LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄN KOKOUS Aika: torstai 9.3.2017 klo 9:15-11:30 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Roine Kelloportinkatu 1B, 3.krs, Tampere Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Vandell Ari suunnittelupäällikkö Tampere, pj Helin Erika liikennejärjestelmäasiant. Liikennevirasto Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Ismo kehitysjohtaja Vesilahti Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Nevala Timo suunnittelupäällikkö Lempäälä Periviita Mika joukkoliikennejohtaja Tampere Lahtinen Ville pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maaria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Sirkjärvi Leena neuvotteleva virkamies LVM Vainio Suvi liikennejärjestelmäasiant. Pirkanmaan ELY-keskus Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kosonen Kati-Jasmin erikoissuunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Tiedoksi: Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto Joutsensaari Jarmo ELY-johtaja Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto Vitikka Harri yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus 1/15
Käsiteltävät asiat: 85 KOKOUKSEN AVAUS 3 86 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 87 SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA 4 88 RAITIOTIEN SEUDULLISET LAAJENEMISSUUNNAT, TARJOUSMATERIAALI? 8 89 MAL3-SEURANTA, RAPORTTILUONNOS 8 90 MAL3-HANKKEET, SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTUSKOHTEET 2017 10 91 KOULULAISTEN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LISÄÄMINEN CANEMURE-HANKKEELLA 11 92 SÄHKÖLATAUSPISTEVERKOSTON SEUDULLINEN SUUNNITTELU 13 93 MUUT AJANKOHTAISET ASIAT 15 94 SEURAAVAT KOKOUKSET 15 95 MUUT ASIAT 15 96 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 Liitteet: 86 Edellisen kokouksen muistio 87 Seutustrategian toteutusohjelma, sh 22.3.2017 87 Kaupunkiseudun työryhmärakenteen tarkastelu, kjk 17.2.2017 89 MAL3-sopimuksen seurannan 2016 raporttiluonnos, liikenne 90 MAL3-hanketaulukko 3/2017 91 Canemure-hankkeen sisältöehdotus ja rahoitussuunnitelma 92 Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko Suomen kansallinen ohjelma 92 Tarjoutuminen Tampereen kaupunkiseudun sähkölatausverkoston suunnittelusta 2/15
85 KOKOUKSEN AVAUS (9:15) Puheenjohtaja Vandell avasi kokouksen. 86 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen 26.1.2017 muistio on asialistan liitteenä. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia TALLI 2015 -malli MAL3-sopimus Raitiotie Lähijunaliikenteen edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Toimenpiteiden eteneminen TALLI2015-mallin käyttöliittymä on valmistumassa. Seututyöryhmät kokoontuivat 7.3. käsittelemään MAL-3-sopimuksen toteuttamista. Vuoden 2016 seuranta on käynnissä ja raporttiluonnosta käsitellään tässä kokouksessa. Raitiotien seudullisen suunnittelun hankinta on valmisteltavana, tilannekatsaus tässä kokouksessa. Skenaariotyö Riihimäki Nokia junaliikenteestä on päätetty siirtää myöhemmäksi ja nyt odotetaan LVM:ltä avauksia junaliikenteen kilpailun avaamisesta. Kävelyn ja pyöräilyn seudullisen katsauksen laatimiselle on valittu konsultti ja työ on aloitettu. Katsaus julkaistaan pyöräilyviikolla. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 9.3.2017 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen 26.1.2017 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/15
