Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1
Title and content slide with picture Kierrätys osana materiaalitehokkuusketjua Vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta Vähennetään metallien ja muiden materiaalien valmistuksen energiankulutusta - Energiaa säästyy metallista riippuen peräti 60-95 % - Esimerkiksi alumiinin valmistus kierrätysmateriaalista vie vain 5 % siitä energiamäärästä, joka tarvitaan louhitusta malmista valmistettavaan alumiiniin Materiaaleja hyödyntämällä ja jalostamalla korvataan yhä enemmän neitseellisiä raaka-aineita - entistä vähemmän hyödynnettäviä materiaaleja päätyy kaatopaikalle Biopolttoaineista saatava energia korvaa energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita - Kierrätyksen sivutuotteena syntyy erilaisia energiantuotantoon sopivia materiaaleja 2
Materiaalitehokkuuteen ohjaavat tekijät kierrätysyrityksessä (1/2) Lainsäädännön ohjaus kierrätystavoitteet - tiukentuvien hyödyntämistavoitteiden saavuttaminen - Esimerkiksi romuajoneuvoilla 85% 95% - sähkö- ja elektroniikkaromu, rakennusjäte Kulutuksen vähentäminen - Uudelleen käyttöön meneviä sähkö- ja elektroniikkalaitteita käsitellään vuosittain noin 30 000 kappaletta. - Esimerkiksi työkäytössä ollut tietokone voi päätyä pariksi vuodeksi oppilaitosten käyttöön ennen materiaalihyötykäyttöä Taloudellinen ohjaus - Kierrätysmateriaalin vs. neitseellisen materiaalin hinta Materiaalitehokkuuteen ohjaavat tekijät kierrätysyrityksessä (2/2) Varmistetaan jo käytössä olevien materiaalien saanti kierrätysjärjestelmään - Helppous kuluttajalle - NETitse -autokierrätyspalvelu Teknologian kehitys - Kuvaputkitelevisio LCD plasma LED Tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja kierrätettävyys - Materiaalien kierrätykseen vaikuttavat materiaalivalinnat ja ratkaisut - Tulevaisuudessa autoissa käytetään yhä enemmän kevyitä materiaaleja, kuten alumiinia ja muovia sekä komposiitti- ja hybridimateriaaleja Hyödyntämättömien raaka-ainelähteiden käyttöönotto - Köyhät ja vaikeat materiaalivirrat (pienet pitoisuudet, vielä hyödyntämättömät jäte- ja sivuvirrat) 3
Kuusakosken palvelut - konkreettista liiketoimintahyötyä yrityksille Räätälöity kokonaispalvelu alkukartoituksesta raportointiin Metallien kierrätyspalvelut - Metallituotteilla on korkea kierrätysarvo ja ne hyödynnetään tehokkaasti uusioraaka-aineena Rakennuspurku- ja saneerauspalvelut - Purkumateriaaleista ja rakennusjätteestä jopa 80 % voidaan hyödyntää raaka-aineina tai energiana. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräys ja kierrätys - Sähkö- ja elektroniikkaromua kierrätetään Kuusankoskella vuosittain noin 40 50 tuhatta tonnia. Kaupan, teollisuuden ja rakennusliiketoiminnan jätteiden lisäksi energiaa saadaan tuotettua erilaisista puupohjaisista aineksista, joita Kuusakoski toimittaa energiantuottajille. Jätteiden turvallinen loppusijoittaminen Kuusakosken logistiikka pähkinänkuoressa Myös välillisillä ratkaisuilla, kuten logistiikalla, on vaikutuksia materiaalitehokkuuteen - Pitkät kuljetusmatkat - Jätteen syntyminen vs. käsittely Kokonaisuuden optimointi tuntemalla materiaalit ja asiakkaiden tarpeet - Keräilyvälinepooli - Eri kuljetustoiminnot hyötyjä saavutetaan sekoittamalla toimintoja keskenään Runkokuljetuksessa - Tapahtumien ketjuttaminen - Alhainen tyhjänäajo-prosentti - Vaihtolavojen hyödyntäminen - Luvattujen toimitusten täyttäminen Noutokuljetuksissa - Asiakaslupauksen täyttäminen - Materiaalin ohjaaminen suoraan prosessointikohteeseen - Oikeat noutovälineet Laivaus- ja merikonttilogistiikka Kuljetusten päästöjen raportointi PIHI-järjestelmään 4
Kierrätysesimerkki: Romuajoneuvot (1/2) Esikäsittelyssä romuajoneuvosta poistetaan - nesteet (polttoaine, öljyt, muut nesteet) - akku - katalysaattori (kriittiset metallit) - turvatyynyt - Uudelleen hyödynnettävät varaosat Renkaita kerätään Suomessa noin 40 000 tonnia vuodessa ja niiden hyötykäyttö on lähes 95% - Salaojituksiin - maarakenteiden kevennyksiin - Meluvalleihin - kaatopaikka- ja tärinän suojausrakenteisiin 5
Kierrätysesimerkki: Romuajoneuvot (2/2) Esikäsiteltyjen ajoneuvojen murskaus Kevytjae hyödynnetään energiana ja hyödyntämiskelvoton hienoaines loppusijoitetaan kaatopaikalle 71 % magneettinen teräs terästeollisuuden raaka-aine 5 % ei-magneettiset metallit jatkojalostetaan metalliteollisuuden raaka-aineeksi Materiaalikierrätys ja hyödyntäminen romuajoneuvoista Tällä hetkellä saavutetaan - lainsäädännön asettama romuajoneuvojen kierrätystavoite 82,5 % (josta suurin osa metalleja) - myös hyödyntämistavoite 95,0 % saavutetaan (energiahyödyntäminen) - 5 % loppusijoitukseen Vuonna 2015 romuajoneuvojen kierrätysaste nousee 85 %:iin - Muovit ja lasi tulee hyödyntää entistä tehokkaammin - Murskausprosessissa syntyvän kevytjakeen käsittelyä kehitetään kierrätettävien materiaalien talteenottamiseksi 6
Tulevaisuuden haasteet Materiaalihukka ja haitallisten aineiden joutuminen materiaalivirtoihin ketjun alkuvaiheessa Murskauksen energiatehokkuuden parantaminen Tunnistus-, monitorointi- ja automaatioteknologioiden hyödyntäminen - Miten mitataan monimateriaalivirtojen koostumusta? Köyhät ja vaikeat materiaalivirrat (pienet pitoisuudet) - Kustannustehokas kierrätys - harvinaisten maametallien talteenotto - komposiittituotteiden sekä pinnoitteiden erottaminen toisistaan 7
8