Tiehallinnon Kirsi Liimatainen: perinnetyön Tiehallinnon käsikirja perinnetyön käsikirja Museokohteet, kokoelmat, näyttelyt ja tutkimus Helsinki 2003 Tiehallinto, Sisäisiä julkaisuja 2/2003 26 s + liitt 10 s ISSN 3 1457-991X, TIEH 4000359 Asiasanat: Museo, perinne, näyttelyt, tutkimus Aiheluokka: U069 TIIVISTELMÄ Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään Toimintaa ohjaavat tieteelliset ja konservointialan periaatteet, eettiset ohjeet ja kansalliset lait Museolaitosta ja kulttuuriperintöä koskevista asioista vastaa opetusministeriö Tiehallinto edeltäjineen on ollut suurin teiden rakentaja ja kunnossapitäjä maassamme ja niiden historia on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja kansallisomaisuutta Perinnetyötä tehdään tienpidon perinteen säilyttämiseksi sekä perinnetietouden välittämiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville Ja lisäksi sillä viestitään Tiehallinnosta perinnettään kunnioittavana ja kestävää osaamista edustavana instituutiona Valtakunnallista perinnetyötä koordinoi ja ohjaa Tiehallinnon keskushallinnon asiakkuusprosessi projektipäällikön johdolla Käytännön perinnetyötä tiepiireissä ohjaavat ja tekevät perinneyhdyshenkilöt Perinnetyöhön on olemassa ohjeita, koulutusta ja käytännön ohjausta Perinnetyö on kiinteä osa muuta Tiehallinnon toimintaa ja sitä kehitetään Tiehallinnon toimintastrategioiden ja visioiden mukaisesti Työn tavoitteena on noudattaa perinnetoiminnan toimintatapoja, jolloin perinnetyö on laadultaan yhdenmukaista ja se hoitaa tehokkaasti ja kattavasti Tiehallinnon sille asettamat tehtävät Perinnetyön osa-alueita ovat museotiet ja -sillat, tallennus-, säilytys-, tutkimus- ja näyttelytoiminta sekä perinneviestintä ja perinneyhteistyö Tiehallinto huolehtii itse museoteistä ja silloista, muilta osin perinnetoiminta on pääasiassa ulkoistettu Pääyhteistyökumppani on valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia Museokohteet muodostavat keskeisen osan Tiehallinnon kokoelmista Tavoitteena on säilyttää tiemuseokohteina maamme tieverkon historiallisesti arvokkaimmat ja edustavimmat osat Tiehallinnon perinne-esinekokoelmat koostuvat esineistä ja niiden tietoarvoa tukevista arkisto-, kirjasto- ja kuva-arkistokokoelmista Mobilia vastaa kokoelmien säilyttämisestä, kokoelmahallinnosta ja kartuttamisesta Tiehallinto omistaa kokoelmat Toimintaan liittyvien ilmiöiden valtakunnallinen tallennus, näyttelyt ja tutkimustoiminta toteutetaan yleensä projekteina Ilmiöitä tarkastellaan rajattuina kokonaisuuksina

4 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja

Tiehallinnon Kirsi Liimatainen: perinnetyön Anvisningar käsikirja för Vägförvaltningens traditionsarbete Museiobjekt, samlingar, utställningar och forskning Helsingfors 2003 Vägförvaltningen, Interna publikationer 2/2003 26 s + bilagor 10 s ISSN 1457-991X, TIEH 4000359 5 Ämnesord: Museum, tradition, utställningar, forskningsverksamhet Ämnesklass: U069 SAMMANFATTNING Målet för museiverksamheten är att upprätthålla och öka medborgarnas kännedom om sin kultur, historia och miljö Verksamheten styrs av vetenskapliga och konservatorsbranschens principer, etiska anvisningar och nationella lagar Undervisningsministeriet ansvarar för frågor i anknytning till museiverket och kulturtraditionen Vägförvaltningen och dess föregångare har varit den största vägbyggaren och -underhållaren i vårt land, och vägarnas historia är en del av den finska kulturtraditionen och nationalegendomen Traditionsarbetet görs för att bevara väghållningstraditionen och förmedla traditionskännedomen vidare till nuvarande och kommande generationer och samtidigt förmedla bilden av Vägförvaltningen som en institution som respekterar sin tradition och representerar ett hållbart kunnande Kundrelationsprocessen vid Vägförvaltningens centralförvaltning koordinerar och styr det riksomfattande traditionsarbetet under ledning av traditionschefen Det praktiska traditionsarbetet inom vägdistrikten styrs och utförs av kontaktpersonerna för traditionsarbetet Det finns anvisningar, utbildning och praktisk handledning för traditionsarbetet Traditionsarbetet är en del av Vägförvaltningens övriga verksamhet och det utvecklas enligt Vägförvaltningens verksamhetsstrategier och visioner Målet för arbetet är att iaktta tillvägagångssätten för traditionsverksamheten, varvid traditionsarbetet är kvalitativt enhetligt och sköter effektivt och heltäckande de uppgifter som Vägförvaltningen gett det Traditionsarbetet består av följande delområden: museivägar och -broar, lagrings-, förvarings-, forsknings- och utställningsverksamhet samt traditionskommunikation och -samarbete Vägförvaltningen sköter själv om museivägarna och -broarna, i övrigt sköts traditionsverksamheten huvudsakligen av utomstående Den viktigaste samarbetspartnern är det riksomfattande specialmuseet Mobilia Museiobjekten utgör en central del av Vägförvaltningens samlingar Målet är att bevara de historiskt mest värdefulla och representativa delarna av vårt vägnät som museiobjekt Vägförvaltningens samlingar av traditionsföremål består av föremål samt arkiv-, biblioteks- och bildarkivsamlingar som stöder föremålen Mobilia svarar för förvaringen, hanteringen och utökningen av samlingarna Vägförvaltningen äger samlingarna Den riksomfattande lagringen, utställningarna och forskningsverksamheten i anknytning till fenomen som hänför sig till verksamheten genomförs vanligen som projekt Fenomenen granskas som avgränsade helheter

6 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja 7 ESIPUHE Tämä käsikirja liittyy Tiehallinnon kokoelmienhoito (KOHO2002) -projektiin Tielaitoksen tiehallinto ja Mobilia kartoittivat vuonna 1998 Tielaitoksen kokoelmien nykytilan ja laativat sen pohjalta toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa esineellisen perinnön säilyminen ja edelleen karttuminen Toimenpideohjelmaraportti valmistui joulukuussa 1998 ja sen toteuttaminen aloitettiin vuonna 1999 Mobilia ja Tiehallinto allekirjoittivat vuoden 2000 joulukuussa vuoteen 2025 saakka ulottuvan yhteistyösopimuksen Tiehallinnon perinnekokoelman hoitamisesta Tiemukoho2000-projektin osana toteutettiin Tiehallinnon perinnetyökansio käytännön perinnetyön tueksi Aineiston kokosi Hanne Kiiskinen ja se oli luettavana Tiehallinnon sisäisessä verkossa Syksyllä 2002 perinnetyökansiosta päätettiin tehdä painettu käsikirja Tämä käsikirja noudattelee perinnetyökansion sisällysluettelon runkoa ja perinnetyökansion tekstiä on käytetty valikoiden materiaalina Aineistona on käytetty lainsäädäntöä ja alan kirjallisuutta sekä kuvituksena Tiehallinnon ja KOHO-projektin kuva-aineistoja Käsikirjan lähtökohtana on pidetty Tiehallinnon perinnetoiminnan erityispiirteitä ja vaatimuksia Käsikirjan tavoitteena on antaa perustiedot perinnetyöstä sekä selkiyttää ja yhtenäistää työn käytäntöjä Käsikirja on suunnattu kaikille niille, jotka ovat työssään tavalla tai toisella tekemisissä perinnetoiminnan kanssa Käsikirjassa käsitellään kansallista ja kansainvälistä museotoimintaa, Tiehallinnon perinnetyötä, museotie- ja museosiltamiljöitä sekä tienpitoon liittyviä muita rakennettuja ympäristöjä, tienpitoon liittyvien ilmiöiden tallennustyötä, Tiehallinnon perinne-esinekokoelmia ja niihin liittyvää materiaalia sekä perinnenäyttelyitä ja -tutkimuksia Tiehallinnon perinnetoiminnassa on mahdollisesti kokoelmia tai toimintoja, joihin ei voida suoraan soveltaa tätä käsikirjaa Näissä tapauksissa otetaan yhteyttä Mobilian intendentti Kirsi Liimataiseen tai piirin yhdyshenkilöön (ks liite 4) Perinnetyön käsikirjaa täydentävät Tiehallinnon sisäisessä verkossa olevat työohjeet Myös tämä käsikirja on luettavissa sisäisessä verkossa Helsinki, helmikuu 2003 Tiehallinto Asiakkuusprosessi