87 SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA JA TYÖRYHMÄRAKENNE (9:25) Seutujohtaja Nurminen 27.1.2017 Tampereen kaupunkiseudun Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia on valmistunut ja hyväksytty kuntien valtuustoissa. Seutuhallitus hyväksyi seutustrategian toteutusohjelman valmisteluperiaatteet kokouksessaan 30.11.2016. Tämän jälkeen toteutusohjelman valmistelua on jatkettu kuntajohtajien ja seutuhallituksen kanssa. Työtä on tukenut strategiaryhmä. Toteutusohjelma laaditaan konkretisoimaan strategian pääviestejä ja tavoitteita. Toteutusohjelmassa kuvataan strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet sekä strategian seurantatapa. Se on tarkoitus hyväksyä seutuhallituksessa ja kunnallishallituksissa. Menettelyllä lisätään kunnallishallitusten osallistumista seutuyhteistyöhön. Toteutusohjelman aikajänne on valtuustokausi 2017 2020, ja sen 1. vuosi, talousarviovuosi 2017 on jo käynnissä. Toteutusohjelmaa tarkennetaan vuosittain kuntayhtymän talousarvioprosessin alussa, ja kuntayhtymän budjettitavoitteet johdetaan toteutusohjelmasta. Myös kuntien talousarviosuunnittelussa tulee näkyä kytkentä toteutusohjelmaan. Toteutusohjelman ehdotus on valmistunut seutuhallituksen ja seutustrategiaryhmän sekä seututoimiston työnä. Ehdotuksessa on huomioitu seutuhallituksen ohjaus mm. tavoitteiden konkretisoimiseksi sekä vastuutahojen määrittelyksi. Strategian seuranta esitetään tehtäväksi laadullisena arviointina. Siinä seurantamenettelyä kehitetään mittaroinnin sijaan kerronnallisen tilannekuvaanalyysin toteutusennusteen suuntaan, jonka uskotaan lisäävän seurannan kiinnostavuutta ja ohjauksen proaktiivisuutta. Arviointi on tarkoitus liittää vuosisuunnitteluun. Työssä strategiatyöryhmällä olisi keskeinen rooli. Seutujohtaja Nurminen 9.2.2017 Osa strategian toteutusta on ns. seututyöryhmien rakenne. Sen nykymuodosta on valmisteltu analyysi kuntajohtajille yhdessä työryhmien puheenjohtajien kanssa 17.2. kokoukseen. Yhteistyön perusrakenne Kaupunkiseudun kuntayhtymä ylläpitää strategian toteuttamiseksi yhteistyörakennetta. Se muodostuu seutuhallituksesta, kuntajohtajakokouksesta ja seututyöryhmistä sekä kuntayhtymän henkilöstöstä. Yhtymäkokous valitsee seutuhallituksen kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Seutuhallitus asettaa kaudelleen kuntajohtajakokouksen ja työryhmät. Yhteistyön vaikuttavuuden varmistamiseksi työryhmät nimetään kuntien ylimmästä toimialajohdosta. 4/15
Seututyöryhmien rooli Seututyöryhmät ovat yhteistyörakenteen keskeinen osa. Niiden tehtävänä on valmistella kuntajohtajakokouksen kautta seutuhallitukselle esityksiä yhteistyöstä ja ratkaisuehdotuksia sen toteuttamiseksi. Työryhmät toimivat myös kollegiaalisina verkostoina. Niiden toimintaa ohjaa seutustrategia ja toteutusohjelma, kuntayhtymän talousarvio ja sitä tarkentavat työsuunnitelmat. Työryhmien avainhenkilöitä ovat puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä seututoimiston asiantuntijasihteerit. He vastaavat työskentelyn toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Työryhmätyöskentelyn nykyisiä vahvuuksia ovat tavoitteellisuus, selkeät työskentelykäytännöt, hyvä valmistelu, jäsenten korkea sitoutumisaste sekä korkea substanssin hallinta. Kollegatyöryhmissä vallitsee myös hyvä luottamus. Työryhmien toimintamuodot ovat