1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä



Samankaltaiset tiedostot
Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltomaan rakenteen arviointi

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Peltomaan rakenteen arviointi

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

SANEERAUSKASVIT 2016

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Peltomaan laatutesti Havaintojen ja mittausten teko-ohjeet

1. Maalajin määritys maastossa

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

2. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla kesällä 2014 täytetty alue 2. SW-NE GH.

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Suorakylvöseminaari 2018

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Akselipainotutkimus SjT

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Peltokuivatuksen tarve

Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen.

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Mittausasema peltoolosuhteiden

Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puh Fax

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

ENSIRAPORTTI. Työ A Jönsäksentie 4, Vantaa Raportointi pvm: A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Metsänhoidon perusteet

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Peltosalaojituksen suunnittelu

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

PELTOHAVAINTOJA AISTINVARAINEN TARKASTELU MAAN KASVUKUNNON MITTARINA

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

2. MAAN VILJAVUUS 2.1 MAAN LUONTAINEN VILJAVUUS MAAN KERROKSIA

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon

Transkriptio:

LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin nähden 0) Viimeisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin nähden. Maan yleinen muokkautuvuus maan kosteustila huomoioiden 3. Kylvöalustan mururakenne ) ei mainittavia ongelmia 0) traktorin vetovastus paikoin suuri, jää isoja kokkareita ) mururakenne -5 mm ja kestää liettymistä 0) jää karkeaksi, maan pinta kuorettuu tai liettyy 4. Lätäköiden esiintyminen lohkolla sateiden jälkeen 5. Kasvuston kunto ) Rankan sateen jälkeen lätäköt imeytyneet vuorokaudessa 1) Yksittäisiä lätäköitä useampi päivä sateen jälkeen 0) Suuria lätäköitä useampi päivä sateen jälkeen ) kasvusto tasainen ja kestää suhteellisen hyvin kellastumatta äärikasvuoloissa 1) orastuminen epätasaista, kasvueroja nähtävissä myöhemminkin 0) kasvusto kellastuu paikoin, varsinkin äärikasvuoloissa (kuivuus/märkyys), tuleentuminen epätasaista, pakkotuleentumista Arvio Maan rakenteen arviointi kasvukaudella lapionäytteestä 0-5 cm 6. Lapion työntyminen maahan terän syvyydeltä (huomioiden maan kosteus) 1) Suhteellisen helposti (alle 3 polkaisua) 0) Vaatii voimakasta polkaisua (keskimäärin 6 tai enemmän polkaisuja) 7. Juuriston kasvun tasaisuus maaprofiilissa viljelykasvin kukinta-aikana ) Kasvaa koko 0-5 cm:n maaprofiilissa tasaisesti levittäytyneenä 1) Kasvaa runsaimmin 0-15 cm:ssä, yksittäisiä juuria myös 15-5 cm:n kerroksessa 0) Kasvaa pääsääntöisesti 0-15 cm:ssä 8. Juuriston kunto ) Runsaasti haarautunut, juuret kasvavat murujen pinnalla ja sisällä, maa juurikanavan reunamilla on tummaksi värjäytynyt (9. Palkokasvien juurinystyrät) 1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä 1) toimivia (punaisia) juurinystyröitä havaittavissa runsaasti, jopa yli 5 cm:ssä 0) vain yksittäisiä toimivia juurinystyröitä 0-5 cm:ssä 10. Kosteuden jakautuminen maaprofiilissa ) Tasaisesti kostea 0) Ruokamullan yläosa (0-15 cm) kuiva, alaosa (15-5 cm) märkä tai päinvastoin 11. Kerrostumien/rajakerroksien esiintyminen ) Maaprofiili tasainen, ei poikkeavuuksia 1) Kyntö- tai muokkausantura 0) Siniseksi tai mustaksi värjäytynyt, haiseva kerros 1. Olkien/muiden kasvijätteiden maatumisaste ) Oljet ruskeita ja helposti murenevia

0) Oljet muuttumattomat, kellertävät, ehjät 13. Lannoiterakeiden esiintyminen 1) Ei esiinny 0) Sulamattomia lannoiterakeita löytyy 14. Lierokäytävien (yli mm) esiintyminen lapionäytteessä (0 x 0 cm) ) Yli 5 erillistä lierokäytävää, osa lierokäytävistä ulottuu pohjamaahan asti, käytävät mustalla vuorattuja 1) Yksittäisiä lierokäytäviä 0) Lierokäytäviä ei juuri havaittavissa

