29 Yhteenveto elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen alakohtaisista tuloksista
2
Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 5 1.2 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kattavuus 8 2 Vuosiraportoinnin toteutus 1 3 Sopimusyritysten energiankäyttö 11 3.1 Teollisuus ja palveluala 11 3.2 Energia-ala 12 4 Yritysten raportoimat energiansäästövaikutukset 29 15 4.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely 15 4.2 Energiansäästöinvestointien vaikutukset 15 4.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut investoinnit, joilla on vaikutusta energiankäyttöön 22 4.4 Ympäristöinvestoinnit, joilla on vaikutusta energiankäyttöön 22 5 Jatkuvan parantamisen toimenpiteet 23 5.1 Energianvaltainen teollisuus ja energiantuotanto 23 5.2 Keskisuuri teollisuus, palveluala ja energiapalvelut 24 5.3 Energiapalveluyrityksen toimenpiteet asiakkaan energiankäytön tehostamiseksi 24 6 Tulokset verrattuna asetettuihin tavoitteisiin ja velvoitteisiin 25 6.1 Teollisuus ja palveluala 25 6.2 Energia-ala 28 7 Kehitysideat 31 8 Energiakatselmus- ja investointituet 32 8.1 Energiakatselmustuki 32 8.2 Investointituki energiansäästöön 37 9 Yhteenveto 42 Liite 1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely 43 Liite 2 Yhteenvetoa vuonna 29 teollisuuden ja palvelualojen raportoimista päätetyistä ja harkituista toimenpiteistä toimialoittain 44
Alkusanat Tämä raportti liittyy elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen eri alojen toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten vuoden 29 tietojen vuosiraportointiin. Raportissa on esitetty yhteenveto kaikkien elinkeinoelämän sopimuksessa olevien toimialojen ts. teollisuuden, palvelualojen ja energia-alan yritysten ja niiden toimipaikkojen raportoimista energiatiedoista, energiansäästötoimenpiteistä sekä Energiatehokkuusjärjestelmän toteuttamiseen ja ns. jatkuvaan parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä vuonna 29. Yksityiskohtaiset tiedot toimialoittain on esitetty kunkin toimialan omissa alakohtaisissa raporteissa. Helsingissä maaliskuussa 211 Motiva Hille Hyytiä Copyright Motiva Oy 2
Tiivistelmä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toisen sopimusvuoden lopussa sopimuksessa oli yhteensä 344 yritystä ja niiden yhteensä 3 588 toimipaikkaa, kun otetaan huomioon kaupan ja matkailu- ja ravintola-alan ketjuina ja ryhminä raportoivat toimipaikat. Vuonna 29 sopimukseen liittyi 62 uutta yritystä ja niiden 211 toimipaikkaa. Sopimuksen kattavuus oli siten teollisuuden yritysten ja toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna parempi kuin vuonna 27 päättyneessä energiansäästösopimuksessa. Teollisuuden toimenpideohjelmien tarkkoja kattavuuksia energian osalta ei ole vielä saatavissa. Tarkennetut kattavuustiedot toimialoittain on tavoitteena saada keväällä 211. Kattavuuslukujen tarkentaminen edellyttää lisäselvityksiä Tilastokeskuksen erillisajona kantaluvuiksi vuosittain toimittamaan toimialakohtaisesti sopimustoiminnan toimenpideohjelmien mukaisen energiankäytön (yli ja alle 1 ) mukaan jaoteltuun energian loppukäyttöön liittyviin tietoihin. Sopimukseen liittyvä vuosiraportointi toteutettiin nyt toista kertaa. Raportointi sujui kokonaisuutena ensimmäistä vuotta selvästi paremmin ja lähes sopimuksen mukaisessa aikataulussa. Vaikka raportoinnin kattavuus oli lähes kaikilla toimialoilla 1 % tai lähes 1 %, jouduttiin edellisvuoden tapaan yrityksiltä kysymään runsaasti täydentäviä tietoja ja/tai tietoja jouduttiin tarkistamaan. Vuonna 29 teollisuusyritysten raportoimien toimenpiteiden energiansäästö oli yhteensä 748, josta sähkön osuus oli 135,7 ja lämmön ja polttoaineiden osuus 612,3. Energiavaltaisen teollisuuden osuus säästöistä oli 91 %. Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneet yritykset eivät toimenpideohjelman mukaisesti aseta vielä liittymisvaiheessa kiinteää energiamäärässä mitattavaa säästötavoitetta vuodelle 216, vaan se asetetaan kahden vuoden kuluessa liittymisestä. Energiavaltaisen teollisuuden vuonna 29 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden energiansäästövaikutus verrattuna vuonna 29 raportoituun energiankäyttöön oli,65 %. Vastaavasti kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden kokonaissäästövaikutus oli 1 418, joka on 1,36 % energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden raportoimasta vuoden 29 energiankäytöstä. Keskisuuren teollisuuden kunkin toimialaliiton ohjeellinen energiansäästötavoite on 9 % kunkin liiton jäsenyritysten energiankäytöstä. Toimialan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kukin sopimusjärjestelmään liittyvä yritys asettaa vähintään 9 %:n ohjeellisen energiansäästötavoitteen. Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmia toteuttavien yritysten liittymisasiakirjoista yhteenlaskettu säästötavoite vuodelle 216 oli 8. Toisen sopimusvuoden loppuun mennessä tavoitteesta on toteutunut 114, joka vastaa 14 % tavoitteesta. Toimialakohtaisista tavoitteista on toteutunut toimialasta riippuen 6,6 23,9 %. Toimialaliitoista vain teknologiateollisuus ja elintarviketeollisuus ovat yltäneet keskimääräiseen vuosittaiseen säästövauhtiin, jotta liittymisvaiheessa asetettu energiansäästötavoite (), joka vastaa 9 % liittymisvaiheessa ilmoitetusta energiankäytöstä, toteutuisi vuonna 216. Teollisuusyritykset raportoivat säästötoimenpiteiden investoinneiksi vuonna 29 3,3 milj. euroa, joista energiavaltaisen teollisuuden osuus oli 81 %. Kahden ensimmäisen sopimusvuoden energiatehokkuusinvestoinnit olivat yhteensä 5,2 milj. euroa, joista energiavaltaisen teollisuuden osuus oli 87 %. Palvelualalla, johon kuuluu matkailu- ja ravintolapalveluala, kaupan ala sekä ns. yleinen palvelualan toimenpideohjelma, raportoidut säästöt vuonna 29 olivat yhteensä 3
