LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 15/2005/1 Dnro LSY-2003-Y- 433 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2005 ASIA Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Loimaa LUVAN HAKIJA Loimaan kaupunki Kauppalankatu 2 32200 LOIMAA LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan nykyisin Loimaan kaupungin alueella Ilmarisen kylässä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle (kiinteistörekisteritunnus 431-410-0006-0007). HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakija on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastoon 19.12.2003. Hakemusta on täydennetty 13.4.2004 ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. Lupaa haetaan puhdistamotoimintaan ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen edelleen Loimijokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) -kohta TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Jäteveden johtamislupa Länsi-Suomen vesioikeus on 31.12.1997 antamallaan päätöksellä (89/1997/4) myöntänyt Loimaan kaupungille luvan jätevesien johtamiseen puhdistamolta edelleen Loimijokeen. Lupamääräyksen 2) mukaan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus 0,6 mg/l, kiintoainepitoisuus 35 mg/l ja COD Cr -arvo enintään 125 mg/l neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. Puhdistustehon tulee olla kiintoaineen, BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforin osalta vähintään 90 % ja COD Cr -arvon osalta vähintään 75 % samoin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. Lisäksi jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen
Kaavoitustilanne 2 ammoniumtypen hapetukseen. Lupamääräyksen 10) mukaan hakijan on vuosittain maksettava 5 000 markan suuruinen kalatalousmaksu. Puhdistamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Alueella on yleiskaava, joka ei ole lainvoimainen. Vahvistamattomassa osayleiskaavassa alue on ET-aluetta (yhdyskuntateknisen huollon alue). PUHDISTAMOALUEEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee Loimijoen varrella, tien päässä puuston suojaamana. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa noin 200 m. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä lähistöllä ole muitakaan suojelukohteita. Vesialueen yleiskuvaus Vesistön kuormitus Veden laatu Loimijoki saa alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä ja virtaa Forssan ja Loimaan kautta Huittisiin, jossa se laskee Kokemäenjokeen. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 3 140 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on 8 säännöstelypatoa, joista kahdella on voimalaitos. Loimijoen keskivirtaama on Loimaalla 8,8 m 3 /s ja Huittisissa 24 m 3 /s. Valuma-alueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa ylivirtaamien ollessa yli 100 m 3 /s. Loimijoki on voimakkaasti kuormitettu. Jokeen johdetaan kymmenen kunnan jätevedet sekä teollisuusjätevesiä. Lisäksi jokea kuormittaa hajakuormitus, jonka osuus ravinteista on viemäröityjä jätevesiä suurempi. Savisamean Loimijoen sekä sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan. Loimijoen yläjuoksulla Forssan jätevesien osuus on kuitenkin alivirtaamilla merkittävä. Happitilanne on nykyisin tyydyttävä tai hyvä. Veden laatu on Forssan alapuolella jopa huono ja joen keski- ja alajuoksulla välttävä. Kokonaisuutena Loimijoki on veden laadultaan yksi heikoimpia vesistöjä Kokemäenjoen vesistöalueella. Vuonna 2002 Loimijoesta määritetyt klorofyllipitoisuudet vaihtelivat kesäkuussa 7,9-33 mg/m 3, joten taso oli enimmäkseen reheville vesille ominainen (yli 10 mg/m 3 ). Yleisesti Loimijoen levätuotanto on runsasta tai erittäin runsasta. Vähävirtaamaisina hellekausina etenkin joen keskiosalla voi esiintyä selvää leväkukintaa. Pahimmillaan vesi on ollut lähes leväpuuroa,