15. Lierojen esiintyminen lapionäytteessä (0 x 0 cm)* ) Lieroja 3 tai enemmän 1) Alle 3 lieroa 16. Lapionäytepalan rakenne 0) Lieroja ei juuri havaittavissa * näyte kannattaa ottaa useammasta kohtaa lohkoa pintamaan ollessa kostea, miel. sadonkorjuun jälkeen (ei keskikesällä) ) mureneva, löyhä, huokoinen 1) ruokamultakerroksen yläosa mureneva, alaosa tiivis 0) tiivis kauttaaltaan 17. Murujen esiintyminen ruokamultakerroksen yläosassa (0-15 cm) savi- ja hiesumailla ) Muruja 80 % (joista valtaosa biomuruja*), vähän kokkareita tai lohkareita 1) Seosrakenne sisältäen muruja ja kokkareita 0) Kokkareita ja teräväkulmaisia, sileäpintaisia lohkareita, ei juuri muruja *) pyöreitä, huokoisia, kooltaan -7 mm 17. Murujen esiintyminen ruokamultakerroksen yläosassa (0-15 cm) hietamailla ) Hietajyväset liittyneet yhteen yli mm:n muruiksi tai kokkareiksi, eivät hajoa herkästi, eivät tiiviitä 1) Hietajyväset liittyneet suuriksi (> 4 cm) kokkareiksi, hajoavat helposti 0) Tiiviitä isoja kokkareita ja lohkareita 18. Murutyyppi ja -koko ruokamultakerroksen yläosassa (0-15 cm) ) Murut pyöreitä, pinnaltaan huokoisia, reikäisiä (biomuru), -7 mm 1) Murut kulmikkaita, teräväreunaisia, sileäpintaisia (monisärmiömuru), tai litteitä ja liuskoittuneita 0) Ei muruja vaan kokkareita tai lohkareita 19. Kokkareiden esiintyminen ruokamultakerroksen alaosassa (15-5 cm) savi- ja hiesumailla ) Seosrakenne sisältäen muruja (vähän monisärmiöitä) ja kokkareita 1) Kokkareita ja teräväkulmaisia, sileäpintaisia lohkareita 0) Teräväkulmaisia, sileäpintaisia lohkareita 80 %, tiivis rakenne 19. Kokkareiden esiintyminen ruokamultakerroksen alaosassa (15-5 cm) hietamailla ) Osittain erillisiä hietajyväsiä, osin yhteen liittyneet kokkareiksi, kuivana kokkareet murenevat puristettaessa, jotkut kokkareet muovailtavissa hajoamatta 1) Tiiviitä kokkareita ja lohkareita, puristettaessa lujaa hajoavat pienemmiksi kokkareiksi 0) Paljon isoja lohkareita ja kokkareita, hajoavat vain voimakkaasti puristettaessa pienemmiksi 0. Ruokamultakerroksen alaosan rakenne suhteessa yläosaan ) Ei suurta eroa rakenteessa, muutos tapahtuu tasaisesti 1) Yläosan rakenne huomattavan erilainen alaosan kanssa 0) Ylä- ja alaosan välillä tiivis kerrostuma 1. Pohjamaan rakenne suhteessa ruokamultakerroksen alaosaan ) Ei suurta eroa rakenteessa, muutos tapahtuu tasaisesti 1) Pohjamaan rakenne huomattavan erilainen ruokamullan alaosan kanssa 0) Pohjamaan ja ruokamullan alaosan välillä tiivis kerrostuma PISTEET YHTEENSÄ Maan kosteusolosuhteet havaintohetkellä

Lapiodiagnoosi kannattaa tehdä kahdesta kohtaa tarkasteltavalta lohkolta, toinen hyvän kasvun kohdasta ja toinen ongelmapaikasta. Hyvä verrannekohta ongelmaisen alueen tarkastelulle on myös ottaa näyte lohkoa ympäröivältä pientareelta tai suojakaistalta. Jos maan rakennetta arvioidaan kerran kasvukaudella, kannattaa se tehdä samaan aikaan vuodesta ja samasta kohdin (ei kuitenkaan täysin samasta kuopasta) kuin edellisellä kasvukaudella. Ohjeellinen arvio pellon kunnosta (kysymys 9 ei mukana laskuissa): 30 p. tai yli - hyvää maan rakennetta on ylläpidettävä 1-9 p. - maan rakenne tyydyttävä, parannustoimenpiteet aloitettava 11 p. tai alle - lohkon kunnostaminen aloitettava kiireellisesti

lmapaikasta. istalta.