TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
ARVO-TUHKA: Tuhkarakentamisen ympäristövaikutukset

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

28 :n mukaisessa lupa-asiassa KEURUU Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero 101/ /2014

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

-lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ /XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

SUCCESS, RECYCLED. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

28 :n mukaisessa lupa-asiassa

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

Näin pidät yksityistiesi

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit


Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma


Uudistuva MARA-asetus

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI,

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Yksityisteiden sillat mahdollisuudet hyödyntää puuta Puuta infrarakenteisiin- seminaari/työpaja

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

Kokemuksia metsätien kuntokartoituksesta ja perusparannuksen tulevaisuus?

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

kannattava elinkeino?

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Muokkausmenetelmän valinta

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimukset ja riskinarviointi - PFARA

Betonituotteet kemiallista kestoa vaativiin kohteisiin Ruskon Betoni Oy , Niko Riikonen

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Odotukset maakuntauudistukselta

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TE TAPÄIVÄ

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

Missä kunnossa metsätie on?

Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa

Yksityisteiden rakentaminen ja ylläpito. Tiina Walin-Jatkola tieisännöitsijä Lapin 57. Metsätalouspäivät Levi

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Transkriptio:

TuhkaTie - hankkeen tuloksia 2011-2013 Ympäristökelpoisuus asiantuntijaseminaari, YM Samuli Joensuu ja Hanna Vanhanen 9.12.2013 1

Sisältö Yleistä metsäteistä Koejärjestely Tuloksia Yhteenveto 9.12.2013 2

TuhkaTie hankkeessa kohteena metsätiet Metsäteiden määrä Suomessa Kaikkiaan 135 000 km metsäteitä 81 500 yksityismetsissä 60 % 32 000 valtion metsissä 24 % 21 500 yhtiöiden mailla 16 % Valtion tukemana v. 2011 Perusparannettiin metsätietä 3750 km Rakennettiin uutta metsätietä 650 km Metsätiet yksityisteitä (yht. 330 000 km) Yksityisteistä 41 % metsäteitä Yksityistiet 75 % Suomen tieverkosta Haja-asutusalueet ja metsäteollisuuden puukuljetukset 9.12.2013 3

Metsätien perusparannustekniikkaa 30.8.2012 4

Koejärjestely Näkymä koealalta, jossa kalliomurskeen (0-31,5 mm) osuus on 85 paino- % ja tuhkan osuus 15 paino-% 18 testitietä á 300-400 m Yht. 4,4 km Peruskorjaus tuhkamurske -seoksella syksy 2011 Ymp.vaikutusten seuranta vesinäytteet 12 näyt.ottoa Maanäytteet 3 kertaa Kantavuusmittaukset 2 kertaa/ vuosi Teiden kuntoinventointi 9.12.2013 5

Käsittelyt Kalliomurskeen (0-31,5 mm) osuus on 85 paino- % ja tuhkan osuus 15 paino-% Murske 0-16 mm/ 0-31,5 mm Tuhkaa 15 paino-% / 30 paino-% Kontrollina murske 3 toistoa (n=3) Kerrospaksuus 20 cm Tuhkapatjat Kontrollina murske Kerrospaksuus 20 cm 9.12.2013 6

Esimerkkejä koejärjestelyistä 9.12.2013 7

Kuvia koejärjestelyistä 9.12.2013 8

Kuvia koejärjestelyistä 9.12.2013 9

Tuhkan lisäyksen vaikutus tuhkamurske-seoksen ominaisuuksiin Murske 0-16 mm, tuhka 0% Murske 0-16 mm, tuhka 15% 9.12.2013 10

Tuhkan lisäyksen vaikutus tuhkamurske-seoksen ominaisuuksiin Murske 0-16 mm, tuhka 30 % 9.12.2013 11

Kantavuusmittauksen tuloksia Karstulan TuhkaTie -hankkeen testiteillä Koeala Maalaji luokka Pituus m Käsittely Kantavuusmittaus 25.6.2013 Kantavuusmittaus 29.9.2013 Tavoite Ka Min. Max. Ka Min. Max. Mpa Mpa kantavuus (Mpa) 1 HkMr 250 Murske 0-31,5 mm + tuhka 30 paino-% 42,4 29 66 49,70 31 70 60-70 2 HkMr 200 Murske 0-31,5 mm + tuhka 30 p-% 41,9 35 56 57,00 39 88 60-70 3 HkMr 250 Murske 0-31,5 mm + tuhka 30 p-% 47,2 30 81 51,10 32 74 60-70 4 HkMr 230 Murske 0-31,5 mm + tuhka 0 42,6 30 50 45,40 34 54 60-70 5 HkMr 260 Murske 0-31,5 mm +tuhka 15 p-% 50,1 34 69 56,90 38 88 60-70 6 HkMr 220 Murske 0-31,5 mm+ tuhka 15 p-% 71,7 53 90 92,11 75 111 60-70 7 HkMr 250 Murske 0-31,5 mm + tuhka 15 p-% 49,1 34 57 52,30 39 82 60-70 8 SrMr 280 Murske 0-63, 0-31,5 mm+ tuhka 50 p-% 86,1 64 119 97,10 67 140 60-70 9 HkMr 260 Murske 0-63, 0-31,5 mm+ tuhka 50 p-% 93,1 64 132 132,27 57 198 60-70 10 HkMr 200 Murske 0-63, 0-31,5 mm+ tuhka 0 70,0 32 111 90,88 48 133 60-70 11 HkMr 300 Murske 0-63, 0-31,5 mm+ tuhka 50 p-% 43,4 24 86 64,82 39 126 60-70 12 SrMr 250 Murske 0-16 mm+ tuhka 0 57,7 35 105 65,91 45 109 60-70 13 SrMr 220 Murske 0-16 mm+ tuhka 30 p-% 78,0 37 120 96,90 40 176 60-70 14 HkMr 300 Murske 0-16 mm + tuhka 30 p-% 67,1 28 139 77,42 31 159 60-70 15 SrMr 200 Murske 0-16 mm + tuhka 30 p-% 66,9 21 160 76,13 26 128 60-70 16 HkMr 200 Murske 0-16 mm+ tuhka 15 p-% 96,1 60 129 120,63 67 178 60-70 17 HkMr 240 Murske 0-16 mm+ tuhka 15 p-% 149,9 109 247 143,80 76 286 60-70 18 HkMr 300 Murske 0-16 mm + tuhka 15 p-% 135,5 61 205 118,38 64 223 60-70 9.12.2013 12

Pohjavesinäytteiden analysointia ph Pohjaveden, maaperän, puhtaan murskeen ja lentotuhkan ph 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 M1T15 M1T30 M1T0 M2T15 M2T30 M2T0 M3T501 M3T50 M3T502 M3T0 Pohjavesi ph (3 näyt.ottoa) 6,0 6,5 6,3 6,5 6,2 6,7 6,5 6,7 6,6 6,5 Pohjavesi ph (10 näyt.ottoa) 5,9 6,4 6,3 6,4 6,2 6,6 6,5 6,6 6,3 6,5 Maaperä ph (2 näyt.ottoa) 6,1 6,7 5,4 6,1 6,3 5,5 6,8 6,0 6,1 6,1 Puhdas murske 8,4 8,0 Lentotuhka 12,0 SARJA 1: PIENI MURSKE SARJA 2: ISO MURSKE SARJA 3: TUHKAPATJAT Pohjaveden ph:ssa ei eroa käsittelyiden välillä Puhtaan murskeen ph huomattavasti korkeampi kuin maaperän tai pohjaveden 9.12.2013 13

Pohjavesinäytteiden analysointia Pohjaveden, maaperän ja puhtaan murskeen SO42- -pit. mg/l tai mg/kg ka 200,0 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 SARJA 1: PIENI MURSKE SARJA 2: ISO MURSKE SARJA 3: TUHKAPATJAT 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 M1T15 M1T30 M1T0 M2T15 M2T30 M2T0 M3T501 M3T50 M3T502 M3T0 Pohjavesi, SO42-pit., mg/l, 10 näyt.ottoa 2,8 1,4 1,8 2,7 4,4 1,5 16,9 20,5 7,2 1,4 Maaperä, SO42-pit., mg/kg ka, 2 näyt.ottoa 123,2 199,2 24,5 110,8 161,5 18,0 140,5 69,5 167,5 17,0 Puhdas murske, SO42-pit, mg/kg ka 5,3 5,0 Pohjaveden SO 4 2- -pit. kaikissa käsittelyissä täyttää talousveden laatusuosituksen < 250 mg/l selvästi 14

Pohjavesinäytteiden analysointia Pohjaveden, maaperän ja puhtaan murskeen sähkönjohtavuus us/cm 200 150 SARJA 1: PIENI MURSKE SARJA 2: ISO MURSKE SARJA 3: TUHKAPATJAT 100 50 0 M1T15 M1T30 M1T0 M2T15 M2T30 M2T0 M3T501 M3T50 M3T502 M3T0 Pohjavesi, sähkönjoht., us/cm, 10 näyt.ottoa 30 115 61 48 101 150 152 201 222 144 Maaperä, sähkönjoht., us/cm, 2 näyt.ottoa 60 85 40 55 90 22 112 58 101 19 Puhdas murske, sähkönjoht., us/cm 18 20 Pohjaveden sähkönjohtavuus kaikissa käsittelyissä täyttää talousveden laatusuosituksen < 2500 us/cm selvästi Tuhkapatjakokeissa pohjaveden sähkönjohtavuus näyttäisi olevan korkeampi kuin sähkönjohtavuus tuhkamurske -kokeissa 15