Kalasto ja kalastus Vesistön muu käyttö 3 kuten kesällä 1995, jolloin klorofylliarvo oli Loimaan yläpuolella 244 µg litrassa. Kalastustiedustelun mukaan Loimaan ja Alastaron välisellä jokiosuudella kalasti vuonna 2002 39 ruokakuntaa eli 11 % kaikista Loimijoella kalastaneista ruokakunnista. Kyseisellä jokiosuudella kokonaissaalis oli 922 kg vuonna 2002. Runsaimmat saalislajit olivat hauki 37 %, ahven 18 %, särki 16 % ja lahna 16 %. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli yli 40 %. Loimijoen ja Alastaron välinen jokiosuus oli Loimijoessa ainoa, josta saatiin saaliiksi rapuja (8 kpl). Kevään ja syksyn 2002 koekalastuksissa runsaimmat saalislajit olivat särki ja lahna. Saaliiksi saatiin myös mm. salakkaa, kuhaa, toutainta, kirjolohta, turpaa ja kivisimppua. Aistinvaraisissa makutesteissä useissa kaloissa havaittiin lieviä rehevyyteen, vesikasvillisuuteen, mutaan ja jätevesiin viittaavia vivahteita. Loimaan kaupungin kalatalousmaksu (5 000 mk vuodessa) on käytetty kirjolohi-istutuksiin. Jätevesien välittömällä vaikutusalueella ei ole vedenottamoita. Jätevesien purkualueella tai sen alapuolisella osalla Loimijokea ei ole myöskään yleisiä uimarantoja, eikä vesi soveltuisi hygieenisen laatunsakaan puolesta säännölliseen uimiseen. PUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Puhdistamo on vuonna 1976 rakennettu kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Viime vuosina on uusittu ilmastus pohjailmastimin tapahtuvaksi, uusittu saostuskemikaalin syöttö kaksipistesyötöksi sekä korvattu sormivälppä porrasvälpäksi. Prosessi käsittää seuraavat toiminnot: tulopumppaus, porrasvälppä ja hiekanerotus, ferrisulfaatin syöttö, ilmastus (2 x 602 m 3 ), ferrisulfaatin toinen syöttö, mahdollinen polymeerin syöttö, flokkaus ja selkeytys (2 x 197 m 2 ). Lietteenkäsittely koostuu tiivistyksestä ja suotonauhakuivauksesta. Kuivattu liete viedään Kirveskallion entiselle kaatopaikalle kompostoitavaksi. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Puhdistamolla käsitellään Loimaan kaupungin ja entisen Loimaan kunnan sekä Mellilän kunnan jätevedet. Mellilän verkostoon johdetaan lisäksi Koiviston teurastamo Oy:n flotaatiolla esikäsitellyt jätevedet. Lisäksi puhdistamolle johdetaan kompostointialueen jätevedet.
Puhdistamon mitoitus 4 Loimaan kaupungin viemäriverkoston liittyjämäärä on 6 400 asukasta ja entisen Loimaan kunnan liittyjämäärä 2 130 asukasta. Kunnat ovat vuoden 2005 alussa yhdistyneet Loimaan kaupungiksi. Mellilän kunnan verkostoon johdetaan 550 asukkaan jätevedet. Oleellista muutosta liittyjämäärissä ei ole odotettavissa lähivuosina. Jatkossa mahdollisesti Metsämaan taajaman jätevedet johdetaan puhdistamolle. Toisaalta puhdistamoa aiemmin kuormittaneet Loimaan nahkatehdas ja Helanderin teurastamo ovat hiljattain lopettaneet toimintansa. Puhdistamolla käsitellään myös sako- ja umpikaivolietteitä noin 200 m 3 vuodessa. Puhdistamon tulokuorma on kehittynyt seuraavasti: Q m 3 /d BOD 7ATU fosfori typpi kiintoaine aika tarkk./koko vuosi mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d 1998 3782/4104 168 689 5,6 23 40 165 173 708 1999 4568/4328 197 851 7,0 30 43 186 218 943 2000 5324/4900 190 930 6,7 33 43 210 240 1200 2001 3817/3770 190 710 7,2 27 48 180 210 800 2002 3219/3493 240 850 8,0 28 51 180 250 890 2003 2989/3180 