TURVATEKNIIKAN KESKUS 1
2 JAKELUASEMIEN MUUTTUVAT VELVOITTEET Jakeluasemille on annettu uusia velvoitteita, joiden tarkoituksena on jakeluasemien turvallisuuden lisääminen ja päästöjen vähentäminen. Velvoitteet on esitetty kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä vaarallisten kemikaalien käsittelystä jakeluasemilla (415/1998). Jakeluasemapäätöksen velvoitteet ovat sen voimaantulosta lähtien koskeneet uusia asemia. Vanhoihin asemiin velvoitteita sovelletaan suurelta osin ja niille on annettu siirtymäaikaa. Pienille asemille on omat siirtymäsäännöksensä. Viimeiset siirtymäajat päättyvät vuoden 2002 lopussa. Jakeluasemapäätöksessä on määräyksiä jakeluaseman sijoituksesta ja rakennuksista sekä turvallisuusjärjestelyistä, polttonestesäiliöiden sijoituksesta, säiliö- ja putkistorakenteiden hyväksyttävyydestä ja jakelulaitteista. Tässä esitteessä kuvataan päätöksen keskeiset vaatimukset jakeluasemille. Ennen jakeluasemapäätöksen voimaantuloa jakeluasemia koskeneet tekniset vaatimukset määräytyivät standardin SFS 3352 perusteella. Standardin asema on muuttunut siten, ettei se enää ole velvoittava säännös. Standardi ei myöskään kaikissa yksityiskohdissaan ole jakeluasemapäätöksen mukainen; se tullaankin uusimaan. Jakeluasemien lupa-, ilmoitus- ja tarkastusmenettelyihin liittyvät asiat on esitetty asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/ 1999). Toiminta on kemikaalien vähäistä varastointia ja sitä valvovat kunnan palopäällikkö ja kunnan kemikaalivalvontaviranomainen. Uusista asemista ja merkittävistä muutoksista tehdään ilmoitus valvontaviranomaiselle.
3 JAKELUASEMAN, SÄILIÖIDEN JA JAKELULAITTEIDEN SIJOITUS Jakeluaseman sijoitus Jakeluasema on sijoitettava ensisijaisesti tärkeän pohjavesialueen tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos jakeluasema joudutaan kuitenkin polttoainehuollon järjestämisen vuoksi tai muista painavista, perustelluista syistä sijoittamaan pohjavesialueille, on toiminta järjestettävä rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöiden sijoitus Bensiiniä ja muita erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä polttonesteitä sisältävät säiliöt on sijoitettava maan alle. Maanalainen säiliö on varustettava hoitokuilulla ja tarvittaessa ankkuroitava. Säiliön perustus on rakennettava siten, että se kestää täydestä säiliöstä aiheutuvan kuormituksen ja niin, ettei routimisesta aiheudu vaaraa säiliölle eikä putkistolle. Bensiinisäiliön saa sijoittaa maan päälle vain kahdessa tapauksessa. Jakeluaseman korjaustöiden vuoksi saa bensiiniä varastoida enintään neljän kuukauden ajan maan päälle sijoitetussa säiliössä. Veneasemilla säiliö voi sijaita maan päällä tulvavaaran vuoksi tai maaperän estäessä säiliön turvallisen sijoittamisen maan alle. Maanpäällisen säiliön tilavuus saa olla enintään 10 m 3. Lisäksi säiliön ympärillä on oltava 5 metrin suojavyöhyke. Dieselöljy ja muut polttonesteet, joiden leimahduspiste on yli 55 C, voidaan varastoida jakeluasemilla maanpäällisissä säiliöissä. Säiliöiden täyttöpaikka rakennetaan tiiviiksi ja viemäröidään öljynerotinjärjestelmään. Maanalaisten säiliöiden täyttöputket asennetaan valuma-altaaseen tai pidätyskaivoon, jonka tilavuus on vähintään 1,5 kertaa purkausletkun tilavuus.