kokoukset sekä vuosittaiset kehittämispäivät. Kokouskäytäntöihin on panostettu jatkuvasti. Työryhmien työskentelystä on tehty laaja itsearviointi 2012, ja kuntajohtajien ja työryhmien puheenjohtajien välillä käydään vuosittainen palautekeskustelu. Työryhmien välistä yhteistyötä ohjaa käytännön tarpeet. Esimerkiksi Rakennesuunnitelma 2040 sekä MAL-sopimus ovat työryhmien yhteistyön tuloksia. Työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet myös sidosryhmät kuten Ely, Livi, LVM, maakuntaliitto ja Tredea. Työryhmien työskentelyä voi seurata kokoustiivistelmistä, jotka jaetaan kuntiin ja seutuhallitukselle http://www.tampereenseutu.fi/seututyoryhmat/kokoustiedotteet/ Rakenteen arviointi Työryhmien rakenne on muuttunut kuntayhtymän käynnistysvaiheesta kaksisuuntaisesti. Toimimattomia ryhmiä on koottu paremman valmistelutyön alle ja laaja-alaisia työryhmiä on puolestaan jaettu toimivampiin kokoonpanoihin. Osa yhteistyöasioista valmistellaan suppeammissa toimialatyöryhmissä. Seututyöryhmärakennetta ja kehittämistarpeita on arvioitu päätyöryhmien puheenjohtajien kesken (Mikko Nurminen, Ari Vandell, Milko Tietäväinen ja Nina Lehtinen). Arviointi näkökulmia ovat olleet mm. substanssin hallinta ja osaaminen, tehokkaat ja toimivat kokouskäytännöt ja toimintatavat sekä uuden seutustrategian ja toteutusohjelman sisältö. Valitut näkökulmat liittyvät yhteistyön vaikuttavuuteen. 5/15
Arvioinnin kohteena on ollut nykyiset neljä päätyöryhmää: maankäyttö- ja asuminen -työryhmä (Masto), liikennejärjestelmätyöryhmä, infratyöryhmä, sivistystyöryhmä sekä niiden alatyöryhmät. Sotetyöryhmää ei ole arvioitu. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.2.2017 Arvioinnin tuloksia ja johtopäätöksiä työryhmärakenteen uudistamiseksi esiteltiin kuntajohtajakokouksessa 17.2. Ehdotuksen mukaan seutustrategian toteutumista valmistellaan jatkossa kolmessa päätyöryhmässä, joita olisivat maankäytön ja asumisen työryhmä, liikenteen ja infrapalveluiden työryhmä sekä hyvinvointityöryhmä. Neljäs työryhmä on ehdotuksen mukaan strategiatyöryhmä. Pysyvien alatyöryhmien sijaan perustettaisiin tarvittaessa projektiryhmiä. Liikennejärjestelmätyöryhmässä on mahdollista keskustella työryhmärakenteesta. Tarkoituksena on, että kuntajohtajakokous tekee kokouksessaan 17.3. esityksen työryhmistä ja niiden jäsenistä seutuhallituksen kokoukseen 29.3. Uusi työryhmäkausi alkaisi 1.5.2017. Seutujohtaja Nurminen esittelee asiaa kokouksessa. Liitteet. Seutustrategian toteutusohjelma, sh 22.3.2017 Kaupunkiseudun työryhmärakenteen tarkastelu, kjk 17.2.2017 Kokousseloste: Käytiin vilkas keskustelu liikennejärjestelmätyöryhmän nykyisestä toiminnasta ja toiminnan jatkosta mahdollisesti yhteistyöryhmänä Infrapalveluiden kanssa. Puheenjohtaja kiteytti keskustelun seuraavasti: Työryhmärakenteeseen ei koeta ryhmän sisäisesti muutostarvetta ja jos muutos toteutetaan, tulee varmistaa, ettei LJ:n toiminta häiriinny. Keskustelussa esille tullutta LJ:n ja Infran yhdistämisestä Jos KJK:n tavoite yhdistää ryhmät, niin meidän tehtävänä vaan ratkaista miten. Kysymys miksi tätä halutaan? Halutaan strategisempaa otetta ja selvää tulosta. Yhteistyöryhmä saadaan kyllä toimimaan esim. teemoittelemalla kokouksia. Liikennejärjestelmäryhmässä jatkuvasti paljon asioita käsiteltävänä ja samoin Infralla. Mitkä asiat ehditään käsitellä yhteistyöryhmässä? Lisääkö yläryhmien yhdistäminen alaryhmien tarvetta? Miten valmistelu hoidetaan ilman alatyöryhmiä? Liikennejärjestelmä laaja kokonaisuus, jossa kunnossapito yhdistää Infraan. Liikennejärjestelmäryhmässä suunnittelunäkökulma, Infralla toteutus. Käsiteltävien asioiden aikajänne täten erilainen. Kunnat: Sidosryhmien mielenkiinto osallistua Infran kokouksiin kysymysmerkki Sidosryhmät: osallistumista harkittava asioiden mukaan eli kokousten teemoittelu koetaan tärkeäksi 6/15