270 870 8,5 27 50 160 300 960 Tuleva vesimäärä on alentunut vuoden 2002 tasosta Helanderin teurastamon vesien verran. Nykyisin puhdistamon tilakuorma on 0,7 kg BOD 7ATU /m 3 d, mikä mahdollistaa tehokkaan orgaanisen aineen poiston. Nitrifiointimahdollisuudet ovat vähäiset ja nitrifioiva ajo on mahdollista näillä allastilavuuksilla vain loppukesällä. Normaalivirtaamalla pintakuorma on 0,36 m/h. Käytännön kokemusten mukaan puhdistamo sietää virtaamatason 9 000 m 3 /d kohtuudella, kun hyödynnetään polymeerisyöttöä selkeytyksen tehostajana. Puhdistamon mitoitus on seuraava: - AVL 5 900 asukasta - Q keskim. 6 790 m 3 /d - q mit 422 m 3 /h, jolloin pintakuorma on 1,07 m/h - BOD 7ATU -kuorma 1 400 kg/d, jolloin tilakuorma on 1,16 kg BOD 7ATU /m 3 d Energia ja polttoaineet Puhdistamon sähkönkulutus on noin 450 MWh vuodessa. Pääosa sähköstä kuluu ilmastusenergiaksi ja pumppauksiin. Ilmastus tapahtuu energiaa säästävin hienokuplailmastimin happianturin säätämänä. Lämmitykseen käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan maanalaisessa 20 000 litran lasikuitusäiliössä. Varastotilavuus vaihtelee 1 500-20 000 l.
5 Kemikaalit Fosforin saostamiseen käytetään vuosittain 450 tonnia PIX-105 ferrisulfaattia, joka tuodaan puhdistamolle 40 tonnin erissä nesteenä ja varastoidaan vesitiiviissä annostelusäiliössä. Polymeerejä on varastossa 50-700 kg 20 kilon säkeissä. Säkit on sijoitettu entiseen kloorihuoneeseen. Polymeeriliuosten valmistus tapahtuu sisätiloissa lasikuitusäiliössä. Anionisen säiliön tilavuus on noin 1 400 l ja kationisen säiliön tilavuus noin 2 x 1 000 l. Vaahdonestoainetta on varastoituna 200 litran tynnyrillinen. Pesuaineita on varastoituna siivouskomeroon pieniä määriä. Suotonauhan viirakankaiden pesuun tarvittava suolahappo varastoidaan 30 litran muoviastioissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Puhdistustulos ja päästöt vesistöön Vesistökuormitus ja puhdistusteho on viime vuosina ollut seuraavanlainen: BOD 7ATU fosfori typpi aika mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 1998 9,1 37 95 0,38 1,5 93 31 129 22 1999 10,1 44 95 0,45 2,0 94 31 132 29 2000 8,4 41 96 0,37 1,8 95 27 130 39 2001 7,4 28 96 0,42 1,6 94 29 110 35 2002 8,6 30 96 0,34 1,2 96 34 120 33 2003 12,0 39 96 0,38 1,2 96 35 110 34 Nykyisellä lupakaudella lupaehdot on valtaosin saavutettu. Käsittelytulos yltää pääosin vuoden 2005 vesiensuojelutavoitteeseen. Jäteveden typpi on poistuvassa vedessä tosin happea kuluttavana ammoniumtyppenä. Puhdistamon neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos oli vuosina 2003 ja 2004 seuraava:
6 Jakso Kuukaudet Vuodet I 1-3 2003/2004 II 4-6 2003/2004 III 7-9 2003/2004 IV 10-12 2003/2004 I-IV 1-12 2003/2004 Virtaama Käsitelty Ohitus m 3 /d m 3 /d 2540/3290 0/3 4100/3390 0/0 2500/4010 0/0 3550/4190 21/0 3170/3720 5,3/0,8 BOD 7ATU Tuleva Tuleva Puhd. teho kg/d kg/d mg/l mg/l % 760/670 21/30 300/200 8/9 97/95 920/640 41/25 220/190 10/7 96/96 840/730 14/23 340/180 6/6 98/97 940/690 79/18 260/160 22/4 92/97 870/680 39/24 270/180 12/6 96/96 COD Cr Tuleva Tuleva Puhd. teho kg/d kg/d mg/l mg/l % 1400/1400 120/180 550/430 47/55 91/87 2000/1300 210/140 490/380 51/41 90/89 2100/1600 75/120 840/400 30/30 96/93 2400/1500 600/140 670/360 170/33 75/91 2000/1500 250/150 630/400 79/40 88/90 Fosfori Tuleva Tuleva Puhd. teho kg/d kg/d mg/l mg/l % 23/24 1,0/1,8 9,1/7,3 0,38/0,55 96/92 26/23 1,8/1,4 6,3/6,8 0,44/0,41 93/94 28/28 0,9/1,0 11,2/7,0 0,34/0,24 97/97 29/27 1,2/0,9 8,1/6,4 0,35/0,22 96/97 27/26 1,2/1,3 8,5/7,0 0,38/0,35 96/95 Typpi Tuleva Tuleva