Pohjavesinäytteiden analysointia Pohjaveden, maaperän ja puhtaan murskeen As-pit. 4,00 ug/l tai mg/kg ka 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 SARJA 1: PIENI MURSKE SARJA 2: ISO MURSKE SARJA 3: TUHKAPATJAT 1,00 0,50 0,00 M1T15 M1T30 M1T0 M2T15 M2T30 M2T0 M3T501 M3T50 M3T502 M3T0 Pohjavesi, 3 näyt.ottoa, ug/l 1,36 1,55 0,50 0,00 1,67 2,27 3,47 0,28 2,27 1,50 Pohjavesi, 10 näyt.ottoa, ug/l 0,48 1,70 0,55 0,89 1,60 1,94 3,64 0,26 2,01 2,16 Maaperä, 2 näyt.ottoa, mg/kg ka 1,65 1,58 1,25 1,72 1,42 1,10 1,90 1,70 1,90 1,80 Puhdas murske, mg/kg ka 1,60 1,50 Pohjaveden As-pit. kaikissa käsittelyissä täyttää talousveden laatuvaatimuksen < 10 ug/l Huom! 0,00 tarkoittaa alle määritysrajan (< 0,2 ug/l), ei 0! 9.12.2013 16

Tuhka tienrakennusmateriaalina Tuhkalla kevennettyä mursketta saadaan samalla tonnimäärällä paksumpi kerros Murskeseoksessa tuhka iskostuu kovaksi pinnoitteeksi, joka pitää oikeat sivukaltevuudet eikä irtomurske kasaannu palteeksi tai valu ojiin Tuhkamurske ei koskaan pölyä Käyttökohteen mukaan valittu oikea seossuhde ja murskeen raekoko parantaa kantavuutta ja helpottaa kunnossapitoa Tuhkatien kuivatus on tärkeä. Märkä ja yli 30 %:n tuhkaseos voi olla liukas Massiivituhkapatja keventää pengertä soiden ylityksessä. Massiivituhkakerros tulee tiivistää hyvin 9.12.2013 17

TuhkaTie-hankkeen tavoitteita ja tuloksia Vaikuttaminen lainsäädäntöön Ympäristövaikutusten seuranta Tuhkalisäyksen vaikutusten seuranta Aloite ympäristöministerille Metsätiet ilmoitusmenettelyn piiriin Tuhka tuotteeksi 9.12.2013 18

Aloitteen keskeinen sisältö TuhkaTie -hankkeen ohjausryhmä esittää ympäristöministeriölle, että tuhkankäytön luvanvaraisuus metsäteiden pintarakenteissa ja rungon osana poistettaisiin muuttamalla MARA-asetusta siten, että metsätiet ja alemman asteiset soratiet katsottaisiin verrannollisiksi asetuksessa ilmoitusmenettelyllä jo hyväksyttyihin käyttömuotoihin. Toinen vaihtoehtoinen tapa edistää tuhkien hyötykäyttöä on hyödyntää jäteasetuksen antamaa mahdollisuutta luokitella tuhkat sivutuotteeksi tai jopa tuotteeksi, jos ne alittavat asetettujen haittaaineraja-arvojen pitoisuudet. Tällöin tuhkia voitaisiin käyttää ilmoitusmenettelyä käyttäen ja laadunvalvonta perustuisi omavalvontaan ja yhteistyöhön ympäristöviranomaisen kanssa. 9.12.2013 19

TuhkaTie-hankkeen tavoitteita ja tuloksia Tuhkan käyttö tunnetuksi metsätienrakentajien keskuudessa Metsäammattilaisten tutustuttaminen tuhkarakenteisiin Ennakkoluulojen hälventäminen Käytännön suositukset tuhkan käytölle Tilaajan eli metsänomistajan tiedon lisääminen tuhkan käytöstä tienrakentamisessa Testaukseen perustuvan tiedon lisääminen Ennakkoluulojen hälventäminen 9.12.2013 20

Tuhka soveltuu metsätien rakennusmateriaaliksi; ymp.vaikutukset hallittavissa, tekninen soveltuvuus hyvä Tuhkan ja murskeen osuudet seoksessa optimoitava; esim. hieno murske 80-85 paino-% ja tuhka 15-20 paino-% Seossuhde riippuu kallioperästä ja kivilajista Hyödyt: Sivuainevirrat hyötykäyttöön Luonnon kivivarojen säästäminen Vähemmän jätettä kaatopaikalle Taloudelliset säästöt TuhkaTie hanke Yhteenveto Tuotteistamismahdollisuudet - tuhka-kalliomurskeesta uusi tuote 9.12.2013 21

Miten TuhkaTiellä eteenpäin? Jatkohakemus vuodelle 2014 Tavoitteena tuotteistamisen kehittäminen Ketju kuntoon -työpaja keväällä 2014 näytteenottoa jatketaan ymp.vaikutusten varmentamiseksi TuhkaTie -hankkeella saatu vahva näyttö siihen, että tuhka on arvoainesta tienrakentamisessa Tapio auttaa toimijoita ympäristövastuuseen metsiin perustuvassa biotaloudessa TuhkaTie rekisterin ylläpito Toimijoiden tietotaidon ylläpito Toiminnan sertifiointi ja auditointipalvelut 9.12.2013 22

Kiitos! 9.12.2013 23