9,, josta sähkön osuus oli 6,7 ja lämmön ja polttoaineiden osuus 2,3. Suuri sähkön säästön osuus selittyy kaupan alan sähkönsäästön säästötoimenpiteillä. Kaupan osuus palvelualalla raportoidusta energiansäästöstä oli 6 %. Palvelualan yhteenlasketusta 213 GWh:n tavoitteesta on toteutunut kahden ensimmäisen vuoden aikana 3 GWh, joka vastaa yhteensä 14 % yritysten liittyessään asettamasta säästötavoitteesta. Palvelualan energiansäästöinvestointien raportoitiin olleen 1,3 milj. euroa. Yhteenvetona, keskisuuren teollisuuden ja palvelualan ensimmäisenä sopimusvuotena saavutetut säästöt (144 ) ovat vielä toisenakin sopimusvuotena melko vaatimattomat, kun niitä verrataan liittymisasiakirjoista laskettuun yhteensä 1 13 säästötavoitteeseen vuonna 216. Jos em. vuodelle 216 asetettu säästötavoite jaetaan tasan yhdeksän vuoden sopimusjaksolle, olisi sen mukaisesti vuoden 29 lopussa pitänyt saavutettuja säästöjä olla noin 225. Vuoden 29 lopussa tästä oli siis saavutettu reilu 6 %. Vilkastunut katselmustoiminta antaa kuitenkin viitteitä tulevien vuosien paremmista tuloksista. Myös neuvontatyö tukee pk-yrityksiä energiatehokkuustyössä tavoitteiden saavuttamiseksi. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneiden tavoitteena on toteuttaa energiankäytön tehostamistoimia, joilla parannetaan primäärienergiankäytön tehokkuutta ja energiatuotannon kokonaishyötysuhdetta. Toimenpideohjelman ohjeellinen tavoite on saavuttaa sopimusyrityksissä kokonaisuutena vuoteen 216 mennessä 1 GWh:n primäärienergiankäytön säästö ja 1 GWh:n sähköntuotannon tehostuminen sähköenergiaksi laskettuna verrattuna kehitykseen ilman näitä uusia toimia. Primäärienergian tavoitteesta on toteutunut vuoden 29 lopussa 37 % (373 GWh) ja sähköntuotannon tehostumisen tavoitteesta 15 % (154 GWh) edellyttäen, että toimenpiteiden säästövaikutus on voimassa vielä vuoden 216 lopussa. Näiden toimenpiteiden raportoidut investointikustannukset olivat 18 milj. euroa. Energiapalvelujen toimenpideohjelman ohjeellisena tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka johtavat 15 GWh:n sähkönsäästöön sähkön siirto- ja jakeluhäviöissä ja kaukolämmön tuotannon ja siirron sähkön kulutuksessa sekä 15 GWh:n säästöön kaukolämmön jakeluhäviöissä ja erillistuotannon polttoaine-energian kulutuksessa vuoteen 216 mennessä verrattuna tilanteeseen ilman näitä uusia toimia. Kun otetaan huomioon kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana toteutettujen sekä varsinaisten energiansäästötoimenpiteiden (ES- ja KAT-toimenpiteet) että muiden toimenpiteiden (MItoimenpiteet) energiansäästövaikutus, oli sähkönsäästö 49,7 ja lämmön sekä polttoaineiden säästö yhteensä 15,3. Sähkönkulutukselle asetetusta tavoitteesta on toteutunut toisen sopimusvuoden loppuun mennessä 33 % ja lämmön sekä polttoaineiden osalta 1 % edellyttäen, että säästötoimenpiteiden säästövaikutus on voimassa vielä vuoden 216 lopussa. Näiden toimenpiteiden raportoidut investointikustannukset olivat 1,16 milj. euroa. Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) käyttöönotto on olennainen sopimusvelvoite energianvaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon sopimusyrityksissä. Järjestelmän käyttöönotto on käynnissä, mutta yritysten ja toimipaikkojen välillä on toimeenpanon vaiheessa isojakin eroja. Yrityksissä, joissa asiaan on paneuduttu, on ETJ:n mukaisella toiminnalla saavutettu selviä hyötyjä. Keskisuurissa yrityksissä on mm. katselmusyhteenvedon tietojen perusteella keskitytty energiankäytön ja säästöpotentiaalin kartoittamiseen. Myös ns. jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttaminen on käynnistynyt jo osassa yrityksiä ja toimipaikkoja. Tätä työtä tullaan vuonna 211 tukemaan osana energiatehokkuusneuvontaa. Toimialakohtaisissa raporteissa näitä kysymyksiä on käsitelty tarkemmin. 4
1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen oli liittynyt vuoden 29 loppuun mennessä 344 yritystä ja yhteensä 3 588 toimipaikkaa, kun otetaan huomioon kaupan ja matkailu- ja ravintola-alan myös ketjuina tai toimipaikkaryhmänä raportoivat toimipaikat. Toisen sopimusvuoden aikana sopimukseen liittyi 62 uutta yritystä ja niiden 211 toimipaikkaa. Alla taulukossa ja kuvissa (Taulukko 1, Kuva 1 ja Kuva 2) on tarkemmin eritelty eri toimialojen liittyneiden yritysten ja toimipaikkojen (tai raportoivien yksiköiden) määrät kahtena ensimmäisenä sopimusvuotena. Eniten uusia liittyjiä toisena sopimusvuotena tuli elintarviketeollisuuden, teknologiateollisuuden sekä matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmiin. Taulukko 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuoden 28 ja vuoden 29 loppuun mennessä liittyneiden yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät toimialoittain. Toimenpideohjelma 28 29 Uusia liittyneitä 29 Sopimukset lkm Raportoivat yksiköt lkm Sopimukset lkm Raportoivat yksiköt lkm Sopimukset lkm Raportoivat yksiköt lkm Teollisuus Energiavaltainen (EVT) 33 131 37 143 4 15 Keskisuuri teollisuus Elintarvike 18 47 29 65 11 18 Kemia 29 41 3 47 2 3 Muovi 22 35 26 42 5 8 Puu 6 38 6 35-3 Teknologia 4 19 52 131 9 12 Yleinen, teollisuus 5 26 8 127 3 11 Keskisuuri teoll. yhteensä 12 296 151 447 3 139 Teollisuus kaikki yhteensä 153 427 188 59 34 154 Palveluala Autoala 1 5 1 5 Kauppa 1) 3 182 3 456 Matkailu- ja ravintolapalvelut 2) 22 17 33 194 12 38 Yleinen, palvelu 2 131 4 35 2 3 Palveluala yhteensä 28 488 41 69 14 41 Energia-ala Energiantuotanto 31 24 32 196 1 1 Energiapalvelut 7 11 83 121 13 15 Kaikki yhteensä 282 1229 344 1597 62 211 1) Kaupan 456 osittain ketjuina raportoivaa yksikköä sisältää yhteensä 2 386 toimipaikkaa 2) Matkailu- ja ravintolapalveluiden 194 osittain toimipaikkaryhminä raportoivaa yksikköä sisältää yhteensä 255 toimipaikkaa 5
Liittyneet yritykset 2 188 18 16 151 153 Yritysten lkm 14 12 1 8 6 4 2 33 37 18 29 29 3 22 26 6 6 4 52 5 8 12 31 32 7 83 Energiavaltainen (EVT) Elintarvike Kemia Muovi Puu Teknologia Yleinen, teollisuus Keskisuuri teoll. yhteensä Teollisuus kaikki yhteensä Energiantuotanto Energiapalvelut 28 29 Liittyneet toimipaikat 7 6 59 Toimipaikkojen lkm 5 4 3 2 1 131143 47 65 41 47 35 42 38 35 19 131 127 26 296 447 427 24196 11121 Energiavaltainen (EVT) Elintarvike Kemia Muovi Puu Teknologia Yleinen, teollisuus Keskisuuri teoll. yhteensä Teollisuus kaikki yhteensä Energiantuotanto Energiapalvelut 28 29 Kuva 1 Vuosina 28 29 elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden ja energia-alan toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä. 6
Liittyneet yritykset Yritysten lkm 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1 1 3 3 22 33 2 4 28 41 Autoala Kauppa1) Matkailu-ja ravintolapalvelut2) Yleinen, palvelu Palveluala yhteensä 28 29 Liittyneet toimipaikat 8 7 69 Toimipaikkojen lkm 6 5 4 3 2 1 5 5 456 182 17 194 131 35 488 Autoala Kauppa1) Matkailu-ja ravintolapalvelut2) Yleinen, palvelu Palveluala yhteensä 28 29 1) Kaupan 456 osittain ketjuina raportoivaa yksikköä sisältää yhteensä 2 386 toimipaikkaa 2) Matkailu- ja ravintolapalveluiden 194 osittain toimipaikkaryhminä raportoivaa yksikköä sisältää yhteensä 255 toimipaikkaa Kuva 2 Vuosina 28 29 elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä. 7
