METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO - MTHL:n TYÖNANTAJAT ry:n ja METALLITYÖVÄEN LIITTO ry:n välinen PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2009-30.9.2012 1
Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimus... sivu Asiahakemisto...6 Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja...16 I Yleistä 1 Soveltamisala...21 2 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset...21 3 Työsuhdetta koskevat määräykset... 22-23 4 Kalleusluokat...23 II Palkat ja palkkaperusteet 5 Työkohtaiset tuntipalkat...24 6 Työntekijän palkka ja palkkaustavat...26 - perustuntipalkka...26 - aikapalkka...29 - suorituspalkat...29 7 Palkanmaksu...32 III Työntutkimukset 8 Työntutkimukset...32 IV Työaikamääräykset 9 Säännöllinen työaika...34 10 Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ...42 V Erinäiset korvaukset 11 Työskentely tehdasalueen ulkopuolella...49 12 Työvälineiden korvaus...57 13 Arkipyhäkorvaus...59 14 Muita korvauksia ja etuja...61 3
Sisällysluettelo VI Työturvallisuus 15 Työturvallisuus...64 VII Sosiaaliset määräykset 16 Sairausajan ja äitiysvapaan palkka...66 17 Lääkärintarkastukset...77 18 Vakuutukset...81 19 Vuosiloma...81 VIII Erinäiset määräykset 20 Ammattiyhdistysmaksut...83 21 Ilmoitustaulujen käyttö...83 22 Luottamusmiehet...83 23 Kokoontuminen työpaikoilla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta...83 24 Koulutustoiminta...85 25 Lakkorajoitusmääräys...85 26 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen...87 27 Ulkopuolisen työvoiman käyttö...89 28 Paikallinen sopiminen...90 IX Teollisuuseritystä koskeva urakkahinnoittelu 29...93 30...93 31 Urakan mittaamisperusteet...94 32 Urakkahinnoittelu...104 X Peltialaa koskeva urakkahinnoittelu 33...140 XI Poimulevytöiden ja niiden yhteydessä tehtävien ääni- ja lämpöeristystöiden urakkahinnoittelu 34...168 4
Sisällysluettelo XII Sopimuksen voimassaolo 35 Sopimuksen voimassaoloaika...176 Sopimus työajasta kolmivuorotyössä...177 TT-SAK yleissopimus, pelti- ja teollisuuseritysala...182 Pöytäkirja TT-SAK yleissopimuksen soveltamisesta pelti- ja teollisuuseristysalalla 3.9.1997... Pelti- ja teollisuuseristysalan luottamusmiessopimus...199 Pelti- ja teollisuuseritysalan irtisanomissuojasopimus...212 Lomapalkkasopimus muutoksineen 10.9.1990...229 Paikallinen sopiminen -taulukko...234 5
Asiahakemisto Aattopäivä...39, 43, 44 Adoptio...73 Aikapalkka...29 - työntekijän aikapalkka...29 - yrityskohtainen lisä...29 Allekirjoituspöytäkirja (TES)... 16-20 - aikapalkat...18 - keskituntiansion korotus...19 - paikallisen sopimuksen jälkivaikutus...20 - palkkaperusteiden korotus...18 - palkkojen korottaminen...17 - pöytäkirjan tarkistaminen...20 - suorituspalkat...18 - työehtosopimuksen allekirjoittaminen...16 - työpaikkakohtainen erä...17 - työryhmät... 19-20 - palkkarakenteen kehittäminen...19 - yleiskorotus...17 Ammattiosasto... 200-201 Ammattitutkintopalkkio...63 Ammattiyhdistysjäsenmaksu...83 Arkipyhäkorvaus... 59-60 Arkipyhäviikot... 44 Asevelvollisuus...61, 83 Asunto...53 - hankkiminen...53 - taso...53 Ateriakorvaus...51 Elpymistauko...33 Eläkkeelle siirtyminen...82 Erilliset lisät...39 - palvelusvuosilisä... 61-62 - vuorotyö, ilta- ja yötyö...39 Erikoisammattitutkintopalkkio...63 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen... 87-89 - neuvotteluvelvollisuus... 97-88 - paikallinen neuvottelujärjestys...88 - työtuomioistuin...89 6
Asiahakemisto Erimielisyysmuistio... 88-89 Hammassairaus...80 Hautauspäivä...61 Helatorstai...40, 59 Henkilökohtainen pätevyyslisä... 27-28 - ammattitaito...27 - monitaitoisuus...27 - vastuuntunto ja huolellisuus...27 - suuruus ja porrastus...27 - työtulos ja laatu...27 Henkilökohtaisten asioiden hoito...53 Henkilönsuojaimet...65 Hinnoitteluperuste...30 Hääpäivä...61 Isyysvapaa...61 Itsenäisyyspäivä...40, 59 Joulu...34, 40, 54, 59 Juhannus...34, 40, 54, 59 Kahvitauko...40 Kalleusluokat...23 - luopuminen...18 Karenssipäivä...68, 69 Kehittämistoiminta... 32 Keskituntiansio... 19, 36, 44-45, 179 - keskituntiansion korotus...19 - keskituntiansion laskeminen...45 - käyttöajanjaksot... 44-45 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset (luettelo)... 21-22 Kokoontuminen työpaikoilla... 83-85 Komennuspaikka... 49-50 Komennuspaikkakunta...53 Korvaava työ... 71-72 Korvauksia ja etuja... 61-64 - hautauspäivä...61 - hääpäivä...61 - kutsunta...61 7
Asiahakemisto 8 - merkkipäivät...61 - reservin harjoitukset...61 - väestönsuojelu...61 Kotimatkat...54 Koulutus... 85, 193-196 Kutsunta...61 Laboratoriotutkimukset...80 Lapsen sairastuminen... 73-76 - vaikeasti sairaan lapsen hoito...76 Lauantai...37, 39, 43 Lepoaika...38 Lomanmääräytymisvuosi...232 Lomapalkkasopimus... 232-236 - muutos...236 Lomaraha... 82-83 Lomautus... 23, 30, 71, 212, 214, 223-225 Loppiainen...40, 59 Luottamusmies/-sopimus... 36, 72, 83, 119-201 - ammatillinen kehittyminen ja eteneminen...209 - ammattiosasto... 200-201 - ansionmenetyksen korvaaminen...206 - ehdokassuoja...210 - ilmoitusvelvollisuus...202 - jälkisuoja...210 - kelpoisuus...200 - korvaus työsopimuksen laittomasta lakkauttamisesta...211 - koulutus...207 - kuukausikorvaus...207 - lomautus...209 - luottamusmiessopimus...119-211 - muun työn järjestämisvelvollisuus...208 - paikallinen neuvottelujärjestys...203 - pääluottamusmies...200 - pääluottamusmiehelle annettavat tiedot... 205-206 - siirto...208 - tehtävät...203 - tietojen luottamuksellisuus...205 - toimialue...201 - työsopimuksen irtisanominen...209 - työsopimuksen purku...209
