Kantaverkon kansallinen 10-vuotissuunnitelma Suunnitelmassa esitetyt tiedot perustuvat tilanteeseen ja julkisiin markkinatietoihin (www.nordpoolspot.com). Kantaverkon kansallinen 10-vuotissuunnitelma ei ole sitova.
2 Fingridin 10 vuoden verkkosuunnitelman aiheet Käyttövarmuus Suunnitteluprosessi ja toimintaympäristön muutokset Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi: Siirrämme luotettavasti sähköä Edistämme aktiivisesti sähkömarkkinoita Kehitämme pitkäjänteisesti kantaverkkoa Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Ikääntymisen hallinta Uuden tuotannon verkkoon liittäminen
3 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelman taustat Verkon kehittämisprosessi Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden näkymät
4 Kansainvälisen verkkosuunnitteluyhteistyön kehittyminen 2000-luvulla Pohjoismainen Nordel-yhteistyö synnytti kolme yhteistä verkkosuunnitelmaa vuosina 2002, 2004 ja 2008. Markkinoiden integroituessa Baltian maihin, oli myös verkkosuunnittelualuetta laajennettava. Itämeren alueen ensimmäinen yhteinen verkkosuunnitelma julkaistiin vuonna 2009. Vuonna 2009 aloitti toimintansa ENTSO-E (European Network of Transmission System Operators - Electricity), jonka puitteissa Itämeren alueen verkkosuunnitteluun tulivat mukaan myös Puola ja Saksa. ENTSO-E:n kautta koordinoidaan koko Euroopan kattavaa verkkosuunnittelua ja sen sääntöjä. P T N RI o I E S U K F R N BL E L U N O D K C H D E S E C A Z U S I I T P L F I E SL LV T T S K H R C U O r B R M B o A S F E Y G AR L G O M R C Y
5 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E julkaisee joka toinen vuosi yhteisön laajuisen kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman. Ensimmäinen suunnitelma julkaistiin keväällä 2010 ja toinen 2012. 2. Alueellinen taso Siirtoverkonhaltijat julkaisevat joka toinen vuosi kymmenvuotisen alueellisen verkon kehittämissuunnitelman. Suomi on osa Itämeren suunnittelualuetta. 3. Kansallinen taso Siirtoverkonhaltija toimittaa sääntelyviranomaiselle joka toinen vuosi kymmenvuotisen kansallisen verkon kehittämissuunnitelman. Suunnitelmien on oltava keskenään yhteneviä
Suunnitelmien koordinointi ja seuranta Kansallinen suunnitelma syksyllä Eurooppalainen suunnitelma keväällä 6 Alueellinen suunnitelma keväällä 1. Kantaverkko-organisaatiot: Entso-E:n kautta tarkistetaan alueellisten ja eurooppalaisten suunnitelmien yhteensopivuus. 2. Sääntelyviranomaiset: Sääntelyviranomaiset varmistavat, että kansalliset suunnitelmat ovat yhteneviä eurooppalaisen ja alueellisen suunnitelman kanssa ja että velvoitteet täytetään. Eurooppalainen sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER seuraa ENTSO-E:n tehtävien suorittamista ja raportoi asiasta komissiolle.
