S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488
Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 1 (12) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 2 (12) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Käytetyt menetelmät... 3 1.2 Sijainti ja laajuus... 3 2 Maisema... 4 2.1 Maiseman yleispiirteet... 4 2.2 Arvot... 4 3 Kaava-alueen lähimaisema... 7 3.1 Maisemarakenne... 7 3.2 Maisemakuva... 7 4 Tuulivoimapuisto maisemassa... 8 5 Suositukset... 8 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Liite 2: Maisemakuvallinen tarkastelu -kartta Valokuvat: Riikka Ger Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2013, Museovirasto 2013, OIVA/SYKE 2013, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 3 (12) Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 4 1 Yleistä 1.1 Käytetyt menetelmät Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys koskien aluetta nro 4 on laadittu Pyhtään kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisema-suunnittelija Jan Tvrdý. Maisemaselvitys on laadittu Pyhtään tuulivoimapuiston nro 4 kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin sekä aiemmin alueelta tehtyihin selvityksiin. Alueelle on tehty maastokäynti 16.10.2012. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. Uudenmaan liiton julkaisu E 114 2012: Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Kymenlaakson liiton maakuntakaavaa, Suomen ympäristökeskuksen Herttatietokantaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Perinnemaisemakohteet on digitoitu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Alueellisen ympäristöjulkaisun 124 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Etelä- Karjala, Kymenlaakso pohjalta. Hankealueiden sijaintikartta. Tämä selvitys koskee aluetta nro 4. 1.2 Sijainti ja laajuus Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat Pyhtään kunnassa. Tämä selvitys koskee suunnittelualuetta nro 4. Kyseinen suunnittelualue on laajuudeltaan 598 ha ja sijaitsee Pyhtään kirkonkylän länsipuolella, kirkonkylän ja meren välissä. Kymijoen Pyhtään puoleinen haara sijoittuu lähimmillään vajaan kilometrin päähän hankealueen rajasta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 4 (12) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. 12-20 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu:. 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita mutta lähiympäristöön sijoittuu yksi kohde, Kymijoen laakso (MAO050014) ja vähän etäämmäksi toinen, Kaunissaari Ristisaari (MAO050011). Kolmas valtakunnallisesti arvokas maisema-alue - Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot (MAO050015) sijoittuu lähimmillään yli 30 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu: Kaunissaari Ristisaari (MAO050011) Kaunissaaren ja Ristisaaren maisema-alue (20 km 2 ) sijoittuu lähimmillään vajaan 18 kilometrin päähän hankealueesta. Maisema-alue on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Pohjoisesta etelään suuntautuva katkonainen harjujakso kohoaa Kaunissaaren kohdalla merestä laakeaksi, laeltaan tasoittuneeksi suurehkoksi saareksi. Kaunissaaresta etelään harju kohoaa merenpinnan ylle kapeina ja pitkinä, lähes riuttamaisina saarina. Kaunissaaren itäpuolisko ja Pienikarin-Suurkarin saaret kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kymijoen laakso (MAO050014) Kymijoen laakso sijoittuu lähimmillään vajaan 300 metrin päähän hankealueesta. Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km 2 ) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Koska Kaunissaari on osa harjumuodostumaa, poikkeaa se saariston tyypillisistä karujen kallioiden muodostamista saarista. Kaunissaaren matalan ja laakean saaren eteläkärjessä on viehättävä perinteinen kalastajakylä. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Maiseman yhtenäisyyttä rikkoo jonkin verran viime vuosikymmenien uudisrakentaminen. Kaunissaaressa on jonkin verran pysyvää asutusta. Useimpia rakennuksia käytetään vain loma-aikoina. Saaren pohjoispäässä on leirintäalue. Ristisaaressa on joitakin sodanaikaisia rakennelmia. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kolme kohdetta. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään vajaa 300 metriä Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 5 (12) Strukan metsäalue (Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään noin 1,5 kilometriä Kullaan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema (KUMA tun. 159), etäisyys lähimmillään vajaat viisi kilometriä Kullaan kartano on keskiajalta asti asuttu yksinäistila, jota ympäröi vanhimmilta osiltaan 1700-luvulle periytyvä puisto ja vuosisatoja viljelyksessä ollut peltomaisema. Kartanon monipuolinen, ajallisesti kerroksellinen rakennuskanta kuvastaa uusmaalaisten kartanoiden rakennustraditiota 1700-luvulta 1900- luvulle. Kartano on sijainnut alkuaan merenlahden suulla, mutta maankohoamisen vuoksi kartanonpaikka on jäänyt kukkulalle Taasianjokivarteen. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu viisi kohdetta, joista kahta on käsitelty jo aiemman vyöhykkeen yhteydessä. Kullaan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema (KUMA tun. 159) sijoittuu suurelta osin tähän vyöhykkeeseen. Kohdetta on kuvailtu edellisen vyöhykkeen yhteydessä. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), aluerajaus ulottuu myös tähän vyöhykkeeseen ja jopa sen ulkopuolellekin. Aluetta kuvailtu edellisen vyöhykkeen yhteydessä. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään vajaa kahdeksan kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Suuri Rantatie Holmgård (KUMA tun. 173), etäisyys Holmgårdin alueeseen lähimmillään noin yhdeksän kilometriä. 1300-luvulla kuninkaankartanoksi perustettu Holmgårdin kartano sijaitsee Taasianjoen pää- ja sivu-uoman välisellä pienellä saarella. Suuri rantatie kulkee postitalona toimineen kartanon pihapiirin läpi. Lännenpuoleinen kiviholvisilta on säilynyt. Holmgårdin ja Myllykylän välinen hiekkatieosuus kiemurtelee punaisten kivien merkitsemässä maastossa. Kartanon hyvin hoidettu rakennuskanta on 1700- ja 1800-luvuilta. Kungshamnin historiallinen satamapaikka (KUMA tun. 160), etäisyys lähimmillään noin 10 kilometriä. Ensimmäiset tiedot Kungshamnin satamasta ovat 1500-luvulta. Se oli saaristolaivaston tukikohtana 1788-90 sodan aikana. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti ns. ryssänuuneja. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. Kohteiden tekstiotteet Museoviraston internetsivustolta. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu 5 kohdetta. Suuri Rantatie, etäisyys lähimmillään noin 350 metriä. Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. Rantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asfaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Ahvenkosken historiallinen ympäristö, etäisyys lähimmillään noin 350 metriä. Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Ruotsinpyhtään puolella sijaitseva keskiaikainen kaupankäyntipaikka, Markkinamäki on Kymijoen ja Suuren Rantatien risteyskohdassa. Markkinapaikka on myöhemmin toiminut virran yläjuoksulle Strömforsin sahalle vietävän puutavaran lastauspaikkana. Maisemallisesti vaikuttavaan voimalakokonaisuuteen kuuluvat alajuoksun penkereet, joenuoma, teräskaarisilta ja istutukset. Pyhtään kirkko ja pappila, etäisyys lähimmillään noin 900 metriä. Pyhtään keskiaikainen, valkoiseksi rapattu kivikirkko Suuren Rantatien ja Kymijoen läntisen suuhaaran yhtymäkohdassa on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Pappilan nykyinen hyvin säilynyt empiretyylinen päärakennus on aumakattoinen ja yksikerroksinen. Se on rakennettu 1835 silloisen kirkkoherra A.F. Cremerin suunnitelman mukaan. Kymijoen rajalinnakkeet, etäisyys lähimmillään vajaat kaksi kilometriä. Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 6 (12) Kohdetta kuvailtu 0-5 kilomerin etäisyysvyöhykkeen yhteydessä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu viisi kohdetta. Pyhtään kirkkomaisema, etäisyys lähimmillään noin 750 metriä Pyhtään kirkko sijoittuu vajaan kilometrin päähän hankealueen reunasta Strömforsin ruukkiyhdyskunta, etäisyys lähimmillään runsaat neljä kilometriä. Strömforsin ruukki on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Kosken ja sen yläpuolisen suvannon molemmilla rannoilla on säilynyt suuri joukko ruukkitoimintaan liittyviä tuotanto-, asuin ja muita rakennuksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Pajat ovat säilyneet, koska Strömfors on lopettanut raudantaonnan vesivoimaa käyttäen viimeisenä Suomessa, vasta 1950. Ruukin punatiilinen kankirautapaja lisärakennuksineen, nyttemmin ruukkimuseo, sijaitsee kosken länsirannalla. Strömforsin kookas, leveärunkoinen, pääasiassa hirsirakenteinen vesisaharakennus vuodelta 1887 on keskeisellä paikalla ruukinalueella. Isännöitsijälle ja konttorihenkilökunnalle rakennettu kolmikerroksinen puurakennus, nk. Lutikkalinna tai Armonlinna vuodelta 1824 on patoaltaan länsirannalla. Kylätien varressa on joitakin työväen asuinrakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Yhdyskuntaan kuuluu myös ns. Klubirakennus vuodelta 1924 ja koulukeskus, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta. Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Vuoden 1993 aluerajaus on huomattavasti laajempi. Loput neljä kohdetta (Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema; Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Strömforsin historiallinen ruukinalue) ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Yksi vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempi kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäväksi määritelty kohde. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu seuraava kohde. Kullan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema, etäisyys lähimmillään noin viisi kilometriä Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Vuoden 1993 aluerajaus on huomattavasti laajempi. Perinnemaisemat Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kaksi kohdetta. Kullaan kartanomaisema, etäisyys lähimmillään reilut viisi kilometriä Kohdetta on kuvailtu maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä. Suuri Rantatie Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu neljä perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään noin 700 metrin päässä hankealueen rajasta. Kohde sijoittuu Kymijoen Pyhtään haaran varteen, sen länsipuolelle. Toiseksi lähin kohde sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Muut