Kuka edustaa kuntaa yhteisryhmässä, jos vara valita useammasta? Keskeistä, että työryhmätyöskentelyyn osallistuvat tuntevat käsiteltävän asian. Skaala LJ+Infra alkaa olla aika laaja, jotta kukaan olisi ekspertti koko alueella, joten nykyinen miehitys perusteltua. Onko vaarana vakituinen varamiehitys toisen teeman kokouksiin? KJK päättää eli ei tarvita päätösvaltaista edustajaa vaan asiantuntemusta. Kommentteja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnasta LJ:ssä vahva seutuajattelu eikä havaittu kunnan edunvalvontaa. Ikävää jos seudullinen arvo työryhmätyöskentelyyn osallistumisesta ei ole välittynyt ylöspäin. Liikennejärjestelmäryhmässä on käsiteltävänä asioita, jotka pakko ratkaista seudullisesti. Yksittäinen toimija ei voi yksin saavuttaa tavoitteita. LJ:llä vahva yhteys valtion tasolle. Muillakin seuduilla on kiinnostusta lisätä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Muutos ei voi vaarantaa saavutettua yhteyttä. Kommentteja alatyöryhmistä Infran alatyöryhmät tuoneet ryhtiä tekemiseen: määritelty tavoitteita ja saavutettu ne yhdessä. Infra koordinoinut alatyöryhmien suhteellisen itsenäistä työskentelyä Infran alatyöryhmien on jäätävä elämään Infran alatyöryhmiä pidetään hyvinä ja hyödyllisinä Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryhmässä pitkäjänteistä tavoitteellista työtä. Pitkäjänteinen kehittäminen on eri asia kuin projektin läpivieminen. Molemmissa ryhmissä olevien kommentteja työmäärästä Ei rasite olla kahden ryhmän jäsen Asiantuntijatyöryhmät tärkeitä, joten priorisointikysymys mihin tarjolla olevaan tilaisuuteen osallistuu Työryhmien yhdistämisellä kokouksia teemoittelemalla ei ole vaikutusta nykyisin molemmissa työryhmissä olevien jäsenten työmäärään (eikä vain yhdessä ryhmässä oleville) Kommentteja MAL-yhteistyöstä MAL-toiminta ollut ongelmallista kun Masto ja LJ päättävät sisällöistä, mutta raha on Infralla. Asiaa jumpattu ja nyt budjetointi jo sujuu. MAL-näkökulmasta LJ:llä enemmän yhteistä Maston kanssa kuin Infran kanssa 7/15
Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 9.3.2017 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä seutustrategian toteutusohjelman tiedoksi ja käydä keskustelun työryhmärakenteesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 88 RAITIOTIEN TULEVAISUUDEN SUUNNAT, TILANNEKATSAUS (9:45) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.2.2017 Raitiotien tulevavaisuuden suunnat -suunnitelman sisältöluonnosta on käsitelty liikennejärjestelmätyöryhmässä 26.1., MASTO-työryhmässä 2.2. ja kuntajohtajakokouksessa 17.2. KJK päätti viedä sisältöluonnoksen keskusteltavaksi seutuhallitukseen 29.3. Katja Seimelä kertoo kokouksessa suunnittelun valmistelutilanteen. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 9.3.2017 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 89 MAL3-SEURANTA 2016 (9:50) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.2.2017 MAL3-sopimuksen toteutumista seurataan aikaisempien vuosien MALseurannan tavoin. Vuonna 2016 valmisteltiin ja allekirjoitettiin uusi MAL3- sopimus sekä ohjelmoitiin sen toimeenpanoa. MAL3-sopimuksen toteutus alkaa pääosin vasta vuonna 2017, joten seurantaraportti vuodesta 2016 on laadittu kevennetysti. Seurantaraportti on koottu seututoimistossa paikkatietoryhmän muodostamasta aineistosta. Liikenteeseen liittyvät tiedot on koottu kävelyn ja pyöräilyn seurannasta sekä Tampereen kaupungin, Tam- 8/15