4 Jakelulaitteiden sijoitus ja jakelualue Jakelulaitteet on sijoitettava vähintään 5 metrin päähän huoltoaseman rakennuksista ja ajoneuvojen pysäköintiin varatuista alueista. Jakelulaitteiden pitää lisäksi olla vähintään 10 metrin päässä huoltoaseman ulkopuolisista rakennuksista ja sellaisesta toiminnasta, josta voi aiheutua polttonesteen syttymisvaaraa. Jakelulaitteet on sijoitettava betonista tai muusta palamattomasta aineesta valmistetulle korokkeelle, jonka leveys on vähintään sama kuin jakelulaitteen uloimman osan leveys. Polttoaineiden jakelualue on vähintään 3 metrin etäisyydellä jakelulaitteista rakennettava tiiviiksi ja päällystettävä. Mahdollisten vuotojen pääsy maaperään on estettävä reunuksilla tai vastaavilla rakenteellisilla järjestelyillä. Lisäksi vuotojen pääsy maaperään jakelulaitteiden korokkeiden alta on estettävä. Jakelualueelle kertyvät pintavedet on johdettava öljynerottimen kautta viemäriin. Päällysteen alla oleva tiivistyskerros on myös salaojitettava öljynerottimeen. Säiliöiden suojaetäisyydet Bensiinisäiliö ei saa sijaita rakennuksen alla eikä palavan nesteen varaston vallitilan alla. Etäisyys sellaisista kellaritiloista, joiden lattia on säiliön yläpinnan alapuolella, on oltava vähintään 10 metriä. Maanalaisen säiliön etäisyys rakennuksen perustasta, toisesta polttonestesäiliöstä ja tontin rajasta on oltava vähintään 0,6 metriä. Säiliön etäisyys vesi-, viemäri- ja sähköjohtoihin on oltava vähintään 2 metriä. Maanpäälliset säiliöt (dieselöljy) sijoitetaan päällystetylle ja tiivistetylle maalle, vähintään 3 metrin etäisyydelle yleisessä käytössä olevasta liikenneväylästä, tontin rajasta, rakennuksista, pysäköintialueista ja paikoista, joissa ihmisiä tavanomaisesti oleskelee. Säiliö on suojattava riittävin törmäysestein ja säiliön ympärillä pitää olla vähintään 5 metrin vyöhyke, jossa ei ole paloa levittävää kasvillisuutta tai rakenteita.
5 Veneasemien säiliöiden sijoitus Veneasemien maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviiseen vallitilaan, jonka tilavuus on sellainen, että siihen mahtuu koko säiliön sisältö, ellei säiliö ole vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö. Säiliöiden välisen etäisyyden pitää olla vähintään 2 metriä. Säiliö on suojattava riittävin törmäysestein ja säiliön ympärille on varattava vähintään 5 metrin vyöhyke, jossa ei ole paloa levittävää kasvillisuutta tai rakenteita. Säiliöt on ympäröitävä vähintään 2,4 metriä korkealla lujalla metalliverkkoaidalla, jonka etäisyys säiliöstä on vähintään 1 metri. Säiliöiden etäisyyden veneiden pysyvistä säilytyspaikoista pitää olla vähintään 15 metriä. Tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva jakeluasema Veden hankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitetun polttonestesäiliön tulee olla kaksoisvaippasäiliö. Tällaisessa säiliössä on lisäksi oltava vuodonilmaisujärjestelmä. Pohjavesialueella ja muuallakin vaarallista kemikaalia sisältävät irtosäiliöt (pullot ja pakkaukset) säilytetään tilassa, jonka lattia on tiivis ja varastoitavaa kemikaalia kestävä ja varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään. Säiliöiden vaippojen välitilan tarkistusnesteen pinnan tarkkailu tehdään säännöllisesti, ellei säiliössä ole automaattista, jatkuvatoimista vuodonseurantaa ja kytkentää aseman hälytysjärjestelmään. Säiliö varustetaan ylitäytönestimen anturilla tai muulla ylitäytön estävällä järjestelmällä.