7 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelman taustat Verkon kehittämisprosessi Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden näkymät
8 Toimintaympäristön muutoksia Viime vuosina Estlink tasasähköyhteys avasi yhteyden Baltian sähkömarkkinoille. Estlinkin kapasiteetti vapautui Nordpool Spotille. Fenno-Skan 2 otettiin käyttöön. Ruotsin tasasähköyhteyksien kokonaiskäyttöaste ollut noin 80%. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä useita tehtaita on suljettu. Taantuma on vähentänyt teollisuustuotantoa. Rahoitusmarkkinat ovat muuttuneet epävakaiksi. Eduskunta teki periaatepäätöksen kahdesta uudesta ydinvoimalaitoksesta. Markkinamuutokset ovat johtaneet venäläisen sähkön kilpailukyvyn heikentymiseen Itämeren alueella, minkä vuoksi tuonti Venäjältä on vähentynyt oleellisesti. Kansainvälinen kilpailu osaavista urakoitsijoista on kiihtynyt. Rakentamishankkeiden määrä on suuri paitsi Suomessa myös muualla Euroopassa. Tulevina vuosina Eurooppalainen ja Itämeren alueen sähkömarkkina kehittyy. EU-Venäjä sähkömarkkinaintegraatio etenee. Suomen sähköntuotannon omavaraisuusaste kasvaa. Olkiluoto 3 ilmoitettu otettavaksi käyttöön 2016. Hiili ja öljy pyritään korvaamaan uusiutuvilla/hiilineutraaleilla energiamuodoilla. Tavoitteena on rakentaa 2500 MW, 6 TWh tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Kaivosteollisuus on kasvamassa. Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat epäselvät. Alalla etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yksityis- ja palvelusektorin sähkönkäyttö kasvaa, mutta toisaalta energiatehokkuus kehittyy. Sähkönkäytön kehittymisessä on suuria alueellisia eroja. Tietotekniikka ja tietoliikenne tulee olemaan yhä keskeisemmässä roolissa energiateollisuudessa. Tietoturvaan on panostettava.
9 Pitkän aikavälin näkymät Verkko Smart grid -teknologiaa on jo hyödynnetty sarjakondensaattorit SVC DC tekniikka tehokkaat ICT ratkaisut voimalaitosten lisästabiloinnit. Tulevaisuudessa erikoisjohtimet uudet energiavarastot pohjoismaisen tason säädöt ja suojaukset. Tuotanto ja kulutus Säätävä tuotanto vähenee suuret ydinvoimalaitosyksiköt tuulivoima pienimuotoinen bio- ja aurinkovoimantuotanto. Ohjattavat kuormat Lämpöpumput pieni energia, suuri huipputeho Sähköautot älykäs lataus ja akut verkon energiavarastona Palvelinkeskukset. Vaihtosähkö- ja avojohdot ovat edelleen tulevina vuosikymmeninä teknistaloudellisesti tehokkain tapa siirtää sähköä.
10 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelma Kantaverkon perusratkaisut Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Alueellisen siirtokyvyn lisääminen Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Reservivoimalaitokset Ikääntymisen hallinta
11 Fingridin verkon kehittämisen strategia Kantaverkon kehittämisen ja kunnonhallinnan periaatteet dokumentti ohjaa Fingridin toimintaa http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/voimajohtoliitteet/siirtokapasiteetin_varmistaminen.pdf Luodaan edellytykset Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumiselle Investointiohjelmassa on varauduttu 2500 MW tuulivoiman sekä kahden uuden ydinvoimalaitoksen verkkoon liittämiseen seuraavan vuosikymmenen aikana. Keskeisinä tavoitteina on varmistaa, että Fingridin verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla. Sähkön siirrossa on korkea käyttövarmuustaso. Siirtokapasiteetti on riittävä asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin. Ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon. Verkon investointitoiminta ja kunnonhallinta ovat kustannustehokasta. Nämä tavoitteet toimivat lähtökohtina Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelmalle.