pereen seudun joukkoliikenteen ja ELY-keskuksen keräämistä käyttäjämäärätiedoista. Seurantaraportin luonnos on asialistan liitteenä. MALhankkeiden etenemistä seurataan nettisivustolla. Katja Seimelä esittelee kokouksessa seurannan yhteenvedon ja keskustelussa todetaan mahdolliset korjaus- ja täydennystarpeet. MASTO-työryhmä käsittelee seurannan kokouksessaan 16.3. ja kuntajohtajat ja seutuhallitus huhti-toukokuussa. Valtion kanssa seurantaa käsitellään seurantaryhmässä, joka kokoontuu 13.10.2017. Liitteet. MAL3-sopimuksen seurannan 2016 raporttiluonnos, liikenne Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 9.3.2017 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä MAL3-sopimuksen seurannan 2016 liikennettä koskevat osat kokouksessa käydyn keskustelun perusteella täydennettynä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/15
90 MAL3-HANKKEET, SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTUSKOHTEET 2017 (10:05) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.2.2017 MAL3-hankkeiden suunnittelu on edennyt ja kustannusarviot ovat tarkentuneet. Kokouksessa käydään läpi suunnittelutilanne, tarkentuneet kustannusarviot, toteutusajankohtaan liittyvät epävarmuudet sekä ELY-keskuksen Liikennevirastolle toimittamat arviot hankkeiden toteutuksen ajankohdasta ja valtion rahoituksesta. Kokouksessa todetaan hankkeiden kokonaiskustannusarvio ja arvio muiden kuin 1. korissa olevien hankkeiden toteutumismahdollisuuksista ja sen edellyttämästä jatkosuunnittelun käynnistämisestä. Liikennejärjestelmäasiantuntija Suvi Vainio ELY-keskuksesta ja liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä esittelevät hankkeiden tilannetta kokouksessa. Liite. MAL3-hanketaulukko 3/2017 Kokousseloloste. Käytiin läpi MAL-hankkeiden suunnittelutilanne, tarkentuneet kustannusarviot ja aikataulut. Liikennevirasto on pyytänyt kaikilta MAL-seutujen ELYiltä esitykset valtion rahoitusosuuksien jakautumisesta MALsopimusvuosille. Pirkanmaan ELY-keskus viimeistelee LJ:n keskustelun perusteella rahoitusehdotustaulukon lähipäivinä ja Liikennevirasto tekee rahoituspäätökset. Kokouksen tulokset on päivitetty muistion liitteenä olevaan MAL-hanketaulukkoon. Liite. MAL3-hanketaulukko 10.3.2017 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 9.3.2017 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/15
91 KOULULAISTEN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LISÄÄMINEN CANEMURE-HANKKEELLA (11:05) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.2.2017 Tampereen kaupunki, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunkiseutu ovat valmistelleet hankehakemusta EU:n LifeIP-rahoitusohjelmaan. Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus. Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Mukana on Tampereen kaupunkiseudun lisäksi 10 muuta kaupunkia, kaupunkiseutua sekä maakuntaa (mm. Jyväskylä, Turku, Lahti, Uusimaa, Päijät-Häme jne.) Jokainen alue on valinnut teeman, jonka kautta haluavat tässä hankkeessa edistää kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa. Hankkeen työnimenä on Towards Carbon Neutral Municipalities (Canemure). Tampereen kaupunkiseudulla teemaksi on ajateltu liikenneturvallisuusteeman kytkemistä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Erityisenä kohderyhmänä olisivat koulut ja koululaiset. Kokonaisuuden on ajateltu koostuvat suunnitelmista ja toimenpiteistä, jotka toteutuisivat todennäköisesti myös ilman EU-hanketta. EU-hankkeen avulla kuntien rahoitustarve näistä toimenpiteistä pienenisi ja toisaalta hanke mahdollistaisi vaikuttavampien kokonaisuuksien toteuttamisen. Hankkeen keskeiset sisällöt ja niiden alustavat kustannusarviot ovat: Kaupunkiseudun liikenneturvallisuussuunnitelman ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman päivittäminen kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmaksi 2018 (pl. Tampereen katuverkon liikenneturvallisuustoimenpiteiden suunnittelu), kustannusarvio 60 000 Toimijan työpanos 2019 2020 em. suunnitelman valmistumisen jälkeen mm. kuntien työryhmien työskentelyn ja toimenpideohjelman toteutumisen tukena, kustannusarvio 60 000 Koulujen liikkumissuunnitelman konseptointi, liikkumissuunnitelmien laatiminen 10 koululle (esim. 3 koulua Tampereelta ja 1 koulu/ kehyskunta) ja suunnitelman toteutus. Näiden yhteydessä voisi Tampereella toteuttaa päätettyä 30 km/h rajoitusta asuinalueilla. Kustannusarvio 8 000 /koulu, yht. 80 000. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvän seudullisen viestinnän ja kampanjoinnin toteuttaminen, mahdollisesti Ekokumppanit toimijana, kustannusarvio 54 000 Vaikutusten seuranta, esim. kännykkäsovelluksen avulla ja seudullisella koulumatkakyselyllä, kustannusarvio 10 000 Tampereen kaupunki olisi hankkeen koordinaattori ja kohdistaisi hankkeeseen henkilötyöpanosta noin 120 000 euron arvosta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 535 000, josta omarahoitusosuuden tulee olla 50 %. Liitteessä esitetyt kehyskuntien rahoitusosuudet koostuisivat asukasluvun suhteen jyvitettynä kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelman laatimisesta 11/15
(pl. Orivesi ja Vesilahti), toimijan työpanoksesta ja viestintään liittyvästä alihankinnasta. Lisäksi jokaiselle kunnalle on kohdennettu 50 % kuntansa alueella olevan koulun tai koulujen liikkumissuunnitelman kustannuksista. Pirkanmaan Ely-keskuksen osuus kustannuksista on 50 000 (liikenneturvallisuussuunnitelma ja toimijatyö) ja seututoimiston 10 000 (käpyohjelman päivitys ja koulumatkakysely). Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä esittelee hankkeen sisältöä ja ehdotusta omarahoitusosuudeksi. Seudun kuntien tulee ilmoittaa SYKElle sitoutuminen hankkeen rahoitukseen ennen hankehakemuksen jättämistä EU:lle huhtikuussa. EU tekee hankepäätökset kesäkuussa. Hanke käynnistyisi marraskuussa 2017 ja jatkuisi kolme vuotta marraskuuhun 2020 asti. Liite. Canemure-hankkeen sisältöehdotus ja rahoitussuunnitelma Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 9.3.2017 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää että mikäli Suomen hanke tulee valituksi EU:n LifeIP-rahoitettavaksi hankkeeksi, osapuolet sitoutuvat Canemure-hankkeen toteuttamiseen ja omarahoitusosuuteen vuosien 2018 2020 aikana yhteensä seuraavilla rahoitusosuuksilla: Kangasala, 10 569 Lempäälä, 8 793 Nokia, 10 996 Orivesi, 4 624 Pirkkala, 8 039 Tampere, n. 122 000 + 27 269 Vesilahti, 4 299 Ylöjärvi, 10 912 Tampereen kaupunkiseutu, 10 000 Pirkanmaan ELY-keskus 50 000 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/15