6 SÄILIÖT Säiliön rakennevaatimukset Polttonesteen säiliön pitää olla suunniteltu ja rakennettu siten, että se kestää siihen kohdistuvat rasitukset, on rakenteeltaan tiivis ja sisällön syövyttävää vaikutusta kestävä. Säiliö on tarvittaessa pinnoitettava syöpymisen estämiseksi. Palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan palavien nesteiden säiliöiden, joiden tilavuus on vähintään 1,5 m 3, tulee vastata seuraavissa standardeissa määriteltyä tasoa: SFS 2733 SFS 2734 SFS 2735 SFS 2736 SFS 2770 SFS 3915 Teräksinen maanpäällinen lieriömäinen makaava säiliö Teräksinen maanpäällinen lieriömäinen pystysäiliö Teräksinen maanpäällinen suorakulmainen säiliö Teräksinen maanalainen lieriömäinen makaava säiliö Maanalainen muovinen palavien nesteiden säiliö Lujitemuoviset varastosäiliöt sisätiloissa Tilavuudeltaan alle 1,5 m 3 olevan säiliön rakennevaatimuksista on annettu määräyksiä samassa päätöksessä. Jos säiliötä ei suunnitella, mitoiteta ja valmisteta standardien mukaisesti, säiliön valmistajan tai maahantuojan on haettava säiliön rakenteelle hyväksyminen tarkastuslaitokselta. Tarkastuslaitoksen hyväksyntä on aina haettava myös standardien mukaisille muovisäiliöille. Standardeista poikkeavia säiliörakenteita ovat myös kaksoisvaippainen säiliö sekä kaksi- tai useampiosastoinen säiliö. Vanhan säiliön käyttöönottaminen uudessa paikassa on mahdollista vain silloin, kun säiliö täyttää voimassa olevat vaatimukset. Tämä tarkoittaa, että säiliö on rakennettu nykyisten standardien tai rakenteesta annetun erillishyväksynnän mukaisesti ja säiliön rakennetarkastus on tehty tarkastuslaitoksen toimesta tai sarjatarkastuksena. Paloviranomainen toteaa säiliön rakenteen asianmukaisuuden hänelle esitettävistä tarkastuspöytäkirjoista ja säiliön kilpimerkinnöistä.
7
8 PUTKISTOT Maanalainen putkisto asennetaan ja suojataan siten, että se kestää maaperän mahdollisesta liikkumisesta ja liikenteestä aiheutuvat rasitukset vaurioitumatta. Maanalainen putkisto on asennettava säiliöön päin laskevaksi. Putkiston rakenne Polttonestettä sisältävä putkisto on valmistettava sellaisista rakenneaineista ja asennettava siten, että se normaalikäytössä kestää siihen kohdistuvat mekaaniset, kemialliset ja lämpötilojen vaihtelun aiheuttamat rasitukset. Putki on rakennettava tiivistetystä teräksestä, se voidaan valmistaa myös austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä tai muusta korroosionkestävästä teräksestä. Maanpäällisen putkiston on oltava palorasitusta kestävä. Putkisto on suojattava korroosiolta. Putket on mitoitettava vähintään 6 bar nimellispaineelle, täyttöputket ja muut paineelliset putket kuitenkin vähintään 10 bar. Metallikudoksella suojattua letkua koskee sama 10 bar vaatimus. Maanalaisen putken valmistuksessa voidaan käyttää polttonesteiden vaikutusta kestävää muoviputkea. Materiaalin sopivuus on varmistettava valmistajalta. Putkiston liitokset valmistetaan pääsääntöisesti hitsaamalla. Maanalaisen metalliputkien liitokset on tehtävä vain hitsaamalla. Muovista valmistetun putkiston liitokset on tehtävä hitsaamalla tai metallisia liittimiä käyttäen. Liittimen mitoituksen tulee vastata putkiston mitoitusta. Liittimen ja käytettävien tiivisteiden tulee kestää putkistossa siirrettävän polttonesteen vaikutusta. Kiinteä polttonesteputki saadaan liittää jakelumittariin ja säiliöön suojatulla, kyseistä polttonestettä kemiallisesti kestävällä letkulla. Ennen putkiston käyttöönottoa on sen tiiviys todettava nestepainekokeella. Koepaineen tulee olla vähintään 1,3 kertaa suurin käyttöpaine, kuitenkin vähintään putkiston nimellispaine (6 tai 10 bar). Nestepainekokeessa on käytettävä vettä tai muuta vaaratonta nestettä.