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Keminmaa - Pyhänselkä Keski-Suomi - Oulujoki yhteyden vahvistaminen Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut varavoimalaitos Keminmaa Pyhänselkä Hirvisuo Tuovila 2012-2022 suunnitelma: 400 kv voimajohtoja noin 1500 km, 110 kv johtoja noin 1000 km YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen Kristinestad Ulvila Seinäjoki Huutokoski Lieto Forssa Hikiä Yllikkälä
MEUR 13 Fingridin verkkoinvestoinnit 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Estlink Reservivoimalaitokset Kolmas yhdysjohto Fenno-Skan 2 Kotimaan verkko Ajoitus riippuu tuuli- ja ydinvoimahankkeiden toteutumisesta Kustannukset esitetty vuoden 2012 tasossa ilman inflaatiokorjausta
14 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelma Kantaverkon perusratkaisut Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Alueellisen siirtokyvyn lisääminen Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Reservivoimalaitokset Ikääntymisen hallinta
15 Pohjoismaisista markkinoista kohti Itämeren alueen markkinoita F Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool Spot avasi Liettuan tarjousalueen 18.6.2012. Venäjä-EU rajakaupalla on merkittävä vaikutus Itämeren alueen kehittymiseen. Suomella on vahvat rajasiirtoyhteydet, joita kehitetään edelleen siirtorajoitusten pienentämiseksi. SE2 29,9 SE3 30,6 SE4 33,10 SE1 29,8 FI 35,3 EE 38,8 LT 47,8 Elspot hintojen keskiarvo tarjousalueittain 1.1.2012 2.10.2012
16 Aiemmat verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteetin kasvattamiseksi ja hyödyntämiseksi 1 Ruotsin yhdysjohtojen sarjakompensointi 1997 2 Fenno-Skan tasasähköyhteyden 1998 tehonnosto 3 P1 sarjakompensointi 2001 4 Alajärven kytkinlaitoksen täydennys 2003 5 Ruotsin yhdysjohtojen tehonnosto 2004 6 Pikkaralan uusiminen 2004 7 P1 sarjakompensointiasteen nosto 2007 8 Kangasalan SVC-laitos 2008 9 Keminmaa Pyhänselkä 400 kv yhteys ja 2009 Petäjäskosken kytkinlaitoksen uusiminen 10 Pohjoisen siirtoyhteyksien 2009 sarjakompensointi 11 Fenno-Skan 2 2011 2 11 1 5 8 4 9 10 6 3 7
Vienti Tuonti Suomesta [MW] Suomeen 17 Rajasiirtokapasiteetin suunniteltu kehittäminen Fingrid kehittää rajasiirtokapasiteettia markkina-alueen kansantaloudellisista näkökohdista. 6000 4000 2000 0 tuontikapasiteetti: 2006-2022: +43 %, 2010-2022: +19 % vientikapasiteetti: 2006-2022: +133 %, 2010-2022: +53 % -2000-4000 -6000
18 Suunnitellut verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteetin kasvattamiseksi Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen tulevina vuosina: Suomi Ruotsi 1. Kraftnät Åland on toteuttamassa yhteyttä Ahvenanmaalta Suomeen. Yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä rajasiirtokapasiteettia enimmillään 80 MW, toteutus 2015 2. Kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys 2021 Suomi Viro 3. Estlink 2 vuonna 2014 Suomi Venäjä 4. Kahdensuuntainen tehonsiirto, suunniteltu toteutus vuoden 2014 aikana 1 2 3 4
Vienti Tuonti Suomesta [MW] Suomeen 19 Rajasiirtokapasiteetin suunniteltu kehittäminen Suomi - Ruotsi Fenno-Skan 2 merikaapeliyhteys valmistui vuonna 2011 Markkinoiden käyttöön tuli 800 MW siirtokapasiteettia. Ahvenanmaan merikaapeliyhteys lisää siirtokapasiteettia enimmillään 80 MW vuodesta 2015 alkaen Vaihtosähköyhteyksien siirtokapasiteetti Tuontikapasiteetti laskee 300 MW Olkiluoto 3 käyttöönoton jälkeen, koska järjestelmän suurin laitosyksikkökoko kasvaa. Kolmannen Ruotsin vaihtosähköyhteyden valmistuessa vienti- ja tuontikapasiteetin arvioidaan kasvavan 500 MW. Sisäiset vahvistukset Rajakapasiteetin hyödyntämiseksi Fingrid on tehnyt ja tulee tekemään useita investointeja sisäisten pullonkaulojen välttämiseksi. 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 Ruotsin vaihtosähköyhteydet Fenno-Skan ÅL Link