92 SÄHKÖLATAUSPISTEVERKOSTON SEUDULLINEN SUUNNITTELU (11:20) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.2.2017 Liikennejärjestelmäyhteistyön toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2017 sisältyy sähkölatauspisteverkoston seudullisen suunnittelun edistäminen. MAL3-sopimuksessa asiaan on sitouduttu seuraavasti: 23. Sopijaosapuolet edistävät uusien käyttövoimien käyttöönottoa liikenteessä. LVM julkaisi helmikuussa Suomen kansallisen ohjelman liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoksi. Suomen kansallisena tavoitteena on, että tieliikenne vuonna 2050 olisi lähes nollapäästöistä. Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osalta Suomen tavoitteena on, että kaikki Suomessa myytävät uudet autot olisivat vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöön soveltuvia jo vuonna 2030. Suomen kansallisena tavoitteena on, että Suomeen rakennettaisiin vuosiin 2020/2030 mennessä jakeluinfradirektiivin suosituksia vastaava jakeluverkko sekä liikennesähkölle, - kaasulle että -vedylle. Myös erillistä jakelua vaativien biopolttoaineiden jakeluinfra laajenisi. Jakeluinfradirektiivin suosituksena on, että sähköautojen julkisia latauspisteitä tulisi olla 1 kappale kymmentä sähköautoa kohti. Suomessa latauspisteverkoston mitoituksen pohjaksi asetetaan noin 20 000 sähköauton määrä vuonna 2020 ja vähintään 250 000 sähköauton määrä vuonna 2030. Julkisia latauspisteitä tulisi näin ollen olla vähintään 2000 kappaletta vuonna 2020 ja 25 000 kappaletta vuonna 2030. Latauspisteitä on Suomessa tällä hetkellä yli 600 kappaletta ja näistä julkisia latausasemia on noin 215. Latauspisteverkoston tavoitteena on kattaa kaikki kunnat ja kaupungit, liikenteen solmukohdat, TEN-T -ydin- ja kattavan verkon satamat, rautatieasemat ja lentokentät sekä tieverkko aina kantateihin saakka. Tampereen kaupunkiseudulla tulisi vuonna 2020 olla 131 latauspistettä, joista 88 Tampereella ja muissa kunnissa väkiluvun perusteella Vesilahden yhden ja Kangasalan ja Nokian 10 latauspisteen välillä. Eri polttoaineiden jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatimat julkiset latauspisteet Suomessa rakennetaan markkinaehtoisesti. Rakentamisessa voidaan hyödyntää erilaisia, olemassa olevia EU- ja/tai kansallisia tukia. Rakentajina toimivat pääosin erilaiset energiayhtiöt ja muut kaupalliset toimijat (esim. kauppakeskukset, pysäköintioperaattorit jne.). Ensimmäisenä rakennetaan kannattavimmat alueet eli suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut. Vaikka rakentamisen lähtökohtana on markkinaehtoisuus, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti uusia toimia. Kuntien ei odoteta itse rakentavan tai rahoittavan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, vaan niiden tehtävänä on osallistua tarpeellisilta osin tämän infran suunnitteluun sekä huolehtia infran linkittymisestä muu- 13/15