Puhd.teho kg/d kg/d mg/l mg/l % 150/160 84/79 59/49 33/24 44/51 160/140 140/120 39/41 34/35 13/14 160/170 88/110 64/42 35/27 45/35 180/160 120/92 50/38 34/22 33/43 160/160 110/100 50/43 35/27 34/36 NH 4 -N Nitrif. aste kg/d mg/l % 84/76 33/23 44/53 140/110 34/32 13/21 83/100 33/25 48/41 99/67 28/16 45/58 100/88 31/24 38/45 Kiintoaine Puhd.teho kg/d mg/l % 38/69 15/21 95/91 86/44 21/13 92/94 30/40 12/10 97/96 160/30 45/7 84/96 79/46 25/12 92/94 Arvio typenpoiston tarpeellisuudesta Loimaan kaupungin typpikuormitus on laskenut 1990-luvun alun tasosta 200-250 kg/d tasolle 110-120 mkg/d ja samalla vesistössä tapahtunut typpipitoisuuden nousu on pienentynyt. Puhdistamon nykyisten lupaehtojen mukaan jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapetukseen. Typpi on kuitenkin yleensä happea kuluttavassa ammoniumtyppimuodossa. Vesistön kannalta on oleellista, että Loimijoessa ei esiinny Loimaan alapuolella happiongelmia.
7 Tällä hetkellä Loimijoen alueella ei ole typen poistovaadetta yhdelläkään kuormittajalla, ei edes suurimmalla typpikuormittajalla Forssan vesihuoltolaitoksella. Loimaan kohdalla vesistön laimenemisolot ovat selvästi paremmat kuin Forssassa, joten hakijan käsityksen mukaan Loimaalle ei tässä vaiheessa ole tarpeen asettaa typenpoistovaateita. Loimaan typpikuormitus muodostaa vuositasolla keskimäärin vain noin 2,2 % Loimijoen koko typpivirtaamasta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Loimaan kaupungin jätevesien vaikutukset kohdistuvat Loimijokeen alueella, jonka veden laatu on heikentynyt jo ylempää tulevan jätevesikuormituksen sekä hajakuormituksen yhteisvaikutuksesta välttäväksi. Veden hygieeninen laatu on heikentynyt jo Loimaan yläpuolella, mutta myös Loimaan jätevedet lisäävät fekaalisten kolibakteerien määrää. Vuosien 2001-2002 keskiarvona fekaalisten kolibakteerien määrä ylitti Loimaan alapuolella uimiseen soveltuvan veden raja-arvon 500 kpl/dl. Hygieenisen likaantumisen ohella Loimaan jätevedet aiheuttavat Loimijoessa mm. sähkönjohtavuuden ja typpitason nousua. Edelleen jätevesillä voi olla pienillä virtaamilla lievää vaikutusta fosforipitoisuuksiin. Loimaan kaupungin jätevesien typpipitoisuutta kohottava vaikutus on alajuoksun (Maurialankoski) keskivirtaamaan suhteutettuna 60 µg/l ja fosforipitoisuutta kohottava vaikutus 0,8 µg/l. Loimaan alue kuuluu virkistyskäyttöluokituksessa pääryhmään 2, johon kuuluvat sellaiset vesialueet, joissa esiintyy lieviä teollisuuden, taajamaasutuksen, kalankasvatuksen tms. toiminnan vaikutuksia. Tosin ero pääryhmään 3, jossa jätevedet vaikuttavat vesialueeseen voimakkaasti, ei ole suuri. Veden laatu ei ole esteenä tärkeimpien saalislajien, hauen, ahvenen ja lahnan viihtymiselle Loimaan ja Alastaron välisellä jokiosuudella. Päästöt ilmaan ja melu Puhdistamon toiminnasta johtuvista mahdollisista hajuhaitoista ei ole tullut valituksia. Melumittauksia ei ole tehty, mutta mahdollista meluhaittaa on vähennetty ilmastinputkistoja saneeraamalla. Melua tuottavat kohteet ovat sisätiloissa. Normaalin työmatkaliikenteen lisäksi liikennettä aiheutuu lietteiden ja kemikaalien sekä öljyn kuljetuksista. Puhdistamoliete ja muut jätteet Puhdistamolla muodostuu kuivattua lietettä (kuiva-ainepitoisuus noin 11 %) noin 3 000 m 3 vuodessa. Lietteen raskasmetallitaso on ollut alhainen. Liete kompostoidaan Loimaan vanhalla kaatopaikalla, minkä jälkeen lopputuote käytetään maataloudessa. Välpe (noin 57 t/a) puristetaan ja viedään Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Forssan kaatopaikalle, kuten hiekanerotusjätekin (30 t/a).
LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu 8 Puhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailua suoritetaan 18.9.1998 laaditun ohjelman mukaan. Puhdistamon henkilökunta huolehtii päivittäin laitoksen käyttötarkkailusta ja valvonnasta. Käyttötarkkailutiedot kirjataan ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Tarkkailu käsittää laitokselle tulevien ja poistuvien jätevesien tarkkailun. Lisäksi mm. Mellilän kunnan viemäristä sekä ohjelmassa mainituilta teollisuuslaitoksilta otetaan jaekohtaiset kokoomanäytteet. Näytteet kerätään kerran kuukaudessa automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajalta virtaaman suhteen painotettuina. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph, sähkönjohtavuus, BOD 7ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja COD cr. Lisäksi poistuvasta jätevedestä määritetään liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä liuennut rauta. Aktiivi- ja palautuslietteistä määritetään kiintoaine (MLSS). Kuivatun lietteen laatu tutkitaan kahdesti vuodessa. Vesistövaikutuksia seurataan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 11.1.2001 päivittämän Loimijoen yhteistarkkailuohjelman mukaan. Yhteistarkkailun puitteissa otetaan näytteitä koko Loimijoen alueelta sekä viidestä suurimmasta sivu-uomasta. Loimaan alueelta otetaan näytteitä asemalta L9 (Tampere-Turku tien silta) ennen Loimaata sekä asemalta L11 (Hirvikosken silta), joka sijaitsee jätevesien purkualueen sekä Petäjäjoesta tulevan liittymän alapuolella. Veden laatua seurataan em. paikoista 7 kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteistä määritetään tavanmukaiset parametrit. Vuonna 2001 päivitetty ohjelma sisältää myös pohjaeläinten, sedimentin ja piilevien tarkkailun. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun osalta laitos kuuluu Loimijoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Viimeisin tarkkailuohjelma on Varsinais- Suomen TE-keskuksen 25.9.1998 hyväksymä. Ohjelma sisältää kolmen vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun, koekalastuksen ja kalojen aistinvaraisen arvioinnin. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Vesihuollon valmiussuunnitelmassa on esitetty toimintaa koskevat riskit lähinnä kriisi- ja suuronnettomuustilanteissa. Puhdistamotoimintaan tavallisesti liittyviä riskejä, kuten kuormituspiikkejä, sähkökatkoksia ja kemikaa-
9 lionnettomuuksia sekä niihin liittyviä varotoimenpiteitä hakemuksessa ei ole esitetty. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa ja Loimaan kunnassa sekä Loimaan kaupungissa 11.5.-10.6.2004. Kuuluttamisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille. Kuulutuksesta on lisäksi tiedotettu Loimaan Lehti nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais- Suomen TE-keskukselta, Loimaan kunnalta ja sekä Loimaan kaupungin että Loimaan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että Huittisten-Loimaan äskettäin valmistuneen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan Alastaron ja Oripään kuntien viemärilaitosten jätevedet tultaisiin jatkossa käsittelemään Loimaan jätevedenpuhdistamossa. Toteuttamisajankohdaksi on esitetty vuosia 2006-2007. Lisäksi saostus- ja umpikaivolietteiden määrät tulevat lisääntymään lähivuosina. Hakemusta olisi tarkoituksenmukaista täydentää näiltä osin. Voimassa olevan lupapäätöksen edellyttämät puhdistustulokset on saavutettu vuosina 1998-2003 BOD 7ATU -arvon, COD Cr -arvon, kiintoaineen ja fosforin osalta kaikkina vuosineljänneksinä lukuunottamatta kiintoainereduktiota (89 %) vuoden 2001 toisella vuosineljänneksellä ja puhdistustuloksia vuoden 2003 neljännellä vuosineljänneksellä. Kokonaistypen poisto on tapahtunut pääasiassa lietteeseen sitoutumalla. johdettavasta typestä yli 90 % on ammoniumtyppeä. Puhdistamolla ei ole edellytyksiä hallittuun nitrifioivaan ajotapaan, eikä puhdistamon mitoitus ja nykyinen ajotapa sitä mahdollista. Ympäristökeskus on esittänyt vesistöön johdettavalle jätevedelle enimmäispitoisuusarvoiksi ja käsittelytehoiksi neljännesvuosikeskiarvoina seuraavaa: BOD 7ATU 15 mg O 2 /l (90 %), COD Cr 125 mg O 2 /l (75 %), kiintoaine 35 mg /l (90 %) ja fosfori 0,6 mg P/l (90 %). Puhdistamo tulee saneerata ja tehostaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Vuoden 2008 alusta lukien jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehojen tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 10 mg O 2 /l (95 %), COD Cr 60 mg O 2 /l (90 %), kiintoaine 15 mg/l (95 %), fosfori 0,3 mg P/l (95 %) ja typenpoisto 70 % (vuosikeskiarvona). Puhdistamon saneerausta ja tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2006 maaliskuun loppuun mennessä.
10 2) Varsinais-Suomen TE-keskus on todennut lausunnossaan, että Loimaan jätevesien osuus Loimijoen kokonaiskuormituksesta on sinänsä vähäinen, mutta jätevedet heikentävät heikoissa laimenemisoloissa merkittävästi kalojen elinolosuhteita alapuolisissa patoaltaissa. Joen kalakantaa on vahvistettava ja monipuolistettava jatkossakin kalaistutuksin. Kaupungin tulee maksaa vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle 850 :n suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi jätevesistä syntyvien kalataloushaittojen vähentämiseen Loimijoessa. Lisäksi jätevesien vaikutustarkkailua on jatkettava. 3) Loimaan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että alueen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan puhdistamoa saneerattaisiin ja laajennettaisiin v. 2006-2007 ja tavoitteena on typenpoisto 70 %:n reduktiolla ja fosforinpoistovaatimus tasolle 0,3 mg/l. Viemäriverkostojen liittyjämääräennuste Loimaiden ja Mellilän alueella vuoteen 2010 on 11 300 asukasta. Pintavesien suojelun päätavoitteen, hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja Loimijoen paikallisesti tärkeän virkistysarvon parantamiseksi tulee myös Loimaan kaupungin vesihuoltolaitoksen hyödyntää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on edelleen kunnostettava vuoto- ja hulevesien vähentämiseksi. Sako- ja umpikaivolietteitä muodostuu Loimaiden alueella vuosittain 2 000 5 000 m 3. Luvan saajan tulisi tehdä selvitys, kuinka sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto tullaan järjestämään. Riskinhallintasuunnitelma tulee niin ikään päivittää. 4) Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallitus on esittänyt lausuntonaan, että Loimaan kunnan ja kaupungin heikkokuntoisille viemäriverkoston osille on tarpeen tehdä vuotovesitutkimus ja saneerata verkostot tutkimuksen osoittamilta osin. Jäteveden typenpoistoa tulee tehostaa puhdistamon laajennuksen yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet 5) Kokemäen-Loimijoen kalastusalue on vaatinut, että luvan saaja velvoitetaan maksamaan vuosittaista kalatalousmaksua 1 000. Kustannukset ovat nousseet viimeksi määrätyn kalanhoitomaksun (5 000 mk) jälkeen. Vesipuitedirektiivin vaikutukset tulee ottaa huomioon seurantaohjelmia laadittaessa. 