EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO Asian valiokuntakäsittely VALIOKUNNAT }( jhöle ^ HE 261/2006 vp laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Ministeriö Oikeusministeriö [ Saapumia vaihe Asiantuntijavaihe /Jaostokäsittely Keskusteluvaihe Ratkaistavana Käsittely ] päättynyt Täysistunto lähettänyt 21.11.2006 lakivaliokuntaan mietintöä varten Täysistunto lähettänyt 21.11.2006 perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten Lakivaliokunta Saapunut 21.11.2006 Käsittely päättynyt 07.02.2007 LaVM 31/2006 vp Käsittelyvaiheet ZLlMODfL Käsittely 23,01.2007 25.01.2007 26.01.2007 06.02.2007 Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten. Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, oikeusministeriö (K) - apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (K) - lakimies Marko Oresmaa, Rikosseuraamusvirasto (K) - johtaja Pasi Oksa, Riihimäen vankila (K) puheenjohtaja Jari Tuomela, Vankilavirkailijain Liitto WL ry (K) - professori Pekka Koskinen, (K) Merkitty saapuneeksi - Rikosseuraamusviraston lisäselvitys. Merkitty saapuneeksi - oikeusministeriön lisäselvitys. Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi. Merkitty saapuneeksi lausunto - PeVL 59/2006 vp Valmistava keskustelu Yleiskeskustelu Epävirallinen keskustelu Jatkettu yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: LaVM 31/2006 vp 07.02.2007
Uudesta vankeuslaista seuranneet ongelmat Vantaan vankilassa 7 Uudesta vankeuslaista johtuen ei kirjeitä saa enää tarkastusta varten avata säännönmukaisesti, joten kirjeiden tarkastus on hidastunut huomattavasti entisestä. Jokaisen kirjeen kohdalla on käytettävä kaikki käsillä olevat tarkastusmenetelmät ennen mahdollista avaamista, jotta mahdolliset kielletyt esineet ja aineet eivät päätyisi vangeille. Vantaan vankilassa on tällä hetkellä käytössään kirkas lamppu ohuiden kirjeiden läpivalaisuun, läpivalaisulaite paksujen kirjeiden ja pakettien läpivalaisuun, huumekoira huumeiden etsintään sekä "haistelija" viikolla 44 koekäytössä myös huumeiden etsintään. Kaikki kirjeet kirjevartija tarkastaa käytettävissä olevilla menetelmillä ja lisäksi tunnustelemalla sekä muilta aisteja käyttämällä lukuunottamatta maistelua. Ennen vastaava tarkastus selvitettiin avaamalla kirje ja joka huume-epäilystä toimitettiin tarkastettavaksi koiralla. Tahrat, tarrat, askartelut ym. ylimääräiset sotku posteissa edellyttää tarkempaa tarkastusta, jotta mahdolliset huumausaineet eivät päädy vangeille. Huumausaineet aiheuttavat vankiloissa väkivaltaisuutta ja muita vakavia terveysongelmia. Rahat, reseptit, lottokupongit, raha-arvat ym. aiheuttavat myös väkivaltaa eli kaupantekoa, jota myöten kiristystä, varastamista ja uhkailua. Turvallisemmin rahat ym. hoidetaan kirjevartijan kautta kassalle tai narikkaan, jossa ne ovat vangilla tallessa, muiden vankien ulottumattomissa valvonnassa. Rikollisjengit ovat kasvava ongelma Suomessa kuten myös vankiloissa. Järjestöt herättävät muissa vangeissa pelkoa ja erimielisyyksiä sekä lietsoo näytöntarvetta niin jengiläisillä kuin muillakin vangeilla. Vangeilla ei saa olla hallussaan mitään jengitunnuksia, joita nykyisin postin mukana saa helposti haltuun tarkastuksien ongelmallisuuden vuoksi. Rikollisjärjestöjen suunnittelema rikollinen toiminta on myös mahdotonta estää, kuten kaikki muukin rikollinen toiminta toisten vankien toimesta. Tutkinnallisista syistä eristettyjen vankien postia ei käytänössä kykene nykyisin tarkastamaan. Esitutkinnan turvaaminen voi olla yhdestä ainoasta kirjeestä riippuvainen, mutta lähtevien ja saapuvien kirjeiden ollessa suljettuina ei lähettäjästä voi olla varma koskaan. Kirjeen voi lähettää aina toisen henkilön nimissä tai olla laittamatta nimeä ollenkaan kuoreen/kirjeeseen. Tutkinnalliset eristykset ovat menettäneet merkityksensä lähes kokonaan, mm. oikeudessa kerrottavista jutuista sopiminen on liian helppoa. Ennen kaikki eristysposti saatiin tarkastettua asianmukaisesti ja yhteistyö poliisin kanssa oli toimivaa. Laitoksen, muiden laitosten, vankien, henkilökunnan kuin siviilihenkilöidenkin turvallisuuteen laki vaikuttaa huomattavasti. Aseet, huumausaineet ja suunnitelmallinen rikostoiminta menevät nykyisen lain puitteissa helpommin kirjeiden tarkastuksen läpi, jolloin turvallisuus kärsii pääsääntöisesti laitoksessa, mutta myös sen ulkopuolellakin. Rikoksia on pystytty estämään tiukalla kirjeiden tarkastamisilla. Uhkauksiin, kiristämisiin ja väkivallan tekoihin on pystytty puuttumaan ajoissa. Nyt kaikki vastaavat menevät viranomaisten silmien alta ilman mitään toimenpiteitä ja puuttumista. Kirjeitä kulkee päivittäin useita satoja ulos laitoksesta sekä laitoksen sisään. Ennen kirjeet voitiin useimmiten toimittaa saman päivän aikana saapumisesta vangille, mutta nyt siihen voi mennä useita päiviä. Vaikeutena tulee vielä jatkuva raporttien kirjoittaminen joita pahimmillaan on joutunut kirjoittamaan yli 30 kappaletta päivässä. Se lisää esimiesten kuin kirje vartijankin työtä muutenkin resurssipulaisessa vankeinhoidossa, jossa ei henkilökuntaa tahdo riittää edes vankien perustarpeisiin, kuten ruokailuun ja ulkoiluun. Ja kaikesta voi joutua vastaamaan, niin kirjevartija kuin avaamiseen luvan antanut esimieskin pyrkiessään vaikuttamaan kaikkien osapuolten turvallisuuteen vangin ihmisoikeutta uhmaten...kunhan vangeilta lähetetyt valitukset ovat ehtineet käsittelyyn asti. **** HjUbVf 7 Uudesta vankeuslaista seuranneet ongelmat Vantaan vankilassa Uudesta vankeuslaista johtuen ei kirjeitä saa enää tarkastusta varten avata säännönmukaisesti, joten kirjeiden tarkastus on hidastunut huomattavasti entisestä. Jokaisen kirjeen kohdalla on käytettävä kaikki käsillä olevat tarkastusmenetelmät ennen mahdollista avaamista, jotta mahdolliset kielletyt esineet ja aineet eivät päätyisi vangeille. Vantaan vankilassa on tällä hetkellä käytössään kirkas lamppu ohuiden kirjeiden läpivalaisuun, läpivalaisulaite paksujen kirjeiden ja pakettien läpivalaisuun, huumekoira huumeiden etsintään sekä "haistelija" viikolla 44 koekäytössä myös huumeiden etsintään. Kaikki kirjeet kirjevartija tarkastaa käytettävissä olevilla menetelmillä ja lisäksi tunnustelemalla sekä muilta aisteja käyttämällä lukuunottamatta maistelua. Ennen vastaava tarkastus selvitettiin avaamalla kirje ja joka huume-epäilystä toimitettiin tarkastettavaksi koiralla. Tahrat, tarrat, askartelut ym. ylimääräiset sotku posteissa edellyttää tarkempaa tarkastusta, jotta mahdolliset huumausaineet eivät päädy vangeille. Huumausaineet aiheuttavat vankiloissa väkivaltaisuutta ja muita vakavia terveysongelmia. Rahat, reseptit, lottokupongit, raha-arvat ym. aiheuttavat myös väkivaltaa eli kaupantekoa, jota myöten kiristystä, varastamista ja uhkailua. Turvallisemmin rahat ym. hoidetaan kirjevartijan kautta kassalle tai narikkaan, jossa ne ovat vangilla tallessa, muiden vankien ulottumattomissa valvonnassa. Rikollisjengit ovat kasvava ongelma Suomessa kuten myös vankiloissa. Järjestöt herättävät muissa vangeissa pelkoa ja erimielisyyksiä sekä lietsoo näytöntarvetta niin jengiläisillä kuin muillakin vangeilla. Vangeilla ei saa olla hallussaan mitään jengitunnuksia, joita nykyisin postin mukana saa helposti haltuun tarkastuksien
