Kaivannaisjätteisiin liittyvät lainmuutokset KAI:n toiminnassa Ympäristögeologi Ilkka Haataja Kainuun ympäristökeskus/ Ilkka Haataja 1
Käytännöt kaivannaisjätteitä koskevan lainsäädännön muutoksen yhteydessä -toimenpiteet aluekeskuksille ohjeistettu YM:n kirjeillä 2.5.2008, 5.6.2008 ja 29.1.2009-30.4.2009 mennessä oli saapunut 1 ilmoitus toiminnanharjoittajalta ja vuositarkastuksilla asiaa on tarkasteltu/tarkastellaan => ilmoituksia on tulossa lisää -lupavirastossa ja valitusviranomaisissa on käsittelyssä hakemuksia, joissa em. jätteiden käsittelyä tarkastellaan -kaivosjätteiden erityispiirteet (mm. happoa tuottava ominaisuus) on otettu varsin hyvin huomioon lupapäätöksissä -maa-aineslupiin ja kuntien ympäristölupiin liittyvä soveltaminen ja ohjeistaminen on jäänyt pitkälti kuntien tehtäviksi 2
KAIVANNAISJÄTEASETUKSEN SOVELTAMINEN/ U Ritvanen JÄTEALUE = sivukivialue, rikastushiekka-allas tms. SULJETTU LAILLISESTI (ao. ajankohdan lainsäädännön mukaisesti) JÄTEALUE OLLUT KÄYTÖSSÄ 30.4.2006 SAAKKA JA Voimassa olevassa luvassa määräykset sulkemisesta TAI Sulkemistoimista jätetty hakemus 1.7.2008 mennessä JÄTEALUE KÄYTÖSSÄ 30.4.2006 JÄLKEEN JÄTEALUE SULJETAAN 31.12.2010 MENNESSÄ KJV:a EI SOVELLETA (ei jätehuoltosuunnitelmaa) KJVN:a SOVELLETAAN JÄTEALUEESTA TEHTÄVÄ JÄTEHUOLTO- SUUNNITELMA
Kainuun ympäristökeskukselle valtakunnallinen erikoistumistehtävä kaivannaisteollisuuden ympäristökysymyksiin Ympäristögeologi Ilkka Haataja Kainuun ympäristökeskus/ Ilkka Haataja 4
Rahoitus -YM myöntänyt 300 000 :n lisämäärärahan erikoistumiseen (13.8.2009,YM10/221/2009) -rahan käyttö ja erikoistumiseen liittyvät toiminnot eivät ole vielä kaikilta osin tarkentuneet 5
Kaivosteollisuuden parhaat ympäristökäytännöt BEP -projekti 2009-2010 Ympäristögeologi Ilkka Haataja Kainuun ympäristökeskus//ilkka Haataja 6
Hankkeen tausta ja tavoitteet Projektin tavoitteena on tuottaa yhteistä tietopohjaa metallikaivostoiminnan parhaista ympäristökäytännöistä (BEP) sekä lainsäädännön ja hallintomenettelyjen huomioon ottamisesta kaivostoiminnan ympäristöasioissa Suomessa. 7
tarkastellaan metallikaivostoiminnan ympäristönäkökohtia kaikissa vaiheissa malminetsinnästä ja kaivostoiminnan aloittamisesta kaivoksen sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. ei määritellä kaivostoiminnalle päästöraja-arvoja tai parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja, vaan parhaita käytäntöjä. 8
Hankkeen organisaatio Ohjausryhmä: 9 Alec Estlander, Suomen ympäristökeskus (SYKE), K.H. Renlundin säätiön edustaja Kari Pääkkönen, Kainuun ympäristökeskus (KAI) Hannu Idman, Geologinen tutkimuskeskus (GTK) Matti Himmi, Kaivannaisteollisuusyhdistys ry (KTY) Olavi Paatsola, KTY Erkki Kantola, KTY Juhani Itkonen, Lapin Ympäristökeskus (LAP) Riikka Aaltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Sami Koivula, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (PSY) Timo Jouttijärvi, SYKE Kimmo Silvo, SYKE Irina Hakala, SYKE
Työryhmä: Sari Myllyoja, KAI Päivi Heikkinen, GTK Erkki Kantola, KTY Juhani Itkonen, LAP Sami Koivula, PSY Timo Jouttijärvi, SYKE Päivi Mannila, Kemira Oyj 10
Kainuun ympäristökeskukselle valtakunnallinen erikoistumistehtävä kaivospatojen viranomaisvalvontaan 1.10.2009 lukien (Patoturvallisuuslainsäädännön muutos) Kainuun ympäristökeskus/ Ilkka Haataja 11
Merkittävin muutos nykyiseen verrattuna on maanpäällisten kaivospatojen valvonnan siirtyminen Turvatekniikan keskukselta alueellisille ympäristökeskuksille. Tämä tehtävä on osoitettu Kainuun ympäristökeskukselle samoin kuin kaivos- ja jätepatoihin liittyvät valtakunnalliset kehittämis- ja asiantuntijatehtävät Kainuun ympäristökeskuksen viranomaisvalvonnassa tulee olemaan 109 vesistö- ja jätepatoa Kainuun, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan alueella sekä Suomen 14 toimivan kaivoksen patorakenteet 12
Hetaan kaivospatoturvallisuuden asiantuntijaa, Kainuun ympäristökeskukseen, Kajaaniin Hakijalta edellytämme soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa (esim. diplomi-insinööri), geoteknistä osaamista, hyvää englanninkielen taitoa ja virkamieheltä edellytettävää ruotsinkielen taitoa. Odotamme hakijalta yhteistyökykyä, neuvottelutaitoa sekä hyvää suomenkielen taitoa. Tehtävien hoitaminen edellyttää matkustusvalmiutta. Eduksi katsotaan kaivannaisteollisuuden tuntemus ja kokemus projektijohtamisesta sekä patojen suunnittelemisesta, rakentamisesta, ylläpidosta tai alan kehittämistehtävistä 13
Palkkaus Palkkaus on alueellisten ympäristökeskusten palkkausjärjestelmän vaativuustason 12-14 mukainen (2935-3500 e ), minkä lisäksi maksamme erillistä henkilökohtaista palkanosaa (13,6-42,5 %) ja mahdollista kokemusvuosiin perustuvaa kokemuslisää (0-7,5%). Tehtävässä noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa. Hakuaika päättyy 21.09.2009 klo 16:15 14