Asiahakemisto - työsuhde... 208-209 - vaali...202 - varapääluottamusmies...201 - ylityökorvaus...206 Lääkärintarkastus... 77-81 - ansionmenetyksen korvaaminen... 77-81 - hammassairaus...80 - hoidon määritteleminen... 77-80 - ilmoitusvelvollisuus...78 - korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapaukset...79 - laboratorio- ja röntgentutkimukset...80 - lakisääteiset tarkastukset...77 - matkakorvaus ja päiväraha... 77-78 - raskaudenaikaiset tarkastukset...80 - syöpäsairaus...79 - työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen...78 - uusi sairaus...79 - vähimmäisodotusaika...78 Lääkärintodistus... 66-67, 74 - epäselvyydet...67 - taannehtiva...67 - työterveyslääkäri...67 Maanantai...38 Majoittumiskustannukset...52 Makuupaikka... 50 Matkatyö... 59-57 - aiheeton poissaolo...54 - asunnon hankkiminen...53 - ateriakorvaus...51 - henkilökohtaisten asioiden hoito...53 - komennuspaikka... 49-50 - komennuspaikkakunta...53 - korvaus ruoasta... 53-54 - kotimatkat eräinä juhlapäivinä...54 - matka-ajan korvaus...50 - matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla...53 - matkakustannukset... 49-50, 52 - matkan alkaminen ja päättyminen...49, 51 - matkustamisvelvollisuus...49, 55 - oman auton käyttö...50, 53 - paikallinen sopiminen ulkomaan päivärahoista...55 - päiväraha...51 - rajanpintatyöt...56 9
Asiahakemisto 10 - Ruotsia koskevat poikkeussäännökset... 56-57 - sairaalapäiväraha...54 - ulkomailla suoritettava matkatyö... 55-57 - vakinainen työpaikka...49 - yöpymiskustannukset...52 Merkkipäivät...61 Monitaitoisuus...27 Neuvottelujärjestys...37, 86, 203 - paikallinen neuvottelujärjestys...86, 203 Neuvotteluvelvollisuus... 85-86 Nuoret työntekijät...28 Oman auton käyttö...50, 53 Oppilaat...28 Oppisopimus...28 Paikallinen sopiminen... 90-92 - sovittavissa olevat asiat... 237-241 Pakkotahtinen työ...33 Palkanmaksu...32 Palkkaperusteet... 24-29 - henkilökohtainen pätevyyslisä... 27-28 - hinnoitteluperuste...30 - lisäkoulutuksen oppilaspalkka...28 - nuoret työntekijät...28 - ohjetöiden työnvaativuus... 25-26 - oppilaat...28 - perustuntipalkka... 26-27 - työkohtainen tuntipalkka...26 - työnvaativuus... 25-26 Palkkaustavat... 28-30 - valinta...29 Palvelusvuosilisä... 61-63 Periodityö...40 Perustuntipalkka... 26-27, 32 Pitkäperjantai...59 Poissaolo... 35, 54-55, 60 Päiväraha...51 Pääluottamusmies... 109-202 Pääsiäinen...44, 54, 66
Asiahakemisto Rajanpintatyöt... 56-57 - Kamenogorsk...56 - Kostamus...56 - Svetogorsk...56 Raskaus...80 Reservin harjoitukset...61 Ryhmähenkivakuutus...81 Röntgentutkimukset...80 Sairaalapäiväraha...54 Sairaus... 60, 66-72 Sairausajan palkka... 66-72 - alle 1 kuukauden työsuhde... 68-69 - epidemiat...67 - epääminen...70 - ilmoitusvelvollisuus...66 - karenssipäivä... 68-69 - korvausajanjaksot...68 - korvausperuste...67, 68, 77 - lapsen sairaus... 73-76 - maksuajankohta...70 - ohjaaminen tes:n oikeaan soveltamiseen... 72-73 - palkkaetujen väärinkäyttö...70 - sairastuminen kesken työpäivän...69 - saman sairauden uusiutuminen...69 - työtapaturma...68 - työterveyslääkäri...67 - vähennykset...76 Sopimuksen sitovuus...21 Soveltamisala (tes:n)...21 Sunnuntaityö...38, 42, 48 - sunnuntaityölisä...48 Suojavaatetus... 65-66 Suorituspalkka(työ)... 29-32 - hinnoitteluperuste...30 - hinnoittelusäännöt...30 - keskeyttäminen työnantajan määräyksestä...31 - keskeytyminen muusta syystä...31 - palkkatakuu...32 - ryhmäsuorituspalkan jako... 31-32 11
Asiahakemisto 12 - tietojen saantioikeus... 31-32 - yksikköhinnasta sopiminen...31 Tarkistustutkimus...33 Tavanomainen työvaatetus...65 Tehdasalueen ulkopuolella työskentely... 49-55 Työaika... 34-42 - järjestäminen... 34-42 - keskimääräinen viikkotyöaika...34-38, 177-181 - kolmivuorotyö... 177-181 - lepoaika...38 - lyhentäminen...34 - periodityö...40 - seuranta... 34-38 - sunnuntaityö...38, 42, 48 - säännöllinen... 34-42 - tasaaminen... 34-37 - tasaamislisä... 36, 179-180 - tasoittumisjakso...34, 37, 178 - työaikalaki...42 - työtuntijärjestelmä...35, 37, 178 - työtuntijärjestelmän muutokset...37 - työviikko...38 - yövuorokausi...38 - vapaapäivät...37, 39 - ylityö... 42-48 Työaikapankki... 40-42 - käsite ja tarkoitus...40 - käyttöönotto...41 - käyttö...41 - työsuhteen päättyminen...42 - irtisanominen...43 - kolmivuorotyö...42 Työarvo...33 Työehtosopimus... 21-176 - allekirjoituspöytäkirja... 17-20 - noudattamisvelvollisuus...21 - sitovuus...21 - soveltamisala...21 - voimassaolo...176 Työkohtainen palkan osuus...26, 30 Työkohtainen tuntipalkka...24
