetkin ovat jo turtuneet siihen, että yhteiskunta ohjaa ja tukee lähes kaikkea. Monesta uudesta ideastakin kysytään ensimmäisenä, että saakohan tähän tukea. Keskushallinnossa maalaisten oma-aloitteisuutta pelätään: jos vaikka kaatavat väärän puun tai pissivät marjareissullaan metsään. Haloo! Minne on kadonnut se luottamus ihmisiin, jonka varassa Suomen itsenäisyys ja hyvinvointi rakennettiin? Pitäisikö maalaisten ottaa mallia arabikevään kansannousuista ja ottaa aloite omiin käsiinsä maaseudun tulevaisuuden tekemisessä? Uusia haasteita maaseudun tulevaisuuden tekemisessä Maaseutu on saanut toimia samalla käyttöjärjestelmällä harvinaisen pitkään, useiden vuosikymmenten ajan. Vahvasti yhteiskunnan turvaama hyvinvointi on kätkenyt kaapunsa alle kasvan säätelyn ja alamaisaseman. Maaseutualueet ovat tässä suhteessa samankaltaistuneet, mutta samalla niiden sisäinen rakenne on pirstaloitunut. 1970-luvun normimaatiloista on siinnyt maatalousyrityksiä, ympäristötiloja, matkailutiloja ja retriittikeskuksia. Valtion metsätorppareista on tullut puun tehotuottajia, energiayrittäjiä, omatoimituhertajia, puunhalaajia ja maailmanpelastajia hiilinieluineen. Salomailla häärivät cityvihreät ja kepulaisetkin on päivitetty versioon 2.0. Osuustoiminta oli sata vuotta maaseudun sydän-keuhkokone, joka levitti markkinaehtoisen hyvinvoinnin maan joko kolkkaan nyt maaseudulle syntyvän uuden liiketoiminnan satoa ja sieltä vetäytyvän hyvinvointivaltion rippeitä korjaavat salkkuihinsa kansainväliset pääomasijoittajat. Maailma on muuttunut ja samankaltaisuuden hallintamekanismit ovat menettäneet otettaan maaseudusta! do you have a dream? Tulevaisuuden maaseudulla ei enää muutu kovin moni asia yhtä nuppia kääntämällä. Maaseudun toimijoilla on hyvin monenlaisia tavoitteita ja toimintamalleja. Tällaisen sekakuoron kapellimestarilla täytyy olla monet nuotit ja monenvärisiä tahtipuikkoja. Keskitetyillä päätöksillä on pienempi rooli kuin moniäänisen verkoston innostamisella ja usuttamisella. Maaseutua on mietitty hyvin vahvasti rakenteiden ja toimintojen kautta. Pitäisikö ne unohtaa hetkeksi ja keskittyä ihmisiin? ELY-keskuksen takaovelle virkamies kysymään do you have a dream? Jos on, rahat kouraan ja uutta tulevaisuutta tekemään. Työpaikka- ja väestötilastot roskakoriin ja mittamiesten kouraan hönkäpiipparit, joilla voidaan todeta ihmisten innostuneisuuspaine, onnellisuusarvo ja yritteliäisyyspitoisuus? Katsotaan sitten, miltä Pohjois-Karjala näyttää vuonna 2050 Tuomas Kuhmonen 12

Kenen maaseutu 2050? Kesämaaseutu ei talvikunnossapitoa Mitkä ovat suomalaisen maaseudun aidot vaihtoehdot ja mahdollisuudet muutamien vuosikymmenien päästä? Kirjoitin vuonna 1989 provosoivan artikkelin Maaseutu ei talvikunnossapitoa?. Pohdin mahdollista vetäytymisstrategiaa niille maaseudun asukkaille, joiden edellä talous oli jo maaseudun jättänyt. Sain syytöksiä maaseudun tyhjentämisestä ja sydämettömyydestä. Vetäytymisvaihtoehto ei ollut poliittisesti luvallinen. Ketkä näkevät maaseudun ja sen ekologisten järjestelmien tarjoamat tavarat ja palvelut ekosysteemipalvelut toimeentulonsa ja hyvinvointinsa kestävänä lähteenä? Sosiologi Erland Eklund kirjoitti yli 30 vuotta sitten saaristoelämää kohdanneesta muutoksesta Kaupunkilaisten saaristo 100 vuotta. Kaupunkilaisille metsät olivat maisemaa, vapaa-ajan kulissia, saaristolaisille rakennus- ja polttopuuta, lisätienestin lähde. Samasta teemasta ilmestyi Englannissa maaseutusosiologinen teos Green and Pleasant Land?. Vihreä, mukava maaseutu on juuri Englannissa kulttuurinen peruskatsanto. Sekin muutoksessa, muuttunut ja ristiriitainen. Seuraavat skenaariot, vaihtoehtoiset tulevaisuudet voisivat olla vuoden 2050 suomalaisen