8 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja SISÄLTÖ 9 Sisältö 1 KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN MUSEOTOIMINTA 11 1 1 Museotoiminnan tavoitteet 11 1 2 Museotoiminnan osa-alueet ja organisointi 11 2 TIEHALLINNON PERINNETYÖ 12 2 1 Perinnetyön merkitys ja tavoitteet 12 2 2 Perinnetyön osa-alueet ja organisointi 12 3 MUSEOTIE- JA MUSEOSILTAMILJÖÖ SEKÄ TIENPITOON LIITTYVÄ MUU RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 14 3 1 Tienpitoon liittyvä rakennettu ympäristö, säilyttämisen tavoitteet ja yhteistyö 14 3 2 Tienpitoon liittyvän rakennetun ympäristön säilyttämistä koskevat säädökset ja ohjeet 15 3 3 Museokohteen valinta 15 3 4 Museokohteisiin tehtävät mahdolliset muutokset 16 3 5 Museokohteiden säännöllisen hoidon järjestelyt 17 3 6 Museokohteiden rahoitus 18 3 7 Museokohteiden hyödyntäminen 18 4 TIENPITOON LIITTYVIEN ILMIÖIDEN TALLENNUSTYÖ 18 5 TIEHALLINNON PERINNE-ESINEKOKOELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄ MATERIAALI 19 5 1 Perinne-esinekokoelmat 19 5 2 Kokoelmien arvoluokitus 20 5 3 Kokoelmien tallennusluokat 22 5 4 Kokoelmien dokumentointi 22 5 5 Kokoelmien käsittely, hoito ja säilytys 23 5 6 Materiaalin lainaaminen ja kuljettaminen 24 6 PERINNENÄYTTELYT 24 7 PERINNETUTKIMUKSET 25 8 LIITTEET 27

10 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN MUSEOTOIMINTA 11 1 KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN MUSEOTOIMINTA 1 1 Museotoiminnan tavoitteet Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään Kansainvälinen museoneuvosto ICOM (lnternational Council of Museums) on määritellyt museon tavoitteet: Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja virkistystä tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään Museotoiminnan tavoitteena on noudattaa tieteellisiä periaatteita, joita museologia 1) tutkii ja välittää Työtä ohjaavat myös konservointialanperiaatteet 2), eettiset ohjeet 3) ja kansalliset lait 4) 1 2 Museotoiminnan osa-alueet ja organisointi Museotoiminnan osa-alueita ovat tallentaminen, säilyttäminen, konservointi, tutkiminen, hallinto- ja asiantuntijatehtävät sekä projekti-, julkaisu-, opetus-, näyttely- ja tietopalvelutoiminnat 5) Museoilla on myös oheispalveluja kuten myynti-, kahvila-, ravintola-, tila- ja ohjelmapalveluja Museolaitosta ja kulttuuriperintöä koskevista asioista vastaa valtionhallinnossa opetusministeriön taide- ja kulttuuriperintöyksikkö (ks liite 4); rakennusperintöasiat kuuluvat ympäristöministeriölle 6) Muinaismuistohallintoa, tutkimusta ja museotoimen yleistä johtoa ja valvontaa hoitaa opetusministeriön alainen Museovirasto (ks liite 4) Museo- ja kulttuuriperintöala on kiinteässä yhteydessä alan kansainvälisiin järjestöihin, esim ICOM:iin, Unescoon ja Euroopan neuvostoon Suomen museoliitto on museoiden keskusjärjestö, joka valvoo ja edistää museoiden etuja ja toimintaa (ks liite 4) 1) Museologia on tiede Se tutkii kuinka yksilö ja yhteisö hahmottaa ja hallitsee ajallista ja alueellista ympäristöään (aineellinen/aineeton) ottamalla valikoiden ja rajaten haltuunsa todistuskappaleita Museologia siis tutkii niitä prosesseja, joiden seurauksena museot ovat syntyneet 2) Konservointi on museotyöhön kuuluva erityisalue, jossa tarvitaan kaikkien museoammattilaisten yhteistyötä Konservoinnin avulla tuhoutumista voida hidastaa tai pysäyttää ja säilyttää esineet mahdollisimman alkuperäisinä 3) ICOM:in eettiset ohjeet (Code of Ethics) koskevat museoita laitoksina ja museoammatissa työskenteleviä henkilöitä ja ne ovat luonteeltaan suosituksia; www museoliitto fi/icom 4) Valtion säädöstietopankki www finlex fi 5) Ks tarkemmin teos: Museologian perusteet, Suomen museoliiton julkaisuja 49, Jyväskylä 2001 6) www ymparisto fi

12 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIEHALLINNON PERINNETYÖ Suomessa on yli 1000 museota, joista ammatillisesti hoidettuja museoita on yli 300 Museot luokitellaan kokoelmien perusteella: kulttuurihistorialliset museot, taidemuseot, erikoismuseot ja luonnontieteelliset museot Maakuntamuseot (20), aluetaidemuseot (16) ja valtakunnalliset erikoismuseot (14) vastaavat alueellisesti tai alakohtaisesti museotoimen kehittämisestä (ks liite 4) Museoalan työntekijät ovat kulttuuriperinnön asiantuntijoita Museologiaa opetetaan Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoissa Aikaisemmin konservaattorit saivat koulutuksen ulkomailla, mutta nykyään myös Suomessa koulutetaan eri materiaaliryhmien konservaattoreita 2 TIEHALLINNON PERINNETYÖ 2 1 Perinnetyön merkitys ja tavoitteet Tiehallinto edeltäjineen on ollut suurin teiden rakentaja ja kunnossapitäjä maassamme (ks liite 1) Tienpidon historia on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja kansallisomaisuutta Tiehallinnon perinnetyötä tehdään tienpidon perinteen säilyttämiseksi sekä perinnetietouden välittämiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville Samalla viestitään Tiehallinnosta perinnettään kunnioittavana ja kestävää osaamista edustavana instituutiona 2 2 Perinnetyön osa-alueet ja organisointi Tielaitoksen 7) museotoiminta muutettiin Tiehallinnon perinnetoiminnaksi vuonna 1998 Nykyisen perinnetyön ja aikaisemman museotyön osa-alueet ovat samat: tallennus-, säilytys-, tutkimus- ja näyttelytoiminnat Perinnekokoelmaan kuuluvat museotiet ja -sillat sekä perinne-esineet ja niiden tietoarvoa tukevat arkisto-, kirjasto- ja kuva-arkistokokoelmat Museotoiminnan aikana työt tehtiin oman organisaation puitteissa, mutta perinnetoiminnan myötä ne päätettiin suurelta osin ulkoistaa Ulkoistamisen tavoitteena on museotoiminnan laadukas hoito optimiresursseilla Pääyhteistyökumppani on valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia 8), jolta ostetaan kokoelmien hoito, museoteitä ja -siltoja lukuun ottamatta, sekä näyttely- ja tutkimuspalveluita Valtakunnallista perinnetyötä koordinoi ja ohjaa Tiehallinnon keskushallinnon asiakkuusprosessi projektipäällikön johdolla (ks liite 4) Perinnetyön osa-alueet keskushallinnossa: - museotie- ja museosiltakohteiden valtakunnallinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta 7) Tielaitos-nimi poistui käytöstä vuoden 2001 alussa, jolloin Tielaitos jakautui virastoksi - Tiehallinto ja valtion liikelaitokseksi - Tieliikelaitos Molemmat toimivat liikenne- ja viestintäministeriön alaisina 8) Mobilian tehtävä on suomalaisen tieliikenteen historian tallentaminen, tiedon välittäminen ja esittäminen sekä edistää ja ohjata museotoimintaa erikoisalallaan