Vienti Tuonti Suomesta [MW] Suomeen 20 Rajasiirtokapasiteetin suunniteltu kehittäminen Suomi - Viro Estlink 1 otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa 350 MW siirtokapasiteetti avautui markkinoille kokonaisuudessaan vuonna 2010. Estlink 2 otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa 650 MW siirtokapasiteetti tulee olemaan kokonaisuudessaan markkinoiden käytössä. 1500 1000 500 0-500 -1000-1500
Vienti Tuonti Suomesta [MW] Suomeen 21 Rajasiirtokapasiteetin suunniteltu kehittäminen Suomi - Venäjä 1600 Kaupallinen tuontikapasiteetti Viipurista säilyy ennallaan, 100-1300 MW. Vientikapasiteetti Venäjälle Sähkön vientimahdollisuus edellyttää muutoksia kaupankäyntiin liittyviin menettelyihin. Kaupallinen vientikapasiteetti, jos se saadaan käyttöön, on 100 350 MW. Vientimahdollisuus on suunniteltu toteutuvaksi vuoden 2014 aikana. 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600
22 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelma Kantaverkon perusratkaisut Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Alueellisen siirtokyvyn lisääminen Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Reservivoimalaitokset Ikääntymisen hallinta
23 Alueellisen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan jatkuvalla suunnittelulla Alueellisen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan aluesuunnitelmilla, jotka päivitetään 3-5 vuoden välein. Suunnitelmissa huomioidaan myös suurjännitteiset jakeluverkot ja niiden kehittämistarpeet. Suunnittelu tehdään yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ennusteet sähkön kulutuksen ja tuotannon kehittymisestä saadaan suunnittelualueen verkkoyhtiöiltä, teollisuudelta ja tuottajilta. Verkon käyttövarmuus pidetään nykyisellä hyvällä tasolla - Kantaverkko mitoitetaan N-1 kriteerin mukaisesti
24 UTSJOKI Verkon aluesuunnitelmat IVALO Suunnittelualueet 1. Lappi 2. Meri-Lappi 3. Oulun seutu 4. Kainuu 5. Pohjanmaa 6. Savo-Karjala 7. Keski-Suomi 8. Etelä-Pohjanmaa 9. Porin ja Rauman seutu 10. Häme 11. Varsinais-Suomi 12. Kymenlaakso 13. Pääkaupunkiseutu KRISTIINA TUOVILA 8. MERI-PORI OLKILUOTO RAUMA 9. VENTUSNEVA ULVILA 5. KALAJOKI 2. VAJUKOSKI KOKKOSNIVA VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI PIRTTIKOSKI OSSAUSKOSKI TAIVALKOSKI KEMINMAA 3. SEINÄJOKI PETÄJÄVESI JÄMSÄ TOIVILA KANGASALA LEVÄSUO PIKKARALA PYHÄKOSKI ALAJÄRVI 1. PYHÄNSELKÄ UTANEN SEITENOIKEA NUOJUA VUOLIJOKI UUSNIVALA 7. ALAPITKÄ VIHTAVUORI VARKAUS HUUTOKOSKI JUVA MIKKELI 10. 12. 6. 4. LIEKSA UIMAHARJU KONTIOLAHTI PUHOS IMATRA FORSSA YLLIKKÄLÄ LIETO 11. VIRKKALA HIKIÄ HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ANTTILA LÄNSISALMI TAMMISTO ESPOO INKOO 13. KORIA LOVIISA 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko
25 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelma Kantaverkon perusratkaisut Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Alueellisen siirtokyvyn lisääminen Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Reservivoimalaitokset Ikääntymisen hallinta