maaseudun talouden rakennuspuita. Öljynporauslautta-maaseutu (metafoora); Pitkälle erikoistuneet ammattilaiset käyvät töissä maaseudulla väliaikaisissa, mutta kaikilla mukavuuksilla varustetuissa laitoksissa. Oikea koti on muualla, jonne työnantaja on järjestänyt nopeat kuljetukset. Tyhjentävät alueen arvokkaat luonnonvarat, keräävät kamppeensa ja siirtyvät seuraavalle esiintymälle. Kiertävät, erikoistuneet kausityöläiset keräävät arvokkaat marjat, sienet ja aromikasvit jalostettavaksi. Erikoistuneet elämyssafari-yrittäjät järjestävät kaupungeista käsin täyden palvelun paketteja kotimaisille ja ulkomaisille turisteille. Kesämaaseutu ei talvikunnossapitoa; Kesällä maaseutu kuhisee elämää. Luonto on kulissi ja puutarha, jota hoidetaan esteettisten, kulttuuristen ja aitojen luontokokemusten tuottaman mielihyvän pohjalta. Maanomistajalle maksetaan, jotta tämä säilyttää villin erämaisen osan luonnonalueista. Valtio kerää pääsymaksun retkeilyalueilleen ja kansallispuistoihinsa. Vihreän ja sinisen talouden maaseutu; Suomen luonnonvara-alalla toimivat tutkimuslaitokset, Metla, RKTL, Mtt, SYKE ja GTK muodostavat uuden, verkottuneen osaamiskeskittymän teollisuuden luontoperustaisten klusterien kanssa. Metsäekosysteemien, peltoekosysteemien, makeiden vesien ja murtovesien ekosysteemien toiminta ja niiden tarjoamat ekosysteemipalvelut tunnetaan, ja niiden kestävä hyödyntäminen ja hoito osataan. Biotalous yhdistää neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämisen ja teollisen ekologian kestäväksi kiertotaloudeksi. Maaseudulla on korkeatasoisia vihreän ja sinisen talouden työpaikkoja. Suomen monikasvoinen maantiede ja vaihtelevat vuodenajat tarjoavat erinomaisia asuinmahdollisuuksia kasvavalle väestölle. Suomi on vuonna 2050 osa Uutta Pohjoista ilmastollisesti, taloudellisesti ja geopoliittisesti. Maaseudun tulevaisuutta pitää katsoa korkealta kukkulalta. Sauli Rouhinen 13

ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Tuula Harinen, Rauno Jussila, Tapani Mikkonen, Hannele Pyykkö, Pekka K. Vatanen Keskeiset muutosajurit Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos on noussut ihmiskunnan kannalta merkittävimmäksi ympäristöhaasteeksi tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät alueellisesti eri tavalla ja muutoksen ehkäisemiseen tarvitaan toimenpiteitä sekä alueellisesti, kansallisesti että globaalisti. Ilmastonmuutosta ei voida peruuttaa, mutta sitä voidaan yrittää hidastaa. Muutoksen hillitsemisessä kasvihuonekaasujen vähentäminen on avainasemassa, mutta lisäksi tarvitaan valmiutta sopeutua tulevaan muutokseen sekä kykyä hyödyntää alueellisesti ilmastonmuutoksen tuomia myönteisiä vaikutuksia. Nykytila Kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten avulla maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset pysyisivät siedettävinä. Suomessa keskilämpötilan arvioidaan kuitenkin nousevan 4 6 astetta vuoteen 2080 mennessä. Tulevan muutoksen vaikutukset Pohjois-Karjalaan ovat suurelta osin tuntemattomat. Voidaan kuitenkin ennakoida, että kasvu- ja laidunkausi pitenevät, mistä seuraa mm. peltokasvien tuottavuuden sekä metsien kasvun lisääntymistä. Toisaalta ilmastonmuutoksen seurauksena mm. talvisateiden sekä sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän. Muutokset lämpötilassa ja sademäärissä aikaansaavat ei-toivottuja muutoksia maaperän ravinnetaloudessa ja rakenteessa kuten myös alueen infrastruktuurissa. Eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen, routaantumisen väheneminen, pelloilla seisova vesi ja maaperän tiivistyminen vaikeuttavat maaseudun elinkeinotoimintaa. Lämpötilan nousu ja pidempi kasvukausi lisäävät myös rikkakasvien ja tuhohyönteisten esiintymistä alueella. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen lähtevät päätöksenteosta. Päättäjien tehtävänä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja luoda ilmapiiri, joka tukee ja kannustaa toimijoita positiivisiin ilmastoasenteisiin ja -tekoihin. Päätöksenteon kaikkien portaiden tulee tukea ilmastoystävällisiä toimia. Kasvatuksella ja koulutuksella on myös tärkeä tehtävä ja merkitys, kun tavoitteena on kaikkien kansalaisten tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Asennoidutaan siihen, että ilmastonmuutos on Pohjois-Karjalalle myös mahdollisuus. Pohjois-Karjalaan luodaan toimintasuunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja kestävä maankäyttö ovat maaseudun vahvuuksia muutoksen hillinnässä. Aluetalouden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta ilmastonmuutoksen myötä avautuvat myönteiset vaikutukset täytyy pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Arvopohja Ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja hyödyntämisen kannalta tärkeimpiä arvoja ovat omavaraisuus ravinnon ja energian suhteen, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kumpuava yrittäjyys, innovatiivisuus, jossa muutos nähdään mahdollisuutena luoda uutta yritystoimintaa ja toimeentuloa, sopeutuvuus ennakoinnin ja riskienarvioinnin kautta, sekä riskienhallinta ja uhkien tunnustaminen etenkin energian saatavuuden, ruokahuollon ja terveyden suhteen. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. 14

KESKEISET MUUTOSAJURIT Ilmasto lämpenee - muutoksen ehkäisy tärkeää globaalisti, vaikutuksia myös sääoloihin paikallisesti (ehkäisy) - sopeutuminen ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin (sopeutuminen) - myönteisten vaikutusten hyödyntäminen maataloustuotannossa (hyödyntäminen) ILMASTONMUUTOS NYKYTILA Korkea uusiutuvan energiaomavaraisuuden taso, väestötiheys pieni, paljon vesistöjä ja metsää, vähän saastuttavaa teollisuutta. Tavoitteet 2012-2030 Toimenpiteet 2012-2013 Toimenpiteet 2014-2020 Toimenpiteet 2020-2030 Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen Sopeutuminen Ilmaston muutokseen Ilmastonmuutoksen hyödyntäminen Tietoisuuden lisäys kansalaisille ilmastonmuutoksen uhkista ja mahdollisuuksista Asennemuutoskampanjan aloitus: päättäjien tietoisuuden lisääminen kaikki koulutussektorit läpäisevä koulutus info, fakta lähiruoka Pilottimaakunta-hankkeen valmistelut (esim. esiselvityshanke) selvitys siitä, mitä tuki/verouudistus vaatii millaisia muutoksia tarvitaan toimintasuunnitelman luominen Metsäosaamisen hyödyntäminen Rekrytointikampanja itäiseen Eurooppaan maatilatyövoiman saamiseksi (esim. kehittämishanke) Innovaatiot esille Asennemuutos-kampanjahanke: uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen kokonaiskulutuksesta nostetaan 75%:iin maa-, aurinko- ja muut energialähteet varautuminen sään ääri-ilmiöihin P-K:sta pilottimaakunta! Energiatuotannon vapaakauppa-alue, ei valtion ohjausta valtio-omistus pois energiayhtiöisistä Uusien rakennusten rakennusmääräykset, 0-energiatalot ja puurakentaminen Hanke viljelykasvien jalostamiseen Kulutusveron kohdentaminen ilmastonmuutosta aiheuttaviin hyödykkeisiin/palveluihin Metsäkoneosaaminen ja sen vienti Energiainnovaatiot lähienergiaksi Välimerellisen osaamisen hyödyntäminen ja oppi palvelut turisteille uusia palveluyrityksiä esim. eteläeurooppalaisille osaamiskulttuuri, elämäntaidot osaamisen nostaminen, agraariosaaminen Vakiintunut toimintatapa kasvihuonepäästöjen vähentämisestä hyötyy taloudellisesti riskit minimoitu (maatiloille varageneraattorit, kylien turvallisuussuunnitelmat, kaapelointi maan alle) Julkiset toimijat/yritykset (tuettu lähienergian hyödyntäminen) Paikallisesti kannattavat energiantuotantomuodot Uusien innovaatioiden rahoittajanriskinotto Tuki kuluttajalle ilmastonmuutosta ehkäisevistä ratkaisuista Lähiruokamarketit Kaupunkiviljely / Maatila osuuskunta Maaseudun yliomavaraisuus: Ruoka, energia Maahanmuuttajat TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Asennoidutaan, että ilmastonmuutos on mahdollisuus. Energian kokonaiskulutuksesta tuotetaan 97 % uusiutuvalla Energialla. 