6) AA on esittänyt, että kaupunki hankkisi puhdistamon ja omakotiasutuksen välissä olevan metsikön omistukseensa tai istuttaisi puhdistamon tontille nopeakasvuisen puuston suojavyöhykkeeksi melua ja hajua vastaan. Omakotialueiden asuntojen viihtyisyys ja vaihtoarvo romahtavat, mikäli yksityisomistuksessa oleva metsikkö kaadetaan. Nykyistä tielinjausta puhdistamolle ei liioin pidä muuttaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on tähdentänyt, että Huittisten-Loimaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainittu Alastaron ja Oripään jätevesien johtaminen Loimaalle on vasta idea-asteella. Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan erillinen kehittämissuunnitelma on tekeillä.
11 Hakija uudistaa lupahakemuksessa esittämänsä näkemyksen, että toimet typenpoiston tehostamiseksi Loimaan puhdistamolla eivät johda vesistössä suureen muutokseen. Ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty typenpoisto pienentäisi nykyistä Loimaan puhdistamon aiheuttamaa typpiainevirtaamaa 2,2 %:sta 1,1 %:iin. Muutos jäisi näin ollen marginaaliseksi. Hakija hyväksyy muutokset fosforin, kiintoaineen ja BOD 7ATU :n osalta, mutta esittää toteuttamisajankohdaksi aikaisintaan vuoden 2009 alkua. Tällöin lupaehdot kiristyvät mm. Loimijoen alajuoksulla Huittisissa. Lisäksi on syytä huomioida Forssan kaupungille määrättävät velvoitteet. Hakija vastustaa COD Cr :n osalta kiristyvää lupaehtoa, koska EU:n määräämät raja-arvot ovat 125 mg O 2 /l ja 75 % eikä niitä olla tiettävästi tiukentamassa. Uusi vaatimus 60 mg O 2 /l ( ja 90 %) ei esiinny vesiensuojelun tavoiteohjelmassa eikä vastaavaa ole tiettävästi vaadittu muiden ympäristökeskusten alueella. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten jätevesien ja sakokaivolietteiden käsittelyä puhdistamolla ja jäteveden johtamista puhdistamolta Loimijokeen seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla. Puhdistamoa on tehostettava ja laajennettava vuoden 2008 kesäkuun loppuun mennessä siten, että lupamääräyksen 2) mukaiset, vuoden 2009 alusta alkaen noudatettavat jäteveden käsittelyvaatimukset ovat saavutettavissa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Puhdistamon tehostamista ja laajentamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2006 huhtikuun loppuun mennessä. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta luvan saajan viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2008 loppuun asti seuraavat vaatimukset:
12 Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % - BOD 7ATU, O 2 15 92 - COD Cr, O 2 125 75 - Fosfori, P 0,6 92 - Kiintoaine 35 - Vuoden 2009 alusta alkaen puhdistamolla ja sen piirissä olevasta luvan saajan viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien ammoniumtypen ja kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina, muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % - BOD 7ATU, O 2 10 95 - COD Cr, O 2 75 90 - Fosfori, P 0,3 95 - Kok. typpi, N - 70 - Ammoniumtyppi, NH 4 -N 4 - - Kiintoaine 15 - johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä kaikkien parametrien osalta valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset raja-arvot valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2009 alusta lukien. johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan ja haju 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Melu 4) Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päiväsaikaan klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq) ) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Puhdistamon ja asutuksen väliin on mahdollisuuksien mukaan jätettävä puista ja pensaista suojavyöhyke. Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.