26 Uusiutuvan tuotannon verkkoon liittäminen Tuulivoimalla tulee olemaan merkittävä rooli Suomen sähköntuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Fingrid on varautunut liittämään 2500 MW tuulivoimaa kantaverkkoon. Joulukuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 163 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 288 MW. Fingrid tekee tiivistä keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä tuulivoimatoimijoiden kanssa. Satoja hankkeita on vireillä, yhteisteholtaan yli 20 000 MW. Fingrid tukee osaltaan kuntia ja maakuntia tuulivoiman edellyttämässä kaavoitustyössä. Julkisia tuulivoimahankkeita
27 Uusien ydinvoimalaitosten liittäminen kantaverkkoon Fingrid on varautunut liittämään verkkoon periaatepäätöksen mukaiset kaksi ydinvoimalaitosta Olkiluodon neljännen voimalaitosyksikön verkkoon liittämisen edellyttämien voimajohtojen YVA-selostus valmistuu 2012. Pyhäjoen voimajohtojen reittiselvitykset ovat meneillään. 400 kv voimajohdot Muut suunnitellut /rakenteilla olevat 400 kv voimajohdot Uuden ydinvoimalaitoksen edellyttämät 400 kv voimajohdot Affecto Finland Oy, Lupa N0148
28 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelma Kantaverkon perusratkaisut Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Alueellisen siirtokyvyn lisääminen Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Reservivoimalaitokset Ikääntymisen hallinta
29 Reservien hankinta, ylläpito ja kehittäminen Fingrid vastaa Suomen tehotasapainosta käyttötunnin aikana. Reservivelvoitteet on määritelty pohjoismaisessa järjestelmäsopimuksessa. Fingridin nopean häiriöreservin muodostuminen: varavoimalaitokset ulkomaan yhteydet irtikytkettävät kuormat käyttöoikeussopimuslaitokset aggrekoitu pienkulutus/tuotanto markkinaehtoiset säätötarjoukset Reservien kehittäminen: Forssaan valmistui 320 MW kaasuturbiinilaitos vuonna 2012. Uudet käyttöoikeussopimukset tulevat voimaan vuosina 2012-14. Reservien hankinnassa lisätään markkinaehtoisuutta ja hyödynnetään myös T&K:n tarjoamat mahdollisuudet (esim. akut ja piendieselit).
30 Fingridin 10 vuoden verkon kehittämissuunnitelma Kantaverkon perusratkaisut Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Alueellisen siirtokyvyn lisääminen Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Reservivoimalaitokset Ikääntymisen hallinta
31 Fingridin kunnonhallinnan periaatteet Kunnonhallinnan periaatteet on esitetty Fingridin verkon kehittämisen ja kunnonhallinnan periaatteet dokumentissa http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/voimajohtoliitteet/ Siirtokapasiteetin_varmistaminen.pdf Verkko-omaisuuden hallinta tapahtuu PAS55- standardin mukaisesti Fingridin tapa toimia on todettu tehokkaaksi vuosittain kansainvälisissä ITOMS vertailuissa Perusparannustarpeet on sovitettu tiiviisti muiden verkon kehittämistarpeiden kanssa
Palvelun laatu kasvaa 32 ITOMS-vertailu: Fingridin käyttövarmuus huipputasoa ja kustannukset alle keskiarvon Fingrid on sijoittunut toistuvasti parhaimmistoon voimajohtojen ja sähköasemien kunnossapidossa kansainvälisessä ITOMSvertailussa. Kulut laskee
33 Kunnonhallinnan kiertokaavio kansainväliset vertailututkimukset sisäinen tehokkuusseuranta Kunnossapidon mitoitus viranomaismääräykset käyttövarmuus käyttöikä valmistajien suositukset kokemukset omaisuus kunto ja ikä kustannukset Mitataan ja kehitetään Tiedot kerätään ja ylläpidetään PDCA-kierto -suunnittele (Plan) -toteuta (Do) -seuraa (Check) -kehitä (Act) Kohdistaminen komponenteille Elinkaarten hallinta kunto tärkeys optimointi kokonaisuus huomioon ottaen Korjaus- ja varaosavalmius Toteutus optimoiden yllättävät viat kunnossapito-, perusparannus- ja uusimistoimenpiteet sovitetaan investointisuunnitelmaan
