1 / 14 Rakennustyömaan käsitteet, vastuut, turvallisuustehtävät ja suunnittelu Rakennustyön käsitteitä Rakennustyön määritelmä Rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :ssä todetaan, että asetusta sovelletaan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon sekä näihin liittyvään asennustyöhön, purkamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakentamista koskevaan suunnitteluun. Lisäksi asetusta sovelletaan näitä töitä koskevan rakennushankkeen valmisteluun ja suunnitteluun. Asetus on tarkoitettu sovellettavaksi varsin laaja-alaisesti rakentamiseen ja sen soveltamisalaan kuuluu kaikki rakentamiseen liittyvä toiminta. Asetuksen tarkoittaman korjausrakentamisen, kunnossapidon tai asennusten tulee kohdistua rakennuksiin tai muihin rakennelmiin. Rakennustyöksi katsottavaa rakennuksen kunnossapitoa ovat mm. julkisivun maalaaminen, vesikatteen uusiminen tai korjaaminen, LVIS-laitteistojen uusiminen ja vastaavat työt. Asennustyöt katsotaan rakennustyöksi vain silloin, kun ne liittyvät rakentamiseen. Esimerkiksi voimalaitosten ja paperitehtaiden koneisiin ja laitteisiin liittyvät asennukset ovat rakennustyötä vain, jos ne tapahtuvat uudis- tai korjausrakentamisen yhteydessä. Samoin erilaisten LVIS laitteistojen asentaminen, hissien ja vastaavien laitteiden asentaminen rakennuksen tai muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä on rakennustyötä. Yhteinen rakennustyömaa
Kyseessä on yhteinen rakennustyömaa, kun tehdään rakennustyötä ja työmaalla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja. Rakennustyö alkaa silloin, kun työmaalla tehdään ensimmäistä työtehtävää, vaikka lupia tai ilmoituksia ei olisikaan vielä tehty. Yhteisen rakennustyömaan muodostumisessa oleellista on tieto siitä, että kyseinen työmaa on suunniteltu tehtäväksi monen työnantajan toimesta, vaikka vain yksi työnantaja aloittaisi työt ja seuraavat työnantajat ja/tai itsenäiset työnsuorittajat tulisivat työmaalle vasta myöhemmin. Jos taas työmaa on suunniteltu tehtäväksi yhden työnantajan toimesta, mutta työn aikana siellä tosiasiallisesti on usean työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä tai itsenäinen työnsuorittaja, se muuttuu yhteiseksi työmaaksi. Käytännössä nykyään melkein kaikki omakotitalotyömaat ja pienetkin korjaustyömaat ovat yhteisiä rakennustyömaita, jos niihin liittyy esimerkiksi taloteknisiä töitä. Yhteistä rakennustyömaata koskevat työturvallisuuslain velvoitteet eivät kohdistu yksinomaan päätyönantajaan vaan ne koskevat eri toimijoita riippumatta siitä, ovatko he työnantaja-asemassa. Rakennustyön turvallisuusmääräyksillä (VNp 629/1994) on tarkemmin säädetty näistä velvoitteista sekä niiden kohdentumisesta ja jakaantumisesta yhteisellä rakennustyömaalla. 2 / 14 Rakennustyömaan alkuajankohta Kohde luokitellaan rakennustyömaaksi siitä ajankohdasta alkaen, kun siellä aloitetaan kohteen rakentamiseen liittyvää toimintaa; esim. työmaaparakin tuonti, telineiden pystytys, kohteen valmistelutyöt varsinaisen rakennus/purkutyön aloittamista varten tms. toiminta. Esim. ennen edellä mainittuja toimenpiteitä tehtyjä katselmuksia tai tulevaan työmaahan tutustumista ei sen sijaan katsota vielä rakennustyömaan alaiseksi toiminnaksi. Uusi tiedonantovelvollisuus Tiedonantovelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa
harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin. Rakentamisen ja rakennustyömaan käsite liittyvät olennaisesti myös rakennusalan veronumeron käyttövelvoitteeseen ja sen valvontaan. Verotusmenettelylain (1558/1995) uuden 15 c :n mukaan tiedonantovelvollisia urakkatietojen osalta ovat rakentamispalvelua tilaavat tahot. Tilaajana voi toimia rakennuttaja, pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija. Rakennustyön tilaaja on pää-, sivu- tai aliurakoitsijan sopimuskumppani, joka tilaa tältä rakennusurakan Urakkatietoina on ilmoitettava urakkasopimusta koskevaa tietoa (esim. sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto) ja urakkasopimukseen liittyvää tapahtumatietoa (esim. laskutettu määrä ilmoitusjaksolta). Kukin tilaaja ilmoittaa kuukausittain Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakentamispalvelua. Tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15.000 euroa. Jos 15.000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy. 3 / 14 Rakennustyömaan vastuutahot Päätoteuttaja Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa, taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Päätoteuttaja vastaa rakennustyömaan yleisestä ja yhteisestä turvallisuudesta. Päätoteuttajalla on päävastuu työmaan turvallisuusjohtamisesta, -suunnittelusta ja -seurannasta (VNp 629/1994 2, 6-10 ). Rakennuttaja (työturvallisuusmielessä) Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen taikka muuta, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta tai näiden puuttuessa tilaajaa. Rakennuttaja vastaa rakennushankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa siitä, että näissä vaiheissa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. Rakennuttaja laatii myös turvallisuusasiakirjan.
(VNp 629/1994, VNa 702/2006 2-5 ). 4 / 14 Turvallisuuskoordinaattori Rakennuttajan on nimettävä pätevä turvallisuuskoordinaattori hoitamaan työturvallisuusasioita. Hänellä on oltava myös käytännössä mahdollisuus vaikuttaa niiden hoitoon. Turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen ei vähennä päätoteuttajan ja suunnittelijoiden vastuita. Rakennuttajalle jää lisäksi tehtäväksi varmistaa, että turvallisuuskoordinaattori huolehtii hänelle kuuluvista tehtävistä Turvallisuuskoordinaattori vastaa rakennushankkeen valmistelu-, suunnittelu- ja toteutusvaiheessa turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien, rakennuttajalle säädettyjen toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Turvallisuuskoordinaattorin on hoidettava itse tehtäväänsä. Hänen on osallistuttava henkilökohtaisesti rakennushankkeessa järjestettäviin kokouksiin sekä huolehdittava osaltaan, että niissä edellytetyt työturvallisuutta koskevat velvoitteet hoidetaan. Hänen on varmistettava, että hankkeen eri osapuolet tekevät yhteistyötä työturvallisuutta koskevissa asioissa. Suunnittelija Kustakin erityissuunnitelmasta vastaava henkilö, joka huolehtii siitä, että suunnitelma täyttää sille asetetut vaatimukset. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi henkilö, yhden tulee olla nimetty tämän erikoisalan kokonaisuudesta vastaavaksi suunnittelijaksi. Suunnittelija vastaa, että suunnitelmassa on kohteen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla otettu huomioon työturvallisuuslain säännökset (Työturvallisuuslaki 738/2002 57 ). Työmaan vastuuhenkilö Päätoteuttajan nimeämä vastuuhenkilö, joka huolehtii päätoteuttajan turvallisuustehtävistä, vastuuhenkilö pitää kaikissa tapauksissa nimetä (VNp 629/1994 9 ).