Asiahakemisto Työkomennus... 49-57 Työmatka... 49-57 Työn mittaus...33 Työntutkimukset...33 Työn vaativuuden määritys... 25-26 Työnvaativuusryhmä...27 Työpalkat...17-18, 24-32 Työrauhavelvoite...86 Työsopimuksen irtisanomisajat... 22, 212-213 Työsuojelu...64-66, 185-193 Työsuojelupäällikkö...185 Työsuojelutoimikunta...186 - ansionmenetyksen korvaaminen...189 Työsuojeluvaltuutettu... 187-193 - vapautus työstä... 188-189 - kuukausikorvaus...189 Työtaistelutoimenpide...85 Työtapaturma...68 Työterveyshoitaja...67 Työterveyslääkäri...67 Työtuntijärjestelmä...35, 37, 178 - muutokset...37 Työtuomioistuin...89 Työturvallisuus... 64-66 - henkilönsuojaimet...65 - ilmoitusvelvollisuus...64 - pidättäytyminen työstä... 64-65 - suojavaatetus...66 - yleiset velvollisuudet...64 Työviikko...38 Työvuorokausi...38 Töiden vaativuuden määritys... 25-26 - ohjetyöt... 25-26 - oppimisaika...25 - työnvaativuusryhmä...27 - työolosuhteet...25 - työn edellyttämä vastuu...25 Ulkomaan päiväraha... 55-57 - paikallinen sopiminen ulkomaan päivärahoista...56 13
Asiahakemisto Ulkomailla suoritettava matkatyö... 55-57 - liittojen hyväksymät periaatteet...55 - matkustamisvelvollisuus...55 - poikkeukset Ruotsin osalta... 56-57 - rajanpintatyöt...56 Ulkopuolisen työvoiman käyttö... 89-90 - alihankinta... 89-90 - vuokratyövoima...90 - tiedottaminen luottamusmiehelle...90 Urakkahinnoittelu... 93-175 - teollisuuserisysala... 93-139 - peltiala... 140-167 - poimulevytyöt ja niihin liittyvät ääni- ja lämpöeristystyöt... 168-175 Uudenvuodenpäivä...59 Vajaavuorokausi...51 Vakinainen työpaikka...49 Vapaapäivät...54 Vapunpäivä... 39-40, 59 Viikkovapaa...48 - viikkovapaakorvaus...48 Viikoittainen ylityö... 43-44 Voimassaoloaika (tes:n)...176 Vuorokautinen ylityö...43 Vuorotyö... 38, 39, 44, 177-181 - iltavuorolisä...39 - päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva työajan tasaaminen...36 - työvuoro...38 - vuorotyölisän ylityökorotus...39 - yövuorolisä...39 Vuosiloma...81-82, 229-233 - lomakorvaus...81-82, 229-233 - lomanmääräytymisvuosi... 229-233 - lomapalkkasopimus muutoksineen... 229-233 - lomaraha... 82-83 - työssäolopäivien veroiset päivät...36, 76, 181, 231 - vuosilomalaki...229 - vuosilomapalkka...81-82, 229-232 14
Asiahakemisto Väestönsuojelu...61 Yhteistoiminta... 183-185 Yleiskorotus...17 Yleissopimus... 182-198 Ylityö... 42-44 - lisät 42-44 - viikoittainen... 43-44 - vuorokautinen...43 - yksi ylityökäsite... 45-48 Yömatkaraha...52 Yöpymiskustannukset...52 Äitiysvapaan palkka...66, 73 15
Allekirjoituspöytäkirja METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO - MTHL:N TYÖNANTAJAT RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY 1 (3) TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 9.9.2009 Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki Läsnä Metalliteollisuudenharjoittajain Metallityöväen Liitto - MTHL:n Työnantajat ry Liitto ry Jukka Pyykönen Hannu Koret Markku Kuusisto Pekka Leinola Pekka Pynnönen Tommi Saarnio Esko Salmi Arvo Tähtinen Marjo Veitonmäki Jaakko Virtanen Sami Toiviainen Jukka Huhtala Riku Aalto Matti Mäkelä Matti Friman Hannu Honkasalo Leo Kälkäjä Matti Lehtonen Veli Matti Markkinen Jyrki Virtanen 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 20.8.2009 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Samalla todettiin, että voimassa oleva 30.6.2007 allekirjoitettu työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa 30.9.2009. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 1.10.2009. 16
Allekirjoituspöytäkirja 2 Palkat A. Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen 1.10.2009 Aika- ja suorituspalkkoja korotetaan työpaikkakohtaisesti sovittavalla tavalla. Korotuksen kustannusvaikutus on 0,5 % ja se lasketaan vuoden 2009 toisen neljänneksen keskimääräisestä aika- ja suorituspalkka-ansiosta kerrottuna työpaikan työntekijöiden korotushetken lukumäärällä. Palkkojen korotus voidaan sopia toteutettavaksi myös 0,5 %:n yleiskorotuksena. Korotukset toteutetaan paikallisesti sovittavana ajankohtana viimeistään 1.11.2009 alkavan palkanmaksukauden alusta. Ellei palkankorotusten toteuttamisesta ole edellä olevan mukaisesti sovittu, korotetaan palkkoja 1.12.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,5 %:n yleiskorotuksena. Työpaikoilla, joilla yhteisesti todetut talous-, tilauskanta- tai työllisyysvaikeudet sitä edellyttävät, voidaan paikallisesti sopia pääluottamusmiehen tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden edustajan kanssa palkkojen ja työkohtaisten palkkojen korotusten siirtämisestä tai niistä luopumisesta osittain tai kokonaan. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti. Palkantarkistukset 1.10.2010 Osapuolet tarkastelevat vuonna 2010 huhti-toukokuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä pelti- ja teollisuuseristysalalla. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2010 mennessä syksyn 2010 palkantarkistuksista. Palkantarkistukset 1.10.2011 Osapuolet tarkastelevat vuonna 2011 huhti-toukokuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä pelti- ja teollisuuseristysalalla. Arvioinnin 17
Allekirjoituspöytäkirja perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2011 mennessä syksyn 2011 palkantarkistuksista. Henkilökohtaisen pätevyyslisän muuttaminen Henkilökohtaisen pätevyyslisän uusi määräys otetaan käyttöön heti kun työnantaja on tarkastanut ja tehnyt tarvittavat muutokset työpaikkakohtaiseen pätevyyden mittausjärjestelmään ja se on käsitelty työntekijöiden edustajien kanssa. Uudistettujen määräysten käyttöönotto on tehtävä viimeistään 31.5.2010 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Kalleusluokituksesta luopuminen Kalleusluokituksesta luovutaan vaiheittain vuosina 2010 ja 2011. Kalleusluokkia ei ole 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. B. Aikapalkat Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu. C. Suorituspalkat Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin. D. Palkkaperusteiden korotus Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset. Työpaikoilla, joilla yhteisesti todetut talous-, tilauskanta- tai työllisyysvaikeudet sitä edellyttävät, voidaan paikallisesti sopia pääluottamusmiehen tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden edustajan kanssa palkkojen ja työkohtaisten palkkojen korotusten 18
Allekirjoituspöytäkirja siirtämisestä tai niistä luopumisesta osittain tai kokonaan. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti. E. Henkilökohtainen pätevyyslisä Sovittiin, että henkilökohtaiset pätevyyslisät säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina. F. Keskituntiansion korotus Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. 3 Palkkarakenteen kehittäminen Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää nykyisten työkohtaisten palkkojen porrastus sekä kehitys verrattuna toimintaympäristössä muiden työehtosopimusten työkohtaisiin palkkoihin. Työryhmän on tehtävä tarvittavat muutosehdotukset 31.8.2010 mennessä. Sovitut muutokset toteutetaan tämän jälkeen suoritettavissa palkankorotuksissa. Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia palkkarakenteen koulutusaineisto sekä järjestää tarvittaessa tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. 4 Matkamääräysten kehittäminen Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana tutustua yrityksissä työehtosopimuksen 11 matkamääräysten sovellutuksiin. Yrityskäyntien yhteydessä selvitetään matkakorvauksiin liittyvät maksukäytännöt. Selvityksen pohjalta työryhmä tekee tarvittavat ehdotukset matkamääräysten uudistamiseksi. 19
5 Huumausainetestaukset Allekirjoituspöytäkirja Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.8.2010 mennessä selvittää, mitkä ovat tilaajien edellyttämien huumausainetestien käytännöt. Selvityksen perusteella työryhmä laatii mahdollisen ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. 6 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus Työehtosopimuksen 28 :n nojalla solmittu paikallinen sopimus on voimassa työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeenkin, ellei sitä edellä mainitun pykälän tai paikalliseen sopimukseen kirjatun irtisanomislausekkeen mukaisesti ja asianomaisia irtisanomisaikoja noudattaen irtisanota päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisoikeus koskee sopimuksettoman tilan aikana myös määräajaksi solmittuja tämän työehtosopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia. Irtisanomisaika on tällöin kolme kuukautta. 7 Pöytäkirjan tarkastaminen Sovittiin, että Jukka Pyykönen, Pekka Pynnönen, Riku Aalto ja Matti Mäkelä tarkastavat tämän pöytäkirjan. Vakuudeksi Tarkastettu Jukka Huhtala Jukka Pyykönen Riku Aalto Pekka Pynnönen Matti Mäkelä 20
Työehtosopimus Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.10.2009-30.9.2012 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnanta jat ry:n teollisuuseristys- ja rakennuspeltialan jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijäin välisiin työsuhtei siin. Soveltamisala Mikäli jokin muutakin kuin teollisuuseristystä ja rakennuspeltityötä harjoittava työnantaja on ainoastaan jonkun osaston osalta Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnanta jat ry:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainitun osaston työntekijöiden työsuhtei siin edellä mainituin perustein. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. 2 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 21 TT-SAK-yleissopimus
Työehtosopimus (TT-SAK) välistä 4.6.1997 allekirjoitettua yleissopimusta siinä muodossa kuin allekirjoittaneet liitot ovat mainitun yleissopimuksen peltija teollisuuseristysalalle 3.9.1997 hyväksyneet. Lomapalkkasopimus 10.9.1990 siihen 9.3.1992 tehtyine muutoksineen. 3 Työsuhdetta koskevat määräykset Mom. 1. Irtisanottaessa ja lomautettaessa työntekijöitä noudatetaan tämän työehtosopimuk sen osana Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajain ja Metallityöväen Liiton välillä 21.6.2007 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan vähintään seuraavia irtisanomisaikoja: Lomapalkkasopimus Irtisanomisajat työnantajan irtisanoessa Irtisanomisajat työntekijän irtisanoutuessa Työsuhteen kestoaika enintään 1 vuosi yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta yli 15 vuotta Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen Työsuhteen kestoaika enintään 1 vuosi yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika 2 viikkoa 4 viikkoa 6 viikkoa 2 kuukautta 3 kuukautta Irtisanomisaika 1 viikko 2 viikkoa 1 kuukausi Koeaika Työsuhteen 4 ensimmäistä kuukautta ovat työsopimuslain 1 luvun 4 :n 1 momentin tarkoittamaa koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. 22
Työehtosopimus Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Mom. 2. Jos paikalliset osapuolet yhteisesti toteavat, että sääolosuhteet, tuuli, sade tai lämpötila estävät työntekijän kanssa sovitun työn suorittamisen, työnantajan tulee pyrkiä järjestämään muuta työtä. Jos muun työn järjestäminen ei ole mahdollista, on työnantajalla oikeus lomauttaa työntekijä ilmoittamalla siitä viimeistään työpäivän tai työvuoron alkaessa. Teollisuuseristysalaan sovelletaan ensimmäisen kalleusluokan lukuja. Sääolosuhteista johtuva lomautus Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle eikä edellä mainitusta syystä ole voinut ryhtyä työhön, maksaa työnantaja matka-ajan palkan ja matkakustannusten korvauksen työehtosopimuksen mukaisesti, jos työpaikka sijaitsee edellä mainitussa sopimuksessa määriteltyjen rajojen ulkopuolella. Sinä aikana, kun työntekijä on työnantajan palveluksessa, hänellä ei ole oikeutta urakoida omaan laskuun tai tehdä alansa töitä jollekin toiselle työnantajalle. 4 Kalleusluokat Työehtosopimuksen allekirjoituspäivänä työpaikalla käytössä olevan kalleusluokan käyttöä jatketaan 30.9.2011 asti. Pöytäkirjamerkintä: I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa, Länsi-Turunmaa, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Hyrynsalmi, Kuhmo, Kuusamo, Oulu, Ristijärvi sekä kaikki Ahvenanmaan ja Lapin läänin kunnat. Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan. Teollisuuseristysala Kalleusluokituksen voimassaoloaika 23
Työehtosopimus II PALKAT JA PALKKAPERUSTEET 5 Työkohtaiset tuntipalkat Työkohtaiset tuntipalkat Mom. 1. Työnvaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/tunti) ovat 1.10.2009 alkaen seuraavat: Kalleus luokka I II TVR 1 Työtä voi tehdä ilman erityistä ammattikoulutus ta työpaikalla tapahtu neen opastuksen jälkeen. 886 869 TVR 2 Työtä voi tehdä lyhyehkön oppi misajan jälkeen. Töiden yksityis kohtainen opastaminen melko vai keaa. Työ edellyttää normaalia huolellisuutta. 948 930 TVR 3 Työnteon yhteydessä joudutaan toisinaan suunnittelemaan suorituksen yksityiskohtia ja/tai valitse maan työmenetelmiä joistakin mahdollisista vaihtoehdois ta. Työ vaatii 1-2 vuoden oppi misajan. Työ edel lyttää normaa lia huolellisuutta. 1015 995 TVR 4 Työ edellyttää valmiutta tehdä valintoja työn yksi tyiskohtaisesta suoritus tavasta. Työ vaatii 2-5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää melkoista huolellisuutta ja tarkkuutta. 1085 1065 TVR 5 Työ edellyttää harkintaa koskien työn yksityis koh taista suorittamista. Työ vaatii yli 5 vuoden oppi misajan. Työ edellyttää suurta huolellisuutta ja työlle on ominaista itsenäisten ratkaisujen teko. 1161 1140 Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotusajankohdasta lukien. 24
Työehtosopimus Mom. 2. Työn vaativuuden määritys Työn vaatima oppimisaika Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimis aika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuk sen ja käytännön kokemuksen vaatima aika. Oppimisaika Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika. Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella. Työn edellyttämä vastuu Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä. Työolosuhteet Työt tehdään aloille tavanomaisissa työolosuhteissa. Kaikki työolosuhteista ja materiaaleis ta johtuvat tekijät on huomioitu työkohtaisissa palkoissa. Ohjetöiden työnvaativuusryhmät Rakennuspelti- ja teollisuuseristysaloilla esiintyvien eräiden töiden työnvaativuusryhmät. Vastuu Työolosuhteet Ohjetyöt Töiden, joita ei ole mainittu tässä luettelossa, vaativuusryhmä määritetään työpaikkakoh taisesti sopimuksen mukaisin perustein ja verrataan niitä luettelossa oleviin ohjetöihin. Työnvaativuusryhmä 1 Helpot ja kevyet aputyöt 25
Työehtosopimus Työnvaativuusryhmä 2 Vaativat ja raskaat aputyöt, helpot valmiiden osien asennustyöt, eristysten purkutyöt Työnvaativuusryhmä 3 Helpot raudoitus- ja villoitustyöt, poimulevytyöt, ilmastointi- ja eristyselementtien asennustyöt, osien valmistus tehtaalla Työnvaativuusryhmä 4 Villoitus, raudoitus, eristys, eristeen pellitys, rakennuspeltityö, ilmastointi- ja eristysele menttien asennustyöt, ilmastointityöt, kylmäsolumuovieristykset ja eristystyynyjen teko, vaativat telinetyöt. Työnvaativuusryhmä 5 Vaativat eristys- ja rakennuspeltityöt, ilmastointityö, rautarakennetyö, eristyksen raudoitus työt, polyuretaanieristyksen peltityöt. 6 Työntekijän palkka ja palkkaustavat Mom. 1. Perustuntipalkka Täysin työkykyinen 18 vuotta täyttänyt työntekijä. Perustuntipalkka Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen tekemänsä työn tai tekemiensä töiden vaativuuden (työkohtai sen palkanosuus) ja hänen työsuorituksensa (henkilökohtainen pätevyysli sä) perusteel la. Mom. 2. Työkohtainen palkan osuus Työkohtainen palkanosuus Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmu kaisesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä. Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaativuutta. 26