ongelmallisuuden vuoksi. Rikollisjärjestöjen suunnittelema rikollinen toiminta on myös mahdotonta estää, kuten kaikki muukin rikollinen toiminta toisten vankien toimesta. Tutkinnallisista syistä eristettyjen vankien postia ei käytänössä kykene nykyisin tarkastamaan. Esitutkinnan turvaaminen voi olla yhdestä ainoasta kirjeestä riippuvainen, mutta lähtevien ja saapuvien kirjeiden ollessa suljettuina ei lähettäjästä voi olla varma koskaan. Kirjeen voi lähettää aina toisen henkilön nimissä tai olla laittamatta nimeä ollenkaan kuoreen/kirjeeseen. Tutkinnalliset eristykset ovat menettäneet merkityksensä lähes kokonaan, mm. oikeudessa kerrottavista jutuista sopiminen on liian helppoa. Ennen kaikki eristysposti saatiin tarkastettua asianmukaisesti ja yhteistyö poliisin kanssa oli toimivaa. Laitoksen, muiden laitosten, vankien, henkilökunnan kuin siviilihenkilöidenkin turvallisuuteen laki vaikuttaa huomattavasti. Aseet, huumausaineet ja suunnitelmallinen rikostoiminta menevät nykyisen lain puitteissa helpommin kirjeiden tarkastuksen läpi, jolloin turvallisuus kärsii pääsääntöisesti laitoksessa, mutta myös sen ulkopuolellakin. Rikoksia on pystytty estämään tiukalla kirjeiden tarkastamisilla. Uhkauksiin, kiristämisiin ja väkivallan tekoihin on pystytty puuttumaan ajoissa. Nyt kaikki vastaavat menevät viranomaisten silmien alta ilman mitään toimenpiteitä ja puuttumista. Kirjeitä kulkee päivittäin useita satoja ulos laitoksesta sekä laitoksen sisään. Ennen kirjeet voitiin useimmiten toimittaa saman päivän aikana saapumisesta vangille, mutta nyt siihen voi mennä useita päiviä. Vaikeutena tulee vielä jatkuva raporttien kirjoittaminen joita pahimmillaan on joutunut kirjoittamaan yli 30 kappaletta päivässä. Se lisää esimiesten kuin kirjevartijankin työtä muutenkin resui ssipulaisessa vankeinhoidossa, jossa ei henkilökuntaa tahdo riittää edes vankien perustarpeisiin, kuten ruokailuun ja ulkoiluun. Ja kaikesta voi joutua vastaamaan, niin kirjevartija kuin avaamiseen luvan antanut esimieskin pyrkiessään vaikuttamaan kaikkien osapuolten turvallisuuteen vangin ihmisoikeutta uhmaten...kunhan vangeilta lähetetyt valitukset ovat ehtineet käsittelyyn asti.
TARKASTETUT POSTILÄHETYKSET 25.-27.10.2006 Kaikki saapuva posti yhteensä 287 kp! TARKASTUSMENETELMÄ KPL AVATUT El TOIM.PiT. NARIKKAAN PIDÄTETYT Käännettävät lähetykset (ei vastaanottajaa) 39 1 1 Läpivalaisukone 17 4 4 Valolia läpivalaistut lähetykset 218 48 30 6 Paketit 18 18 18 Haistelija (koekäytössä) 287 23 14 kontaminaatio? 9 5 Huumekoira 23 23 14 kontaminaatio? 9 5 Kirjeet, joissa rahaa (läpivalaisussa ilmi) 7 yht. 350 toim. Kassalle Rajatulla alueella olevat kirjeet ovat samoja, joissa ollaan seurattu haistelijan ja koiran merkitsemisten yhtenäisyyttä. Kirjeiden jatkotoimenpiteet ovat suoritettu koiran perusteella, vaikka merkinnät ovat molemmissa kohdissa.
OIKEUSMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell 22.1.2007 HE 261/2006 vp Eduskunnan lakivaliokunnalle 1. Pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa olevia kirjeen tarkastamista ja lukemista koskevia säännöksiä siten, että vankeinhoitoviranomaisten valtuuksia tarkastaa vankien kirjeitä tai muita postilähetyksiä avaamalla ja lukemalla laajennettaisiin. Myös päätösvalta-säännöstä täsmennettäisiin. 2. Kirjeiden avaaminen luvattomien esineiden löytämiseksi Ehdotuksen mukaan kirje muu postilähetys voitaisiin avata ja tarkastaa kolmessa tapauksessa: 1) kun yksittäisessä tapauksessa on perustettua syytä epäillä, että kirje tai muu postilähetys sisältää luvattomia aineita tai esineitä. Näissä tapauksissa laissa olisi nimenomainen kielto lukea luottamuksellista viestiä (VL 12: 1 :n 1 raom.). 2) kun lähetyksen koosta tai muodosta voidaan päätellä, että se sisältää muutakin kuin luottamuksellisen viestin. Tällöin sovellettaisiin omaisuuden tarkastamista koskevia säännöksiä. Säännös selkeyttäisi tarkastamista niissä tilanteissa, joissa kirje tai postilähetys sisältää sinänsä luvallisia esineitä kuten vaatteita tai cd-levyjä. Näissä tilanteissa myös vanki tai hänelle kirjeen tai muun postilähetyksen lähettävä henkilö voisi varauma siihen, että esineitä sisältävä lähetys avataan (VL 12: 1 :n 1 mom). 3) kun vanki on suljetussa vankilassa. Laissa olisi nimenomainen kielto lukea kirjeen sisältöä. Säännös koskisi ainoastaan suljettuun vankilaan saapuneita kirjeitä tai muita postilähetyksiä. Avolaitoksiin saapuneet kirjeet voitaisiin tarvittaessa tarkastaa 1 momentin tarkastamispe-rusteiden nojalla. Uusi säännös ei soveltuisi myöskään vankilasta lähteviin kirjeisiin (VL 12:1 :n 2 mom.). Tutkintavankeuslain 8 luvun 1 :ään tehtäisiin vastaavat muutokset, mutta säännöksessä ei erikseen mainittaisi suljettua vankilaa, koska tutkintavankeuslain 2 luvun 1 :n 2 momentin mukaan tutkintavankia ei voida sijoittaa avolaitokseen. 3. Kirjeiden lukeminen rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi tai henkilön turvallisuuden suojelemiseksi Kirjeenvaihtoa koskevia säännöksiä täsmennettäisiin siten, että vangille saapunut tai vangilta peräisin oleva kirje tai muu postilähetys voitaisiin lukea, jos se on kyseisen vangin rikostaustaan, vanke-usaikaiseen käyttäytymiseen tai lähettäjään liittyvästä perustellusta syystä tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Kirjeen lukemisen edellytyksenä olisi siten yksittäiseen vankiin tai lähettäjään liittyvä perusteltu syy. Näitä syitä voisivat olla esimerkiksi vangin osallistuminen rikollisjärjestön toimintaan tai vangille määrätyn yhteydenpitotai lähestymiskiellon valvonta. Lukemisen yhteydessä kynnys olisi kirjeen avaamista selvästi korkeampi. Tutkintavankeuslain 8 luvun 2 :ää muutettaisiin vastaavasti.