hun liikenneverkkoon paikallistasolla. Kuntien tulee huolehtia myös siitä, että alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa varataan jakeluinfralle tarvittavat alueet. Työ- ja elinkeinoministeriö on 30.1.2017 päätöksellään myöntänyt tukea sähköautojen julkisen latausinfrastruktuurin kehittämiseen osana hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut kärkihanketta. Ministeriö tukee investointeja sähköautojen julkisiin latauspisteisiin vuosina 2017 2019 yhteensä 4,8 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on sysätä liikkeelle noin 15 M investoinnit julkiseen lataukseen ja kolminkertaistaa nykyinen julkinen latausverkosto kahden vuoden kuluessa. Hanketuki myönnetään investointien toteuttamisjärjestyksessä yrityksille. Tampereelle on laadittu vuonna 2015 suunnitelma latauspisteverkostosta. Kehyskuntien on mahdollista laajentaa suunnitelmaa koko Tampereen kaupunkiseudun kattavaksi seutuyhteistyönä. Ramboll Finland Oy on jättänyt tarjoutumisen seudullisen suunnitelman toteuttamisesta (liite). Työn kustannusarvio on 7 300. Työtä ei ole mahdollista tilata kuntayhtymän hankerahoituksella, joten kunnat voivat rahoittaa selvityksen asukasluvun suhteessa. Seudullinen suunnittelu olisi ajankohtaista juuri nyt, jotta suunnitelman mukaisesti toteutettavien latauspisteiden toteutukseen ehdittäisiin hakea TEM:n hanketukea. Liitteet. Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko Suomen kansallinen ohjelma Tarjoutuminen Tampereen kaupunkiseudun sähkölatausverkoston suunnittelusta Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä 9.3.2017 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää käynnistää Tampereen kaupunkiseudun jakeluverkoston suunnittelun ja että kehyskunnat maksavat suunnittelukustannukset asukasluvun suhteessa seuraavasti Kangasala 1 471, Lempäälä 1 083, Nokia 1 594, Orivesi 452, Pirkkala 909, Vesilahti 216 ja Ylöjärvi 1 574. Päätös. Asiaa ei käsitelty. 14/15
93 MUUT AJANKOHTAISET ASIAT Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus, lausuntoaikaa 13.4.2017 asti. Kokouksessa todettiin, että ainakin Tampere, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus jättävät lausunnon. Tampereella on valmisteltavana myös lausunto yksityistielakiin. 94 SEURAAVAT KOKOUKSET Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset ovat vuonna 2017 seuraavasti: to 20.4.2017 klo 9:15 (KJK 28.4., SH 3.5.) to 8.6.2015 klo 9:15 (KJK 22.6., SH 28.6.) to 24.8.2017 klo 9:15 (KJK 8.9., SH 27.9.) to 28.9.2017 koko päivä (KJK 6.10., SH 25.10.) to 2.11.2017 klo 9:15 (KJK 17.11., SH 29.11) to 14.12.2017 klo 9:15 Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun tarjousasiakirjojen hyväksyminen Maakuntauudistus, liikennejärjestelmäsuunnittelu Seudullinen tietohallinto Liikenteen digitalisaatio, liikkumispalvelut Tampereella Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, edistymisen tilannekatsaus Liikkumisen ohjauksen tilannekatsaus Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun konsultin valinta Asemakeskuksen suunnittelu, Livin innovaatioseisake Tavoitteet 2018, lähetekeskustelu MAL3-hankkeiden talousarviovaraukset 2018 Riihimäki-Tampere -kapasiteettitarkastelu, tilannekatsaus Riihimäki-Tampere-Nokia pääradan operointiselvitys? kehittämispäivä tavoitteet 2018, hyväksyminen Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun tilannekatsaus TALLI-mallin käyttöönotto MAL-hankkeiden tilannekatsaus 95 MUUT ASIAT Ei käsitelty muita asioita. 96 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (11:30) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:48. 15/15