15 Ilmaston hyödyntäminen turismiin ja uusyrittäjyyteen. ARVOT Omavaraisuus, yrittäjyys, innovatiivisuus, sopeutuvuus, riskienhallinta

LUONNONVARAT - POHJOIS-KARJALAN VAHVUUS Tuomo Hämäläinen, Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen Keskeiset muutosajurit Väestönkasvun ja elintason nousun myötä maaperän rikkaudet, puhdas ilma ja vesi sekä energia ovat entistä arvokkaampia. Energian ja luonnonvarojen riittävyys on keskeinen kysymys. Luonnonvarat ovat osa ekosysteemipalveluja, jotka ovat yhteiskunnan perusta; käytännössä yhteiskunnan toiminta perustuu luonnonvarojen eriasteiseen hyödyntämiseen. Ekosysteemien tuottavuus ja terveys asettavat rajat luonnonvarojen yhteiskunnalliselle hyödyntämiselle sekä luonnonvaroihin liittyvälle liiketoiminnalle. Toisaalta yhteiskunta vaikuttaa epäsuorasti ekosysteemien tuottavuuteen ja terveyteen - väestönkasvu, kulutustottumukset, teknologia ja asenteet heijastuvat siihen, miten luonnonvaroja hyödynnetään eri aikana ja eri paikoissa. Luonnonvarojen hyödyntämisellä on paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä pitkäja lyhytaikaisia vaikutuksia niin yhteiskuntaan kuin luontoonkin. Nykytila Pohjois-Karjalan luonnonvaroihin kuuluvat metsävarat, turve, kaivannaiset ja vesi sekä esteettisistä luonnonvaroista fyysinen maisema ja äänimaisema. Metsät ovat merkittävä luonnonvara Pohjois-Karjalassa; metsät ovat olleet maakunnan kehityksen yksi kulmakivi muiden luonnonvarojen rinnalla. Vesistöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Järvet, lammet, joet, purot, norot ja lähteiköt ovat erityisiä elinympäristöjä, joissa elää niille tyypillisiä kasvija eläinlajeja. Monet kaivannaiset ovat nousseet laaja-alaisemmin hyödynnettäväksi luonnonvaraksi maakunnassa, mikä heijastelee näiden uusiutumattomien luonnonvarojen globaalisti kasvavaa tarvetta. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Suomen luonnonvaroihin liittyvän politiikan strategisia tavoitteita ovat luonnonvaratalous ja siihen liittyvä osaaminen, materiaali- ja energiatehokkuus, huoltovarmuus ja lähituotannon ratkaisut paikallisen hyvinvoinnille sekä Suomen kansainvälinen vaikuttavuus luonnonvarakysymyksissä. Kansallisen ja kansainvälisen tason politiikat määrittävät kehyksen käytännön tason toimille ja toimintamalleille. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää, ettemme ole jatkossa raaka-aineiden tuottajia vaan tuotteiden, palvelujen ja osaamisen jalostajia. Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Metsäosaaminen ja metsävarat jalostuvat nykyistä laajemmin työksi ja toimeentuloksi. Pohjois-Karjalasta on myös mahdollisuus luoda kansainvälisesti tunnettu kaivannaisteollisuusmaakunta. Arvopohja Luonnonvarat ovat yhteiskunnan toiminnassa keskeisiä. Luonnonvarat ovat kansallisessa ja kansainvälisessä politiikkakehyksessä merkittäviä liittyen kiinteästi ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä luonnon monimuotoisuuteen. Materiaaliset ja ei-materiaaliset arvot ovat osa kulttuuria; arvojen kautta arvotamme myös luonnonvarojen käyttöä ja kehittämistä. Pohjois-Karjalassa luonnonvarojen käyttö vaikuttaa keskittyneen hyvin tiiviisti materiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, sillä toimeentulomahdollisuudet ovat maakunnassa rajalliset. Samaan aikaan ei-materiaaliset arvot ovat korostumassa ja luonnonvarojen kestävä käyttö on noussut uudelleen alueiden voimavaraksi. Kyse on luonnonvarojen hyödyntämisestä, viihtyvyydestä ja virkistäytymisestä. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. 16