9
10 JAKELUASEMAN TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Henkilökunnan käytössä on oltava asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeiden pitää kattaa säiliöiden täyttö ja sen turvallisuuden varmistaminen. Ohjeista on käytävä ilmi ne kohteet, jotka on säännöllisesti tarkastettava turvallisen käytön varmistamiseksi. Myös palo- ja vuototilanteiden varalta pitää olla ohjeet. Jakeluaseman henkilökunnalle on järjestettävä koulutusta jakeluaseman jakelulaitteiden toiminnasta ja turvallisesta käytöstä. Jakeluaseman polttonestesäiliöiden varastointimääristä on pidettävä päivittäistä kirjanpitoa mahdollisten putkisto- ja säiliövuotojen toteamiseksi. Kirjanpito sisältää tiedot tehdyistä mittauksista sekä luovutus- ja täyttömääristä. Jakeluasemalla on oltava helposti havaittavassa paikassa hätäkytkin, jolla jakelulaitteiden pumput voidaan pysäyttää. Hätäkytkin on merkittävä selvästi. Mikäli asemalla on automaattisia jakelulaitteita, on ne varustettava erillisellä jakelulaitteen välittömään läheisyyteen sijoitetulla kytkimellä, joka on merkitty selvästi. Jakeluasemalla on oltava imeytysainetta ja muuta välineistöä, joilla vuotojen leviäminen voidaan estää ja vuodot kerätä talteen. Jakeluasemalla on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa. Sammuttimien on oltava vähintään 6 kg pakkasenkestäviä käsisammuttimia, jotka soveltuvat kuitu-, neste- ja sähköpalojen sammuttamiseen. Vähintään yksi käsisammutin on sijoitettava aseman myymälään siten, että se on helposti käytettävissä myös mittarikentällä. Muutkin sammuttimet sijoitetaan lähelle palovaarallisia kohteita. Miehittämättömällä automaattiasemalla on oltava vähintään yksi käsisammutin. Aseman henkilökunnalle on järjestettävä harjoituksia sammutus- ja torjuntakaluston käytössä. Räjähdysvaaralliset tilat Palavan nesteen höyrystyminen voi saada aikaan räjähdysvaarallisen kaasuilmaseoksen, joka voi syttyä kuuman tai kipinöivän laitteen johdosta. Tämän takia kipinöiviä laitteita, esimerkiksi tavanomaisia sähkölaitteistoja ei saa sijoittaa räjähdysvaarallisiksi luokitelluille alueille. Mikäli näiden laitteiden sijoittamista luokitelluille alueille ei voida välttää, laitteiden tulee olla erikoisrakenteisia. Jakeluasemalla luokiteltavia tiloja ovat jakelumittarien ja säiliöiden sisäpuoliset tilat, ilmaputkien ja täyttöaukkojen ympäristöt sekä edellisten läheisyydessä olevat syvennykset. Tarkempia luokitusohjeita on annettu SFS-käsikirjassa 59, Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Turvallisuusmerkinnät Turvallisen käytön varmistamiseksi jakeluasemalla on oltava tarpeelliset merkinnät. Jakelulaitteisiin ja maanalaisten säiliöiden ilmaputkiin on kiinnitettävä tupakanpolttoa ja avotulentekoa koskevat kiellot. Jakelulaitteissa tai niiden läheisyydessä on lisäksi oltava huomautus ajoneuvon moottorin sammuttamisesta. Säiliöiden täyttö-, ilma- ja bensiinihöyryjen talteenottoputket merkitään säiliötä vastaavin tunnuksin. Maanpäällisiin palavan nesteen säiliöihin on kiinnitettävä tupakointi- ja avotulentekokielto sekä sisältönä olevan kemikaalin nimi ja muut kemikaaliasetuksen (675/ 1993) edellyttämät varoitusmerkinnät. Maanpäällinen putkisto on syytä merkitä sisältöä ja virtaussuuntaa osoittavin merkinnöin. Maanalaisen putkiston sijainti on hyvä merkitä paaluihin tai rakenteisiin kiinnitetyin kilvin.