1.2 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kattavuus 1.2.1 Teollisuus Tilastokeskus tuotti erillisajona teollisuuden vuoden 28 toimialakohtaiset energiankäyttötiedot jaettuna sopimustoiminnan tarpeisiin (yli ja alle 1 ) sekä TOL22 että TOL28 -luokituksella. Tiedoissa on jaoteltuna erikseen myös energiapalveludirektiivin alueella oleva teollisuuden energiankäyttö. Saadun tiedon pohjalta laskettiin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden toimenpideohjelmien kattavuudet, jotka esiteltiin alustavina elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen johtoryhmässä. Lopullisten tarkennettujen kattavuustietojen esittäminen siirtyi vuodelle 211, koska ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen uuden teollisuuden energiatietokyselyn perusteella tuotetussa toimialakohtaisessa aineistossa havaittiin joidenkin toimenpideohjelmien alueella merkittäviä, vielä selittämättömiä eroavaisuuksia verrattuna aiempaan vuonna 27 Tilastokeskukselta saatuun vastaavaan dataan. Kattavuuksien kantalukujen lopullinen vahvistaminen edellyttää työtä vielä sekä Motivassa että Tilastokeskuksessa, johon ei vuoden 21 loppupuolella ollut mahdollisuuksia. Työ pyritään tekemään keväällä 211. Vaikka tarkkoja lukuja kattavuudesta ei voi vielä esittää, voidaan mm. energiavaltaisen teollisuuden osalta todeta, että energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman (EVT-TOPO) alueella olevista yrityksistä vain muutama yritys ei ole vielä sopimuksessa mukana. 1.2.2 Palveluala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n tavoitteena on saada vuoden 21 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ma- Ra ry:n toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa 62 % jäsenyritysten (hotellit, kylpylät, rinnetoiminnot, huvipuistot) lukumäärästä, yhteensä 279 yritystä. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan oli vuoden 29 lopussa liittynyt 42 yritystä ja 211 toimipaikkaa/toimipaikkaryhmää, mikä vastasi 12 % tavoitteesta. Haasteena on saada pienet yritykset mukaan. Tilastokeskukselta ei ole saatavissa tämän alan energiatietoja, joten kattavuutta laskettuna alan energiankulutuksesta ei voida arvioida. Kaupan Liiton tavoitteena on saada vuoden 21 loppuun mennessä 66 % kaupan alan energiankulutuksesta toimenpideohjelman toteuttamisen piiriin. Sopimukseen liittymisen kattavuutta ensimmäisen sopimusvuoden lopussa ei ole voitu määrittää, koska Kaupan Liiton jäsenten energiankäyttö ei ole tiedossa eikä myöskään Tilastokeskukselta ole saatavilla tietoja kaupan alan energiankäytöstä. Kaupan alan toimenpideohjelmaan oli vuoden 29 lopussa liittynyt kolme suurinta päivittäiskaupan yritystä, uusia liittyjiä ei tullut. Elinkeinoelämän keskusliiton hallinnoimissa yleisen teollisuuden ja palvelujen toimenpideohjelmissa ei ole asetettu kattavuustavoitetta. Näihin toimenpideohjelmiin voivat liittyä sellaiset yritykset, joiden omalla toiminta-alueella ei ole voimassa olevaa omaa toimenpideohjelmaa. 1.2.3 Energia-ala Energiantuotannon toimenpideohjelmaan (ET-TOPO) oli vuoden 29 loppuun mennessä liittynyt 32 yritystä ja 195 toimipaikkaa. Tavoitteena on, että sopimusjärjestelmä kattaa mahdollisimman laajasti sähkön- ja lämmönyhteistuotannon sekä sähkön ja lämmön 8
erillistuotannot. Tavoitteena on saada 8 % energiantuotannosta sopimusjärjestelmän piiriin. Vuodesta 29 lähtien kattavuudet lasketaan Energiateollisuuden jäsenten sähköntuotannosta ja sähköä tuottavien jäsenten kaukolämmöntuotannosta erikseen. Näin lasketut kattavuudet olivat 93,1 % sähköntuotannolle ja 76,4 % lämmöntuotannolle. Energiapalvelujen toimenpideohjelmaan (EP-TOPO) oli vuoden 29 loppuun mennessä liittynyt 83 yritystä ja 121 toimipaikkaa. Toimenpideohjelman kattavuustavoitteena on saada 8 % loppuasiakkaille siirretystä sähköstä (sähkönjakelu), loppuasiakkaille myydystä sähköstä (sähkönmyynti) ja loppuasiakkaille myydystä kaukolämmöstä sopimuksen piiriin vuoden 21 loppuun mennessä. Vuoden 29 lopussa kattavuus sähkön jakelusta oli 87,2 %, sähkön myynnistä 94,4 % ja kaukolämmön myynnistä 79,2 %. 1.2.4 Sopimuksen kattavuus energiapalveludirektiivin kohderyhmässä Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (32/26/EY) eli energiapalveludirektiivi (ESD) toimeenpannaan Suomessa ensisijaisesti energiatehokkuussopimuksin. Direktiivi toi Suomelle ohjeellisen 9 % energiansäästötavoitteen, joka lasketaan kansallisella tasolla vuosien 21 25 energian loppukulutuksen keskiarvosta. Näin laskien Suomen ohjeellinen vuotuinen energiansäästötavoite on 17,8 TWh vuonna 216. Keskisuuren teollisuuden tarkennettujen kattavuustietojen esittäminen myös energiapalveludirektiivin toimeenpanoon kuuluvalta osalta siirtyi vuodelle 211 (kts. edellä luku 1.2.1). 9
2 Vuosiraportoinnin toteutus Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointi toteutettiin edellisvuoden tapaan käyttämällä internet-pohjaista seurantajärjestelmää. Raportointi toteutettiin lähes sopimuksen mukaisessa aikataulussa. Raportointi sujui selvästi ensimmäistä vuotta paremmin. Raportointiaste oli lähes kaikilla toimialoilla 1 %. Lisätietoja ja/tai tarkennuksia vastauksiin jouduttiin kuitenkin pyytämään runsaasti toimipaikoilta kuten ensimmäisenäkin raportointivuotena. Edellisvuoden tapaan yrityksiltä pyydettiin palautetta vuosiraportoinnin toteutuksesta asteikolla 1 5. Palaute oli toisena raportointivuonna ensimmäistä vuotta parempaa vaihdellen teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmissa 3,5 molemmin puolin puutuoteteollisuutta lukuun ottamatta, jossa on vain muutama raportoija ja yhden raportoijan vaikutus on näin ollen suuri. Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmien keskimääräinen palaute oli vähän alle 3, mutta silti selvästi parantunut edellisestä vuodesta. Voidaankin sanoa, että seurantajärjestelmä on toimiva ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Seurantajärjestelmän kehitystyötä tullaan jatkamaan tarpeen mukaan tulevinakin vuosina resurssien puitteissa. 1