Työehtosopimus Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä. Työnvaativuusryhmät Työnvaativuusryhmiä on viisi: TVR 1, TVR 2, TVR 3, TVR 4 ja TVR 5. Työntekijän työnvaativuusryhmä määräytyy hänen pääasiassa tekemiensä töiden vaativuuden perusteella. Mom. 3. Henkilökohtainen pätevyyslisä Työntekijän henkilökohtaisen pätevyyslisän osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Ammattitaito määritellään tarkastamalla työntekijän taitoa suoriutua työn suorittamiseen liittyvistä valintatilanteista, jotka koskevat työskentelytapaa ja työmenetelmiä sekä niiden kehittämistä. Lisäksi otetaan huomioon työntekijän suorittamat ammattitutkinnot. Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja käytettävyyttä tehdä erilaisia töitä organisaatiossa sekä valmiutta kehittää näitä taitoja. Työtulos ja laatu määritetään vertaamalla työntekijän aikaansaamaa tulosta ja laatua työssä saavutettuun normaaliin työtulokseen ja vaadittavaan laatuun. Näitä tekijöitä määriteltäessä otetaan huomioon ohjeiden määräysten ja työaikojen noudattaminen sekä työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä yhteistyö tilaajan kanssa. Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruus on vähintään 3 % ja enintään 20 % työkohtaisesta palkanosuudesta. Työpaikan työntekijöille prosentteina määriteltyjen pätevyyslisien keskiarvon tulee olla 9 14 %:n välillä. Pätevyyslisä Ammattitaito Työtulos ja laatu Vastuuntunto ja huolellisuus Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruuden määrittää työnantaja käyt- Monitaitoisuus Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruus 27
Työehtosopimus täen sopimuk sessa olevia perusteita. Pätevyyslisän määritysajankohta Henkilökohtainen pätevyyslisä määritellään työntekijälle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen pätevyyslisän määritystä työntekijän perustuntipalkkana käytetään työkohtaista palkan osuutta. Mom. 4. Nuoret työntekijät ja oppilaat Nuoret työntekijät Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppilaiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.10.2009 alkaen seuraavat kl 1 kl 2 1. oppivuosi 739 723 2. oppivuosi 775 758 3. oppivuosi 813 796 4. oppivuosi 853 835 Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotusajankohdasta lukien. Soveltamisohje: Edellä momentin 4 taulukossa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalkkoja, joita sovelletaan ilman mitään lisiä. Oppilaspalkat Oppilaspalkat lisäkoulutuksesta Lisäkoulutuksesta sovitun oppisopimuksen työharjoitteluajalta maksetaan oppilaspalkkaa, joka on vähintään 2. oppivuoden palkka. Henkilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkaa hänen perustuntipalkkansa työkohtaisen palkan osuutensa suuruisena ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta. Mom. 5. Palkkaustavat Palkkaustavat Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin. 28
Työehtosopimus Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka. Palkkaustavan valinta Työkohtaisen palkkaustavan valinta perustuu työn ominaisuuksiin ja teknillisiin edellytyk siin. Näitä ovat mm. työn luonne, työmenetelmä ja sen vakiintuneisuus, suoritusnormien täsmällisyys sekä tuotannon häiriöt. Aikapalkka Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään perustuntipalkan suuruinen. Soveltamisohje: Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja mahdollisesta yrityskohtaisesta lisästä. Työkohtaisen palkanosuuden ja henkilökohtaisen pätevyyslisän määrityksen (esim. 6 kk välein) jälkeen otetaan työntekijän palkassa käyttöön määrityksen osoittamat perustunti palkat ja aikapalkat seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Palkkiopalkka on palkkaustapa, jossa on kiinteä osuus ja työtuloksesta riippuva muuttu va palkkio-osuus. Palkkio-osuuden suuruus määräy- Henkilökohtainen aikapalkka Suorituspalkat Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja ansion kohottami seksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorittaa suorituspalkka työtä. Suora urakka on palkkaustapa, jossa koko palkka riippuu välittömästi ja yksinomaan työmäärästä. Osaurakka on palkkaustapa, jossa on kiinteä ja työmäärästä riippuva muuttuva osuus. Suora urakka Osaurakka Palkkiopalkka 29
Työehtosopimus tyy tuotannon määrän, laadun tai muun tulostekijän perusteella taikka näiden yhdistelmänä. Urakkatyön hinnoittelu Suorituspalkkatyön (urakkatyön) hinnoittelu Urakkatyö tehdään tähän sopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun mukaan. Urakkahinnoittelun ulkopuolella olevan suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauh dilla 25 % näitä palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituk sen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Palkkiotyön hinnoittelu Ryhmäkohtaisissa urakkapalkoissa saa työntekijä osuutensa urakkapalkan muuttuvasta osuudesta, ellei toisin sovita, suhteessa perustun- Urakkahinnasta sopiminen Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaa dessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, kuitenkin viimeistään, kun puolet työstä on tehty, urakkahinta, josta työntekijäl le on annettava todiste sekä välttämät tömiä tietoja urakkahin nan laskemisen perusteista. Ellei työntekijä suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua urakkaa, maksetaan työn suoritta mi sesta työkohtainen tuntipalkka. Pöytäkirjamerkintöjä: 1. Yllä olevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perusteettomasti hylätkö työ ehtosopi muksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa. 2. Mikäli työnantaja ottaa käyttöön uusia työstökoneita, tarveaineita tai parempia työ menetel miä, voidaan urakkahinnoittelu, sen jälkeen kun asiasta on Metalliteollisuuden harjoittajain Liitto - MTHL:n Työnanta jat ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n kesken neuvoteltu, muuttaa myös sopimuskau den aikana. Urakkapalkan jako 30
Työehtosopimus tipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryhmätyöhön. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittaman sa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta, kuitenkin korkeintaan kuudelta työpäivältä, hänen keskituntipalkkansa. Urakan keskeytys Pöytäkirjamerkintä: Yllä olevaa määräystä ei sovelleta silloin, kun urakka keskeytyy rakennus teknillisten töiden tai kun urakasta sovittaessa on todettu, että urakan keskeyttää työt, joita ei ole voitu urakoida. Tällaisesta työstä makse taan aikapalkka. Odotusajan palkka suorituspalkkatyössä Jos työntekijä joutuu työmaalla odottamaan työtä tai tarveaineita, on hän velvollinen siitä riittävän ajoissa ilmoittamaan työnantajalle ja suorittamaan odotusaikana muuta alaan kuuluvaa työtä. Jos hän tästä huolimatta omatta syyttään joutuu odottamaan, makse taan hänelle odotusajalta aikapalkka, jota ei vähennetä urakkahinnasta. Odotusajan palkka suorituspalkkatyössä Urakkatyön välillä tehdyt tuntityöt ja odotustunnit on pyrittävä selvittämään päivittäin ja on ne selvitettävä viimeistään tilikausittain. Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu Kun urakkatyö mitataan, voi työntekijöiden niin halutessa, urakkatyöhön osallisista yksi olla läsnä ja maksetaan hänelle mittausajalta perustuntipalkka, ellei mittausta suoriteta välittö mästi työn valmistut tua, vaan työntekijät ovat ehtineet siirtyä uuteen työkohtee seen. Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu Työtä urakalla tehtäessä tulee työntekijäin tai urakkaryhmän etumiehen saada kirjallinen tiliselvitys, josta ilmenee, millä perusteella urakan kokonaissumma on työhön osallisille jaettu. Myös tulee edellä mainitun saada jäljennös laskelmasta, että urakan kokonaissumma on urakkahinnoittelun ja erikseen kyseessä olevaa työtä varten sovittujen hintojen mukainen. 31
Työehtosopimus Jos urakkatyö kestää yli kaksi kuukautta, maksetaan työntekijöille kuukausittain, mikäli he niin vaativat, arvioitua valmistunutta työn määrää vastaavasta urakka-voitto-osuudesta 30 % urakkaennakkoa. Urakkatyötä tehtäessä tulee, mikäli se on mahdollista, mittaus suorittaa edellä mainittujen aikajaksojen lisäksi välittömästi urakan valmistuttua ja urakkapohjat on maksetta va viikon kuluttua lähinnä seuraavana tilipäivänä. Palkkatakuu Suorituspalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka. 7 Palkanmaksu Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti muuta sovita. Jos palkanmaksupäivä on pyhäpäivä, suoritetaan palkanmaksu edellisenä päivänä. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalaitoksen välityksellä. III TYÖNTUTKIMUKSET 8 Työntutkimukset Työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, työnanta jan tulee antaa työntek ijöiden edustajille riittävä selvitys ja koulutus tut- Palkanmaksukausi Työntutkimuksen tarkoitus Mom. 1. Menetelmien kehittämisen ja työnmit tauksen tavoitteena on paran taa toiminnan tuotta vuutta ja sitä kautta yritysten kilpailuky kyä ja työ suhteiden jatkuvuutta. Työtä kehitettäessä ja mitattaessa noudatetaan TT-SAK yleissopimuksen, pelti- ja teollisuuseristysala 2 luvun kehittämistoimintaa koskevia periaatteita. Työntutkimukseen liittyviä menette lytapoja on selvitet ty myös liittojen jul kaisussa Mietintö työnja aikatutkimuksista. 32
Työehtosopimus kimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen. Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista. Mom. 2. Suoritus palkkauksen yksikkö hinnan perustana olevan työn aika-arvon eli työarvon on vastattava työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä. Työntutkimus ja työarvo Töille, joiden hinnoittelu perustuu tarkkaan, esim. perusliiketason menetelmän- ja ajan määritykseen, jonka tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti hyväksyneet, sovitaan paikallisesti työkohtaisia tunti palkkoja suuremmista rahakertoimista. Osastoilla, joilla työt yleensä on hinnoiteltu työntutkimuksella, työntekijät voivat ehdottaa myös muiden töiden hinnoittelemista tarpeellisen laajuisena suoritettavalla työntutkimuksel la. Ellei työn antaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tutkimus tehtävä mahdollisimman nopeas ti. Mom. 3. Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkistustut kimus, selvitetään luottamus miehelle hänen niin halutessaan tutki muksen suoritustapa ja tulokset. Mom. 4. Pakkotahtisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa kone, prosessi, liukutyö tai muut tekijät määräävät etukäteen työn suorittamisajankohdan, suoritustavan, -järjestyksen ja -tahdin ja kuor mituksen kiinteyden. Tarkistustutkimus Pakkotahtinen työ Jos työn pakkotahtisuutta ei voida poistaa työnjärjes telyil lä ja työnmuotoilun avulla, on työn tekijäl le järjestettävä taukoja elpymistä ja henkilö kohtaisia tarpei ta varten. Tämä ei saa aiheuttaa keskey tystä työn kulussa. Taukoja määriteltä essä on otettava huomioon käytössä olevat henki lökohtaiset apuajat ja muu henkilökohtaiseen elpymiseen käytettävis sä oleva aika. 33
Työehtosopimus IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 9 Säännöllinen työaika Mom. 1. Säännöllisen työajan pituus Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Päivä- ja kaksivuorotyö Työskenneltäessä normaalisti täysaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuorotyössä Kolmivuorotyö vuonna 2009 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa 2010 36,6 2011 36,6 2012 36,1 enintään kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 2 momentin määräyksiä. Kolmivuorotyö Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitteen mukaista sopimusta työajasta kolmivuorotyössä. Mom. 2. Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä Työajan tasaaminen 1. Työajan tasaaminen Työajan tasaaminen toteutetaan momentin 1 mukaisiin keskimääräisiin viikkotyöaikoihin käynti- ja palveluajat turvaten. Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. 34
Työehtosopimus Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen. Tasaamisvapaan antaminen Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä. Soveltamisohje: Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt. 35
Työehtosopimus Työajan tasaamisesta johtuvan ansion vähentymisen korvaaminen 2. Työajan tasaamislisä Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 10 :n 6 momentin mukaista keskituntiansiota. Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kuukausipalkka ja työajan tasaaminen Vuosiloma 3. Kuukausipalkkaiset työntekijät Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. 4. Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden menettämistä. Mom. 3. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien Työajan järjestäminen Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, laitteiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla. Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi. 36
Työehtosopimus Paikallisesti voidaan sopia: 1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavasti; 2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkisopimuksessa; 3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen; 4. vuorokautisen työajan lepoaika; 5. työtuntijärjestelmän muuttaminen. Paikkallinen sopiminen Mom. 4. Työtuntijärjestelmä Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Mikäli säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoittaminen työtuntijärjestelmässä koko tasoittumisjaksoksi on sen pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeata, voidaan työtuntijärjestelmä tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. Työtuntijärjestelmän muuttaminen Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Työtuntijärjestelmän laadinta Vapaapäivien sijoittelu Työtuntijärjestelmän muuttaminen Muutoksesta ilmoittaminen Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä. 37
Työehtosopimus Tilapäisen muutoksen määritelmä Soveltamisohje: Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään. Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä. Mom. 5. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien Ellei paikallisesti ole 3 momentin mukaisesti sovittu työajan järjestämisestä, on työaika järjestettävä seuraavasti: 1. Työvuorokausi Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauksen) laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. 2. Päivittäisen työajan sijoitus Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa. 3. Päivittäinen lepoaika Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia. 4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa. 5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa. 38
Työehtosopimus Mom. 6. Vuorotyölisät Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.10.2009 tai lähinnä sen jälkeen: Vuorotyö- iltaja yötyölisät Vuorotyö, ilta- ja yötyö Iltavuoro (esim. klo 14 22) yövuoro (esim. klo 22 06) 107 senttiä/tunti 196 senttiä/tunti Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä. Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Soveltamisohje: Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi. Vuorotyölisän ylityökorvaus sisältyy tämän työehtosopimuksen 10 :n 6 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella laskettavaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen ylityöajalta vuorotyölisä yksinkertaisena. Mom. 7. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä: 1. Työajan seuranta Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. Työaikaa koskevat yleiset määräykset 2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsi- 39
Työehtosopimus äislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. 3. Peseytyminen Peseytymistä varten saa työntekijä, mikäli työn teknillinen laatu ei sitä estä, lopettaa työnsä 5 minuuttia ennen ruokataukoa ja ennen päivittäisen työajan päättymistä. Mainittua 5 minuutin aikaa ei saa väärinkäyttää. 4. Kahvitauko Jos paikallisesti ei muuta sovita, työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivässä, mikäli 10 minuuttia pitempää työnkeskeytystä ei synny. Kun työaika on alle 8 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon. 5. Jaksotyö (periodityö) Työaikalain 7 :n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 :n mukaan. 6. Yötyö Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 :n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti. Mom. 8. Työaikapankki Työaikapankin käsite ja tarkoitus 1. Käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti. 40