KESKEISET MUUTOSAJURIT Luonnonvarojen käyttöpaine kasvaa ja varat niukkenevat -- tarvitaan uudenlaisia hyödyntämistapoja. Kestävän kehityksen periaatteet hyväksytään yleisesti ja jalkautetaan luonnonvarojen hyödyntämiskäytäntöihin. LUONNONVARAT NYKYTILA Vahvuudet: Pohjois-Karjalassa on monipuoliset luonnonvarat, runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja (esim. metsät, vesi) ja monipuolista osaamista. Haasteet: Perinteinen tapa käyttää ja mieltää luonnonvaroja (=raaka-aine) rajoittaa ja hidastaa uusien käyttömuotojen kehittymistä (asenteet, politiikka). Isojen yritysten raaka-aineen hankinta rajoittaa uudenlaisen, paikallisesti kestävämmän jatkojalostuksen kehittymistä. Huomio luonnonvaroihin osana ekosysteemipalveluja. Miten saadaan erilaiset tahot toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän ja alueen monialaisen kehittämisen hyväksi (kokonaisuuden näkeminen)? TAVOITTEET 2012-2030 TOIMENPITEET 2012-2013 TOIMENPITEET 2014-2020 TOIMENPITEET 2020-2030 Asennemuutos Luonnonvarojen kestävä käyttö Toimivat glokaalit verkostot Uudenlaisten toimintatapojen edistäminen ekosysteemiajattelun aktivointi lasten ja nuorten kasvatus mediayhteistyö nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat mukaan päätöksentekoon päättäjien ja opettajien koulutus seminaarit asiantuntijoille ja suurelle yleisölle resurssien ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksien inventointi seurannan indikaattoreiden määrittäminen kaikkien tahojen yhteistyönä monialaisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön aktivointi ja tiedon jalkauttaminen omavaraisuusasteen nosto maakunnallinen verkostokoordinaattori maakunnallisen luonnonvaratyöryhmän perustaminen olemassa olevien verkostojen aktivointi maakunnan kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen yhteinen ideapankki P-K uudenlaisten rahoitusmallien testausalueeksi innovaatiopäivät ja ideakilpailut hallinnollisten esteiden poistaminen kansainvälisen tietotaidon integrointi paikalliseen yritystoimintaan edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen informatiivinen, elämyksellinen ja yritystoimintaa tukeva luonnonvarakeskus (paikallinen, mutta kansainvälisesti linkittynyt) vuosittainen asennepalkinto päätös- ja hallintavallan uudelleenjärjestely edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen luonnonvarakeskuksen hyödyntäminen omavarainen hajautettu energiantuotanto energiatehokkuuden ja kierrätyksen lisääminen uudet lait (taloudelliset porkkanat, sanktiot) edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen glokaalien nettiverkostojen edistäminen, etätoiminta monialaisten verkostojen rakentaminen maakunnallinen rahoituskanava uusille toiminnoille luonnonvaratalouden virtuaaliverkosto keksijä-rahoitus-markkinointi ketjun parantaminen yrittäjäystävällinen hallinto- ja rahoitusbyrokratia tutorointiverkosto yrittäjille/keksijöille maakunnallinen rahoitus ulkopuolisten asiantuntijoiden pidempiaikaiseen palkkaukseen edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi politiikan teon muutos - luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen maakunnalliset säännöstöt energiatehokkuuden ja kierrätyksen edistämiseksi edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen koko maakunnan kattava avoin nettiverkosto edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen avoin, verkossa jaettu tarveseuranta- ja ennakointijärjestelmä tuotannon ja markkinoinnin tueksi TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Luonnonvarat ovat uudenlaisen paikallisen liiketoiminnan ja alueiden elinvoimaisuuden lähde. Luonnonvarat ovat kaiken päätöksenteon perusta. 17 Tiedonsiirto sekä koulutus-, tutkimus-, ja yritysyhteistyö glokaaleissa verkostoissa toimivat. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. ARVOT Kestävä kehitys; luonnonvarojen taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti reilu/tehokas hyödyntäminen paikallislähtöisesti