perinnemaisemakohteet sijoittuvat edellisiä kauemmaksi. Perinnemaisemakohteiden sijainti ilmenee liitekartalta 2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 7 (12) 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne 3.2 Maisemakuva Keskiosistaan hankealue on varsin tasainen. Idässä ja etelässä hankealueen korkeusvaihtelut ovat melko vähäisiä. Hankealueen korkeimmat kohdat sijoittuvat alueen länsilaidalle Kaalkorven kallioalueen päälle ja kohoavat noin 30 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 2,5 metriä meren pinnan yläpuolella Kaalkorven ja Rekniskorven peltoalueilla. Avoimet ja puoliavoimet maisematilat ovat keskittyneet hankealueen kesivaiheilla. Hankealueen keskiosat muodostuvat peltojen osalta savikoista ja suoalueen osalta turpeesta. Hankealueen länsireunalla kallio on pinnassa. Pohjoisessa ja itäreunalla metsät ovat kivikkoisia. Hankealue sijoittuu pääsääntöisesti topografialtaan vaihtelevalle metsävyöhykkeelle, jonka länsiosassa kallio on laajahkoina alueina aivan pinnassa. Hankealueelle sijoittuu myös laaja-alainen suoalue sekä muutamia pienempiä soita ja soistumia. Hankealueella on myös muutamia peltoalueita, joista osa on melko repaleisia. Hankealueen kaakkoisosasta löytyy hakkuualueita. Hankealueen pohjois- ja itäosissa metsät ovat kivikkoisia. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva, Kymijoki haaroineen, koskineen ja sokkeloisine järvialtaineen sekä Kymijoen yhtä haaraa kehystävä viljelylaakso. Vyöhykkeelle sijoittuu myös muutamia muita peltoalueita. Erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa Purolan ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Yleisesti ottaen pitkähköt näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Tarkastelualueen tärkeimmän maamerkin muodostaa Pyhtään kirkko. Kasvillisuudesta johtuen kirkko ei kuitenkaan näy mistään suunnasta katsottuna erityisen kauas. Hinkapyölissä kauniin kallion päällä on toinen maamerkki: vanha puinen tuulimylly, joka tosin maastoutuu varsin hyvin ympäröivän kasvillisuuden lomaan tieltä katsottaessa. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu viljelyaukeiden yhteyteen, meren rannalle, Kymijoen varteen sekä Ruotsinpyhtään ruukin alueen yhteyteen. Hankealueen eteläosaan sijoittuu pelto Hinkapyölissä, noin neljän kilometrin päässä hankealueen etelärajalta, on kauniin kallion päällä vanha puinen tuulimylly.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 8 (12) 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimalaitosten rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalaitokset voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimalaitosten vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Laitoksen suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalaitoksen ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimalaitosten näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulipuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimalaitosten lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimalaitosten koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalaitokset hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimalaitosten lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalaitokset voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimalaitosten näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimalaitoksille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 120 x 5 metrin suuruiselta alueelta. 5 Suositukset Voimalaitoksia ei tulisi sijoittaa Kaalkorven kallioalueen päälle. Kyseinen kallioalue on hankealueen korkein kohta. Se olisi hyvä säilyttää esimerkiksi näköalapaikkana. Voimalaitoksen korkeutta ei ole myöskään syytä korostaa sijoittamalla sitä alueen selvästi korkeimmalle kohdalle. Kallioalueet ovat lisäksi kulutuskestävyydeltään heikkoja alueita. Kallioalueen kitukasvuista kasvillisuutta jouduttaisiin raivaamaan tuulivoimalaitoksen rakentamisen myötä. Tien teko voimalaitokselle sekä kaapelivedot edellyttäisivät vähintäänkin jonkinasteista kallioalueen louhintaa. Voimalaitosten sijaintia määriteltäessä, tulisi pyrkiä sellaiseen sijoitteluun, jossa voimalaitokset näkyisivät mahdollisimman vähän Pyhtään kirkolle, joka sijoittuu lähimmillään vain runsaan kilometrin päähän hankealueen reunasta. Välimatka on todella lyhyt. Esimerkiksi Tanskassa suositellaan, että tuulivoimalan etäisyyden kirkosta tulisi olla 28 kertaa tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus. Tulee myös varautua mahdolliseen tilanteeseen, jossa hankealueen ja kirkon väliin jäävä metsä kaadetaan. Voimalaitosten väriksi on vakiintunut harmahtavan valkoinen, sillä se ei erotu kovin selvästi pilvistä taivasta vasten. Suositellaan pitäytymään hyväksi havaitussa värityksessä. Näkymä hankealueen suuntaan idästä valtakunnallisesti arvokkaalta Kymijokilaakson maisema-alueelta Lentoestevalojen synnyttämää vaikutusta on mahdollista vähentää tutkan avulla, joka sytyttää lentoestevalot vasta havaitessaan lähestyvän lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 4 - maisemaselvitys 9 (12) Hankealueen eteläosaa halkoo tie.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liitekartat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY