Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Samankaltaiset tiedostot
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

saatavuus energiantuotantoon

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Pelletizing trials Autum 2008

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Integrating full climate change impacts balances and management

Biotalouden globaalit näkymät

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Climate Action in Agenda 2030; Finland

SISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Gap-filling methods for CH 4 data

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Vastuullisuusarviointi M&A hankkeiden evaluoinnissa ja due diligence prosessissa

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Transkriptio:

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski

Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average) 32.4±1.6 GtCO 2 /yr 91% 15.8±0.4 GtCO 2 /yr 44% + 3.3±1.8 GtCO 2 /yr 9% 29% Calculated as the residual 10.6±2.9 GtCO 2 /yr of all other flux components 26% 9.4±1.8 GtCO 2 /yr Source: CDIAC; NOAA-ESRL; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Le Quéré et al 2014; Global Carbon Budget 2014

Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average) Kuvitteellinen metsien käytön esimerkki 1-2 => 30.4-1 => 16.8 32.4±1.6 GtCO 2 /yr 91% 15.8±0.4 GtCO 2 /yr 44% + -1 => 9.6 3.3±1.8 GtCO 2 /yr 9% 29% Calculated as the residual 10.6±2.9 GtCO 2 /yr of all other flux components 26% 9.4±1.8 GtCO 2 /yr Source: CDIAC; NOAA-ESRL; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Le Quéré et al 2014; Global Carbon Budget 2014

Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average) Kuvitteellinen metsien käytön esimerkki 2-2 => 30.4 +2 => 18.8 32.4±1.6 GtCO 2 /yr 91% 15.8±0.4 GtCO 2 /yr 44% + -4 => 6.6 3.3±1.8 GtCO 2 /yr 9% 29% Calculated as the residual 10.6±2.9 GtCO 2 /yr of all other flux components 26% 9.4±1.8 GtCO 2 /yr Source: CDIAC; NOAA-ESRL; Houghton et al 2012; Giglio et al 2013; Le Quéré et al 2014; Global Carbon Budget 2014

Kaksi tapaa hillitä ilmastonmuutosta metsien avulla Varastoida hiiltä ilmakehästä metsiin ja puutuotteisiin Korvata puulla fossiilisia polttoaineita ja muita haitallisia raaka-aineita Yhteishyötyjä ja ristiriitoja näiden tapojen välillä 5

Puuntuotoksen maksmointi pienentää hiilivarastoa Cooper. 1982. Can. J. For. Res. 6

Hiilen varastointi metsään on helpompaa kuin puutuotteisiin Puusto 38 tn/ha / 2.6 tn/ha v = 15 v Maaperä 83 tn/ha / 1.7 tn/ha v = 49 v Puutuotteet 7 tn/ha / 0.9 tn/ha v = 8 v Liski ym. 2000. Can. J. For. Res. 7

Hakkuumahdollisuuksien lisääminen on lisännyt puuvaroja Suomessa 1/2 Kauppi ym. 2009. For. Ecol. Manage. 8

Hakkuumahdollisuuksien lisääminen on lisännyt puuvaroja Suomessa 2/2 The history of Finland s forests shows that timber production can actually be beneficial for the carbon balance of forests. Liski ym. 2006. Eur. J. For. Res. 9

Hakkuut ovat hidastaneet hiilen kertymistä Suomen metsiin, maaperä on tasoittanut vuosittaista vaihtelua Luvut: Liski ym. 2006. Eur. J. For. Res. 10

tice areas were also affected by forest structure. A notable difference in the areas of pre-commercial thinning between the BAU scenario and the completed areas during Hakkuuskenaarioita Suomen metsille v. 2010-2110 the first decade of the millennium (completed 2001 2010) is due to the increasing proportion of young stands in the future. Business as usual (BAU), Active forest sector and intensive biomass production (INT), High-quality raw material production for the forest industry and bioenergy (QLTY), Decreasing forest industry activities increasing non-material services (EXT) Mea figu The stru T EXT rem Dur at a foll rese ally ally The 100 sitie scen Hynynen ym. 2015. Eur. J. For. Res. Fig. 3 Mean annual harvesting removals by timber assortments for 11 Gro

wood and biomass production combined with increased removals over the next 100 years (Fig. 5). Carbon stock and removed carbon Forest management intensity has been identified as the major factor affecting a forest s capacity to sequester the EXT scenario by the end of the 100-year period. In the QLTY scenario, the amount of captured carbon already exceeded that of the EXT scenario within 40 years. Of course, in intensive management scenarios, most captured carbon isbound in harvested biomass. Therefore, from the viewpoint of climateimpacts, itiscrucial toconsider how the carbon in removals will be used in the future. Hiili kertyy matalilla hakkuutasoilla metsiin, korkeilla poistumaan Fig. 6 Temporal variation of forest carbon stock and recovered carbon in cuttings, allocated to different product groups by scenario (2010 2110) Hynynen ym. 2015. Eur. J. For. Res. 123 12

Millaista käyttöä hakatulle puulle olisi löydettävä? Metsän hiilikertymä / hakkukertymä vs. LOWBIO-: LOWBIO+ 2,1x; MODBIO- 1,4x; MODBIO+ 1,8x; POT 1,9x Luvut: Asikainen ym. 2012. Metlan työraportteja 13

Johtopäätökset Uusiutuviin polttoaineisiin ja raaka-aineisiin siirtyminen sekä kiertotalouden tehostaminen edellyttävät puun käyttöä Metsien hiilivarastojen kasvattamisen ja puun käytön välillä on ristiriita - tavoitetasosta riippuen Lyhyttäkään aikaväliä ei voi ylenkatsoa: ilmastopolitiikan lämpenemisrajat, kunnianhimoiset päästövähennykset, kuluttajien ilmastotietoisuus Tutkimuksessa olisi päästävä eteenpäin ratkaisujen etsintään Miten metsien käyttö voidaan sovittaa yhteen metsien ilmastovaikutusten ja muiden ekosysteemipalveluiden kanssa niin, että voidaan harjoittaa kannattavaa ja hyväksyttävää metsätaloutta tulevaisuudessa 14