UUDISTUVAT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT Anna Liimatainen, Esa Ollikainen, Pauli Tahvanainen Keskeiset muutosajurit Fossiiliset energialähteet ehtyvät, energian hinta nousee ja sen tarve sekä osuus tuotantokustannuksista kasvavat. Energiavarmuuden, -turvallisuuden ja -omavaraisuuden merkitys korostuu. Aluetalouden kannalta paikallisella hajautetulla tuotannolla on yhä suurempi arvo. Kestävä kehitys edellyttää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tehdyillä kansallisilla ja kansainvälisillä sopimuksilla on myös vaikutuksensa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntymiseen. Nykytila Pohjois-Karjalassa käytetystä lämmitysenergiasta on yli 80 % uusiutuvaa energiaa ja kokonaisenergiastakin (n. 10 TWh /v) jo noin 63 %. Uusiutuvasta energiasta noin puolet on peräisin puubiomassasta (mustalipeä, teollisuuden sivutuotteet, metsähake, polttopuu ja pelletit). Potentiaalisia uusia energianlähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maakunnallisissa ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi tuontiöljystä vapaa energiantuotanto seuraavan 20 vuoden aikana. Jo metsävaramme mahdollistavat tämän ja edelleen lisääntyvät hakkuusäästöt jopa edellyttävät uusien puun käyttökohteiden löytämistä. Maakunnassa olevien kesanto- ym. peltojen (n. 10.000 ha) hyö- dyntäminen energiakasvien viljelyyn on myös iso mahdollisuus. Myös turvevaramme mahdollistavat energian tuotantoa öljyä korvaavana polttoaineena. Rakennuksissa esille tulleet energianhukkaa ja korjausvirheistä johtuneita homevaurioita aiheuttaneet ongelmat ovat yleisiä, niiden aiheuttamat kustannukset kohtuuttomia sekä vastuut epäselviä. Perinteinen innovaatiojärjestelmämme on liian raskas ja kallis tutkimusten tulokset tulee olla yrityksissä heti hyödynnettävissä ja käytännön ongelmat ratkaistavissa. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Pohjois-Karjala on vuonna 2030 omavarainen kotimaisen uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Maakunnasta saatava uusiutuva raaka-aine hyödynnetään pienellä hiilijalanjäljellä. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla kokonaisuudessaan on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. Ajan tasalla olevan tutkimustiedon sekä rakennusmääräysten ja -valvonnan yhteistoiminnan ansiosta rakennukset ovat energiaa säästäviä, niiden homeongelmista on pääosin päästy ja käyttöikä on vähintään 70 vuotta. Puun käyttökelpoisuus ja ekologisuus on otettu huomioon rakentamisessa Pohjois-Karjalasta luodaan puurakentamisen mallimaakunta. Tiedon ja tekniikan lisäksi uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan muitakin keinoja kuten biosähkön syöttötariffi kilpailukyvyn takaamiseksi, energiaverotuksen kehittäminen tuottajan ja käyttäjän näkökulmasta, tukitoimia tutkimukseen, muutoksia lainsäädännössä ja päätöksenteossa, sekä pilottiyrityksiä tienraivaajiksi alalle. Uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön, energiansäästöön sekä kestävään rakentamiseen kannustamiseksi tarvitaan käytännön ohjauskeinoja. Eri toimijoiden yhteistyö ja kehittämishankkeet ovat välttämättömiä! Arvopohja Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. 18