13 Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkon kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Poikkeavat jätevedet 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sakokaivolietteiden ja muiden jätteiden haitallisuutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.
14 Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttöja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Loimaan kaupungin ja lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. 9) Lietteet on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 10) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja-altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä vesiin ja joiden tilavuus vastaa suurimman kyseisessä tilassa pidettävän säiliön tai astian tilavuutta. Kyseisten aineiden käsittelyn on pihaalueella tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Loimaan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuo-
15 jeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli vaikutukset voivat ulottua myös Alastaron kunnan alueelle, on tapahtuneesta ilmoitettava myös kunnan valvontaviranomaisille. Riskinhallinta 14) Luvan saajan on toimitettava puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden 2006 huhtikuun loppuun mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyt olennaiset muutokset on toimitettava tiedoksi em. viranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailu 15) Jätevesien käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja puhdistamolle toimitettavien sakokaivolietteiden tarkkailu mukaan lukien toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän luvan lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta sekä vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään 12 kokoomanäytettä vuodessa. Siinäkin tapauksessa, että puhdistamolietettä ei käytettäisi maanviljelyksessä, lietteestä on tutkittava vähintään kahdet näytteet vuodessa. Päästötarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin. Ympäristövaikutusten tarkkailu 16) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Varsinais-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormittajien kanssa.
16 Toiminnan aiheuttama melutaso on mitattava lähimmissä häiriintyvissä kohteissa vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä sanotuille viranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kirjanpito 17) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus sekä varastointi - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä - puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden alkuperästä, laadusta ja määrästä tuontiajankohtineen - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 18) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle., kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen TE-keskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille viranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on raportoitava ao. viranomaisille näiden kanssa sovittavalla tavalla.
17 johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämiltä osin vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Kalatalousmaksu 19) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen TE-keskukselle 850 euron suuruista kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Jätevesien johtamisesta aiheutuu Loimijoen kalastolle ja kalastukselle vahinkoa ja haittaa. Niiden estämiseksi määrätään kalatalousmaksu. Tämä ja tiukentuvat puhdistusvaatimukset huomioon ottaen jätevesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Loimijoen tilan paranemisen edellytyksenä on ravinnekuormituksen pienentäminen edelleen.
18 Päästöjä ilmaan ja melua koskevat määräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Viemäriverkoston kunnostaminen hule- ja vuotovesien vähentämiseksi on tarpeen erityisesti typen poistotehon saavuttamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) ovat ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n jäteasetuksen 7 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiset. Varastointia, häiriöitä ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12) - 14) ovat tarpeen, koska kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeaviin jätevesiin ja mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva velvoite perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä mm. toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 15) - 18) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osilta myös jätelain 51 ja 52 :iin. Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 19) perustuu ympäristönsuojelulain 44 :ään, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta, jos jäteveden päästämisestä voi aiheutua vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettuja seurauksia. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viittaa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 19 Korvattavat päätökset ja luvan voimassaolo Tämä lupa korvaa vesioikeuden 31.12.1997 antaman päätöksen nro 89/1997/4. Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään helmikuussa 2012 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenveto suoritettujen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 41-47, 55, 56, 62 ja 72 Ympäristönsuojeluasetus 3,19, 30, 36 ja 37 Jätelaki 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 700. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1416/2001) 2 :ään.
20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Aino Turpeinen Markku Mäkelä Heikki Penttinen Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/sn
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.7.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.