3 Sopimusyritysten energiankäyttö 3.1 Teollisuus ja palveluala Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään (Taulukko 2). Energiatiedot saatiin melko kattavasti. Liittyessään sopimukseen yritys ilmoitti vuoden 25 energiatiedot tai perustelluista syistä tiedot saattoivat olla myös vuosilta 26 28. Vertailun vuoksi taulukossa on esitetty myös yhteissumma liittymisasiakirjoissa ilmoitetuista energiatiedoista. Sopimuksen piirissä oli vuoden 29 lopussa noin 8 % Suomen teollisuuden käyttämästä energiasta. Taulukko 2 Raportoitu energiankäyttö teollisuuden ja palvelualan sopimusyrityksissä vuonna 29. Toimenpideohjelma Liittyneet yritykset Raportoivat yksiköt Energiankulutus raportoinnin perusteella vuonna 29 Energiatiedot liittymisasiakirjoista lkm lkm Sähkö Lämpö+pa Yhteensä Yhteensä Teollisuus Energiavaltainen teollisuus 37 143 27 794 76 289 14 83 127 562 Keskisuuri teollisuus Elintarvike 29 65 771 1 439 2 21 2 316 Kemia 3 47 354 1 357 1 711 1 261 Muovi 26 42 246 16 352 43 Puutuote 6 35 471 1 26 1 731 2 155 Tekno 52 131 842 797 1 639 1 979 Yleinen, teollisuus 8 127 76 114 19 279 Keskisuuri yht. 151 447 2 76 5 73 7 833 8 393 Teollisuus, kaikki yht. 188 59 3 554 81 362 111 916 135 955 Palveluala Autoalan keskusliitto 1 5 Kaupan ala 1) 3 456 1 584 453 2 37 1 93 Matkailu- ja ravintolapalvelut 2) 33 194 211 235 446 638 Yleinen, palvelu 4 35 11 132 233 332 Palveluala, sopimusyritykset yht. 41 69 1 896 82 2 716 2 9 Kaikki yhteensä 229 1 28 32 45 82 182 114 632 138 855 pa = polttoaineet 1) Kaupan 456 osittain ketjuina raportoivaa yksikköä sisältää yhteensä 2386 toimipaikkaa 2) Matkailu- ja ravintolapalveluiden 194 osittain toimipaikkaryhminä raportoivaa yksikköä sisältää yhteensä 255 toimipaikkaa 11
3.2 Energia-ala 3.2.1 Energiantuotanto Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten toimipaikkojen (sopimustoimipaikkojen) raportoima sähköntuotanto vuonna 29 oli 54,9 TWh, jonka jakauma on esitetty alla (Kuva 3). Kuvassa on esitetty myös raportoidut tuotantotiedot vuodelta 28 vastaten silloista liittymistilannetta. 25 22 5 22 61 2 15 13 35 13 741 14 93 GWh 1 1 22 7 363 7 18 5 6 5 Vesivoima Tuulivoima Ydinvoima Muu erillistuotanto Yhteistuotanto 28 29 Kuva 3 Sopimustoimipaikkojen raportoima sähköntuotanto vuosilta 28 ja 29. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten toimipaikkojen raportoima polttoaineiden käyttö oli 7,7 TWh ilman ydinenergiaa vuonna 29. Seuraavassa kuvassa (Kuva 4) on esitetty raportoitu polttoaineiden käyttö vuosilta 28 ja 29. 12
6 GWh 5 4 3 44 398 48 462 2 1 12 916 11 457 1 566 1 83 1 638 669 Fossiiliset Turve Bio ja sekapolttoaineet Muut energianlähteet 28 29 Kuva 4 Energiantuotannon sopimustoimipaikkojen raportoima polttoaineiden käyttö vuosina 28 ja 29. 3.2.2 Energiapalvelut Energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten kaukolämmönmyynnin toimipaikkojen raportoima lämmönmyynti vuonna 29 oli 25,8 TWh/a (Kuva 5). Vuonna 29 sopimuksessa on kuitenkin ollut edellisvuotta enemmän toimipaikkoja, joten luvut eivät suoraan ole keskenään vertailukelpoisia. 3 25 22 913 25 82 2 GWh 15 12 998 14 371 1 7 792 9 3 5 2 123 2 446 Kuva 5 Asuminen Teollisuus Muu Yhteensä 28 29 Sopimustoimipaikkojen raportoima kaukolämmön myynti asiakasryhmittäin vuosina 28 ja 29. 13
Myös sähkön myynti- ja jakeluyritysten sopimukseen liittyneiden toimipaikkojen määrä on raportointivuonna kasvanut edellisvuodesta. Sähkön myynti ja jakelu asiakasryhmittäin on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 6, Kuva 7). 5 45 46 6 4 35 35 944 3 GWh 25 2 15 1 9 495 14 816 12 217 7 891 6 187 9 843 5 Asuminen ja maatalous Palvelu ja rakentaminen Teollisuus Yhteensä 28 29 Kuva 6 Sopimustoimipaikkojen raportoima sähkönmyynti asiakasryhmittäin vuosina 28 ja 29. 5 45 4 42 825 44 591 35 3 GWh 25 2 15 18 82 2 46 15 84 15 987 1 8 939 8 198 5 Asuminen ja maatalous Palvelu ja rakentaminen Teollisuus Yhteensä 28 29 Kuva 7 Sopimustoimipaikkojen raportoima sähkön jakelu asiakasryhmittäin vuosina 28 ja 29. 14
4 Yritysten raportoimat energiansäästövaikutukset 29 4.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuustoimenpiteistä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten vuonna 29 toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Lisäksi on esitetty yhteenvetoja vuosilta 28 29. Vaikka lähes 1 % sopimukseen liittyneistä toimipaikoista raportoi vuoden 29 tiedot, oli osa tiedoista puutteellisia eikä vastauksia saatu täysin kattaviksi täydennyspyynnöilläkään (osasta raportoiduista toimenpiteistä puuttuu joko investointitieto tai säästövaikutus). Yritysten raportoimat säästövaikutukset ovat energiakatselmuksissa tai yritysten muissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia (ES- ja KATtoimenpiteet), joita on käsitelty kappaleessa 4.2 sekä tuloksia muista investoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiatehokkuuteen (MI-toimenpiteet teollisuudessa ja palvelualalla ja TT-toimenpiteet energian tuotannossa), joita on käsitelty kappaleessa 4.3. Yritysten on mahdollista raportoida myös niistä tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista (YM-toimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön. Tällaisia toimenpiteitä on käsitelty kappaleessa 4.4. Liitteessä 1 on esitetty, millä perustella jako kuhunkin luokkaan tehdään. 4.2 Energiansäästöinvestointien vaikutukset Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kahden ensimmäisen vuoden toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutuksesta energiavaltaisen teollisuuden osuus on 67 % ja energiantuotannon 24 %. Keskisuuren teollisuuden ja palvelualan osuus on loput 9 % (Kuva 8). Seuraavissa luvuissa on tarkemmin kuvattu eri toimialojen tuloksia vuosilta 28 ja 29. Yksityinen palveluala 1 % Energiapalvelut 3 % Keskisuuri teollisuus 5 % Energiantuotanto 24 % Energiavaltainen teollisuus 67 % Kuva 8 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen eri toimenpideohjelmissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden vuotuisen säästövaikutuksen (2,16 TWh/a) jakautuminen eri toiminta-alueille vuoden 29 lopussa. 15