5 / 14 Ali- tai sivu-urakoitsija Jokaisen työmaalla työskentelevän ali- ja sivu-urakoitsijan on myös laadittava vaarallisista töistä ja työvaiheista kirjalliset suunnitelmat töiden aloittamisen ehtona. Työmaan vastuuhenkilö huolehtii, että tämä vaatimus liitetään sopimuksiin ja/tai työmaan turvallisuussääntöihin. Vastuuhenkilö käy läpi ali- ja sivu-urakoitsijan laatimat suunnitelmat ja antaa tarvittaessa ohjeita suunnitelmien täydentämiseksi. Rakennustyömaan dokumentit Työmaasuunnitelma Työmaasta laaditaan ennen rakennustöiden aloittamista työmaasuunnitelma, jossa esitetään työmaa-alueen käytön suunnittelun keskeiset osat, tarvittaessa rakennusvaiheittain. Työmaasuunnitelma esitetään usein järjestelypiirroksena. Työmaasuunnitelman yhtenä osana tehdään riskienarviointi. Työmaasuunnitelmassa esitetyt keskeiset asiat tarkistetaan käymällä läpi työmaasuunnitelmaa koskeva muistilista. Turvallisuus- ja työmaasuunnitelma laaditaan yleensä samanaikaisesti, jolloin niiden laadinnan yhteydessä tehdään vain yksi yhteinen riskienarviointi. Työmaasuunnitelman laadinnasta vastaa työmaan vastuuhenkilö Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaisista liikennejärjestelyistä laaditaan kirjalliset suunnitelmat, jos joko rakennuttaja tai tienpitäjä sitä vaatii. Tie- tai katualueella tehtävien töiden lupaehdoissa voidaan myös
velvoittaa laatimaan suunnitelma työnaikaisista liikennejärjestelyistä, mm. kadun aitaamislupa tai kaivulupa voi edellyttää suunnitelman työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Työmaan vastuuhenkilö laatii työnaikaisista liikennejärjestelyistä suunnitelman - tarvittaessa käytetään alan asiantuntijoita hyväksi. Liikennejärjestelyt laaditaan tienpitäjän ohjeiden mukaisesti, yleensä suunnitelma on vielä hyväksytettävä tienpitäjän edustajalla. Pienissä kohteissa työnaikaiset liikennejärjestelyt esitetään työmaasuunnitelmassa. 6 / 14 Turvallisuusasiakirja Rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja (VNp 629/1994, VNa 702/2006 5 ), joka sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat erityiset vaara- ja haittatekijät sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot huomioonottaen työmaahan liittyvä teollinen tai muu siihen rinnastettava toiminta. Turvallisuusohje Turvallisuusohjeella annetaan käytännön ratkaisumalleja tai neuvoja velvoittavien turvallisuusmääräysten vaatimusten toteuttamiseksi. Turvallisuusohjeita voidaan laatia yhteiselle rakennustyömaalle koskien koko työmaata niistä asioista, joihin voi liittyä merkittäviä vaaroja työskenneltäessä ja liikuttaessa työkohteissa. Yksittäisiä työvaiheita tai työkohteita varten voidaan lisäksi laatia tarkempia turvallisuusohjeita, joita noudattaen työskentely on turvallisesta. Rakennuttajan laatimat menettelyohjeet kuuluvat työmaalla noudatettaviin turvallisuusohjeisiin. Turvallisuusseuranta