KESKEISET MUUTOSAJURIT Fossiiliset energialähteet ehtyvät -> Energian hinta nousee, osuus tuotanto- ja rahtikustannuksista kasvaa, kansainvälisiä häiriöitä ja kiistoja syntyy. Kestävä kehitys vaatii uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja päästöjen vähentämistä -> Uusiutuvia ja korvaavia energiamuotoja haetaan. Energian tarve kasvaa, kun väestömäärä kasvaa ja elintaso nousee -> Energian säästötarve kasvaa, kun sen hinta nousee ja käyttäjien määrä lisääntyy. Ympäristöturvallisuuden vaatimukset lisääntyvät -> Energiaomavaraisuus, energiaturvallisuus ja ympäristövaikutukset korostuvat kriisien seurauksena ja hajautetut energiaratkaisut lisääntyvät. NYKYTILA Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä uusiutuvan energian osuus on n. 63 %, koko maassa vain noin 29%. Lämmöntuotannossa sen osuus on yli 80 %. Rakennusongelmat ja homevauriot aiheuttaneet kohtuuttomia kustannuksia. Haasteet: Monipuolisuuden puute energian tuotanto- ja käyttömuodoissa. Riippuvuus isoista toimijoista, hajautettu paikallinen tuotanto puuttuu. Pääomien puute, kallis teknologia, julkisen päätöksenteon puute, hankalat lupaprosessit ja yhteisen tahtotilan puuttuminen. Aktiivisten toimijoiden ja yrittäjien vähyys. Osaamisen puute energiaa säästävän korjaus- ja uudisrakentamisen koulutuksessa ja ammattikunnassa. Vahvuudet: Uusiutuvan energian runsaat raaka-ainevarat. Energia-alan ja rakentamisen tutkimusta sekä koulutusmahdollisuuksia tarjolla. TAVOITTEET 2012-2030 TOIMENPITEET 2012-2013 TOIMENPITEET 2014-2020 TOIMENPITEET 2020-2030 Uusiutuvan energian hajautettu, paikallinen monipuolinen tuotanto ja käyttö Energian säästö rakentamisessa ja rakennusvirheiden estäminen Käytännön ohjauskeinot uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä sekä energian säästötoimenpiteissä rakentamisessa Teeman koordinointivastuu ja hankerypäs käyntiin. - energianeuvonnan organisoiminen - pilottikohteet maatilatason energiantuotantoon - innovaatioiden luominen - tiedottaminen uusista energiavaihtoehdoista Korjausrakentamisen, rakennusmateriaalien sekä energian säästön tutkimus Rakennusvalvonnan ja korjausrakentamisen koulutus Ekologisen ja energiatehokkaan puurakentamisen lisääminen Maatilatason ja osuuskuntapohjaisen energiantuotannon taustojen ja rahoituspohjan selvittäminen Päätöksenteon, lainsäädännön ja verotuksen kehittäminen energia-alalle ja rakentamiseen Tutkimuksen tulosten jalkauttaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa Aktiiviset toimijat ja vilkas hanketoiminta Energianeuvonta toimii Pilotti- ja kokeiluhankkeita sekä investointeja on käynnissä Aluetaloudelliset vaikutukset tiedossa Tutkittua tietoa koottu saataville ja tiedottaminen jalkautetaan kentälle Rakennusmääräysten valvonta toimii ja korjausrakentamisen pätevyyden toteamisjärjestelmä on käytössä Modernin puurakentamisen suunnittelukilpailu ja pilottikohteet Energiamaatiloja, niiden yhteenliittymiä ja yrityksiä syntyy ja rahoituspohja tukee energiayrittäjyyttä Lainsäädäntö, syöttötariffit ja verotus edistävät paikallisen energiantuotannon käynnistämistä. Rakennusmääräysten jatkuva ajan tasalla pitäminen Alan innovaatiopajan rakentaminen tutkimuksen ja käytännön välille Uudet innovaatiot, kokeilu- ja pilottikohteet jatkuvana toimintana Uusiutuvaa energiaa ja neuvontapalveluita on tarjolla Energia-ala on johtava toimiala Tutkimustulosten tiedottamista jatketaan intensiivisesti Rakennuskanta on kestävämpää ja energiatehokkaampaa Puurakentaminen on yleistynyt ja se on energiatehokasta Energiamaatilojen ja -yhteenliittymien tuotanto- ja talouspohja luotu Paikallisen energian tuotanto ja käyttö on kilpailukykyistä ja rakentaminen on laadukasta Tutkimustoiminta ja yrityselämä toimivat yhteistyössä UUSIUTUVA ENERGIA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjala on Suomen ykkönen hajautetun, uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Energiaomavaraisuus 100%. Tutkimus ja käytäntö toimivat yhteistyössä Interaktiivisesti. Tutkittu tieto ohjaa asumisen energian Käyttöä. Rakennusten käyttöikä 70 v. ja asumisen energiatase pieni. 