4.2.1 Energiansäästöinvestoinnit teollisuus ja palveluala Seuraavissa on esitetty yhteenveto teollisuuden ja palvelualojen sopimusyritysten raportoimista toteutetuista toimenpiteistä vuonna 29 (Taulukko 3). Koko teollisuus toteutti vuonna 29 yhteensä 373 toimenpidettä, joiden säästövaikutus oli yhteensä 748. Ko. toimenpiteiden investoinneiksi raportoitiin yhteensä 3,3 milj. euroa. Toimenpiteillä yritykset säästivät energiakustannuksissa vuonna 29 yhteensä n. 22 milj. euroa. Palvelualan yritykset toteuttivat yhteensä 151 energiansäästötoimenpidettä, joiden säästövaikutus oli yhtensä 9,. Ko. toimenpiteisiin raportoidut investoinnit olivat yhteensä 1,3 milj. euroa. Taulukko 3 Yhteenveto teollisuuden ja palvelualojen sopimusyritysten raportoimista toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä vuonna 29. Toimenpideohjelma Toimenpide Säästetty energia Investointi Toteutetut toimenpiteet lkm Sähkö Lämpö+pa Yhteensä milj.eur Teollisuus Energiavaltainen teollisuus 13 112, 569, 681, 24,6 Keskisuuri teollisuus Elintarvike 44 1,2 2,3 21,4,5 Kemia 53,1 8,3 8,3 1,3 Muovi 27,8 1,1 1,9,2 Puutuote 9,7 5,4 6,1,1 Tekno 136 2,9 8,3 29,3 3,6 Yleinen, teollisuus 1,,,, Keskisuuri yht. 27 23,7 43,4 67, 5,7 Teollisuus yhteensä 373 135,7 612,4 748, 3,3 Palveluala Autoalan keskusliitto,,,, Kaupan ala 45 5,4, 5,4 1,1 Matkailu- ja ravintola-ala 36,5,5 1,,1 Yleinen, palvelu 7,8 1,7 2,6,1 Palveluala yhteensä 151 6,7 2,3 9, 1,3 Kaikki alat yhteensä 524 142,4 614,6 757, 31,5 pa = polttoaineet Seuraavassa on yhteenvetoa keskisuuren teollisuuden ja palvelualan kahden ensimmäisen sopimusvuoden tuloksista (Kuva 9, Kuva 1, Kuva 11). Tarkemmin kaikkien alojen tuloksia ja tavoitteiden toteutumista toimialoittain on käsitelty kappaleessa 6. 16
Vuotuinen säästö 8 7 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 212 213 214 215 216 tavoite Toteutunut energiansäästö seurantavuonna Kumulatiivinen energiansäästö seurantavuoden lopussa 8 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kumulatiivinen säästö Kuva 9 Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden vuotuinen säästövaikutus vuosina 28 ja 29, kumulatiivinen säästövaikutus vuoden 29 lopussa sekä liittymisvaiheessa asetetut yrityskohtaiset tavoitteet yhteensä vuonna 216. Vuotuinen säästö 25 2 15 1 5 28 29 21 211 212 213 214 215 Toteuteutunut energiansäästö seurantavuonna Kumulatiivinen energiansäästö seurantavuoden lopussa 187 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kumulatiivinen säästö Kuva 1 Palvelualan toimenpideohjelmissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden vuotuinen säästövaikutus vuosina 28 ja 29, kumulatiivinen säästövaikutus vuoden 29 lopussa sekä liittymisvaiheessa asetetut yrityskohtaiset tavoitteet yhteensä vuonna 216. 17
Vuotuinen säästö 8 7 6 5 4 3 2 1 1 13 28 29 21 211 212 213 214 215 216 tavoite Toteuteutunut energiansäästö seurantavuonna Kumulatiivinen energiansäästö seurantavuoden lopussa 1 2 1 8 6 4 2 Kumulatiivinen säästö Kuva 11 Elinkeinoelämän keskisuurten energiankäyttäjien (keskisuuri teollisuus ja palveluala) toimenpideohjelmissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden vuotuinen säästövaikutus vuosina 28 ja 29, kumulatiivinen säästövaikutus vuoden 29 lopussa sekä liittymisvaiheessa asetetut yrityskohtaiset tavoitteet yhteensä vuonna 216. Yhteenvetoa teollisuuden ja palvelualojen vuosina 28 ja 29 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista toimenpiteistä ja niihin tarvittavista investoinneista on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 12, Kuva 13). Teollisuus raportoi päätettyjä toimenpiteitä vuonna 29 vähemmän kuin vuonna 28. Harkinnassa olevien toimenpiteiden kokonaissäästö on 2 51. Niihin tarvittavien investointien on arvioitu olevan n. 16 milj. euroa. Palvelualalla vuonna 29 päätettyjä ja harkittuja toimenpiteitä raportoitiin selvästi vuotta 28 enemmän. Luvut näyttävät selvää hyvää suuntaa tuleville vuosille. Muiden kuin energiansäästösyistä tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia on käsitelty kappaleessa 4.3 ja 4.4. On huomattava, että esitetyt arvot ovat vain suuntaa-antava, sillä kaikille ilmoitetuille investoinneille ei ole ilmoitettu vastaavia säästöjä tai vastaavasti todetuille energiansäästöille ei ole ilmoitettu aiheutuneita investointikustannuksia. 18
Raportoidut kaikki toimenpiteet, koko teollisuus 1 2 1 1 4 8 76 lkm 6 4 373 2 2 183 219 Toteutetut Päätetyt Harkitut Toimenpiteet 28 29 Energiansäästö, koko teollisuus 3, 2 5, 2 51,1 2 28,9 2, 1 5, 1, 915,4 749,3 748, 5, 36,7, Toteutetut Päätetyt Harkitut Toimenpiteet 28 29 Investoinnit, koko teollisuus 18, 16, 14, 146, 162,5 12, milj. eur 1, 8, 6, 4, 2, 3,3 19, 2,7 7,8, Toteutetut Päätetyt Harkitut Toimenpiteet 28 29 Kuva 12 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuusyritysten vuosina 28 29 raportoimat toteutetut, päätetyt ja harkitut toimenpiteet investointeineen. 19
Raportoidut kaikki toimenpiteet, koko palveluala 25 22 2 15 151 lkm 1 15 118 96 5 37 Toteutetut Päätetyt Harkitut Toimenpiteet 28 29 Energiansäästö, koko palveluala 12, 1,7 1, 9, 8, 6, 5,7 4, 3,9 2,7 2, 1,2, Toteutetut Päätetyt Harkitut Toimenpiteet 28 29 Investoinnit, koko palveluala 3,5 3, 2,9 2,5 milj. eur 2, 1,5 1,3 1,,8,8,5,,, Toteutetut Päätetyt Harkitut Toimenpiteet 28 29 Kuva 13 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan yritysten vuosina 28 29 raportoimat toteutetut, päätetyt ja harkitut toimenpiteet investointeineen. 2
4.2.2 Energiansäästöinvestoinnit, energia-ala Energiantuotannon raportoidut toimenpiteet vuonna 29 ja yhteenveto kahden ensimmäisen vuoden tuloksista on esitetty seuraavassa (Taulukko 4). Taulukko 4 Yhteenveto energiantuotannon sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä vuonna 29 (luku sisältää tuotannolliset toimenpiteet) sekä toteutetut yhteensä vuosina 28 29. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö Primäärienergiankäytön tehostaminen milj. eur Tilanne 29 Toteutettu 29 7 122,2 82,1 18, Päätetty 34 165,1 29,6 3,5 Harkitaan 67 85,5 148,8 33,1 Päätetty ja harkittu yhteensä 171 372,8 26,4 54,5 Toteutettu 28 29 119 154,5 373,2 23,4 Energiapalvelujen tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Taulukon luvut kattavat kaukolämmön myynnin ja sähkön jakelun. Sähkönmyynnin toimenpiteitä ei ole esitetty alakohtaisessa raportissa niiden vähyyden vuoksi, joten ne eivät ole mukana myöskään tässä yhteenvedossa. Taulukko 5 Yhteenveto energiapalvelujen sopimusyritysten (kaukolämmön myynti ja sähkön jakelu) raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä vuonna 29 sekä toteutetut yhteensä vuosina 28 29. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö Lämpö+pa Yht. sähkö+ lämpö+pa milj eur Tilanne 29 Toteutettu 29 67 2,7 2,12 4,19,42 Päätetty 13 1,18,17 1,35,26 Harkitaan 9,3,11,13, Päätetty ja harkittu yhteensä 22 1,21,28 1,48,26 Toteutettu 28 29 91 4,94 9,25 14,19 1,16 pa = polttoaineet 21