Pituus [km] Kuntokartoitus tehty 34 Voimajohtojen ikääntymisen hallinta Merkittävä osa ikääntyneistä johdoista korvataan 400+110 kv yhteisjohdoilla, jolloin saavutetaan tarvittava suurempi siirtokyky ja uusien johtokatujen tarve pystytään minimoimaan. 2500 2000 1500 2000 1500 1000 500 0 Uudelle johtokadulle Fingridin voimajohtojen ikärakenne sekä vuoteen 2020 mennessä rakennettavat ja uusittavat voimajohdot Ikääntyneet johdot uusitaan, ajoitus optimoidaan km Johtojen rakentaminen Nykyisen johtokadun rinnalle 110 kv 220 kv 400 kv Yli 60% uusista johdoista korvaa vanhan Nykyisen johdon paikalle 1000 500 0
purettavat kytkinlaitokset (kpl) uudet kytkinlaitokset 35 Sähköasemien ikääntymisen hallinta 10 Ikääntyneet komponentit uusitaan kuntoperusteisesti Jos ikääntyneen kytkinlaitoksen rakenteet ja kiskojärjestelmä eivät vastaa tarpeita, koko kytkinlaitos uusitaan 400 kv kytkinlaitokset uusitaan duplex-tyyppisiksi, jolloin saavutetaan olennaisesti parempi käyttövarmuus Länsirannikon 220 kv jänniteporras korvataan 400 ja 110 kv ratkaisuilla 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 400 kv 220 kv 110 kv 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
36 Kantaverkko vuonna 2022 Kytkinlaitokset, muuntajat, johdot, tasasähköyhteydet, varavoimalaitokset 600 + 800 MW 350 + 650 MW HVDC Ruotsiin HVDC Viroon 400 kv 53 kpl 6300 km 220 kv 10 kpl 1215 km 5 kpl 2000 MVA 53 kpl 21200 MVA 950 MW G 12 kpl 2095 MVA 110 kv 65 kpl 7982 km
37 Kantaverkon kehittyminen Purettavien 220 kv asemien muuntajat hyödynnetään muualla verkossa. Hyväkuntoiset 220 kv johdot otetaan 110 kv käyttöön 220 kv käytössä olevia 400 kv rakenteisia johtoja otetaan 400 kv käyttöön Muuntajien määrä ja teho 400/220 määrä 400/220 teho 400/110 määrä 400/110 teho 220/110 määrä 220/110 teho muuntajat yhteensä muuntajien teho yhteensä vuoden 2012 alussa vuoden 2022 lopussa uudet purettavat 5 5 2-2 1900 MVA 2000 MVA 800 MVA -700 MVA 44 53 9 0 17600 MVA 21200 MVA 3600 MVA 0 MVA 23 12 1-12 3705 MVA 2095 MVA 250 MVA -1860 MVA 72 70 12-14 23205 MVA 25295 MVA 4650 MVA -2560 MVA Kytkinlaitosten määrä ja johtojen pituus vuoden 2012 alussa vuoden 2022 lopussa 2012-2022 nettomuutos uudet purettavat/ käytöstä poistettavat lisäys/vähennys käyttöjännitteen muuttamisesta 400 kv kytkinlaitokset 39 53 14 24-10 400 kv johdot 4549 km 6300 km 1751 km 1541 km 0 km 210 km 220 kv kytkinlaitokset 19 10-9 1-10 220 kv johdot 2568 km 1215 km -1353 km 0 km -533 km -820 km 110 kv kytkinlaitokset 55 65 10 20-10 110 kv johdot 7505 km 7982 km 477 km 1014 km -1147 km 610 km kytkinlaitokset yhteensä 113 128 15 45-30 johdot yhteensä 14622 km 15497 km 875 km 2555 km -1680 km 0 km
38 Fingridin 10 vuoden verkkosuunnitelman yhteenveto Käyttövarmuus ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä ohjaavia tekijöitä verkon suunnittelussa, ylläpidossa ja käytössä. Käyttövarmuus Rajasiirtomahdollisuudet Ruotsiin ja Viroon kehittyvät merkittävästi. Venäjän rajasiirto muuttuu kaksisuuntaiseksi. Suunnitteluprosessi ja toimintaympäristön muutokset Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä Entso-E:n ja Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöiden sekä alan toimijoiden kanssa. Kiinteä osa verkon kehittämisprosessia. Kansainvälisesti kärkitasoa. Ikääntymisen hallinta Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi: Siirrämme luotettavasti sähköä Edistämme aktiivisesti sähkömarkkinoita Kehitämme pitkäjänteisesti kantaverkkoa Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Varauduttu ydinvoimaan ja tuulivoimaan. Tiivis yhteistyö alan toimijoiden kanssa.