19 Korjausrakentaminen hallinnassa. Puurakentamisen mallimaakunta. ARVOT Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö

Maaseudun tulevaisuus ilman kasvupakkoa Suomalaiselta maaseudulta katsottuna maailma näyttää tyystin toisenlaiselta kuin lähestulkoon kaikkialta muualta. Se mitä tieteilijät ovat tutkimustensa kautta todenneet on muualla nähtävissä jo paljain silmin: kiihtyvällä tahdilla kasvaneen materiaalisen tuotannon myötä ihminen on muokannut planeettaa rajusti, ja sen rajat ovat nyt tulleet vastaan. Monet helposti hyödynnettävät luonnonvarat ehtyvät samaan aikaan kuin planeetan kyky ottaa vastaan saasteita ja jätteitä täyttyy. Näissä oloissa talouskasvua tavoitteleva politiikka on mieletöntä. On pikemminkin katsottava mitä tuotantoa tarvitaan ja mistä voidaan luopua, minkälaisesta tuotannosta on hyötyä ja minkälaisesta haittaa. Äkkiseltään vilkaistuna kotoinen maaseutu vaikuttaa avaralta ja puhtoiselta, jopa seesteiseltä. Tarkemmin katsottuna on kuitenkin ilmeistä, että se on ihmisen muokkaama ja yhä enemmän suurteollisuuden määrittämällä tavalla. Puhutaan puhtaasta luonnosta, vaikka tarkoitetaan teollisuuden istuttamia peltoja ja puistikkoja. Välissä on kauppaketjujen rykelmiä, jotka toistuvat identtisinä ympäri Suomen. Kasvutaloudessa tukea annetaan omaisuuden kerryttämiseen, ei niinkään yhteisen hyvän tuottamiseen. Suuret ratkaisut, kuten kaivokset, valtateiden vierustoille rakennettavat kauppakeskukset tai avohakkuut vievät huomion vähemmän ympäristöä kuormittavalta mutta lähialueiden hyvinvointia suoraan tukevalta toiminnalta, kuten ruoan pientuotannolta, luontomatkailulta ja paikalliselta kulttuurielämältä. Maaseudun tulevaisuus voidaan rakentaa myös toisin. Voidaan tavoitella elinvoimaista yhteisöä, joka kunnioittaa toiminnassaan ekologisia rajoja. Nykyisen kasvumallin vaihtoehdot vain eivät näyttäydy todellisina, jos lyhytjänteisen talouden annetaan sanella hyväksyttävät toimintamallit. Nykypolitiikka, myös maaseutukunnissa, on usein taloushallintoa. Yhteisillä päätöksillä taloutta ja markkinoita voidaan kuitenkin ohjata huomattavasti enemmän kuin nyt annetaan ymmärtää. Valtion ja yksilöiden talouksia ei voida verrata keskenään. Taloudenpidostaan itsenäisesti päättävä valtio tai Suomen tapauksessa euroalue määrittelee rahan määrän viime kädessä itse. Miltä maaseudun tulevaisuus sitten voisi näyttää, jos unohdetaan mielettömän kasvupolitiikan tavoitteet ja keskitytään kehittämään maaseutua parhain päin? Tällaisessa tulevaisuudessa maaseudun merkitys korostuu ja monipuolistuu. Esimerkiksi ruoantuotanto toteutetaan pienehköissä yksiköissä, jotka pystyvät vastuullisesti huolehtimaan koko tuotantoketjusta ja jotka tuottavat käyttämänsä energian paikallisesti. Tuotannon lomassa on virkeitä kyliä, joissa on vahvoja ja omaleimaisia kulttuurikeskuksia. Kylistä on suora yhteys laajoihin luonnontilaisiin ja siten ainutlaatuisiin metsiin ja erilaisten luonnonmuodostumien äärelle. Erilaiset kulttuuri- ja luontokohteet vetävät puoleensa matkailijoita ja työntekijöitä, jotka haluavat viettää muutamia viikkoja tai kuukausia uudenlaisessa ympäristössä. Maaseutualueet kehittävät omia identiteettejään, mutta samalla niiden välinen yhteistyö syvenee. Paavo Järvensivu 20