11 JAKELUASEMAPÄÄTÖKSEN VOIMAANTULO Jakeluasemapäätös tuli voimaan 1.7.1998. Siitä lähtien sitä on sovellettu uusiin jakeluasemiin ja vanhoilla asemilla tehtyihin muutoksiin ja laajennuksiin. Päätöksen voimaantulomääräyksissä käsitellään sen velvoitteiden soveltamista jakeluasemiin, joiden toiminta on aloitettu ennen päätöksen voimaantuloa (vanha asema). Pääsääntö on, että vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia saa vanhoilla asemilla jatkaa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa (aikaisemmin voimassa olleiden määräysten mukaisesti) 31.12.2002 saakka. Tämän päivämäärän jälkeen tulee niidenkin täyttää jakeluasemapäätöksen vaatimukset, ellei siirtymäsäännöksissä toisin mainita. YLEISET SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Vanha asema voi siirtymäajan jälkeenkin sijaita tärkeällä pohjavesialueella, jos se on sinne aikanaan määräysten mukaisesti sijoitettu. Tällaisen vanhan aseman yksivaippaisia säiliöitä saa edelleen käyttää edellyttäen, että ne on otettu käyttöön ennen jakeluasemapäätöksen voimaantuloa (1.7.1998) ja että ne tarkastetaan KTM:n maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuksesta antaman päätöksen (344/1983) mukaisesti. Päätös edellyttää, että säiliö tarkastetaan ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta ja sen jälkeen uudelleen säiliön kunnon edellyttämin aikavälein. Jos säiliön käyttöönotosta oli heinäkuussa 1998 kulunut yli 10 vuotta, sille piti tehdä ensimmäinen tarkastus jo 1.7.1999 mennessä. Tarkastukset tulee teettää TUKESin hyväksymällä liikkeellä. Maanpäälliset bensiinisäiliöt (ja mahdolliset muut säiliöt, jotka sisältävät erittäin helposti syttyvää, helposti syttyvää tai syttyvää polttonestettä) tulee poistaa vanhoilta asemilta 31.12.2002 mennessä. Poikkeuksena ovat ainoastaan veneasemat, jotka sijaitsevat sellaisessa paikassa, että tulvavaara tai maaperän luonne (kallio) estävät säiliön turvallisen sijoittamisen maan alle. Veneasemienkin säiliöt on saatettava muutoin jakeluasemapäätöksen 8 :n sijoitusta, suojausta ja perustusta koskevien vaatimusten mukaisiksi siirtymäajan loppuun mennessä. Veneaseman maan päälle jäävä säiliö saa kuitenkin olla suurempi kuin 10 m 3, jos se on ollut asemalla jo päätöksen voimaantulovaiheessa. Vanhojen asemien maanalaiset säiliöt on varustettava hoitokuilulla vuoden 2002 loppuun mennessä. Jos sijoituspaikan olosuhteet sitä edellyttävät, säiliöt on myös ankkuroitava paikalleen 31.12.2002 mennessä. Muilta osin maanalaisiin säiliöihin ei tarvitse tehdä muutoksia, vaikka niiden sijoitus ei täyttäisikään jakeluasemapäätöksen 7 :n muita vaatimuksia. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto siirtymäsäännösten velvoitteista polttonestesäiliöille vanhoilla asemilla. Säiliöauton purkauspaikka on tiivistettävä ja viemäröitävä öljynerotusjärjestelmään 31.12.2002 mennessä. Vanhan aseman aikaisemmat vaatimukset täyttävän putkiston saa jättää paikoilleen, vaikka se ei kaikin osin täyttäisi jakeluasemapäätöksen 16 :n vaatimuksia. Samoin vanhojen asemien jakelulaitteet voivat myös jäädä paikoilleen, vaikka ne eivät täyttäisi päätöksen 22 :n vaatimuksia.