7 / 14 Työmaalla tehtävät turvallisuuteen liittyvät tarkastukset, kuten työmaan viikoittaiset kunnossapitotarkastukset, kaluston vastaanottotarkastukset, telineiden ja nostokaluston käyttöönottotarkastukset ovat turvallisuusseurantaa. Päätoteuttajan vastuuhenkilö vastaa tarkastustoiminnan organisoinnista työmaalla (VNp 629/1994 11-15 ). Turvallisuusseurantaan liittyy työmaan turvallisuusvalvonta. Turvallisuussuunnitelma (työturvallisuussuunnitelma) Päätoteuttajan laatima kirjallinen työturvallisuutta koskeva suunnitelma ennen rakennustöiden aloittamista, jossa on mm. huomioitu rakennuttajan antaman turvallisuusasiakirjan tiedot ja turvallisuussäännöt (VNp 629/1994, VNa 702/2006 7 ). Turvallisuussuunnitelman avulla varmistetaan eri töiden ja työvaiheiden tekeminen ja ajoitus niin, että ne voidaan tehdä aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai työn vaikutuspiirissä oleville. Turvallisuussuunnitelma voi olla osa muita suunnitteluasiakirjoja. Turvallisuussuunnitelma perustuu vaara- ja haittatekijöiden tunnistamiseen, joten turvallisuussuunnitelman yhteydessä tehdään myös työmaan riskienarviointi. Turvallisuussuunnitelmia ovat myös muut työmaan turvallisuuteen liittyvät erityiset suunnitelmat, kuten pölyntorjuntasuunnitelma, putoamissuojaussuunnitelma, työmaan liikennejärjestelysuunnitelma tai toimintasuunnitelmat onnettomuuksien varalta. Turvallisuussuunnitelman laadinnasta vastaa työmaan vastuuhenkilö Yksityiskohtaiset turvallisuussuunnitelmat Yksityiskohtaisia turvallisuussuunnitelmia laaditaan rakennuttajan vaatimusten ja työmaan olosuhteiden mukaan. Työmaan vastuuhenkilö vastaa näiden suunnitelmien laatimisesta. Yksityiskohtaisia turvallisuussuunnitelmia ovat esimerkiksi putoamissuojaussuunnitelma, palontorjuntasuunnitelma, pölyntorjuntasuunnitelma, meluntorjuntasuunnitelma ja suunnitelmat onnettomuuksien varalta, kuten pelastautumissuunnitelma (mm. räjäytystyössä).
Turvallisuusasiat otetaan tarpeen mukaan huomioon muissakin työmaalla tehtävissä suunnitelmissa, kuten aikataulu-, resurssi-, menetelmä-, hankinta- ja kalustosuunnitelmissa sekä taloudellisissa suunnitelmissa. Aikataulusuunnittelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin turvallisuusasioihin: 8 / 14 eri urakoitsijoiden töiden yhteensovitus, häiriötarkastelut ja turvallisuuden kannalta kriittisten tekijöiden arviointi (esim. samanaikaiset vaaralliset työt), varoajat ja työskentelyrajoitukset, riittävän ajan varaaminen työn turvalliselle suorittamiselle, tarkastustoiminnan liittäminen osaksi viikkoaikatauluja. Hankinta- ja resurssisuunnittelussa pitää kiinnittää huomiota hankittavan kaluston soveltuvuuteen työmaan olosuhteisiin ja aliurakoitsijoiden ammattitaitoon turvallisuusasioissa. Menetelmäsuunnittelun yhteydessä pitää arvioida, varsinkin uuden menetelmän kohdalla, menetelmän mahdollisia riskejä sekä työntekijöiden opastamista uuden menetelmän käyttöön. Kalustosuunnittelussa pitää kiinnittää huomiota kaluston soveltuvuuteen tehtäviin töihin nähden sekä kaluston turvallisen käytön varmistamiseen. Lisäksi on suunniteltava kaluston vaatima käyttökoulutus ja perehdyttäminen sekä kaluston käyttöön liittyvien tarkastusten tekeminen. Turvallisuussäännöt (yhteensovittamisen säännöt) Kun valmistellaan rakentamisen toteutusta erillisinä urakoina, on rakennuttajan töiden ja työvaiheiden yhteensovittamiseksi laadittava kirjalliset turvallisuussäännöt työntekijöiden ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi (VNp 629/1994, VNa 702/2006 5 2 mom.). Veronumeron sisältävä tunniste
Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Rakennustyömaalle tilapäisesti tavaraa kuljettavat henkilöt sekä henkilöt, jotka työskentelevät rakennustyömaalla, jossa rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan rakennuttajana olevan yksityishenkilön omaan käyttöön, ovat vapautetut tunnisteen pitämistä koskevasta velvoitteesta. Henkilötunnisteessa on oltava henkilön nimi, valokuva, veronumerorekisteriin merkitty veronumero ja työnantajan nimi. Itsenäisen työnsuorittajan tunnisteesta tulee käydä ilmi, että henkilö on itsenäinen työnsuorittaja (esimerkiksi hyväksytty tavarantarkastaja, tutkintojen vastaanottaja). Tällöin tunnisteeseen merkitään muiden tietojen ohella esimerkiksi henkilön toiminimi. 9 / 14 Turvallisuustoiminta rakennustyömaalla Työmaan aloittaminen Urakan laskentavaiheessa arvioidaan rakennushankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä rakennuttajan laatiman turvallisuusasiakirjan tai muun rakennuttajan antaman turvallisuusaineiston avulla. Keskeiset riskitekijät kirjataan ylös ja niiden kustannusvaikutukset arvioidaan ottaen huomioon riskin todennäköisyys ja suuruus. Rakentamisen valmisteluvaiheessa laaditaan hankkeesta turvallisuussuunnitelma sekä työmaasuunnitelma ja osana niiden laatimiseen kuuluu riskienarviointi. Laskentavaiheen aineistoa hyödynnetään riskienarvioinnissa. Riskienarviointiin tarvitaan lisäksi suunnittelijoilta saatu turvallisuusaineisto, kuten vaarallisten töiden työselitykset, asennus-, turvallisuus- ja käyttöohjeet. Samassa yhteydessä arvioidaan vaarallisten töiden ja työvaiheiden suunnitelmatarvetta sekä tehdään päätökset yksityiskohtaisten turvallisuussuunnitelmien laatimisesta. Suunnitelmien laatimisesta sovitaan rakennushankkeen aloituspalaverissa tai muussa vastaavassa tilaisuudessa. Aliurakkasopimuksiin ja/tai työmaan turvallisuussääntöihin lisätään ali- ja sivu-urakoitsijoita koskevat velvoitteet vaarallisten töiden ja työvaiheiden suunnittelusta. Vaarallisen työn ja
työvaiheen aloittamisen ehtona on siitä laaditun suunnitelman esittäminen vastuuhenkilölle tarkastettavaksi. Sopimuksin tai työmaan turvallisuussäännöin annetaan vastuuhenkilölle oikeudet vaatia muutoksia laadittuihin suunnitelmiin. Vastuuhenkilön tehtävänä on sovittaa yhteen eri urakoitsijoiden laatimat suunnitelmat työmaan turvallisuuden varmistamiseksi. 10 / 14 Vaarojen tunnistaminen ja arviointi Turvallisuus- ja työmaasuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdään niitä koskeva riskienarviointi. Laadittu riskienarviointi liitetään osaksi suunnitelmaa. Vaativissa kohteissa laaditaan erillinen riskienarviointi, joka on kaksivaiheinen. Siihen kuuluu yleissuunnitteluvaiheen riskienarviointi ja tehtäväkohtainen riskienarviointi, jota käytetään lähtökohtana vaarallisten töiden ja työvaiheiden suunnittelussa. Tästä riskienarviointimenettelystä päättää työpäällikkö tai muu vastuuhenkilön lähin esimies. Riskitekijöitä tunnistettaessa edetään järjestelmällisesti esim. rakentamis-, toteutustai työvaiheittain. Tällöin arvioidaan seuraavia tekijöitä: Onko tähän vaiheeseen liittyviä vahinkoja tai häiriöitä sattunut? Onko epävarmuustekijöitä tai häiriömahdollisuus? Onko valitut työmenetelmät ja -laitteet sopivia tarkoitukseensa ja kunnossa? Osataanko asiat? Onko aikaisempaa kokemusta? Ovatko käytössä vakiintuneet toimintamallit ja -menetelmät? Voivatko ulkoiset tekijät (sää, ympäristö, läheiset toiminnot) aiheuttaa lisäriskiä? Ovatko aikataulutekijät otettu huomioon? Kun vaaratekijät on ensin tunnistettu, arvioidaan riskin suuruus eli mietitään, mitkä riskit ovat niin merkittäviä, että ne täytyy joko poistaa tai niiden todennäköisyyttä pienentää. Tämän jälkeen mietitään selkeät toimenpiteet näiden merkittävien riskien poistamiseksi tai
vähentämiseksi. Tärkeimmät riskinarvioinnin yhteydessä tehdyt toimenpiteet kirjataan työmaan turvallisuussuunnitelmaan. Riskienarviointi tehdään yleensä ryhmätyönä. Riskienarvioinnin toteuttaa työmaan vastuuhenkilö yhdessä työmaan muun työnjohdon ja työsuojeluhenkilöiden kanssa, tarvittaessa riskienarviointiin kutsutaan mukaan ali- ja sivu-urakoitsijoiden vastuunalaisia henkilöitä. Vaarallisista töistä ja työvaiheista laaditaan kirjalliset suunnitelmat. Vaarallisista töistä ja työvaiheista on työturvallisuuslainsäädännössä oma lista (VNp 629/94 rakennustyön turvallisuudesta, liite 2). Rakennuttaja voi myös määritellä vaarallisia töitä ja työvaiheita, joista pitää laatia kirjallinen suunnitelma. Nämä vaatimukset rakennuttaja esittää yleensä turvallisuusasiakirjassa. Turvallisuusvalvonta Yhteisellä rakennustyömaalla tarvitaan turvallisuusvalvontaa, jotta turvallisuustoimintaa voidaan ohjata ja tehdä ajoissa tarvittavat korjaukset. Turvallisuusvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että työmaalla toimitaan tehtyjen turvallisuussuunnitelmien, -ohjeiden ja sääntöjen mukaan. 11 / 14 Työmaan viikoittainen kunnossapitotarkastus Työmaan viikoittaisessa kunnossapitotarkastuksessa tarkastetaan työmaan ja työympäristön yleinen turvallisuus sekä seurataan muiden tarkastusten toteuttamista (VNp 629/1994 13 ). Usein työmaan viikoittaisessa kunnossapitotarkastuksessa käytetään apuna TR-mittaria. L&T:llä Rakennustyömaan viikkotarkastus Vastaanottotarkastus (rakennustyömaan koneille ja laitteille)
Jokaiselle työmaalle tuotavalle koneelle ja tekniselle laitteelle on tehtävä ennen sen käyttöönottoa tarkastus, jossa erityisesti tarkistetaan, että konetta ja laitetta on turvallista käyttää ja se sopii käyttötarkoitukseensa (VNp 629/1994 11 ). Rakennushankkeessa on myös muitakin vastaanottotarkastuksia, mutta ne eivät liity rakennustyön turvallisuuteen. Käyttöönottotarkastukset Rakennustyömaalla on työ- ja suojatelineiden sekä niille johtavien kulkusiltojen rakenne ennen käyttöönottoa tarkastettava. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota tuki- ja suojarakenteisiin. (VNp 629/1994 12 ). Nostolaitteet on tarkastettava ennen niiden käyttöönottoa (19.5.2004/426) ja nosturien tarkastuksista säädetään valtioneuvostonpäätöksellä (856/1998). 12 / 14 Työntekijäluettelon ylläpito Rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :n 3 momentissa edellytetään, että päätoteuttajan on varmistuttava, että sillä on tieto työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Jotta päätoteuttaja voisi huolehtia tästä velvollisuudestaan, on samassa pykälässä säädetty, että työnantajien on annettava työntekijöistään ja itsenäisten työnsuorittajien omalta osaltaan tarpeelliset tiedot työmaalla työskentelystä päätoteuttajalle. Pääurakoitsijalla tai muun päätoteuttajalla on velvollisuus pitää luetteloa yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Jos pääurakoitsijaa tai muuta päätoteuttajaa ei työmaalla ole, kuuluu velvollisuus rakennuttajalle. Luettelon on oltava ajantasainen ja helposti viranomaisten tarkastettavissa. Luettelosta on käytävä ilmi: 1) henkilön etu- ja sukunimi, syntymäaika ja veronumero; 2) työmaalla työskentelyn alkamis- ja päättymispäivämäärä; 3) työntekijän työnantajan nimi ja Y-tunnus tai sitä vastaava ulkomainen tunniste;
4) lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a :ssä tarkoitetun edustajan nimi ja yhteystiedot Suomessa. 13 / 14 Työskentelyn päättymispäivää lukuun ottamatta tietojen tulee olla merkittyinä luetteloon henkilön aloittaessa työskentelyn työmaalla. Työskentelyn päättymispäivämäärää ei ymmärrettävästi kaikissa tapauksissa voida ennakolta tietää varmuudella, mutta heti kun päättymispäivämäärä on tiedossa, tulee se merkitä luetteloon. Luetteloon ei ole pakko merkitä tilapäisesti tavaraa kuljettavia, mutta estettä tähän ei ole. Luetteloa ei myöskään tarvitse pitää työmaalla, jossa rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan rakennuttajana olevan yksityishenkilön omaan käyttöön. Jotta pääurakoitsijalla tai muulla päätoteuttajalla on käytännössä edellytykset suoriutua luettelon pitämisestä, on työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan annettava tarpeelliset tiedot luettelon pitämistä varten. Rakennustyön ollessa käynnissä luettelo tulee olla tarkastettavissa työmaalla. Luettelon ei kuitenkaan tarvitse olla kirjallisessa muodossa työmaalla, vaan se riittää, että se on teknisin apuvälinein esitettävissä esimerkiksi sähköisesti. Rakennustyön päätyttyä luettelo tulee säilyttää sen tahon toimesta, joka on sitä pitänyt. Säilyttämisaika on kuusi vuotta. Henkilösuojainten käyttö rakennustyömaalla Sen lisäksi, mitä henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1407/1993) säädetään, on rakennustyössä otettava huomioon, mitä tämän pykälän 2 8 momenteissa säädetään. 1. Työnantajan on valittava henkilönsuojaimet työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvien vaarojen tunnistamisen ja niiden merkityksen arvioinnin perusteella. Vaaranarviointi on tehtävä jokaisessa rakennustyömaaksi luokiteltavassa kohteessa ennen työn aloittamista.
2. Rakennustyömaalla on käytettävä leukahihnalla varustettua suojakypärää. Kypärän ilmastointireiät eivät saa olla niin suuria, että 6 mm:n harjateräs mahtuu niistä läpi. Tarvittaessa kypärä on varustettava alushupulla. 3. Rakennustyössä on käytettävä työn ja työolosuhteiden edellyttämää henkilökohtaista silmien suojausta. Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöön suojalasit niissä töissä, joissa on merkittävä silmätapaturmanvaara. Suojalasit eivät saa olla kiinteästi kypärään integroidut. 4. Käytettäessä valjastyyppistä turvavyötä köysineen on käytettävä itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettua varmistusköyttä, jos köyden pituutta joudutaan jatkuvasti säätämään. 5. Rakennustyömaalla on käytettävä turvajalkineita. 6. Lattiatöissä ja muissa vastaavissa polvia rasittavissa töissä on käytettävä polvensuojaimia. 7. Rakennustyömaalla on käytettävä heijastavaa varoitusvaatetusta, jotta työntekijä näkyy hyvin. Työskenneltäessä tie- ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on käytettävä varoitusvaatetusta, josta säädetään erikseen Punaisella kirjatut kohdat eivät ole lakisääteisiä vaan muutamien Suomessa toimivien suurien rakennusyhtiöiden lisävaatimuksia omilla työmaillaan. Näille työmaille ei siis saa mennä ilman että ko. vaatimukset täytetään. Näitä suojaimia on käytettävä aina rakennustyömaalla, vaikka työtehtävä olisi jalkalistan asentaminen muuten valmiiseen huoneeseen. 14 / 14