4.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut investoinnit, joilla on vaikutusta energiankäyttöön Muita kuin energiansäästösyistä tehtyjä toimenpiteitä, joilla kuitenkin on vaikutusta energiankäyttöön (ns. MI-luokiteltua toimenpiteitä), teollisuuden ja palvelualan sopimusyritykset raportoivat toteutetuiksi 54 kappaletta, joiden yhteenlaskettu säästövaikutus on 19,7. Alla (Taulukko 6) on yhteenveto toimialoittain yritysten raportoimista arvioista näillä toimenpiteillä saavutetusta energiansäästöstä. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneet yritykset eivät raportoi MI-investointeja, vaan tuotannollisista syistä tehtyjä investointeja (TT-investoinnit). Ko. toimenpiteillä saavutettu säästö on sisällytetty taulukossa 8 esitettyihin säästölukuihin. Taulukko 6 Teollisuuden ja palvelualan sopimusyritysten vuonna 29 raportoima muiden kuin energiansäästösyistä toteutettujen tehostamisinvestointien (MI) säästövaikutus. Toimenpideohjelma Toimenpide Säästetty energia Investointi Toteutetut toimenpiteet lkm Sähkö Lämpö+pa Yhteensä milj.eur Teollisuus EVT 22 7, 7, 14, 4,6 Keskisuuri teollisuus yht. 23 1, 4,5 5,5 5, Teollisuus yhteensä 45 8, 11,5 19,5 9,6 Palveluala yhteensä 9,12,12,2,46 Kaikki alat yhteensä 54 8,1 11,6 19,7 1, pa = polttoaineet 4.4 Ympäristöinvestoinnit, joilla on vaikutusta energiankäyttöön Yrityksillä on mahdollisuus halutessaan raportoida myös niistä toteutetuista ympäristönsuojeluinvestoinneista (YM), joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön. Tällaisia toimenpiteitä on vain muutamia ja niiden vaikutus kokonaissäästöihin on vähäinen ja usein energiankulutusta lisäävä. Nämä tiedot on esitetty toimialakohtaisissa raporteissa. 22
5 Jatkuvan parantamisen toimenpiteet 5.1 Energianvaltainen teollisuus ja energiantuotanto Energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon toimenpideohjelmissa yrityksen velvoitteeksi on asetettu seuraavaa: Yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ottamalla käyttöön Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) seuraavasti: - Yritys liittää energia-asiat Energiatehokkuusjärjestelmän mukaisesti yrityksessä olemassa olevaan johtamisjärjestelmään 12 kuukauden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä. - Yritys varmistaa johdon katselmuksella 24 kuukauden aikana sopimusjärjestelmään liittymisestä, että yritys on ottanut käytännön toimissaan huomioon energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen Energiatehokkuusjärjestelmässä kuvatulla tavalla Yritys sitoutuu käyttämään Energiatehokkuusjärjestelmää koko sopimuskauden ajan. Raportointitietojen perusteella ETJ:n käyttöönotto ei ole edennyt sopimuksen edellyttämässä aikataulussa. Noin 75 % energiavaltaisen teollisuuden ja noin 83 % energiantuotannon toimipaikoista raportoi energia-asiat liitetyiksi käytössä olevaan johtamisjärjestelmään. Toisen sopimusvuoden lopussa kuitenkin kaikilla toimipaikoilla ko. työn olisi sopimuksen mukaan pitänyt olla valmis. Suuria toimipaikkakohtaisia eroja kuitenkin on: osassa yrityksiä työ on jo pitkällä, toisissa yrityksissä työ on alkuvaiheessa. Resurssit ovat yhtenä pullonkaulana ETJ:n toteuttamisessa. Tulosten mukaan ETJ:n toteutumisen seuraamisessa toimipaikoilla on vielä tehostettavaa. Energiavaltaisen teollisuuden toimipakoista vain 38 % raportoi energiatehokkuusasioita käsitellyksi johdon katselmuksissa ETJ:n edellyttämällä tavalla. Energiatuotannon toimenpideohjelman liittyneistä yrityksistä selvästi suurempi osuus, 67 %, raportoi energiatehokkuusasioita käsitellyksi johdon katselmuksissa. Kyse on mahdollisesti myös siitä, että kaikkia toimia ei ole raportoitu. Vastausten ohjeistuksia tullaan myös tarkistamaan. Motivan vetämä energiavaltaisen teollisuuden ja energia-alan yritysten edustajista koostuva ns. jatkuvan parantamisen työryhmä (JaPa) tarkastelee ETJ:n täytäntöön panoon liittyviä kysymyksiä. Vuonna 21 ko. työryhmän myötävaikutuksella järjestettiin sisäinen auditointi -koulutusta, laadittiin ETJ-esite ja aloitettiin vuoden 21 lopussa mittaamiseen liittyvän hankkeen valmistelu. Hanke käynnistetään vuonna 211. Toteutetut ja valmisteilla olevat hankkeet tukevat ETJ:n edellyttämien toimien toteutusta yrityksissä. 23
5.2 Keskisuuri teollisuus, palveluala ja energiapalvelut Keskisuuren teollisuuden, palvelualan ja myös energiapalvelualan yritykset olivat paneutuneet ns. jatkuvan parantamisen kysymyksiin vaihtelevasti. Kuten energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon yrityksissä osa yrityksistä oli pidemmällä jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttamisessa kuin toiset. Yritykset tarvitsevatkin tietoa ja tukea toimenpiteiden toteuttamiseksi. Energiatehokkuusneuvonta viiden toimialaliiton alueella tukee hyvin tätä tavoitetta. Toimialakohtaiset tiedot on kuvattu tarkemmin toimialakohtaisissa raporteissa. 5.3 Energiapalveluyrityksen toimenpiteet asiakkaan energiankäytön tehostamiseksi Energiapalveluyrityksen velvoitteena oli laatia ensimmäisenä sopimusvuotena suunnitelma asiakkaille tarjottavista palveluista. Kaukolämmön ja sähkönjakelun toimipaikoista yli 5 % oli laatinut suunnitelman. Sähkön myynnin toimipaikoista vain n. 1 % raportoi tehtävän suoritetuksi. Energiapalvelujen toimenpideohjelmassa on myös listattu joukko toimenpiteitä ja palveluita, joita yritykset voivat tarjota. Vuosiraportoinnissa kysyttävillä kysymyksillä pyritään seuraamaan näiden toimenpiteiden ja samalla toimenpideohjelman toteuttamista. Vuonna 29 pyrittiin ensimmäistä kertaa tarkastelemaan asiakaspään toimia ja tekemään niistä yhteenvetoa. Työ oli haasteellista, sillä vastaukset eivät aina olleet yhteismitallisia. Tässä raportissa ei ole tarkoituksenmukaista käydä laajemmin asiakaspään toimia läpi. Yhteenveto on luettavissa energia-alan omassa yhteenvetoraportissa. 24