12 PIENTEN ASEMIEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Edellä kuvatut siirtymäkauden vaatimukset eivät koske vanhoja asemia, joilla varastoidaan enintään 10 m 3 bensiiniä (tai muita erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä tai syttyviä polttonesteitä) ja enintään 10 m 3 muita polttonesteitä (pieni asema). Ne saavat jatkaa toimintaansa aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja laajuudessa edellyttäen, että aseman kaikkien yksivaippaisten säiliöiden kunto on tarkastettu ja todettu hyväksi 1.7.1996 jälkeen tehdyssä tarkastuksessa. Jos tällaista tarkastusta ei ole vielä tehty, se on tehtävä viimeistään 1.7.2001. Säiliöiden kunto on tämän jälkeen tarkastettava viiden vuoden välein. Jos pieni asema sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, sen maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava suoja-altaaseen 31.12.2002 mennessä. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto siirtymäsäännösten velvoitteista polttonestesäiliöille pienillä asemilla. VALVONTAVIRANOMAISEN RAJOITUSOIKEUS Jos vanhan aseman toiminnan todetaan aiheuttavan merkittävää henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaaraa, on paloviranomaisella tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaisella oikeus määrätä yksittäiselle jakeluasemalle riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi tarpeellisia rajoituksia ja ehtoja. Tämä koskee myös pieniä asemia.
. Taulukko1. Polttonesteiden varastosäiliöt vanhoilla asemilla. 13 jakeluasema maanpäällinen bensiinisäiliö maanpäällinen poltto- ja dieselöljysäiliö maanalainen bensiini-, poltto- ja dieselöljysäiliö vanha asema tärkeällä pohjavesialueella (myös veneasema) säiliö poistettava käytöstä 31.12.2002 mennessä poikkeus: säiliö sallittu veneasemalla, jossa tulvavaara tai kallio estävät säiliön sijoittamisen maan alle aikaisemmin hyväksytty vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö: - ei lisävaatimuksia aikaisemmin hyväksytty vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö: - ei lisävaatimuksia varustettava kuitenkin hoitokuilulla ja tarvittaessa ankkuroitava 31.12.2002 mennessä yksivaippainen säiliö tarkastettava 10 vuoden sisällä käyttöönotosta, yli 10-vuotias säiliö 1.7.1999 mennessä yksivaippainen säiliö tarkastettava 10 vuoden sisällä käyttöönotosta, yli 10-vuotias säiliö 1.7.1999 mennessä säiliö on lisäksi varustettava hoitokuilulla ja tarvittaessa ankkuroitava 31.12.2002 mennessä vanha asema tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella (myös veneasema) säiliö poistettava käytöstä 31.12.2002 mennessä poikkeus: säiliö sallittu veneasemalla, jossa tulvavaara tai kallio estävät säiliön sijoittamisen maan alle aikaisemmin hyväksytty vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö: - ei lisävaatimuksia aikaisemmin hyväksytty vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö: - ei lisävaatimuksia varustettava kuitenkin hoitokuilulla ja tarvittaessa ankkuroitava 31.12.2002 mennessä aikaisemmin hyväksytty yksivaippasäiliö: - ei lisävaatimuksia aikaisemmin hyväksytty yksivaippasäiliö: - ei lisävaatimuksia varustettava kuitenkin hoitokuilulla ja tarvittaessa ankkuroitava 31.12.2002 mennessä Taulukko 2. Taulukko 2. Polttonesteiden varastosäiliöt pienillä asemilla. jakeluasema maanpäällinen bensiinisäiliö maanpäällinen poltto- ja dieselöljysäiliö maanalainen bensiini-, poltto- ja dieselöljysäiliö pieni asema tärkeällä pohjavesialueella (myös veneasema) yksivaippaisen