6 Valittaen täytyy todeta, että lainvalmistelun kireästä aikataulusta johtuu, että ehdotetut säännökset eivät välttämättä ole sisäiseltä systematiikaltaan parhaalla mahdollisella tavalla muotoiltuja. 4. Perustelut 4.1. Avaaminen Nykyisessä vankeuslaissa vangin kirjeen tai muun postilähetyksen avaamisen kynnys on hyvin korkea. Kirje tai muu postilähetys voidaan avata ainoastaan yksittäistapauksessa perustellusta syystä kiellettyjen aineiden tai esineiden etsimiseksi. Kirjeiden tarkastamisen edellytykset ovat Suomessa tiukemmat kuin muissa pohjoismaissa. Käytännössä uudet säännökset ovat aiheuttaneet suuria ongelmia suljetuissa vankiloissa. Kirjeenvaihdon määrä on erittäin suuri. Esimerkiksi kolmessa suurimmassa vankilassa lokakuun aikana kirjeitä lähetettiin tai saatiin yhteensä 15 000. Teknisten tarkastuslaitteiden (tekniset nuuskijat, läpivalaisulaitteet) avulla kirjeiden tarkastaminen on erittäin hidasta verrattuna kirjeen avaamiseen, koska jokainen kirje täytyy "pyöritellä" laitteessa yksitellen. Huumekoiran käyttö suurten kirjemäärien tarkastamiseen on mahdotonta, koska luotettavien tulosten varmistamiseksi koira voi tehdä töitä vain noin 10 minuuttia kerrallaan. Huumekoiria on tällä hetkellä 14, mutta niitä tarvitaan muussa myös tarkastastoiminnassa. Vankiloille tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että vankiloihin on vankeuslain voimassa ollessa kulkeutunut aikaisempaa enemmän huumausaineita ja rahaa. Kiellettyjen aineiden ja esineiden pääseminen vankilaan heikentää vankilaturvallisuutta. Huumausaineiden lisääntymisen myötä myös huumausainerikollisuuteen tyypillisesti liittyvät lieveilmiöt, kuten uhkailu, velkominen ja velkaantuminen ja muut järjestyshäiriöt lisääntyvät. Osa vangeista on ollut tietoisia laissa tapahtuneista muutoksista ja henkilökunnalle on suoraan kerrottu, että kirjeitä käytetään huumeiden kuljettamis-välineinä. Lisäksi on tullut esiin tapauksia, joissa vankien omaisia on painostettu lähettämään kiellettyjä aineita vankilaan. Lain voimaantulon jälkeen saadun tiedustelutiedon mukaan niin kutsuttujen kolmansien vankien käyttö huumeiden välityksessä on lisääntynyt. Halukkaita "välittäjiä" on tarjolla, sillä myös he saavat toimituksesta provision. Vankiloissa tehtyjen havaintojen perusteella on myös nähtävissä, että vankien välinen huumekaupankäynti on lisääntynyt. Tutkintavankien osalta nykyiseen säätelyyn liittyy vielä eräänlainen yhdenvertaisuusongelma, koska poliisin säilyttämien tutkintavankien ja vankilassa olevien tutkintavankien kirjeiden tarkastamista koskevat säännökset ovat erilaiset. Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa lain (841/2006) 6 luvun 1 :n mukaan poliisin säilytystilaan sijoitetun tutkintavangin kirje voidaan tarkastaa avaamalla. 4.2. Kirjeiden lukeminen Kirjeissä kulkevien viestien sisällön valvonta on vankeuslain voimaantulon jälkeen vaikeutunut, koska kirje voidaan lukea Rikosseuraamusviraston omaksuman ralkinnan perusteella vain yksittäiseen kirjeeseen liittyvien perusteltujen syiden nojalla. Käytännössä perusteltu syy ei kuitenkaan voi ilmetä yksittäisestä kirjeestä. Uusi säännös on rajoittanut vankeinhoitoviranomaisten mahdollisuuksia saada vankilaturvallisuuden kannalta olennaisia tietoja esimerkiksi suunnitelmista kuljettaa
huumausaineita vankilaan tai vankilasta käsin johdetun rikollisen toiminnan paljastamiseksi tai estämiseksi. Vankiloiden selvitysten mukaan vangit ovat käyttäneet ja käyttävät tilannetta tietoisesti hyväkseen. Tämä aiheuttaa ainakin pitkällä aikavälillä ongelmia vankiloiden, henkilökunnan ja vankien turvallisuuden ylläpitämisessä. Vankeuskin 1 luvun 2 :n mukaan vankeuden yhtenä tavoitteena on estää rikosten tekeminen vankeusaikana. Edellä kuvatuista ongelmista johtuen vankemhoitoviranomaisten mahdollisuudet edistää tätä tavoitetta kirjeenvaihdon valvonnalla ovat huomattavasti heikentyneet. Tilanne on myös aiheuttanut voimakasta turhautumista henkilökunnassa ja haitannut kokonaisuudistuksen muiden tavoitteiden toteuttamista. 5. Arviointi Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan Pe VL 20/2005 vp ja PeVL 21/2006 vp katsonut, että perustuslain 10 luvun 2 momentti antaa hyväksyttävän perusteen säätää rajoituksia vapautensa menettäneen luottamuksellisen viestin suojaan, kun rajoitukselle on yksittäistapauksessa perusteltu ja toimenpiteen ankaruutta vastaava tarve. Lausunnossaan PeVL 30/2001 vp perustuslakivaliokunta on korostanut sitä, että kirjeen tarkastamiseen oikeuttavien säännösten tulee rajata tarkastamisoikeus siten, että varsinainen viestin sisältö jää riittävästi suojatuksi ulkopuolisilta. Ehdotettuihin tarkastusta koskeviin säännöksiin otettaisiin nimenomainen lukemiskieito. Lisäksi kirjeen avaamiseen oikeutettujen virkamiesten piiri olisi rajattu. Avaaminen on sidottu luvattomien aineiden ja esineiden etsimiseen. Vangin kirjeiden avaaminen on välttämätöntä, koska ainoastaan riittävän kattavalla valvonnalla pystytään estämään sellaisten luvattomien aineiden ja esineiden pääsy vankilaan, jotka voivat vaarantaa vankilan ja siellä olevien henkilöiden turvallisuuden. Säännös merkitsee ainoastaan vähäistä puuttumista luottamuksellisen viestin suojaan, ja puuttuminen tehdään toisten henkilöiden perusoikeuksien eli henkilökohtaisen turvallisuuden turvaamiseksi. Kirjeen avaamisella ei myöskään puututa luottamuksellisen viestin suojan ydinalueeseen, koska viranomaisilla ei olisi tällä perusteella oikeutta lukea viestiä. Lisäksi suljetuissa vankiloissa kirjeen tarkastaminen avaamalla rajoittuisi ainoastaan saapuvaan postiin. Kirjeiden lukeminen merkitsee avaamista ankarampaa puuttumista luottamuksellisen viestin suojaan. Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan PeVL 20/2005 vp, että luottamuksellisen viestin suojaan puuttumiselle tulee olla toimenpiteen ankaruutta vastaava tarve. Kynnys vangin kirjeen lukemiseen olisi selvästi korkeampi kuin kirjeen tarkastamiskynnys. Kirjeen lukeminen sidottaisiin yksittäisestä vangista tai lähettäjästä johtuvaan perusteltuun syyhyn. Myös lukemisen peruste olisi laissa tarkasti määritelty. Edellä esitetyn perusteella oikeusministeriö katsoo, että ehdotetuille säännöksille on hyväksyttävä syy, säätely on välttämätön laissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että perusoikeuksien rajoitus on tarkkarajaisesi ja täsmällisesti lakiin kirjattu. Kirjeiden avaamisen osalta ei kosketa luottamuksellisen viestin ydinalueeseen. EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES 23.1.2007 Eduskunnan lakivaliokunnalie Hallituksen esitys 261/2006 vp Eduskunnalle laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta LAUSUNTO
8 Esityksen tausta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1.10.2006 voimaan tulieita vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun vankien kirjeenvaihtoa koskevia säännöksiä siten, että viranomaisten toimivaltuudet vankien kirjeiden avaamiseen ja lukemiseen laajenisivat. Ennen vankeuslain ja tutkintavankeuslain voimaantuloa kaikki vankien kirjeet voitiin tarkastaa avaamalla, kun taas mainittujen uusien lakien mukaan se edellyttää yksittäistapauksellista perusteltua syytä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan uusien lakien edellyttämät uudet tarkastuskäytännöt ovat hidastaneet tarkastustoimintaa ja kirjeiden toimittamista vangeille. Tämä johtuu siitä, että teknisten laitteiden avulla yksittäisen kirjeen tarkastaminen on hidasta verrattuna kirjeen avaamiseen. Uuteen tarkastustoimintaan on koettu muodostuneen ongelmia myös sen vuoksi, että tarkastamiseen käytetyillä teknisillä laitteilla ei ole voitu luotettavasti tarkastaa kaikkea kirjeen sisältöä eikä huumekoiria ole riittävästi jokaisen kirjeen tarkastamiseen. Riski rahan sekä huumausaineiden ja muiden kiellettyjen aineiden ja esineiden pääsystä vankilaan on suurentunut. Lisäksi henkilökunnan työmäärä on lisääntynyt, mikä voi vaikeuttaa vankilan muiden toimintojen järjestämistä. Esityksen perustelujen mukaan kirjeissä kulkevien viestien sisällön valvonta vankilaturvallisuuden, yksittäisten henkilöiden turvallisuuden ja rikollisen toiminnan selvittämisen tai estämisen vuoksi on vankeuslain voimaantulon jälkeen niin ikään vaikeutunut, koska kirje voidaan lukea vain yksittäiseen kirjeeseen liittyvien perusteltujen syiden nojalla. Myös tutkintavangille tuomioistuimen määräämien rajoitusten noudattamisen Osoite: 00102 Eduskunta Puhelin 09-4321 Telefax 09-432 2268 Sähköposti: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi internet: http://www.oikeusasiamies.fi valvonta sekä vangille tai tutkintavangille määrättyjen lähestymiskieltojen valvonta on vaikeutunut. Käytettävissäni ei ole ollut esityksen perusteluissa mainittua oikeusministeriön lokakuussa 2006 vankiloilta saamaa selvitystä, mutta minulla ei ole syytä epäillä, etteikö esityksen perusteluissa kuvattuja ongelmia olisi ollut ainakin joissakin vankiloissa. Toinen asia on, että seuranta-aika on ollut varsin lyhyt eikä esityksessä ole edes yritetty pohtia, voitaisiinko ongelmat ratkaista muulla tavoin esimerkiksi menettely- ja toimintatapoja sekä työn organisointia kehittämällä taikka voimavaroja lisäämällä. Pidän tätä ongelmallisena paitsi periaatteelliselta kannalta myös sen arvioimisen kannalta, ovatko luottamuksellisen viestin salaisuuteen vankilassa ehdotetut lisärajoitukset välttämättömiä, kuten perustuslain 10 :n 3 momentissa edellytetään. Oikeusasiamiehen kansliaan on lokakuun alun 2006 jälkeen saapunut lukuisia kanteluja siitä, että vankien kirjeitä on perusteettomasti avattu ja luettu sekä useita kanteluja siitä, että kirjeiden toimittaminen vangeille tapahtuu hitaasti. Näiden kanteluiden johdosta ei vielä ole annettu oikeusasiamiehen kannanottoja. Käsittelen seuraavassa ehdotettuja vankeuslain muutosehdotuksia säännöskohtaisesti. Koska tutkintavankeuslakiin ehdotettavat muutokset ovat asiallisesti samat, en käsittele niitä erikseen. Vangin kirjeen avaaminen Vankeuslain 12 luvun 1 :n 1 momentin 1. ja 2. virke säilyisivät asiallisesti ennallaan, joskin toisessa virkkeessä ehdotetaan sinänsä asianmukaisesti korostettavaksi sitä, että avattavaa ja tarkastettavaa kirjettä tai muuta postilähetystä ei saa lukea. Momentin 3. virkkeen uuden säännöksen mukaan jos kirjeen tai muun postilähetyksen muodosta tai koosta voidaan päätellä, että se sisältää muutakin kuin luottamuksellisen viestin, se voidaan avata esineen tarkastamiseksi. Pykälän uuden 2 momentin mukaan suljetussa vankilassa olevalle vangille saapunut kirje tai muu postilähetys saadaan avata ja sen sisältö tarkastaa sitä lukematta. Ehdotuksen mukaan kaikki suljettuihin laitoksiin saapuvat kirjeet voitaisiin siis avata ilman mitään kynnyksiä tai edellytyksiä (lähtevän postin osalta niissäkin sovellettaisiin 1 momentin säännöksiä, jotka edellyttävät yksittäistapauksellista perusteltua syytä). Koko vankeinhoitoa ajatellen kysymyksessä olisi pääsääntö, koska noin kolme neljäsosaa vangeista on sijoitettu suljettuihin vankiloihin (1.12.2006 vankeja oli 3607 ja heistä suljetuissa vankiloissa 2749 eli 76 %). Ehdotetun säännöksen soveltamisala on iaajempi kuin aikanaan hallituksen esityksessä 263/2004 vp ehdotettu vankeuslain 12 luvun 1 :n 1 momentin säännös, jota perustuslakivaliokunta ei pitänyt asianmukaisena seuraavin perusteluin (PeVL 20/2005 vp):
9 Valiokunta korostaa, että luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoituksiin kohdistuu perustuslain 10 :n 3 momentissa nimenomaisesti mainittu välttämättömyysedelly-tys ja että viestin salaisuutta voidaan laitosoloissakin rajoittaa vain siinä määrin kuin se on kussakin yksittäistapauksessa perusteltua (HE 309/1993 vp, s. 54/II, PeVL 12/1998 vp, s. 6/l, PeVL 34/2001 vp, s. 5/I). Tältä kannalta toimenpiteiden edellytyksistä säännöksissä käytetyt ilmaisut "jos on syytä" (12 luvun 1 :n 1 mom. ja 8 :n 1 mom.), "jos on tarpeen" (12 luvun 2 :n 1 mom. ja 7 :n 1 mom.) ja "saattaa" (12 luvun 2 :n 2 mom. ja 7 :n 2 mom.) eivät ole asianmukaisia. Sääntelyä on näiltä osin syytä tarkistaa niin, että säännöksissä mainittuna kunkin toimenpiteen edellytyksenä on yksittäistapauksellinen ja toimenpiteen ankaruutta oikeasuhtaisesti vastaava perusteltu tarve (kurs. tässä). Hallituksen esityksessä 263/2004 vp lähdettiin siitä, että vangille tuleva kirje tai muu postilähetys voitaisiin avata, jos siihen on syytä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten lakivaliokunta ehdotti (LaVM 10/2005), että kirje tai postilähetys saadaan avata vain, jos yksittäistapauksessa on perusteltua syytä epäillä, että se sisältää kiellettyjä aineita tai esineitä. Avaamisen kynnystä siis korotettiin verrattuna hallituksen esitykseen. Uudessa hallituksen esityksessä (HE 261/2006 vp.) ehdotettu säännös poistaisi suljetuista laitoksista kynnyksen kokonaan. Luottamuksellisen viestin suojan kannalta kysymys kirjeen avaamisesta on oleellinen. Jos kirje on avattu, sen saajan ei ole mahdollista millään tavoin kontrolloida sitä, onko kirje tarkastettu ilman että sitä on luettu vai onko kirje tarkastettu ja luettu. Esityksen säätämisjärjestysperuste-luissa on katsottu, että perusoikeuksien rajoittamiselle asetettu oikeus-turvavaatimus toteutuisi siten, että vangilla olisi mahdollisuus kannella kirjeen avaamisesta laillisuusvalvontaviranomaisille. Käytännössä on tietenkin mahdotonta valvoa sitä, luetaanko avattuja kirjeitä vai ei. Todettakoon tässä yhteydessä, että kantelumahdollisuus laillisuusvalvojil-le ei ylipäätään voi olla peruste oikeusturvavaatimuksen täyttymiselle. Muutoinhan kaikessa viranomaistoiminnassa oikeusturvavaatimus olisi kunnossa, koska kantelumahdollisuus koskee kaikkea viranomaistoimintaa. Lienee selvää, että ehdotettu vankeuslain 12 luvun 1 :n 2 momentti ei täytä eduskunnassa aiemmin asetettuja edellytyksiä yksittäistapauksellisesta ja toimenpiteen ankaruutta oikeasuhtaisesti vastaavasta perustellusta tarpeesta. Sen sijaan pykälän 1 momentin viimeisen virkkeen "pakettisäännös" voi olla helpommin hyväksyttävissä, koska siinä on kyse yksittäistapauksellisesta (lähetyksen muodosta ja koosta johtu vasta) ratkaisusta ja tarve etenkin suurten pakettien sisältämien esineiden tarkastamiseen on ilmeinen. Edellä mainittu kirjeen avaamisen ja luottamuksellisen viestin suojaamisen välinen ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi siten kuin säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säiiöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 16 :ssä on tehty. Lainkohdan mukaan kirjeen saajaa voidaan pyytää avaamaan se henkilökunnan läsnä ollessa. Vastaavasti Ruotsissa vanki voi olla läsnä kirjeen avaamisessa, jos se voidaan sopivasti järjestää. Nämä läsnä oloa edellyttävät ratkaisumallit ovat kuitenkin käytännössä hankalia ja resursseja kuluttavia. Todettakoon tässä yhteydessä, että poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006), joka on tullut voimaan myös 1.10.2006, 6 luvun 1 :n 1 momentin mukaan vapautensa menettäneelle saapunut tai häneltä peräisin oleva suljettu kirje tai muu postilähetys - - saadaan tarkastaa paitsi läpivalaisemalla myös avaamalla ilman mitään yksittäistapauksellisia harkintakriteereitä, vaikka perustuslakivaliokunnan (PeVL 21/2006 vp) ja lakivaliokunnan (LaVL 10/2006 vp) lausuntojen ja hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 14/2006 vp) mukaan sääntelyn oli tarkoitus olla johdonmukainen uuden tutkintavankeuslain vastaavan sääntelyn kanssa. Vangin kirjeen lukeminen Vangin kirjeen lukemisesta hallituksen esityksessä 263/2004 vp. ehdotettiin, että vangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan lukea, jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Edellä lainatussa perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 20/2005 vp.) ilmaisua "jos on tarpeen" ei pidetty asianmukaisena, vaan tässäkin toimenpiteen edellytyksenä tuli olla yksittäistapauksellinen ja toimenpiteen ankaruutta oikeasuhtaisestä vastaava perusteltu tarve. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten lakivaliokunta ehdotti (LaVM 10/2005 vp.) vankeuslain 12 luvun 2 :n 1 momentin muotoiltavaksi niin, että vangille saapuneen tai häneltä peräisin olevan kirjeen lukeminen on sallittua vain, jos se on yksittäistapauksessa perustellusta syystä tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
10 Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä vankeuslain 12 luvun 2 :n 1 momentti eroaa voimassa olevasta laista sikäli, että siinä ei edellytetä yksittäistapauksellista (yksittäiseen kirjeeseen liittyvää) harkintaa. Kirje tai muu viesti saataisiin lukea, jos se on tarpeen kyseisen vangin rikostaustaan, vankeusaikaiseen käyttäytymiseen tai postilähetyksen lähettäjään liittyvästä perustellusta syystä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Tältä osin kirjeen lukemisen kynnys on korkeampi kuin hallituksen esityksessä 263/2004 vp. (jos on tarpeen operustellusta syystä tarpeen). Lukemisen kynnys on kuitenkin matalampi kuin voimassa olevassa laissa, koska se ei edellytä yksittäistapauksellista perusteltua syytä, vaan voi tapahtua vangin rikostaustaan, käyttäytymiseen tai kirjeen lähettäjään liittyvästä yleisestä syystä. Kysymys on siten siitä, voivatko vankiin tai lähettäjään liittyvät syyt kuitenkin täyttää eduskunnassa aiemmin edellytetyn "yksittäistapauksellisen" harkinnan. Käytännössä lienee niin, että vain harvoin on tiedossa nimenomaan yksittäiseen konkreettiseen kirjeeseen liittyvä perusteltu syy kirjeen lukemiseen, vaan useimmiten yksittäistapauksellinen harkinta tosiasiassa liittyy juuri ehdotetussa säännöksessä tarkoitettuihin vankiin tai lähettäjään liittyviin seikkoihin. Toisaalta kaikkia vangin yhteyksiä ei kuitenkaan voida kontrolloida. Puhelujen kuuntelu (jota koskevia säännöksiä ei ehdoteta muutettavaksi) on harvinaista ja valvotussakaan tapaamisessa ei aina kyetä eikä edes pyritä kuuntelemaan yksittäisten vankien ja tapaajien välisiä keskusteluja. Lisäksi vanki voi pyytää tai kiristää vankitoverinsa välittämään viestejä. Tässä valossa voidaan kysyä, onko ehdotettu kirjesalaisuuden rajoittaminen perustuslain edellyttämällä tavalla välttämätöntä. Kun vankiin liittyvät syyt ovat luonteeltaan pitkäkestoisia, herää myös kysymys, voitaisiinko ehdotetun säännöksen nojalla tehdä määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva päätös vangin kirjeiden lukemisesta, mikä vangin kirjesalaisuuden kannalta olisi yksittäistapauksellista päätöstä ongelmallisempi. Ja pitäisikö vangilla siinä tapauksessa (ja muutoinkin) olla mahdollisuus saattaa päätös viime kädessä hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Jos ehdotettu säänteiymaili hyväksyttäisiin, tulisi lainkohdassa hyväksyä myös yksittäiseen kirjeeseen liittyvä perusteltu syy lukemisen perusteeksi. Ehdotettu säännös ei mahdollistaisi kirjeen lukemista, jos sen saajana on esimerkiksi hyväkäytöksinen sakkovanki, vaikka kyseisen kirjeen osalta olisi tiedossa perusteltu syy sen lukemiseen. Jos ehdotettu säänteiymaili hyväksyttäisiin kirjeen lukemiseen, vastaava säänteiymaili voitaisiin hyväksyä myös kirjeen avaamiseen (ehdotetun 12 luvun 1 :n 2 momentin sijasta), koska se merkitsee lievempää puuttumista kirjesalaisuuteen. Mielestäni eräs mahdollisuus olisi, että kirjeen lukemiseen nyt tarjottu säänteiymaili hyväksyttäisiinkin kirjeen avaamiseen, kun taas kirjeen lukemisen edellytykset pidettäisiin nykyisellään. Tällöin kirjeen avaaminen siis edellyttäisi eräänlaista yksittäistapauksellista harkintaa ja kirjesalaisuuden ytimeen puuttuvan lukemisen kynnys olisi korkeammalla. Tällöin sääntely olisi myös johdonmu- kainen puhelun kuuntelemista koskevan vankeuslain 12 luvun 7 :n 1 momentin kanssa, jota ei ole ehdotettu muutettavaksi. Mielestäni on vaikea nähdä, miten kirjeen lukemisen kynnyksen alentamiselle voi olla perustuslaissa edellytettyjä välttämättömiä syitä, kun puhelun kuuntelemisen edellytykset ovat ennallaan. Päätösvaltaa koskeva säännösehdotus (12 luvun 1 1 :n 1 momentti) on sikäli outo, että sen mukaan kirjeen tarkastamisesta ja avaamisesta ehdotetun 1 2 luvun 1 :n 1 momentin nojalla päättäisi kuka tahansa työjärjestyksessä määrätty tavallinen vartija, kun taas 2 momentin nojalla kirjeen avaamisesta päättäisi valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies, vaikka viimeksi mainituissa tapauksissa avaaminen ei edellytä minkäänlaista harkintaa. Mahdollisesti toteutettavien lainmuutosten yhteydessä tulisi pyrkiä huolehtimaan siitä, että myös muut säännökset olisivat johdonmukaisia uusien säännösten kanssa (esimerkiksi vankeuslain 1 2 luvun 8 :n säännökset kirjeenvaihdosta varmuusosastolla ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain säännökset kirjeenvaihdosta). Apulaisoikeusasiamies IL 22.1.2007 14/00/2006 ~ RIKOSSEURPRmUSUJROSTO Lakimies Marko Oresmaa HE 261/2006 vp
Eduskunta lakivaliokunta Asia: HE 261/2006 vp Pyydettynä lausuntona hallituksen esitykseen HE 261/2006 vp Rikosseuraamusvirasto toteaa seuraavaa: Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 2 :n perusteella vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Yksi merkittävä keino estää rangaistusaikana tehtäviä rikoksia erityisesti suljettujen vankiloiden osalta on vangille saapuvan kirjeen tai muun postilähetyksen avaaminen ja sen sisällön tarkastaminen sen varmistamiseksi, ettei lähetys sisällä sellaisia aineita tai esineitä, joita vangilla ei ole lupa pitää hallussaan. Voimassa olevan vankeuslain mukaan vangille saapunut kirje tai muu postilähetys saadaan avata, jos yksittäistapauksessa on perusteltua syytä epäillä sen sisältävän kiellettyjä aineita tai esineitä. Kirjeen avaaminen edellyttää siten tapauskohtaista harkintaa ja perusteita ja vankeinhoitoesimiehen tekemää päätöstä erikseen jokaisen kirjeen osalta. Vangeille saapuvista kirjeistä avataan nykyään 10-15 %, kun ne ennen 1.10.2006 avattiin ja tarkastettiin kaikki. Yksittäiseen entiseen keskusvankilan kokoluokkaan kuuluvaan vankilaan saapuu tai sieltä lähtee n. 3500-5400 kirjettä kuukaudessa. Kirjeiden tarkastaminen voi tapahtua joko läpivalaisu- ja haistajalaitteilla tai koulutettujen koirien avulla. Teknisten välineiden luotettavuuteen liittyy kuitenkin ongelmia, koska esimerkiksi läpivalaisulaitteilla havaitaan ainoastaan kokonaiset pillerit, mutta niitä ei havaita, jos ne on jauhettu. Lisäksi koulutettujen koirien osalta on huomioitava se, että ne eivät tunnista kaikkia kiellettyjä aineita. Lisäksi koiran tehokas työaika on lyhyt verrattuna vankilaan saapuvaan postimäärään. Tällä hetkellä vankilat eivät pysty aikaisempaan tapaan kontrolloimaan sitä, ettei laitokseen saavu postitse kiellettyjä aineita, koska vankiloilla ei ole riittäviä välineitä tai keinoja postilähetysten sisällön kontrollointiin. Tämän on epäilty lisäävän huumausaineiden tarjontaa vankilassa ja siitä seuraavaa lisääntyvää turvallisuusriskiä sekä henkilökunnalle että vangeille. V:\LaV\Asiantuntijalausunnotlausunnot_06\HE_261-06\HE261-06_Rikosseuraamusvirasto.doc Käyntiosoite Postiosoite Albertinkatu 25 PL 319 00180 HELSINKI 00181 HELSINKI Puhelin Telekopio 010 36 88500 010 36 88446 Sähköpostiosoite kirjaamo.rise@om.fi 2(2) Edellä mainituilla perusteilla vankeuskin ja tutkintavankeuskin 1 :n muuttaminen esitetyllä tavalla parantaisi merkittävästi mahdollisuutta estää rikosten tekemistä vankeusaikana, koska riittävän kattavalla valvonnalla kyetään paremmin estämään sellaisten aineiden ja esineiden pääsy vankilaan, jotka osaltaan vaarantavat sekä henkilökunnan että vankien turvallisuuden vankiloissa. Kirjeiden lukemisen osalta voimassa olevan pykälän muotoilu asettaa liian korkean kynnyksen kirjeen lukemiselle ottaen huomioon vankeuskin! luvun 2 :ssä mainitun tavoitteen estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Kirjeen lukemiseen liittyvä yksittäistapauksellinen harkinta liittyy nimenomaan yksittäiseen kirjeeseen. Käytännössä on mahdotonta tietää, missä yksittäisessä kirjeessä suunnitellaan rikosta tai rikollista toimintaa johdetaan. Sen sijaan vankeinhoitoviranomaisilla on varsin selkeä käsitys niistä henkilöistä, jotka rikollista toimintaa vankeusaikana johtavat. Jotta rikollisen toiminnan johtamiseen kirjeenvaihdon välityksellä voitaisiin edes jollakin tavoin puuttua, lukemisen edellytykset tulisi olla sidottu henkilöön liittyvään harkintaan eikä pelkästään yksittäiseen kirjeeseen. Tämän vuoksi Rikosseuraamusvirasto pitää tarpeellisena, että vankeuskin 12 luvun 2 :n ja 8 :n ja tutkintavankeuskin 8 luvun 2 :n termi "yksittäistapauksessa" poistetaan tai lakimuutoksen
perusteluissa yksiselitteisesti todetaan, että yksittäistapaus viittaa nimenomaan yksittäiseen vankiin eikä yksittäiseen kirjeeseen. Marko Oresmaa Lakimies
Vankeinhoitolaitos Fangvärdsväsendet Puheenvuoro Eduskunta Lakivaliokunta 22.1.2007 sivu i (i) HE 261/2006 vp HE 216/2006 vp, vankien kirjeenvaihto Riihimäen vankilaan on sijoitettu Etelä-Suomen alueelta kotoisin olevat pitkäaikaisvangit, sekä Lahden alueella asuvat Rogues Gallery (RG) -nimiseen järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvat vangit. Riihimäen vankilaan on sijoitettu myös Natural Bom Killers (NBK) ja Bats ryhmiin kuuluvia vankeja. Koko vankimäärästä n. 10 prosenttia kuuluu järjestäytyneisiin rikollisryhmiin tai toimii lähellä näitä ryhmiä. Pääsääntöisesti ryhmiin kuuluvat haluavat käyttää vaikutusvaltaansa muihin vankeihin jatkaakseen tai johtaakseen rikollista toimintaa vankiloista. Käytökseltään nämä vangit ovat usein asiallisia, eikä heillä ole ns. kurinpitomerkintöjä. Rikollisen toiminnan estämiseksi, vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja muille vangeille turvallisen vankeusrangaistuksen takaamiseksi on viestinnän valvonta erittäin tärkeää. Nykymuotoinen vankeuslaki avaa väylän huumausaineiden ja luvattomien tavaroiden välittämiseksi vankilaan ja rikollisen toiminnan johtamiseen vankiloista. Esitän tapauksia viime kuukausina esiin tulleista ongelmista. Esimerkkeinä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun kirjeet uhreille ja uhrien omaisille, huumausainekirjeitä, uhka vankilan henkilökunnalle, "torpeedokirje", rikoksenteko-ohjeet, "tukihakemus NBK:lle'7tunnustuskirje rikoksesta. Lisäksi on raportoitu kiertokirjeistä, eli lähetykset kierrätetään "kilttien vankien" kautta, eli sellaisen vankien, joita ei todennäköisesti tarkkailla. Esimerkkeinä olevat kirjeet ovat löytyneet siitä muutaman prosentin otoksesta, jotka nykylain mukaan on voitu tarkastaa. Hallituksen esityksen muotoisena laki mahdollistaa paremmin valvonnan ja rikollisen toiminnan estämisen. Vankilan henkilökunnan suullisten kommenttien mukaan esitys on sellainen, että "sen kanssa voidaan elää". Olen henkilökunnan kanssa samaa mieltä, mutta haluan tuoda esiin lisäksi muutaman seikan: Varmuusosastoa koskevat 12 luvun 8 kriteerit tekevät kirjeiden lukemisen vaikeammaksi kuin muutoksen jälkeen lukemisen tavallisilla osastoilla. Tältä osin varmuusosastojen osalta kriteereitä tulisi arvioida uudelleen. Kirjeisiin liittyvät lisäykset tulisi tehdä myös 12 luvun 7 ja 8 puhelun kuuntelemiseen ja tallentamiseen. Perustelen asiaa sillä, että lukeminen ja kuunteleminen puuttuvat viestin suojaan samalla tasolla, jolloin myös puuttumisen edellytysten tulisi olla samalla tasolla. Lisäksi esitän muutoksia pykälissä oleviin käytännön ongelmiin: Tallentaminen sen jälkeen, kun kuunneltaessa on jo jotain käynyt ilmi, on tekninen mahdottomuus. Se, että kuuntelija pystyisi analysoimaan keskustelusta rikoksen tunnusmerkistön tai rangaistusasteikon, ei ole realistinen vaatimus. Kuunteleminen ja lukeminen edellyttävät virkamieheltä syvää viestijöiden, organisaatioiden, yhdyshenkilöiden ja uhreihin tuntemusta. Esimerkkinä viesti "Käy Matti tapaamassa Maijaa", jos virkamies ei tiedä keitä henkilöt ovat, ei viestin sisältö avaudu. Pasi Oksa Vankilanjohtaja Riihimäen vankila Riihimäen vankila Sammalisto Postiosoite: PL100 11311 Riihimäki Puh. 010 3681 200 faksi 010 3681 276 Riihimäki fängelse Sammalisto Postadress: PL 100 11311 Riihimäki Tel. 010 3681 200 telefax 010 3681.276
Eduskunnan lakivaliokunta Asia: Hallituksen esitys HE 261/2006 laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta. Vankilavirkailijain Liitto pitää esitettyä muutosta tarpeellisena mm. perustelutekstissä esiintuotujen seikkojen johdosta. Katsomme, että päätöksen kirjeen avaamisesta voisi tehdä kaikissa tapauksissa työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Tämä nopeuttaisi asiaa sekä poistaisi rutiininomaisesta avaamisesta turhaa toimivallan porrastusta. Myös ko. henkilöt toimivat asiassa virkavastuulla kuten esimiehetkin. Helsinki 23.1.2007 Jari Tuomela puheenjohtaja/pääluottamusmies Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y. Puhelin 09-2522 3400 Postiosoite Vihemiemenkatu 5 00530 Helsinki Telefax 09-2522 3411
Prof... : Pekka Koskinen Porthania 23.1.2007 Asia: HE 261/2006 vp (vankien kirjeenvaihtoa koskevat säännökset) L a k i v a 1 i o k un nai le Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia vankeus-lain 12 ; luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun säännöksiin, jotka:koskevat vankien kirjeenvaihtoa. Uusilla säännöksillä laajennettaisiin viranomaisten toimivaltuuksia. HE:stä pyydettynä lausuntona esitän kunnioittavasti seuraavaa.. 1. Vankeutta ja tutkintavankeutta koskeva;, pitkään ja huolellisesti valmisteltu uudistuspaketti tuli voimaan 1. lokakuuta 2006. Tämän vankeutta koskevan kokonaisuudistuksen lähtökohtana oli "säätää vankien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä vankien perusoikeuksien rajoituksista täsmällisesti lain tasolla perustuslain asettamien vaatimusten ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden mukaisesti" (HE 263/2004 vp, s. l/i). Osana uudistusta oli vankien kirjeenvaihtoa koskevien säännösten uudistus. Ennen 1.10.2006 voimassa olleen lain mukaan (RTL 2:9) vangilta peräisin olevat ja vangille saapuneet posti- ja muut lähetykset oli lupa tarkastaa. Kirjeitä ei saanut lukea, ellei se ollut tarpeen rikosten estämiseksi tai ellei ollut erityistä syytä epäillä kirjeenvaihto-oikeutta väärinkäytettävän. Asetustasoisen säännöksen mukaan (VankeinhoitoA 47 ) kirjeen tai muun lähetyksen sai pidättää, jos oli perusteltua syytä epäillä, että; se aiheuttaa häiriötä rangaistuslaitoksen järjestykselle tai edistää rikoksen tekemistä tai että kirjeenvaihto-oikeutta muuten väärinkäytetään. 2. Vankeutta koskevan kokonaisuudistuksen valmistelussa pyrittiin, kuten edellä oli puhe, ottamaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista johtuvat velvoitteet. Perusoikeustasolla kirjeenvaihtoa koskee PL 10 :ssä säädetty yksityiselämän suoja. Säännöksen 2 mom:n mukaan "(k)irjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton". Kuitenkin 2 montun mukaan "(l)ailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen... vapaudenmenetyksen aikana". Vankeusuudistukseen sisältyi vankeuslaki ja tutkintavankeuslaki. Kumpaankin otettiin kirjeenvaihtoa koskevia säännöksiä. Asetelma on molemmissa laeissa pääosin sama, joten seuraavassa keskityn vankeuslakiin. Sen osalta sanottu pätee enimmäkseen sellaisenaan myös tutkintavankeuslain puolella.
Vankeusiaissa nyt tarkastelun kohteena olevat säännökset ovat lain IV osassa (Vangin yhteydet vankilan ulkopuolelle), siellä luvussa 12 (Kirjeenvaihto ja puhelut) ja tarkemmin ottaen sen pykälissä "Kirjeenvaihto ja kirjeiden tarkastaminen" (1 ) sekä "Kirjeen lukeminen ja jäljennöksen ottaminen" (2 ). Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös 5 (Kirjeen tai postilähetyksen pidättäminen), mutta siihen ei nyt ehdoteta muutoksia. 3. Vankeusuudistusta valmisteli vankeusrangaistuskomitea, jonka mietintö valmistui kesällä 2001 (Kom. 2001:6). Vankeuslakia ja tutkintavankeuslakia koskeva HE 263/2004 vp perustui keskeisiltä osin komitean valmistelutyön varaan. HE:n kirjeenvaihtoa koskevissa säännöksissä - ja osin muuallakin - oli kuitenkin tiukennuksia ankarampaan suuntaan suhteessa komitean ehdotuksiin. Omassa lausunnossaan perustuslakivaliokunta esitti osin kritiikkiä HE:tä kohtaan ja edellytti kirjeenvaihtoa koskevissa säännöksissä asetettujen kynnysten rakentamista niin, että "kunkin toimenpiteen edellytyksenä on yksittäistapauksellinen ja toimenpiteen ankaruutta oikeasuhtaisesti vastaava perusteltu tarve" (PeVL 20/2005 vp). Tämän mukaisesti lakivaliokunta ehdotti HE:ssä olleiden säännösten tarkistamista siihen muotoon, jonka ne sitten saivat 1.10.2006 voimaan tulleessa laissa. 4. Uusia säännöksiä hyväksyttäessä ilmeisesti oletettiin, ettei niiden soveltaminen käytännössä aiheuttaisi ylivoimaisia vaikeuksia. Uskottiin muun muassa sellaisiin teknisiin järjestelyihin, joiden avulla laissa edellytetty menettely olisi toteutettavissa. Nyt esillä olevassa HE:ssä annetaan kovin toisenlainen kuva. Käytännön vaikeuksia luonnehditaan hyvinkin vakaviksi. Ulkopuolisen on vaikea luotettavasti arvioida näitä käytännön ongelmia. Joitain kysymyksiä herättää esimerkiksi se perustelujen tieto (s. 4/1), jonka mukaan "(a)vattujen kirjeiden määrä on vankeuslainsäädännön voimaantulon jälkeen vaihdellut eri vankiloissa muutamasta prosentista lähes puoleen kaikista kirjeistä". Onko tässä kysymys todellisista eroista eri laitosten olosuhteissa, vai ainakin osaksi myös erilaisista asenteista uusien säännösten soveltamiseen? 5. Nyt nopeasti valmistellussa ja eduskuntaan tuodussa HE:ssä viranomaisvaltuuksia vankien kirjeenvaihtoon liittyvissä kysymyksissä ehdotetaan merkittävästi lisättäväksi. Jos eduskunnassa viimeksi tiukennettiin tarkastusedellytyksiä vankeuslain HE:een verrattuna, nyt ehdotetaan tuota HE:täkin väljempiä valtuuksia. Kun viimeksi eduskuntakäsittelyssä tärkeä merkitys oli perustuslakivaliokunnan kannanotoilla, ymmärrän, että tämän esityksen käsittelyyn liittyy hankalia kysymyksiä valtiosääntöoikeuden ja perustuslakivaliokunnan roolin kannalta. Niihin en katso asiakseni enemmälti puuttua. Sen sijaan koetan lopuksi arvioida, onko nyt esillä oleva HE sellaisenaan hyväksyttävissä, tai olisiko löydettävissä jonkinlainen kompromissiratkaisu, joka tyydyttävällä tavalla ottaisi huomioon tässä asiassa vaikuttavat erisuuntaiset näkökohdat. 6. Kirjeen lukeminen on luottamuksellisen viestin suojan kannalta pitkälle menevä toimenpide. Ehdotetussa vankeuslain 12 luvun 2 :ssä ne tavoitteet, joihin lukemisella pyritään, ovat ennallaan. Sen sijaan peruste on muotoiltu uudestaan. Nykyisen "yksittäistapauksessa perustellusta syystä" -muotoilun sijasta edellytettäisiin, että lukeminen "on tarpeen kyseisen vangin rikostaustaan, vankeusaikaiseen käyttäytymiseen tai
postilähetyksen lähettäjään liittyvästä perustellusta syystä". Pidän uutta muotoilua hyväksyttävänä, perusteluissa "vankiin liittyvälle perustellulle syylle" annettua kuvausta ehkä turhan kapeanakin (s. 7/1). Lukemiseen verrattuna kirjeen ja vastaavan tarkastaminen ja avaaminenkin sitä lukematta on vähemmän tuntuva puuttuminen luottamuksellisen viestin suojaan. Ehdotetun vankeuslain 12 luvun 1 :n säännökseen voi kuitenkin kohdistaa kysymyksiä. Ihan lakiteknisesti ongelmallista on, että ehdotetussa 2 momentissa
esitetään ikäänkuin poikkeustapauksena se tilanne, joka käytännössä kuitenkin on pääsääntö, eli suljetussa vankilassa olevaa vankia koskeva sääntely. 1 Tämän 2 momentin mukaan suljetussa vankilassa olevalle vangille saapuneen kirjeen tai muun postilähetyksen avaamista ja sisällön tarkastamista sitä lukematta ei olisi kytketty mihinkään edellytyksiin. Tässä mennään toiseen äärimmäisyyteen, verrattuna nykyisen lain edellyttämään "yksittäistapauksessa perusteltuun syyhyn epäillä". Näissäkin tapauksissa olisi mielestäni perusteltua asettaa jokin kynnys, ja silloin varmaan säännöksen rakennekin olisi palautettavissa asianmukaiseksi, niin että asiallisesti ottaen pääsääntöä ei esitettäisi ikäänkuin poikkeussääntönä. 7. Nyt esillä olevassa asiassakin kysymys on olennaisesti myös vankeinhoidon resursseista. Vankeuspaketin mukana hyväksyttyjen uusien säännösten soveltaminen on ollut perustelujen mukaan vaikeaa niiden sitomien henkilöresurssien takia. Tässäkin ollaan siis tilanteessa, jossa asiallisesti ottaen kavennuksia perusoikeuksien kunnioittamisessa perustellaan voimavarojen puutteella. Vankeinhoidon koko kenttää ajatellen tämä ei ehkä ole suurin kipupiste. Silti tämäkin HE antaa aiheen palata kysymykseen vankeinhoidon voimavaroista. Vankeinhoito kuuluu julkisen vallan tehtävien ydinalueeseen, ja sille on välttämättä taattava riittävät voimavarat. Koko tärkeä vankeuspaketti uhkaa valua tyhjiin, jos tässä ei onnistuta. Helsingissä 23. tammikuuta 2007 V Pekka Koskinen
Vankeinhoitolaitos sivu 1 (2) Fängvärdsväsendet Rikosseuraamusvirasto 15 11.2006 HE 261/2006 vp lisäselvitys YLEINEN SELVITYS KIRJEIDEN TARKASTAMISESTA Totean vankien postilähetysten tarkastamisen osalta seuraavaa: uuden vankeuslain (ja tutkintavankeuslain) tuomat ongelmat voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1) tulevan postin osalta käteisen rahan sekä luvattomien aineiden ia esineiden kulkeutuminen vankilaan, merkittävimpinä huumausaineet; 2) lähtevän ja tulevan postin osalta rikollisen toiminnan jatkaminen kirjeitse. On aivan selvää, että tilanne vankiloissa on näiltä osin heikentynyt merkittävästi 1.10.2006 lähtien eikä nähdäkseni ilman lakimuutosta sitä voida juurikaan parantaa. Esitän tässä muistiossa lyhyesti ne keskeisimmät ongelmat, joita asiasta on seurannut. Rahan sekä luvattomien aineiden ia esineiden kulkeutuminen vankilaan L Käteinen raha Suljetuissa laitoksissa vangeilla ei saa olla hallussaan käteistä rahaa. Syy tähän on se, että rahan hallussapitomahdollisuus lisää vankilan sisäistä rikollisuutta: vangit kiristävät heikompiaah, ryöstävät ja pahoinpitelevät toisiaan ja velkaantuvat toisilleen. Uuden vankeuslain voimaantultua rahan tuloa vankiosastoille ei ole enää pystytty estämään. Turun vankilassa on avattu lokakuussa 2006 n. 10-15 % vangeille saapuvista postilähetyksistä. Niistä löydettiin rahaa yhteensä n. 4000 euroa. Vankiosastoilta löydettiin rahaa samana aikana n. 1000 euroa. Aikaisemmin rahaa on tullut kirjeissä kuukausittain hyvin tasaisesti n. 8000 euroa, joten oletettavasti vankien haltuun on lokakuussa jäänyt n. 3000 euroa. Vuositasolla tämä tarkoittaisi Turun vankilassa sitä, että vangeilla olisi käteistä rahaa hallussaan 36 000 euroa. Koekäytössä olleella läpivalaisulaitteella ei rahaa eikä juuri muutakaan lähetyksistä löydetty, joten emme ole sitä ottaneet käyttöön. 2. Huumausaineet Huumausaineita yritetään jatkuvasti toimittaa vangeille postilähetyksissä. Yleensä huumausaine on imeytetty paperiin tai muuten piilotettu lähetykseen. Asiaan perehtynyt henkilökuntamme pystyy silmämääräisesti arvioimaan postilähetyksen avaamisen ja tarkastamisen yhteydessä, milloin tällaista on syytä epäillä. Lokakuun aikana löysimme postin joukosta yhteensä 11 epäiltyä huumausainelähetystä. Turun vankila Kakolanmäki, 20100 Turku Postiosoite: PL 50, 20251 Turku Abofängelse Kakolabacken, 20100 Abo Postadress: PB 50, 20251 Abo Puh. 010 3684500 faksi 0103684860 Tel. 010 3684500 telefax 010 3684860 Vankeinhoitolaitos Fangvärdsväsendet Sivu 2(2) Vankeuslain rajoitusten vuoksi joudumme toimittamaan päivittäin jopa sata avaamatonta postilähetystä vangeille. Näiden lähetysten osalta emme pysty uskottavasti selvittämään, onko niissä huumausaineita. Jos varovastikin arvioitaisiin edes muutamassa prosentissa lähetyksistä olevan huumeita, pelkästään Turun vankilan vangeille kulkeutuisi vuositasolla yli tuhat huumekirjettä.