6 Tulokset verrattuna asetettuihin tavoitteisiin ja velvoitteisiin 6.1 Teollisuus ja palveluala Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 7) on koottu yhteenvetona koko teollisuuden ja palvelualojen kahden ensimmäisen sopimusvuoden tulokset. Taulukko 7 Teollisuuden ja palvelualan sopimusyritysten toteutettujen tehostamisinvestointien vaikutus energiatehokkuuteen vuosina 28 29 ja tulokset verrattuna yhteenlaskettuun tavoitteeseen. Toimenpideohjelma Säästötavoite sopimuskaudelle 28 216 1) Säästetty energia vuonna 28 Säästetty energia vuonna 29 Säästetty energia yhteensä 28 29 Säästö verrattuna laskettuun tavoitteeseen 2) Yhteensä GWh Yhteensä Yhteensä Yhteensä % Teollisuus Energiavaltainen teollisuus ei asetettu 737, 681, 1 418, 1,36 % 3) Keskisuuri teollisuus Elintarvike 213 18,7 21,4 4,1 18,8 % Kemia 14 1,2 8,3 9,5 9,2 % Muovi 42 3,2 1,9 5,1 12,1 % Puutuote 227 8,9 6,1 15, 6,6 % Tekno 185 15, 29,3 44,3 23,9 % Yleinen teollisuus 29,,,, % Keskisuuri yht. 8 47, 67, 114 14,3 % Teollisuus yhteensä 784, 748, 1 532, Palveluala Autoalan keskusliitto Kaupan ala 122 2,3 5,44 25,5 2,8 % Matkailu- ja ravintola-ala 61,44,98 1,4 2,3 % Yleinen - palvelu 3,4 2,6 3, 1, % Palveluala yhteensä 213 2,89 8,97 29,86 14, % Kaikki yhteensä 84,9 757, 1 561,8 Energiapalveludirektiivin ESD piiriin kuuluva energia (teollisuus) vuonna 25 4) 1 66 113,96 6,9 % 1) Sopimukseen liittyneiden yritysten liittymisvaiheessa ilmoittama säästötavoite yhteensä 2) Raportoiduilla toimenpiteillä saavutettu säästö verrattuna yritysten liittyessään ilmoittamaan säästötavoitteeseen 3) 1,3 % on vuosina 28 28 säästetyn energian osuus EVT-yritysten raportoimasta energiankäytöstä vuonna 29 4) Laskettu Tilastokeskuksen vuonna 25 ESD:n piiriin kuuluvasta energiasta (vain keskisuuri teollisuus) 9 % 25
6.1.1 Energiavaltainen teollisuus Energiavaltaisen teollisuuden yrityksille ei sopimuksen alussa asetettu säästötavoitetta, vaan yritykset asettavat oman yrityskohtaisen tavoitteensa Energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Energiavaltaisen teollisuuden energiankäytön tehostamistavoite koko sopimuskaudelle vuoteen 216 saakka määritetään EK:n ja työ- ja elinkeinoministeriön toimesta vuonna 211. Puitesopimuksen mukaisesti tavoite oli määrä asettaa jo vuonna 21, mutta sopimusosapuolet sopivat tavoitteen asettamiselle uuden aikataulun. Tavoitteiden sijaan vuonna 29 energiavaltaisen teollisuuden tuloksia on verrattu raportointivuoden energiankäyttöön. Alla yhteenvetona tulokset (Kuva 14): Vuosina 28 29 raportoitu toteutettujen ns. ES- ja KAT-toimenpiteiden energiansäästövaikutus oli yhteensä 1 418. Vuosina 28 29 toteutettujen toimenpiteiden sähkönsäästö 247 vastasi,24 % vuonna 29 raportoidusta liittyneiden toimipaikkojen sähkönkäytöstä. Vastaavasti vuosina 28 29 toteutettujen toimenpiteiden lämmön ja polttoaineiden säästö 1 171 vastasi 1,1 % verrattuna liittyneiden toimipaikkojen raportoituun lämmön ja polttoaineiden käyttöön yhteensä vuonna 29. Toteutettujen ES- ja KAT-toimenpiteiden säästövaikutus yhteensä on noin 1,36 % verrattuna raportoituun kokonaisenergiankäyttöön (sähkö+lämpö+ polttoaineet) vuonna 29. 14 12 1 171 1 8 6 62 569 4 2 135 112 247 28 29 Sähkö GWh Sähkö kumulatiivinen GWh Lämpö+PA GWh Lämpö+PA kumulatiivinen GWh Kuva 14 Energiavaltaisen teollisuuden sopimusyritysten raportoimat sähkön, lämmön ja polttoaineiden säästöt vuosina 28 ja 29. Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö. 26
6.1.2 Keskisuuri teollisuus Keskisuuren teollisuuden kunkin toimialaliiton ohjeellinen energiansäästötavoite on 9 %. Toimialan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kukin sopimusjärjestelmään liittyvä yritys asettaa vähintään 9 %:n ohjeellisen energiansäästötavoitteen. Määrällinen tavoite () muuttuu vuosittain riippuen siitä, montako uutta yritystä liittyy sopimukseen, mutta kokonaisuutena tavoitteen tulee olla vähintään 9 % liittymisasiakirjoissa ilmoitetusta energiankäytöstä. Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmia toteuttavien yritysten liittymisasiakirjoista yhteenlaskettu säästötavoite vuonna 216 oli 8. Toisen sopimusvuoden loppuun mennessä tavoitteesta on toteutunut 114, joka vastaa 14 % tavoitteesta. Toimialakohtaisista tavoitteista on toteutunut toimialasta riippuen 6,6 23,9 %. Toimialaliitoista vain teknologiateollisuus ja elintarviketeollisuus ovat yltäneet keskimääräiseen vuosittaiseen säästövauhtiin, jotta liittymisvaiheessa asetettu energiansäästötavoite (), joka vastaa 9 % liittymisvaiheessa ilmoitetusta energiankäytöstä, toteutuisi vuonna 216. 9 8 8 7 6 5 4 3 2 1 4,1 18,721,4 213 14 42 227 1,2 8,3 3,2 1,9 8,9 6,1 15, 29,3 44,3 9,5 5,1 15, 185,,, Elintarvike Kemia Muovi Puutuote Tekno Yleinen - teollisuus Toteutunut energiansäästö vuonna 28 Toteutunut energiansäästö yht. vuoden 29 lopussa Toteutunut energiansäästö vuonna 29 Säästötavoite yhteensä vuonna 216 29 67, 47, 114, Keskisuuri teollisuus yht. Kuva 15 Keskisuuren teollisuuden eri toimenpideohjelmissa raportoitu toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus vuosina 28 ja 29, yhteenlaskettu säästövaikutus vuoden 29 lopussa sekä liittyneiden yritysten yhteenlaskettu säästötavoite vuoden 216 lopussa (). 27
6.1.3 Palveluala Palvelualan toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten säästötavoite vuonna 29 oli liittymisasiakirjoissa ilmoitetun tiedon mukaan yhteensä 213, josta liittyneet yritykset ovat raportoineet toteutuneeksi 29,9, joka vastaa noin 14 % palvelualan toimenpideohjelmiin liittyneiden yhteisestä tavoitteesta. Erityisesti matkailu- ja ravintolaalalla energiatehokkuustyö on tulosten valossa vasta alkamassa, mutta suunta on oikea (Kuva 16). 25 2 213 15 1 122 61 5 2, 5,4 25,5 Autoala Kaupan ala Matkailu- ja ravintola-ala Toteutunut energiansäästö vuonna 28,4 1, 1,4,4 2,6 3, 3 Yleinen - palvelu 2,9 Toteutunut energiansäästö vuonna 29 9, 29,9 Palveluala yhteensä Toteutunut energiansäästö yht. vuoden 29 lopussa Säästötavoite yhteensä vuonna 216 Kuva 16 Palvelualan sopimusyritysten raportoima toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus vuosina 28 ja 29, yhteenlaskettu säästövaikutus vuoden 29 lopussa sekä liittyneiden yritysten yhteenlaskettu säästötavoite vuoden 216 lopussa (). 6.2 Energia-ala Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten tavoitteena on toteuttaa energiankäytön tehostamistoimia, joilla parannetaan primäärienergiankäytön tehokkuutta ja energiatuotannon kokonaishyötysuhdetta. Toimenpideohjelman ohjeellinen tavoite on saavuttaa sopimusyrityksissä kokonaisuutena vuoteen 216 mennessä 1 GWh:n primäärienergiankäytön säästö ja 1 GWh:n sähköntuotannon tehostuminen sähköenergiaksi laskettuna verrattuna kehitykseen ilman näitä uusia toimia. Sähköntuotannon tehostumisen tavoitteesta on toteutunut 15 % (154 GWh) ja primäärienergian osalta 37 % (373 GWh) edellyttäen, että toimenpiteiden säästövaikutus on voimassa vielä vuoden 216 lopussa (Kuva 17, Taulukko 8) 28