säiliön kunto todettava hyväksi viimeistään 1.7.2000, sen jälkeen viiden vuoden välein yksivaippaisen säiliön kunto todettava hyväksi viimeistään 1.7.2000, sen jälkeen viiden vuoden välein yksivaippaisen säiliön kunto todettava hyväksi viimeistään 1.7.2000, sen jälkeen viiden vuoden välein yksivaippainen säiliö sijoitettava suojaaltaaseen 31.12.2002 mennessä yksivaippainen säiliö sijoitettava suojaaltaaseen 31.12.2002 mennessä pieni asema tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella (myös veneasema) yksivaippaisen säiliön kunto todettava hyväksi viimeistään 1.7.2000, sen jälkeen viiden vuoden välein yksivaippaisen säiliön kunto todettava hyväksi viimeistään 1.7.2000, sen jälkeen viiden vuoden välein yksivaippaisen säiliön kunto todettava hyväksi viimeistään 1.7.2000, sen jälkeen viiden vuoden välein
14 MUU JAKELUASEMAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Hiilivetypäästöjen rajoittaminen Ilmansuojelusäännökset edellyttävät jakeluasemilta ilmakehään pääsevien bensiinihöyryjen rajoittamista. Tavoitteiden toteutumista valvovat alueellinen ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Nestekaasun säilytys Nestakaasuasetuksen mukaan jakeluaseman myymälässä saa säilyttää nestekaasua enintään 25 kg. Lisäksi jakeluasemalla saa säilyttää ulkona nestekaasua enintään 300 kg. Jakeluasemapäätöksen mukaan nestekaasua sisältävät pullot on säilytettävä erillään omilla paikoillaan. Ulkona säilytystilan pitää olla lukittava. Säilytystilan on oltava palamattomasta materiaalista tehty ja rakenteeltaan sellainen, että se suojaa pullot auringon ja sään vaikutuksilta. Tilan on oltava hyvin tuulettuva. Paloviranomainen voi tarkastuksen perusteella hyväksyä suuremman säilytysmäärän. Vastaavasti se voi myös rajoittaa säilytysmääriä ja määrätä turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja. Sähköturvallisuus Sähköasennukset on tehtävä ja sähkölaitteita on käytettävä ja huollettava sähköturvallisuutta koskevien säädösten mukaisesti. Sähköasennuksia saavat tehdä vain TUKESin rekisteröimät sähköurakoitsijat. Sähköurakoitsija tekee kaikille asentamilleen sähkölaitteistoille käyttöönottotarkastuksen, josta hän antaa pöytäkirjan asennustyön tilaajalle. Käyttöönottotarkastuksen lisäksi uuden jakeluaseman sähkölaitteistoille ja suurille muutostöille sähköurakoitsijan tulee tilata ulkopuolinen varmennustarkastus. Varmennustarkastus voidaan tehdä kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta. Varmennustarkastuksia tekevät TUKESilta toimintaoikeutensa saaneet valtuutetut tarkastajat ja laitokset. Jakeluaseman sähkölaitteille on tehtävä määräaikaistarkastus viidentoista vuoden välein. Räjähteet Ilotulitteiden, ampuma-aseiden patruunoiden ja muiden räjähteiden myynti ja säilyttäminen jakeluasemalla on kielletty.
15 Esitteen sisältöön vaikuttaneet säädökset ja ohjeet: Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä jakeluasemilla (415/1998) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985) Nestekaasuasetus (711/93) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996) Kemikaaliasetus (675/1993) Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (468/1996) TUKES-ohje K1-98; Palavien nesteiden kiinteät varastosäiliöt. Rakenne ja tarkastukset. SFS-käsikirja 59. Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut.
16 TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123 (Lönnrotinkatu 37) 00181 HELSINKI puhelin (09) 616 71 faksi (09) 6167 466 Internet: www.tukes.fi