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIEHALLINNON PERINNETYÖ 13 - tallennus-, säilytys-, tutkimus- ja näyttelytoiminnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta - perinneviestintä - valtakunnallinen perinneyhteistyö sekä Mobilia-yhteistyön tavoiteasettelu Käytännön perinnetyötä kussakin yhdeksässä tiepiirissä ohjaavat ja tekevät perinneyhdyshenkilöt (ks liite 4) Perinnetyön osa-alueet tiepiireissä: - piirin museotie- ja museosiltakohteiden valvonta - tallennus-, säilytys-, tutkimus- ja näyttelytoimintaan osallistuminen, piirikohtaiset projektit - piirikohtainen perinneviestintä - alueellinen yhteistyö sekä Mobilia-yhteistyöhön osallistuminen Perinnepäivät Mobiliassa 2001, kokoelmahotelli-rakennushankkeeseen tutustumassa Perinnetyön tukena käytetään sekä tätä perinnetyön käsikirjaa että perinteisten ja digitaalisten kuvien ohjeistoja (ks liite 3) sekä annetaan tarvittaessa myös käytännön ohjausta Mobilia järjestää myös joka vuosi keväällä ja syksyllä kaksipäiväiset perinneyhdyshenkilöiden koulutuspäivät Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita, pidetään asiantuntijaluentoja ja ne toimivat myös perinneyhdyshenkilöiden keskustelufoorumina Perinnehankkeet toteutetaan kyseiseen hankkeeseen parhaiten sopivalla tavalla, esim projekteina Projekteissa noudatetaan Tiehallinnon laatukriteereitä, projektityölle soveltuvia työprosesseja sekä aikataulun ja tehtävien osalta projektisuunnitelmaa Projektisuunnitelman toteutumista valvoo ohjausryhmä, joka seuraa projektin etenemistä ja kommentoi tuloksia Perinnetoiminta kuuluu osana Tiehallinnon toimintastrategiaa ja visiota Perinnetoimintaa kehitetään ja ohjataan siten, että voidaan ja osataan tarjota eri asiakasryhmille yhä parempia perinnepalveluita Perinnetyössä pyritään hyvään laatuun Perinnetyön pysyviä päätehtäviä sekä vuosittain määriteltyjä tehtäviä varten varataan budjettisuunnittelussa riittävät taloudelliset resurssit

14 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja MUSEOTIE- JA SILTAMILJÖÖ SEKÄ TIENPITOON LIITTYVÄ MUU RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 3 MUSEOTIE- JA MUSEOSILTAMILJÖÖ SEKÄ TIENPI - TOON LIITTYVÄ MUU RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 3 1 Tienpitoon liittyvä rakennettu ympäristö, säilyttämisen tavoitteet ja yhteistyö Rakennettua ympäristöä ovat rakennukset, rakennetut alueet ja rakenteet, kuten tiet ja sillat Kulttuurimaisemassa näkyvät mm sopeutuminen olosuhteisiin ja luonnon elementtien sekä maaperän, topografian ja ilmaston hyödyntäminen Rakennetussa ympäristössä nähdään myös tekninen kehitys Tiehallinnon perinnetyöhön kuuluu museoteistä ja -silloista huolehtiminen Museokohteet muodostavat keskeisen osan sen kokoelmista Tavoitteena on säilyttää tiemuseokohteina maamme tieverkon historiallisesti arvokkaimmat ja edustavimmat osat Ne ovat osa kulttuurimaisemaa ja -historiaa ja ne kertovat tielläliikkujille tienpidon ja tiellä liikkumisen kehityksestä sekä yhteyksien rakentamisesta, rakentajista, käytöstä ja käyttäjistä Ensimmäiset museokohteet valittiin vuonna 1982 ja nykyään niitä on 58 9) Vanhimmat museokohteet ovat keskiajalta, jolloin rakennettiin suomalaisen liikenneympäristön perusta Museoteiden ja -siltojen suojelussa Tiehallinto tekee yhteistyötä ympäristöministeriön, Museoviraston, maakuntien liittojen, ympäristökeskusten sekä maakuntamuseoiden kanssa Museotien tai -sillan lisäksi otetaan huomioon muitakin niihin liittyviä alueita tai osia Yhteistyötä tehdään myös kuntien ja tienvarsiasukkaiden kanssa Kohteiden hoitoyhteistyötä tehdään palveluntarjoajien kanssa Magneettimäki, Inari Kuva: Rismo Virpimaa 9) www tiehallinto fi/must/tmuskht htm

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja 15 MUSEOTIE- JA SILTAMILJÖÖ SEKÄ TIENPITOON LIITTYVÄ MUU RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 3 2 Tienpitoon liittyvän rakennetun ympäristön säilyttämistä koskevat säädökset ja ohjeet Rakennetun ympäristön säilyttämistä ja suojelua ohjaavat lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset 10) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen alueiden, kuten merkittävien tie- ja siltakohteiden, säilyttämisessä noudatetaan rakennussuojelulakia 11) Suojeluohjeita on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa 12) Esihistoriallisia ja historiallisia teitä ja siltoja suojelee muinaismuistolaki 13) Se määrää rauhoitettaviksi kaikki kiinteät muinaisjäännökset, kuten merkittävien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen jäännökset Muita suojeluun liittyviä säädöksiä ovat laki yleisistä teistä 14), asetus valtion rakennusten suojelusta 15) sekä sopimus valtakunnallisesti arvokkaiden asema-alueiden suojelemisesta Lisäksi suojelussa otetaan huomioon erityistarpeet kuten liikenneturvallisuus Salmen silta Vehkalahti, Hamina Kuva: Rismo Virpimaa 3 3 Museokohteen valinta Tiehallinnon museotie- ja museosiltakohteiden valinnan perusteina ovat kohteen historiallinen, kulttuurihistoriallinen, tekninen ja paikallinen merkitys sekä alkuperäisyys ja ennallaan säilyttämisen edellytykset 10) Ks Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Putkonen Lauri (toim ), Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki 1998; Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja, Lounatvuori Irma, Putkonen Lauri (toim ), Helsinki 2001 11) 60/1985 12) 132/1999 14) 243/1954 13) 295/1963 15) 480/1985

16 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja MUSEOTIE- JA SILTAMILJÖÖ SEKÄ TIENPITOON LIITTYVÄ MUU RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Aloite osoitetaan sille tiepiirille, jonka alueella tieosa tai silta sijaitsee Perinneyhdyshenkilö tekee selvityksen kohdetta koskevista asiakirjoista, piirustuksista, valokuvista ym, tutustuu kohteeseen ja dokumentoi sen Hän pyytää myös keskushallinnon asiakkuusprosessilta alustavan kannanoton aloitteeseen Kohteeseen liittyviltä yhteistyökumppaneilta, esim kunnilta, maanomistajilta ja maakuntamuseoilta pyydetään lausunnot historiallisen taustan, kaavoitustilanteen, säilyttämisen edellytysten ja muiden erityiskysymysten selvittämiseksi Selvitysten ja lausuntojen pohjalta perinneyhdyshenkilö valmistelee tiepiirin valintapäätösesityksen Kohteesta tehdään myös valtakunnallinen vertailu jo olemassa oleviin museokohteisiin Mikäli valintapäätösesityksessä todetaan, että kohteen valinnalle ei ole perusteita, voi tiepiiri lopettaa prosessin jo tässä vaiheessa Lopettamisesta neuvotellaan keskushallinnon asiakkuusprosessin kanssa ja päätöksestä tiedotetaan aloitteen tekijälle Mikäli valinta on perusteltua, niin tiepiirin esitys sekä valintapäätösesitys liitteineen lähetetään keskushallinnon asiakkuusprosessille Perinnepäällikkö ja muut asiantuntijat käsittelevät esityksen Pääjohtaja päättää museokohteen valinnasta tai hylkäämisestä esittelyn perusteella Päätös sekä tiedot uudesta museokohteesta liitetään museokohderekisteriin ja asiakirjat arkistoidaan asiakkuusprosessissa Tiepiiri saa tiedon päätöksestä ja tiedottaa siitä aloitteen tekijälle 3 4 Museokohteisiin tehtävät mahdolliset muutokset Museotie- ja museosiltakohteet säilytetään museointihetken asussa Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi Myös hoitomateriaalien ja -menetelmien tulee olla alkuperäisiä vastaavia, esim puusiltoja entisöitäessä ei käytetä painekyllästettyä puuta tai betonisilloissa ruiskubetonointia Museokohteen ympäristö on osa kohdetta: perinneyhdyshenkilö seuraa ympäristön tilaa, kohteen lähelle suunniteltavia rakennushankkeita ja antaa tarvittaessa lausuntoja Liikenneturvallisuus, rakennustekniikka, liikenteen sujuvuus, kohteen säilymisen turvaaminen ja materiaalien saatavuus voivat aiheuttaa museokohteisiin muutoksia Välttämättömät toimenpiteet saa tehdä: - liikenneturvallisuuden parantaminen, esim sillankaiteiden uusiminen ja valaisinpylväiden asentaminen - kunnossapitotoimenpiteet, esim ojitus ja tierumpujen uusiminen - museokohteen hyödyntämisen edistäminen, esim levikkeen rakentaminen museotielle - museokohteen säilymisen turvaaminen, esim teräsbetonirakenteiden käyttäminen romahtamassa olevassa kivisillassa, pahasti ruostuneen terässillan hiekkapuhallus

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja 17 MUSEOTIE- JA SILTAMILJÖÖ SEKÄ TIENPITOON LIITTYVÄ MUU RAKENNETTU YMPÄRISTÖ - korvaavia materiaaleja käytetään harkinnan mukaan, mikäli alkuperäisiä ei ole saatavissa Muutokset harkitaan ja suunnitellaan tapauskohtaisesti Muutoksia pohtivat yhteistyössä perinneyhdyshenkilöt, perinnepäällikkö, suunnittelijat ja perinneasiantuntijat Muutokset tehdään kohteen alkuperäistä luonnetta muuttamatta Ennen muutostöitä sovitaan tavoitekuntotasosta ja menetelmistä: konservointi, restaurointi tai entisöinti (ks 5 5 Kokoelmien käsittely) 3 5 Museokohteiden säännöllisen hoidon järjestelyt Museokohteita hoidetaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti Asiallisesti hoidetut museokohteet säilyvät hyvin, liikkuminen on turvallista ja annetaan organisaation toiminnasta myönteinen kuva Museokohteista vastaavat perinneyhdyshenkilöt huolehtivat hoitopalvelujen hankkimisesta ulkopuolisilta palveluntarjoajilta Koska museokohteet ovat ainutlaatuisia ja historiallisesti merkittäviä kohteita ja niissä on erityisrakenteita tai -materiaaleja, hoidossa on noudatettava museokohteiden hoito-ohjeita Museokohteiden hoito-ohjeet liitetään aina kunnossapitourakoihin Virheellisellä hoidolla saatetaan vaurioittaa kohdetta Museokohteita hoidetaan tavanomaisen kunnossapidon yhteydessä Kohteiden hoitoon kuuluvat itse kohteet ja niihin liittyvät opasteet, levähdysalueet ja muu ympäristö Kohteisiin tehdään säännöllisesti eri vuodenaikoina hoitotoimia Hoitotoimien vähimmäisvaatimukset: Kevätkunnostus - opasteet päivitetään ja siistitään - levähdysalueille ja pysäköintipaikoille sijoitetaan roska-astiat ja penkit - muu normaali kunnossapito Kesäkunnostus - vesakot raivataan ja niitetään riittävän usein - huolehditaan levähdysalueiden ja pysäköintipaikkojen siisteydestä Syys- ja talvikunnostus - opasteet peitetään tarvittaessa - talvikunnossapito Perinneyhdyshenkilö tarkastaa oman piirinsä museokohteet kerran vuodessa niiden käytännön hoidosta vastaavan henkilön kanssa (esim kunto, rakenteet ja ympäristö) ja osallistuu kunnostussuunnitteluun Koska kohteet poikkeavat nykyisistä silloista ja teistä, joihin liikkujat ovat tottuneet, niiden liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityisesti huomiota Liikenneturvallisuutta voidaan edistää esim vesakonraivauksilla, liikenteen ohjauksella, nopeusrajoituksilla, liikennemerkeillä ja kohteiden viitoittamisella

18 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIENPITOON LIITTYVIEN ILMIÖIDEN TALLENNUSTYÖ Siisteydellä edistetään kohteiden säilymistä ja edustavuutta Museokohteiden historiasta kertovien opaskilpien ja taulujen kunnon on oltava hyvä Vilkkaiden museokohteiden kulumista vähennetään niitä suojaavilla toimenpiteillä 3 6 Museokohteiden rahoitus Tiepiirit varaavat vuosittaiseen budjettiinsa riittävän määrärahan museokohteiden ohjeiden mukaista hoitoa varten Suuremmista muutos- ja korjaustöistä ja kustannuksista sovitaan erikseen keskushallinnon, piirien, kuntien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa 3 7 Museokohteiden hyödyntäminen Museokohteet ovat merkittävä ja arvokas osa Tiehallinnon perinnetoimintaa Museokohteita ei ainoastaan tallenneta ja hoideta, vaan niitä myös hyödynnetään aktiivisesti ja monipuolisesti Museokohteet ovat hajautettua näyttelytoimintaa, joka tarjoaa eri puolilla Suomea, ympäri vuoden ja kellonajasta riippumatta liikkujille mielenkiintoisia elämyksiä ja tietoa teiden, siltojen ja tienpidon historiasta Museokohteita ja niihin liittyviä historiatietoja hyödynnetään organisaation omassa työssä, tiedotuksessa sekä asiakaspalvelussa Valtakunnallisesti kohteista kerrotaan esim Tiehallinnon www-sivuilla, esitteissä ja messuosastoilla Paikallisesti tiepiireissä museokohteiden tietojen päivitys-, tietiedotusja asiakaspalvelutyötä tekevät perinneyhdyshenkilöt He välittävät tietoa oman alueen museokohteista asiakkaille, muille tiepiireille, keskushallinnolle, kunnille, matkailulle ja tiedotusvälineille Museokohteen ja sen ympäristön suojelu, seuranta ja lupa-asiat kuuluvat keskeisesti kohteiden hyödyntämiseen Kohteiden asialliseen hyödyntämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden ja toimijoiden kanssa Kohteita saa hyödyntää kaikissa sellaisissa toiminnoissa, jotka eivät ole ristiriidassa kohteen ominaisuuksien tai säilymisen kanssa Museoteille ei mm myönnetä ralli- ja testiajolupia 4 TIENPITOON LIITTYVIEN ILMIÖIDEN TALLENNUSTYÖ Tiehallinnon perinnetyön keskeinen osa on sen toimintaan liittyvien ilmiöiden valtakunnallinen tallentaminen, jota on tehty pitkäjänteisesti jo pari vuosikymmentä Tallennustyön kohteita ovat esim rakentaminen, työmenetelmät, työvaiheet, kunnossapito, työolosuhteet, työntekijät ja museotiet ja sillat

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIEHALLINNON PERINNE-ESINEKOKOELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄ MATERIAALI 19 Tallennuspalveluita tuottaa Tiehallinto (esim perinneyhdyshenkilöt) tai niitä ostetaan Mobilialta tai muilta palvelujentarjoajilta Yhteistyötä tehdään mm kuntien sekä yksityisten organisaatioiden kanssa Tallennusprojektit voivat olla yksittäisiä hankkeita, ne voivat liittyä muihin hankkeisiin tai ne voivat olla myös määräajoin toistettavia seurantaprojekteja Ilmiöitä tallennetaan joko rajattuina kokonaisuuksina tai otoksina, sillä kaikkea ei pyritä eikä pystytä tallentamaan Tallennustyön menetelmiä ovat mm valokuvaus, videointi, haastattelut ja kirjoituskilpailut Aineistot arkistoidaan ja niitä hyödynnetään näyttely-, tutkimus- ja viestintähankkeissa Moottorikäyttöinen tiehöylä Köykky Koneelliset höylät otettiin teiden kunnostukseen 1920- luvun puolivälissä Kuva: Kirsi Liimatainen 5 TIEHALLINNON PERINNE-ESINEKOKOELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄ MATERIAALI 5 1 Perinne-esinekokoelmat Tiehallinnon perinne-esinekokoelmat koostuvat esineistä ja niiden tietoarvoa tukevista kokoelmista Esinekokoelmat jakautuvat tiehistoriallisiin kokoelmiin, tienpidon yleiskokoelmiin ja tiepiirien kokoelmiin Esineistön tietoarvoa tukevat arkisto-, kirjasto- ja kuva-arkistokokoelmat Kokoelmia tallennetaan ja säilytetään ja niihin liitetään aineistoja ja tietoja, jotta voidaan harjoittaa näyttely-, tutkimus-, julkaisu-, palvelu- ja tiedotustoimintaa sekä siirtää arvokasta perinnettä tuleville sukupolville Kokoelmat ovat perinnetyön perusta Kokoelmia järjestetään, dokumentoidaan ja hoidetaan, jotta ne ovat kunnossa ja nopeasti hyödynnettävissä eri tarkoituksiin Tiehallinnon kokoelmia on koottu jo 1930-luvulta lähtien Kokoelmien tallennusperiaatteet ovat vaihdelleet eri aikoina ja kokoelmia on säilytetty hajaute-

20 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIEHALLINNON PERINNE-ESINEKOKOELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄ MATERIAALI tusti yhdeksän tiepiirin ja keskushallinnon tiloissa Hajautettu säilyttäminen on hankaloittanut järjestämistä, dokumentointia ja hoitoa, säilytystilat ovat olleet monentasoisia, ne ovat vaihtuneet taajaan ja kokoelmien kunto on heikentynyt Kokoelmien tietoarvon ja kunnon kohottaminen otettiin 1990-luvulla työn tavoitteeksi Koska kokoelmien hajauttaminen ei tuntunut enää toimivalta ratkaisulta, ne päätettiin keskittää Mobiliaan, jossa oli tarjolla uusi kokoelmapalvelukonsepti Mobilia on rakentanut taustayhteisöjensä, alan keskeisimpien valtakunnallisten toimijoiden, kanssa pitkäjänteistä yhteistyömallia, jossa Mobilia toimii taustayhteisöjensä museona tuottaen yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti museopalvelut Mobilian kokoelmahotellipalvelut sisältävät yhteistyökumppanin kokoelmien säilytys- ja hoitopalvelut sekä kokoelmien hallinnoinnin Mobilia ja Tiehallinto allekirjoittivat vuoden 2000 joulukuussa vuoteen 2025 saakka ulottuvan yhteistyösopimuksen perinnekokoelman hoitamisesta Tiehallinto omistaa edelleen kokoelmat Mobilia tarjoaa vuosittain tarkentuvien tavoitteiden mukaisesti Tiehallinnon nykyisten kokoelmien ylläpito-, kunnostus- ja säilytyspalvelut Lisäksi Mobilia huolehtii kokoelmahallinnosta ja kokoelmien tallennussuunnitelman mukaisesta kartuttamisesta Kokoelmahotellipalveluja varten Mobiliaan valmistui noin 4000 m 2 kokoelmahotelli maaliskuussa 2002 Tilat on suunniteltu museotyön prosessien ja museologian näkökulmista ja ne soveltuvat aineistojen pysyvään säilyttämiseen Projektipäällikkö Leena Sälejoki- Hiekkanen (vas ), perinneyhdyshenkilö Pirjo Rautanen, Ari Lintunen, Pekka Halme ja intendentti Kirsi Liimatainen Mobilian kokoelmahotellin säilytystilassa Tiehallinnon perinne-esineiden parissa Kuva: Eve Juhkam

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIEHALLINNON PERINNE-ESINEKOKOELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄ MATERIAALI 21 Tielaitos ja Mobilia kartoittivat vuonna 1998 kokoelmien nykytilan ja laativat sen pohjalta toimenpideohjelman, jonka tavoitteena oli varmistaa esineellisen perinnön säilyminen ja edelleen karttuminen Vuosina 1999-2000 projektin keskeisenä tavoitteena oli tehdä kaikille yhdeksään tiepiiriin hajasijoitetuille noin 4000 esineelle arvoluokitus ja määritellä tallennusluokat Kokoelmien siirtoja valmistelevia töitä olivat seulominen, puhdistus, luettelointi ja pakkaaminen Siirrot Mobilian säilytystiloihin ajoittuvat vuosiin 2002-2004 ja kokonaisuudessaan Tiehallinnon kokoelmien säilyttäminen on Mobilian vastuulla vuodesta 2004 lähtien Perinnekokoelmiin liittyvät tiedot ovat kokoelmatietokannoissa, joista Tiehallinto saa nopeasti käyttöönsä tarvittavat tiedot 5 2 Kokoelmien arvoluokitus Kokoelmat eivät ole sinänsä materiaalina tärkeitä, vaan ne ovat arvokkaita siksi, että ne ovat jonkin kulttuuri-ilmiön todistuskappaleita ja dokumentteja tietyn ajan arvomaailmasta Kokoelmia kartutettaessa kustakin aikakaudesta säilytetään oleellisin ja vältetään turhia variaatioita Seulottavien materiaalien arvo määritellään arvoluokituksella 16), jonka avulla voidaan rajata merkittävät aineistot merkityksettömistä Arvoluokitusta sovelletaan sekä perinne-esineisiin että niiden tietoarvoa tukeviin kokoelmiin Jotta arvoluokitusta voitaisiin hyödyntää, aineistot on syytä pisteyttää kunkin kriteerinsä suhteen 1-3 asteikolla Mitä pienempi pistemäärä on, sitä perustellumpaa on tallentaa aineistot Mikäli useampi aineisto saa saman arvon, painotetaan historiallista arvoa ja kuntoa Seulonnan avulla saadaan aikaan säästöjä, koska vältytään turhan aineiston käsittelyltä ja säilytykseltä Aineistoja ei oteta kokoelmiin, jos ne eivät liity omaan toiminta-alueeseen, ovat huonossa kunnossa, ovat kokoelmissa jo ennestään hyvin edustettuja tai ovat merkityksettömiä tai muuhun museoon kuuluvia Arvoluokitus: A) Tietoarvo B) Historiallinen arvo C) Merkittävyys D) Kunto ja laatu A) Tietoarvo Aineistosta on oltava tietoa, ilman sisältöä niillä ei ole arvoa 1 runsaasti tietoa 2 vähän tietoa 3 ei tiedetä mitään B) Historiallinen arvo Tiehallinnon tai edeltäjien kannalta tärkeä Todistuskappale tienpidon men- 16) Arvoluokitus perustuu Mobilian arvoluokitusjärjestelmään

22 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIEHALLINNON PERINNE-ESINEKOKOELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄ MATERIAALI neisyydestä, dokumentteja tietyn ajan arvomaailmasta Kustakin aikakaudesta säilytetään oleellisin ja vältetään turhia variaatioita 1 historiallista arvoa 2 vähän historiallista arvoa 3 ei ole historiallista arvoa C) Merkittävyys Tiehallinto, piiri, tekniikka Kansallisesti tai kansainvälisesti ainutkertaisia 1 merkittävä 2 vähän merkitystä 3 ei merkitystä D) Kunto ja laatu Fyysinen kunto, tekninen laatu Tallennettavien aineistojen tulee olla kunnoltaan hyviä tai välttäviä 1 hyvä 2 välttävä 3 huono 5 3Kokoelmien tallennusluokat Tallennusluokat määrittyvät arvoluokitusten perusteella: - museoesineet, pysyvästi säilytettävät (4-6 pistettä) - käyttöesineet, määräaikaisesti säilytettävät, määritellään säilytysaika (7-9 pistettä) - varaosat, määräaikaisesti säilytettävät (10-12 pistettä) Museoesineet: Tyypilliset, merkittävät ja ainutkertaiset aineistot, tutkimus- ja näyttelytoiminnan kannalta välttämättömät Hyvät kontekstitiedot ja korkea museoarvo, hyvä tai kohtalainen kunto Säilytetään pysyvästi, luetteloidaan, taataan konservointi ja parhaat säilytysolosuhteet Käyttöesineet: Aineisto, jota tarvitaan näyttelyissä ja joihin voi koskea Esinetyypin edustajia on jo olemassa museoesineissä Huonot kontekstitiedot tai ei tietoja lainkaan Huono kunto Määräaikainen säilytys, ei luetteloida ja myöhemmin voidaan poistaa Varaosat: Merkityksettömät aineistot Kontekstitiedot puuttuvat Huono kunto Esine tallennettu lukuisina kappaleina yhteen tai useampaan museoon Voidaan käyttää käyttökappaleina tai varaosina Ei luetteloida ja myöhemmin voidaan poistaa Kokoelmien seulonnassa saa poistaa arvoluokituksen mukaisesti aineistoja, eikä poistoihin tarvita erillistä lupaa Sen sijaan pysyvään säilytykseen otetuilta museokokoelmilta edellytetään pysyvyyttä ja esineen poistamista välte-

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja TIEHALLINNON PERINNE-ESINEKOKOELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄ MATERIAALI 23 tään Pysyvien kokoelmien poistoista päättää KOHO-projektin ohjausryhmä (ks liite 4) Jos kokoelmista poistetaan hyväkuntoisia esineitä, niitä tarjotaan muille museoille tai vastaaville laitoksille Esineitä ei luovuteta henkilökunnalle, luottamushenkilöille eikä yleensä yksityishenkilöille 17) 5 4 Kokoelmien dokumentointi Dokumentointi on mm aineiston kirjaamista, luettelointia ja luokittelua Dokumentoinnissa kerätään, muokataan ja järjestetään saavutettavaan muotoon tietoa kokoelmista Luettelointi on perustutkimusta, jossa kootaan tietoja arkistoista, kirjoista ja lehdistä sekä haastattelemalla että valokuvaamalla Luetteloinnissa on tultava esille ihminen ja hänen toimintansa: tiedot esineen syntytavasta, henkilöyhteyksistä, käyttöpaikoista yms tekevät esineestä mielenkiintoisen ja museaalisesti arvokkaan Sekä esineet että arkisto-, kirjasto- ja kuva-arkistoaineistot luetteloidaan Esineestä täytetään luettelointikortti (nimi, erikoisnimi, mitat, ajoitus, taustatiedot ym ), otetaan valo- ja digitaalikuva ja maalataan tai kiinnitetään kokoelmanumero Arkisto-, kirjasto- ja kuva-arkistoaineistoista täytetään myös luettelointikortit ja aineistoihin merkitään lyijykynällä kokoelmanumero Perustiedot aineistoista siirretään tietokantaan Lossin merkinantolamppu Kuva: Kirsi Liimatainen 5 5 Kokoelmien käsittely, hoito ja säilytys Pysyvästi säilytettäviä kokoelmia käsitellään, hoidetaan ja säilytetään materiaalin ja kunnon asettamien vaatimusten mukaan Esineitä hoidetaan suoje- 17) Ks tarkemmin ICOM:in eettiset ohjeet www museoliitto fi/icom

24 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja PERINNENÄYTTELYT lemalla niitä vahingoittumista aiheuttavilta vaaroilta, kuten virheelliseltä käsittelyltä, väärältä kosteus- tai lämpötasapainolta, valolta, epäpuhtauksilta, UVsäteilyltä, tuhoeläimiltä jne Säilytystiloissa säilytetään vain puhdistettuja, luetteloituja ja pakattuja aineistoja Aineistot on aina puhdistettava, koska lika tuhoaa niitä Puhdistamisessa käytetään kullekin aineistolle sopivia menetelmiä Puhdistettujen kokoelmien käsittelyssä käytetään aina puuvillahansikkaita Aineistot pakataan sopiviin materiaaleihin, jotka suojaavat niitä niin säilytyksen kuin kuljetuksenkin aikana Käsittelemättömät aineistot säilytetään karanteenitilassa Konservointi, restaurointi ja entisöinti ovat kokoelmien kunnostustoimenpiteitä Ennen toimenpiteitä selvitetään mm esineen kokonaiskunto, historia ja tuleva käyttö ja päätetään, mitkä jatkotoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia Konservointi edistää esineen säilymistä; esineen rakenteet suojataan, jolloin tuhoutuminen hidastuu tai pysähtyy ja esineen alkuperäisyys säilyy Restauroinnissa palautetaan kohteen alkuperäissuunnitelmien mukainen sisältö tai sen luettavuus Entisöinnissä esine palautetaan alkuperäiseen muotoon 5 6 Materiaalin lainaaminen ja kuljettaminen Aineistojen lainaamisesta, sopimuksista ja kuljettamisesta vastaa Mobilia Aineistot ovat Tiehallinnon hyödynnettävissä ja lainattavissa Muille lainaamisesta Mobilia sopii Tiehallinnon kanssa erikseen Aineistot ovat Mobiliassa asiakkaiden tutkittavissa sopimuksen mukaan Asiakkaat saavat tietoa myös Mobilian tietopalvelusta puhelimitse ja postin tai sähköpostin välityksellä Alkuperäisiä valokuvia ei lainata, vaan niistä tehdään käyttökopiot Myöskään arkisto- ja kirjastomateriaaleja ei lainata muihin tarkoituksiin kuin näyttelyihin, joissa on niille sopivat olosuhteet Muihin tarkoituksiin lainataan kopioidut tai skannatut materiaalit 6 PERINNENÄYTTELYT Tiehallinnolla on messunäyttelyitä, valtakunnallisia kiertonäyttelyitä, piirin alueellisia näyttelyitä sekä näyttelyitä Mobiliassa Näyttelyissä tarkastellaan mm Tiehallinnon ja sen edeltäjien historiaa, nykypäivää sekä museoteitä ja siltoja Näyttelypalveluita ostetaan Mobilialta tai muilta palvelujentarjoajilta Yhteistyötä tehdään esim kuntien sekä yksityisten organisaatioiden kanssa

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja PERINNETUTKIMUKSET 25 Mobiliassa säilytettävät perinne-esineet ja niiden tietoarvoa tukevat materiaalit ovat Tiehallinnon näyttelykäytössä tilausten mukaan (ks 5 6 Materiaalien lainaaminen ja kuljettaminen) Kurvit kohdallaan -näyttely, Tielaitos 200 vuotta -näyttely Mobiliassa vuonna 2000 Kuva: Rismo Virpimaa Näyttelyprosessiin on varattava riittävästi aikaa, isoon näyttelyhankkeeseen jopa vuosi, ja resursseja Näyttely tuotetaan yhdeksänvaiheisen prosessin mukaan: 1 teeman valinta 2 yhteistyökumppaneiden hankkiminen 3 ilmiöiden tutkiminen/artikkelien tuottaminen 4 julkaisun tuottaminen 5 kuva- ja tekstitaulujen tuottaminen 6 näyttelyn rakentaminen 7 viestintä 8 avajaiset 9 projektin päättäminen Näyttelytoiminnan tavoitteena on laadukkaiden ja visuaaliselta ilmeeltään yhdenmukaisten näyttelyiden tuottaminen Näyttelytyössä käytetään Tiehallinnon graafista ohjeistoa sekä yhdenmukaisia värejä, tunnuksia, teksti-/ kuvaosuutta sekä näyttelyrakenteita Näyttelyissä pyritään tavoittamaan myös mahdollisimman laaja kohdeyleisö

26 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja PERINNETUTKIMUKSET 7 PERINNETUTKIMUKSET Perinnetutkimus tuottaa mm julkaisuja, raportteja ja esitteitä Tutkimuksissa tarkastellaan tieliikenteen ja tienpidon yhteiskunnallista merkitystä, alueellisia erityispiirteitä sekä Tiehallinnon, tietekniikan ja tientekijöiden historiaa Tiehallinto tilaa tutkimuksia esim korkeakouluilta, Mobilialta tai yksityiseltä tutkijalta, tutkimusyhteisöltä tai tekee tutkimusyhteistyötä piirien, kuntien tai yksityisten organisaatioiden kanssa Tielaitoksen 200-vuotishistoriaprojekti (1992-1999) on ollut suurin tutkimusprojekti Siinä julkaistiin Suomen tieliikenteen ja tienpidon historiasarja (ks liite 3) Tutkimusprosessiin on varattava riittävästi aikaa ja resursseja Tutkimus tuotetaan viisivaiheisen prosessin mukaan: 1 Aloite Keskushallinnolta, tiepiiriltä tai yhteistyökumppanilta tulee tutkimusaloite 2 Esiselvitys Tehdään esiselvitys (esim perinneyhdyshenkilö), jonka perusteella päätetään projektin aloittamisesta tai hylkäämisestä 3 Projektitilaus Projektitilaus tehdään esiselvityksen tuloksena syntyneen yleissuunnitelman perusteella Siinä määritellään tutkimusaihe sekä käytettävissä olevat resurssit 4 Projekti aloitetaan Laaditaan projektisuunnitelma, jossa vahvistetaan projektin tavoite, merkitys, sisältö, aikataulu, kustannusarvio ja projektiorganisaatio 5 Valvonta Projektisuunnitelman toteutumista valvoo ohjausryhmä Perinnetutkimuksen on täytettävä tieteelliset kriteerit; tutkimus on objektiivista, kriittistä ja näkökulmat ovat monipuolisia ja laaja-alaisia Tutkimustoiminnan tavoitteena on luotettavan tiedon välittäminen sekä laadukkaiden ja visuaaliselta ilmeeltään yhdenmukaisten tutkimusten tuottaminen Työssä käytetään Tiehallinnon graafista ohjeistoa

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja LIITTEET 27 8 LIITTEET Liite 1 Tiehallinnon virstanpylväät Liite 2 Tiehallinnon perinnetyön historia Liite 3 Tiehallinnon ja Mobilian perinnetyöhön liittyvät julkaisut Liite 4 Yhteystietoja

28 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja LIITE 1/1 29 TIEHALLINNON VIRSTANPYLVÄÄT 1799 Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta (1799 1808) Perustetaan johtamaan järvenlasku- ja koskenperkaustöitä Toiminta keskeytyy Suomen sotaan (1808 1809) 1816 Koskenperkausjohtokunta (1816 1840) Perustetaan uudelleen Venäjän keisari Aleksanteri I määräyksellä Vesireittien perkausta jatketaan, myös kanavien rakentamista aloitellaan Töistä vastaa sotilaallisesti järjestetty insinööriupseerikunta ja sen piirustuskonttorissa koulutetaan ensimmäiset tie- ja vesirakennusinsinöörit 1840 Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunta (1840 1860) Johtokunta on enemmänkin komitean kuin keskusviraston kaltainen Myös insinööriupseerikunnan nimi vaihtuu tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnaksi Johtokunnan tehtävät laajenevat merkittävästi 1860 Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus (1860 1887) Ylihallitukselle keskitetään vesistö-, satama-, rautatie- ja lennätinlinjatyöt sekä osa tienrakennustöistä Toiminta laajenee koko valtakuntaan Vesistöalueiden rajoja noudattava piirijako (6 piirikuntaa) 1887 Tie- ja vesirakennusten ylihallitus (1887 1925) Kanava- ja rautatietöitä jatketaan 1880-luvulla useita satamatöitä, muutamia tietöitä Etelä-Suomessa 1918 Uusi tielaki säädetään vuonna 1918 (voimaan vuoden 1921 alusta) Yleisten teiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyy valtiolle ja kunnille oltuaan sitä ennen lähinnä talonpoikaisväestön rasituksena 1925 Tie- ja vesirakennushallitus, TVH (1925 1964) Uusi piirijako, jossa 9 piiriä Ensimmäiset läänintiemestarit astuvat virkoihin Koneellinen teiden kunnossapito alkaa 1946 Yleisten teiden kunnossapito kokonaan tie- ja vesirakennushallitukselle (laki voimaan 1948 alusta) 1954 Tielain uudistus, jolla lakkautetaan kunnan- ja kylätiet ja muutetaan TVH:n hoitamiksi paikallisteiksi (laki voimaan 1958)

30 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja LIITE 1/2 1964 Tie- ja vesirakennuslaitos, TVL (1964 1990) Muodostuu keskusvirastosta (tie- ja vesirakennushallitus, TVH) ja sen alaisista tie- ja vesirakennuspiireistä 1990 Tielaitos (1990 1997) Laitokseen kuuluvat keskusvirasto (tiehallitus) ja sen alaiset tiepiirit Vesitieasiat siirtyvät merenkulkuhallitukselle 1993 Tiehallitus muuttuu tielaitoksen keskushallinnoksi ja palvelukeskuksiksi 1998 Tuotanto ja viranomaistehtävät erotetaan toisistaan Jako toteutuu sisäisenä järjestelynä Teiden rakentaminen ja ylläpito erotetaan hallinnosta tehokkuuden lisäämiseksi Uudessa mallissa hallinto tilaa tienpidon palvelut palveluntarjoajilta Tiepiirit säilyvät tiehallintopiireinä Tuotantotoimintaan perustetaan neljä tuotantoaluetta; konsultoinnista, lossitoiminnoista ja viennistä muodostetaan tuotannolle valtakunnalliset tulosyksiköt 2000 Eduskunta hyväksyy lait, jotka jakavat Tielaitoksen toiminnat kahteen osaalueeseen 2001 Tielaitos-nimi poistui käytöstä vuoden 2001 alussa, jolloin Tielaitos jakautui virastoksi - Tiehallinto ja valtion liikelaitokseksi - Tieliikelaitos Molemmat toimivat liikenne- ja viestintäministeriön alaisina

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja LIITE 2 31 TIEHALLINNON PERINNETYÖN HISTORIA Tiehallinnon perinnetoiminta aloitettiin yleisten töiden ministeriön ja virkamiesten aloitteesta jo 1930-luvun alussa Tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) pääjohtaja E W Skogström antoi vuonna 1932 piiri-insinööreille määräyksen esineiden, piirustusten ja valokuvien keruusta sekä luetteloimisesta Tuolloin päätettiin myös TVH:n historian kirjoittamisesta Toiminta taantui sotavuosina, jolloin tallennetut esineet joutuivat uudelleen käyttöön tai hävisivät Myös TVH:n historia muuttui katsaukseksi tärkeimmistä töistä vuosina 1816 1941 Sodan jälkeen tallennustyö aloitettiin uudelleen Ensimmäiset piirihistoriikit kirjoitettiin vuonna 1960, jolloin piirihallinto täytti 100 vuotta Tiemuseotoiminnan käynnistämistä ehdottivat vuonna 1973 Suomen tieyhdistys ry ja Suomen rakennusinsinöörien liitto ry TVH ilmoitti vuonna 1974 liikenneministeriölle, että Tie- ja vesirakennuslaitoksessa (TVL) on valmiudet perustaa tiemuseo Käytännön museotyö aloitettiin vuonna 1977 Ennen tiemuseotoiminnan aloittamista tieyhdistys ja TVH julkaisivat yhteistyössä kaksiosaisen Suomen teiden historia -teoksen laitoksen 175-vuotisjuhlan kunniaksi Tiemuseotyötä varten nimettiin museotoimikunta, määrättiin vanhat esineet hukkaamiskieltoon ja käynnistettiin järjestelmällinen museokokoelmien keruu Kukin tie- ja vesirakennuspiiri nimitti museoyhdyshenkilön hoitamaan oman toimensa ohessa museoasioita Virallisesti tiemuseo perustettiin 6 8 1980 Museon toimialaksi määriteltiin tienpidon historiaa esittelevien teiden ja siltojen museointi sekä tienpidon historian ja perinteen tallentaminen, tutkiminen ja esittely Tiemuseo päätettiin sijoittaa Raisioon Liikenneministeriö hyväksyi perustamis- ja rakentamissuunnitelman vuonna 1985 Tiealan ammattijärjestöt, kuljetus- ja tienrakennusalan yritykset sekä joukko alan harrastajia perustivat museon tueksi Tiemuseoyhdistys ry:n Tiemuseotoimintaa alettiin suunnitella 1980-luvun lopulla uudelta pohjalta, jolloin luovuttiin Raisioon liittyvistä suunnitelmista Liikenneministeriön erikoismuseotyöryhmä ehdotti selvityksessään tiemuseon laajentamista tieliikennekulttuuriin Käytännön toimenpiteenä työryhmä ehdotti Tiemuseon ja Vehoniemen Automuseosäätiön näyttelytoimintojen yhdistämistä ja näistä muodostettavan tieliikennemuseon kehittämistä valtakunnalliseksi erikoismuseoksi Liikenneministeriö kannatti esitystä ja tieliikennemuseon perustamissopimus allekirjoitettiin 18 6 1990 Mobilia tieliikennemuseon uudisrakennus vihittiin käyttöön Kangasalla vuonna 1992 Tielaitoksen museotoiminta muutettiin vuonna 1998 perinnetoiminnaksi, jolloin kokoelmien hoito ja tutkimustoiminta luovutettiin Mobilialle Perinnetoimintaan siirryttiin, koska se sopi Tiehallinnon nykyiseen toimintamalliin paremmin (ks 2 2 Perinnetyön osa-alueet ja organisointi, 5 Tiehallinnon perinne-esinekokoelmat ja niihin liittyvä materiaali)

32 Tiehallinnon perinnetyön käsikirja LIITE 3/1 TIEHALLINNON JA MOBILIAN PERINNETYÖHÖN LIITTY- VÄT JULKAISUT Tiemuseon julkaisut Masonen Jaakko, Peräkunnan tie Kurun-Ruoveden tien historia Tiemuseon julkaisuja 1 Tampere 1985 Sälejoki-Hiekkanen Leena, Heinonen Jaakko, Virpimaa Rismo (toim ), Tie yhdistää Tiemuseon julkaisuja 2 Helsinki 1986 Hujanen Erkki, Heinäjoen silta Pihtiputaalla Tiemuseon julkaisuja 3 Helsinki 1987 Masonen Jaakko, Hämeen Härkätie Synty ja varhaisvaiheet Varhainen maaliikenne arkeologisena ja historiallisena tutkimuskohteena Tiemuseon julkaisuja 4 Helsinki 1989 Levä Kimmo, Lumiaura Snöplogen Koneellisen talvikunnossapidon historia Det maskinella vinterunderhållets historia Tiemuseon julkaisuja 5 Jyväskylä 1992 Antila Kimmo, Nelostie Keski-Suomessa Talvitiestä eurooppatieksi Tutkimus itsenäisyyden ajan valtatien tienpidosta ja tieliikenteestä Tiemuseon julkaisuja 6 Jyväskylä 1992 Salminen Tapio, Suuri Rantatie - Stora Strandvägen Tiemuseon julkaisuja 7 Helsinki 1993 Haavisto Timo, Kainuun Kekkostiet Tiemuseon julkaisuja 8 Kajaani 1993 Antila Kimmo, Pietarin ja Viipurin teillä Maantieliikenne ja tienpito Kaakkois- Suomessa 1812-1950 Tiemuseon julkaisuja 9 Jyväskylä 1994 Vikström Matts, Skärgårdsvägen i Åboland - Turunmaan saaristotie Tiemuseon julkaisuja 10 Vaasa 1994 Turunen Matti (toim ), Kallaantiestä Sujjaukseen Tiemuseon julkaisuja 11 Kuopio 1994 Tervonen Antero, Jälleenrakennuksen tiellä Tienpito ja tieliikenne Pohjois- Suomessa 1944-1951 Tiemuseon julkaisuja 12 Jyväskylä 1994 Levä Kimmo, The World is a Book and He Who Stays at Home Reads Only One Page The History of the International Operations of the Finnish National Road Administration Road Museum Publications 13 Jyväskylä 1995 Turunen Matti (toim ), Tienraivausta Pohjois-Karjalassa 1550-1990 Tiemuseon julkaisuja 14 Jyväskylä 1996

Tiehallinnon perinnetyön käsikirja LIITE 3/2 33 Salminen Tapio, Toivo Raisa, Haavisto Timo, Pohjanmaan kautta - Via Österbotten Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle Tiemuseon julkaisuja 15 Jyväskylä 1997 Keski-Suomen teillä Keski-Suomen tiepiiri 50 vuotta Tiemuseon julkaisuja 16 Jyväskylä 1997 Myllykylä Turkka, Turun tiemestaripiiri Tiemuseon julkaisuja 17 Vaasa 1999 Mäkelä Petteri, Pitkoksilta pikiteille Lapin tiepiiri 75 vuotta 1925 2000 Tiemuseon julkaisuja 18 Jyväskylä 2000 Tiemuseon raportit Salminen Tapio, Suuren Rantatien inventointi 1991 Inventointikertomuksen yhteenvetoraportti Tiemuseon raportteja 1/1992 Helsinki 1992 Levä Kimmo, Virastosta liikelaitokseksi, virkamiehestä johtajaksi Tielaitoksen johtaminen 1960-luvulta 1990-luvulle Tiemuseon raportteja 1/1993 Helsinki 1993 Nenonen Marko, Tietöissä siirtotyömaalla Tienrakennus ja sosiaaliset olot työttömyystyömailla 1945-1967 Tiemuseon raportteja 2/1993 Helsinki 1993 Peltola Jarmo, Kiskoilta asfaltille Maaliikennemuotojen kehitys Suomessa vuosina 1945-1993 Tiemuseon raportteja 3/1993 Helsinki 1993 Salminen Tapio, Huovintie Satakunnassa Oripään ja Ulvilan välisen keskiaikaisen maantien linjaus ja sen muutokset uudella ajalla Tiemuseon raportteja 4/1993 Pori 1993 Masonen Jaakko, Tielaitoksen museotoiminta Tiemuseon raportteja 1/1994 Helsinki 1994 Masonen Jaakko, Vägverkets museiverksamhet Vägmusets rapporter 2/1994 Helsingfors 1994 Masonen Jaakko, Tracks, Paths and Roads Infrastructure and Transport in Finland and the Baltic Sea Area from the Viking Age to Medieval Times (800-1500 AD) Road Museum Reports 1/1995 Helsinki 1995 Tielaitoksen 200-vuotishistoria Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta Masonen Jaakko, Hänninen Mauno (toim ), Pikeä, hikeä, autoja Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945-2005 Osa 3 Helsinki 1995 Masonen Jaakko, Antila Kimmo, Kallio Veikko, Mauranen Tapani (toim ), Soraa, työtä, hevosia Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1860-1945 Osa 2 Helsinki 1999