4 35 373 3 25 291 291 2 15 122 154 1 82 5 32 32 28 29 Sähkö Primäärienergia Sähkö kumulatiivinen Primäärienergia kumulatiivinen Kuva 17 Energiantuotannon sopimusyritysten raportoimat sähkön tuotannon ja primäärienergiankäytön tehostamisen säästöt vuosina 28 ja 29. Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö. Taulukko 8 Tavoitteiden toteutuminen energiantuotannon toimenpideohjelman sopimusyrityksissä raportointivuonna 29. Energiantuotannon toimenpideohjelma Energiansäästö Energiansäästö Sähköntuotannon/käytön tehostaminen Primäärienergian käytön tehostaminen Tavoite vuodelle 216 (GWh) 1 1 Tavoitteesta saavutettu vuonna 28 29 (GWh) 154,49 373,23 Tavoitteesta saavutettu (%) 15 37 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ohjeellisena tavoitteena on toteuttaa liittyneissä yrityksissä toimia, jotka johtavat 15 GWh sähkönsäästöön sähkön siirto- ja jakeluhäviöissä ja kaukolämmön tuotannon ja siirron sähkön kulutuksessa sekä 15 GWh säästöön kaukolämmön jakeluhäviöissä ja erillistuotannon polttoaine-energian kulutuksessa vuoteen 216 mennessä verrattuna tilanteeseen ilman näitä uusia toimia. Kun otetaan huomioon sekä varsinaisten energiansäästötoimenpiteiden (ES- ja KAT-toimenpiteet) että muiden toimenpiteiden (MI-toimenpiteet) energiansäästövaikutus, toteutui kahden 29
ensimmäisen sopimusvuoden aikana sähkön säästötavoitteesta 33 % ja lämmön sekä polttoaineiden säästötavoitteesta 1 % edellyttäen, että säästötoimenpiteiden säästövaikutus on voimassa vielä vuoden 216 lopussa (Taulukko 9). Taulukko 9 Tavoitteiden toteutuminen energiapalveluiden toimenpideohjelman sopimusyrityksissä raportointivuonna 29. Energiapalvelujen toimenpideohjelma Energiansäästö Sähkö Yhteensä lämpö+pa Tehostamistavoite vuodelle 216 (GWh) 15 15 Energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet Raportoitu toteutettu säästö (KAT+ES) vuonna 28 29 () 4,9 9,3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet Raportoitu toteutettu säästö (MI) vuonna 28 29 () 44,8 6, Kaikki säästöt yhteensä () 49,7 15,3 Tavoitteesta saavutettu (%) 33 1 pa = polttoaineet Energiapalvelujen toimenpideohjelman seurantaa on jatkuvasti kehitetty energiapalvelujen raportoinnin erityistarpeita ajatellen. Raportointivuonna on myös erityisesti painotettu asiakkaille suunnattujen palvelujen raportointia, joskin näiden energiamääräinen (MWh/a) laskenta tai arviointi on edelleen avoin ja jää mietittäväksi sopimustoimintaa kehitettäessä ja tuloksia raportoitaessa. Tarkemmin asiakaspään tuloksia on kuvattu energia-alan toimialakohtaisessa raportissa. 3
7 Kehitysideat Yrityksillä on vuosiraportoinnin yhteydessä mahdollisuus tuoda esille energiatehokkuutta parantavia kehitys- ja tutkimusideoita. Yritykset raportoivat vain muutamia ehdotuksia. Esitettyjä ehdotuksia on käsitelty kunkin toimialan ohjausryhmien kokouksissa ja energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon ns. jatkuvan parantamisen työryhmän (JaPa) kokouksissa. Niissä on sovittu, miten aiheita viedään eteenpäin. 31
8 Energiakatselmus- ja investointituet 8.1 Energiakatselmustuki Energiakatselmustuki 29 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tukee ns. Motiva-mallisten energiakatselmusten ja analyysien toteutusta. Tuki on kaikille tukikelpoisille hakijoille enintään 4 % tuettavasta maksimityökustannusosuudesta. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille pk-yrityksille 1 tuki on 5 %. Tuettavan työkustannuksen yläraja määräytyy kiinteistöissä rakennustilavuuden perusteella. TEM:n vuosittain julkaisemassa energiakatselmustoiminnan yleisohjeessa määritetään tuettavan työkustannusosuuden yläraja eri katselmustyypeille. Energiakatselmustuki on aina haettava ennen hankkeen aloittamista ja se haetaan siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella ko. kohde sijaitsee. Energiakatselmuksen aloittamiseksi katsotaan sitovan katselmustilauksen tekeminen. Myönnetty energiakatselmustuki elinkeinoelämän sopimusyrityksille Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyneet yritykset käynnistivät vuonna 29 selvästi edellisvuotta enemmän energiakatselmuksia. Yhteensä elinkeinoelämän alueella käynnistyi 92 hanketta, mikä oli viidennes enemmän kuin vuonna 28 ja vastaavasti näihin liittyvien katselmuskohteiden määrä kasvoi yli 4 %. Vielä kohteiden lukumäärää enemmän kasvoi myönnetty energiakatselmustuki, joka vuonna 29 käynnistyneille hankkeille oli lähemmäs kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna ollen yhteensä 1,52 milj. euroa. Tuen suhteellisesti suurempi kasvu verrattuna hankkeiden tai kohteiden lukumäärän kasvuun johtuu pääosin sekä energiantuotannon, kaupanalan ja energiavaltaisen teollisuuden alueilla käynnistyneistä suurista hankkeista. Sopimusyrityksille myönnetty energiakatselmustuki oli vuonna 29 kuten pääosin edellisellä energiansäästösopimuskaudella (1997 27) lähes 9 % kaikille elinkeinoelämän yrityksille vuona 29 myönnetystä energiakatselmustuesta (1,72 milj. eur). Vastaava osuus kohteiden lukumäärällä mitattuna oli 77 %. Vuonna 28 uuden sopimuskauden käynnistyessä sopimusyritysten osuus myönnetystä energiakatselmustuesta oli selvästi vähemmän eli reilu 75 %. 1 Mikro- ja pk-yritys määritellään komission suosituksen (23/361/EY) mukaisesti: alle 25 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 5 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa. 32
milj. eur 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, 28 29 21 211 212 213 214 215 216 16 14 12 1 8 6 4 2 kohteiden lukumäärä Energiakatselmustuki Energiakatselmuskohteiden lukumäärä Kuva 18 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen eri toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten käynnistämien energiakatselmuskohteiden lukumäärä ja niihin myönnetty energiakatselmustuki vuosina 28 ja 29. Vaikka keskimäärin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen eri toiminta-alueilla (keskisuuri teollisuus, energiavaltainen teollisuus, palveluala, energia-ala) katselmustoiminta vuonna 29 oli selvästi edellistä vuotta vilkkaampaa (Kuva 18), vaihteli tilanne toimenpidealueittain. Merkittävimmin volyymit kasvoivat keskisuureen teollisuuteen kuuluvien elintarviketeollisuuden (ETL) ja yleisen teollisuuden (YleTE), palvelualaa edustavan matkailu ja ravintola-alan (MaRa) sekä energia-alaan kuuluvan energiantuotannon (ET) toimenpideohjelmien alueilla. Laskua volyymeissä oli sen sijaan muoviteollisuuden, puutuoteteollisuuden (PUU) ja energiapalvelujen (EP) toimenpideohjelmien toimialoilla, joilla volyymit olivat pieniä edellisenä vuonnakin. Lisäksi laskua oli yleisen palvelun toimenpideohjelman osalta, missä toisaalta vuonna 28 volyymit olivat melko korkeat. 33