Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2013 Loppuraportti Kirsi Mäkinen 2013
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toimijat... 2 2.3 Toiminta-alue... 2 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 3 2.5 Yhteistyö... 3 3. Hankkeen kulut ja rahoitus... 4 4. Hankkeen jätevesineuvoja... 4 4.1. Neuvojan taustat, koulutus ja työtehtävät... 4 4.2 Työajan käyttö... 5 4.3 Laatutyö... 5 5. Tiedotus ja markkinointi... 6 5.1 Nettisivut... 6 5.2 Tiedotteet... 6 6. Yleisneuvonta... 6 6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa... 7 6.3 Jätevesi-ilta... 8 6.4 Puhelin- ja sähköpostineuvonta... 8 7. Kiinteistökohtainen neuvonta... 8 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli... 8 7.2 Neuvontamateriaali... 9 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit... 9 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla... 10 8. Palaute neuvonnasta... 13 9. Tuloksellisuus... 14 10. Johtopäätökset... 14 LIITTEET... 16
1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Maaliskuussa 2011 uudistunut lainsäädäntö aiheuttaa edelleen hämmennystä haja-asutusalueen asukkaiden keskuudessa. Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna 2012. Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Imatran seudulla toiminut Jässijätevesineuvontahanke. Hyvin alkanutta neuvontaa jatkettiin alueella myös vuonna 2013. Tämä on kyseisen hankkeen loppuraportti. Imatran seudun kunnat ovat runsasvesistöisiä. Alueella on myös paljon hyvälaatuisia pohjavesi-esiintymiä. Näillä niin kutsutuilla herkillä alueilla jätevesien kunnollinen käsittely on erityisen tärkeää. Kuntien alueella on merkittävässä määrin vakituista asutusta ja vapaa-ajan asutusta yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella. Suuri osa vapaa-ajan asutuksesta sijoittuu lisäksi vesistöjen äärelle. Neuvonnalle on alueella tarvetta ja neuvonta siellä on perusteltua. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustusta huhtikuussa 2013 Suomen Kylätoiminta ry:n (SY- TY) Jässi -jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankkeen ohjausryhmän jäseneksi määriteltiin hankepäätöksessä Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen insinööri Juha Skippari. Hankkeen toteuttaminen on aloitettu huhtikuussa 2013 ja sitä on toteutettu väliraporteissa 1/2013 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen toiseen ja viimeiseen maksatushakemukseen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli tehdä 150 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää 4-8 yleisneuvonnan tapahtumaa. 1
2.2 Toimijat Hankkeen toteuttajana on Suomen Kylätoiminta ry. Järjestö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Suomen Kylätoiminta ry on maamme reilun 3000 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 1000 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Etelä-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. Lisäksi yhteistyötä tehdään Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (SVYL) kanssa laatutyön ja koulutuksen osalta. Käytännössä koulutuksesta ja neuvojan laadunvarmistuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena ovat Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko hankealueella. Toiminta-alueella on runsaasti haja-asutusaluetta, joten kiinteistökohtaiselle neuvonnalle valittiin tietyt kohdealueet. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena oli Ruokolahdella Haapaveden rannalla Tetriniemi sekä Torsa järven ranta, Rautjärvellä Torsa ja Pieni-Torsa järvien rannat ja Parikkalassa Suuren Rautjärven rannat. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet. Kuva1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on merkattu karttaan vihreillä ympyröillä. MML 2013 2
2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen kuntien kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin paikallisessa ympäristötoimessa hankkeen aloituspalaveri 25.4.2013. Aloituspalaverissa käytiin läpi hankkeen toimintaa ja tavoitteita, suunniteltiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdealueita, suunniteltiin yleisneuvonnan tilaisuuksiin osallistumista ja tarkasteltiin kunnan vesihuollon tilannetta. Hankkeelle perustettiin keväällä ohjausryhmä. Ohjausryhmä oli yhteinen kaikille kolmelle Etelä-Karjalassa toimivalle jätevesineuvontahankkeelle. Näin pystyttiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä hankkeiden välilleä. Ohjausryhmään kuuluvat: Juha Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry Kirsi Mäkinen, Suomen Kylätoiminta ry Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Niina Tiainen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Eeva-Leena Neuvonen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Raija Aura, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Eija Europaeus, Etelä-Karjalan Martat ry Tuija Valjakka, Etelä-Karjalan Martat ry Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa 23.5.2013, 25.9.2013 ja 26.11.2013. 2.5 Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristötoimet ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Paikallinen ympäristötoimi on toimittanut hankeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tärkeä tiedon vaihtokanava oli ohjausryhmän kokoukset. Yhteistyötä tehtiin myös alueella toimivan vesihuoltohankkeen Jätevedet puhtaiksi ravinteet talteen hankkeen kanssa. Hankkeen kanssa järjestettiin yhteinen jätevesineuvontapiste Imatra päivässä. Yhteistyötä tehtiin myös Sininen Haapavesi-hankkeen kanssa, joka on Ruokolahden Saimaan edustan suojeluhanke. Jätevesineuvoja oli esittäytymässä hankkeen järjestämässä yleisötilaisuudessa 14.5.2013. Tilaisuudessa oli jaossa hankkeen materiaalia ja mahdollisuus keskustella jätevesineuvojan kanssa. 3
Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi hankkeelle 33 000 hankeavustuksen. Lisäksi SYTY osallistui hankkeen kustannuksiin 500 omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 33 500. Toteutuneet kustannukset olivat 32 412,38 eli 97 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (81 %) ja matkakulut (11 %). Muita suurimpia kulueriä olivat laadunvarmistus sekä tarvikekustannukset. Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut 26 210 81 % Matkakulut 3560 11 % Laadunvarmistus ja koulutus 1000 3 % Neuvontatilaisuudet 60 0,5 % Tarvikekustannukset 790 2 % Tilitoimistopalvelut 280 1 % Omarahoitus 500 1,5 % Yhteensä 32 400 100 % 4. Hankkeen jätevesineuvoja 4.1. Neuvojan taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin yksi työntekijää. Vastaavana neuvojana toimi filosofian maisteri Kirsi Mäkinen15.4.2013 30.11.2013. Hän on työskennellyt Jässi-hankkeissa vuodesta 2011 lähtien. Neuvoja osallistui SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen 2. 3.5.2013. Lisäksi hän osallistui hankkeen laatuvastaavan Minttu Peuraniemen organisoimaan koulutukseen ja toimintamalliin perehdytykseen 7.- 8.5.2013. Neuvoja työpiste sijaitsi kesän aikana Parikkalassa Imatran seudun ympäristötoimen tiloissa. Neuvontatyön painopiste oli kesän aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Syksyllä pääpaino oli 4
neuvontapisteiden järjestämisessä, palautteen keräämisessä, tulosten koostamisessa, raportoinnissa ja uuden hankehakemuksen valmisteluissa. 4.2 Työajan käyttö Hankkeen jätevesineuvoja arvioi päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa neuvojan työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin sekä hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, kokoukset, raportointi, palautteen kerääminen ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamisen kulunut osuus. Imatran seudun hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat välillä pitkiäkin. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen, tapahtumiin osallistuminen sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta. Kuva 2. 3 % 6 % Yleisneuvonta 45 % 34 % Kiinteistökohtainen neuvonta Matkat Tiedotus 9 % Hankkeen suunnittelu ja hallinnollinen työ Oma kouluttautuminen 3 % Kuva 2. Hankkeen jätevesineuvojan työajankäyttö. 4.3 Laatutyö Hankkeen laatuvastaavana toimi jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijän ja laatuvastaavan Minttu Peuraniemen välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Laatuvastaava monitoroi hankkeen neuvojan 11.6.2013. Monitoroinnista on laadittu muistio ja molemminpuoliset palautteet on annettu ja saatu sekä suullisesti että kirjallisesti. 5
5. Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille perustettiin uudet yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen www.jatevesihanke.fi. Imatran seudun Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta www.jatevesihanke.fi/imatra. Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 4 kpl: Tiedote 29.11.2013: Jätevesineuvonta herättää kiinnostusta Tiedote 13.9.2013: Huolellisella suunnittelulla toimiva jätevesijärjestelmä Tiedote 14.6.2013: Jätevesien käsittelyjärjestelmien huoltotoimenpiteet Tiedote 15.4.2013: Jätevesineuvonta koettu hyödylliseksi - neuvonta jatkuu Etelä-Karjalassa 6. Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Imatran seudun hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat Sähköposti- ja puhelinneuvonta Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 4 yleisneuvonnan tapahtumaa kolmen kunnan alueella. Vuoden 2012 Jässi-hankkeessa tehtiin nykyisellä hankealueella todella runsaasti yleisneuvontaa, joten tänä vuonna yleisneuvontaa tarjottiin ja tehtiin vähemmän. Lisäksi hankealueella toimiva toinen jätevesineuvontahanke Ravinteet talteen - jätevedet puhtaiksi hanke teki todella runsaasti yleisneuvontaa kesällä neuvontapisteillä, joten päätettiin että Jässi-hanke keskittyy enemmänkin kiinteistökohtaiseen neuvontaan kesän aikana. Taulukossa 2 on esitetty yleisneuvonnan tapahtumat ja osallistujat. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. Kiinteistönomistajilla oli myös mahdollista saada neuvontatapahtumien jälkeen tarkennuksia oman jätevesijärjestelmän tilasta soittamalla tai laittamalla sähköpostia jätevesineuvojille. 6
Taulukko 2. Yleisneuvonnan tapahtumien jakautuminen Imatran seudun hankealueella. Kunta Ajankohta Tapahtuma Osallistujat Parikkala 29.6.2013 Parikkalan messut 25 Imatra 24.8.2013 Imatra päivä 15 Ruokolahti 12.10.2013 Ruokolahti markkinat 25 Parikkala 9.11.2013 Energia- ja jätevesineuvonta 12 YHTEENSÄ 4 77 6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. messuille, toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteillä jätevesineuvoja oli tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata etukäteen. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Hanke-esite Jätevesiopas-esite Askel askeleelta opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Taustajärjestöjen näytelehtiä Hyvä jätevesien käsittely-opas Kesämökin jätevesi-opas Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Yleisimpiä keskustelunaiheita olivat mm: 7
asetuksen vaatimukset vanhan järjestelmän kelvollisuus vähäisen jätevesimäärän käsittely Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 4 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 77 kävijää. 6.3 Jätevesi-ilta Jätevesi-iltojen tarkoituksena oli tuoda neuvontaa laajasti hankealueen eri kyliin alueella jo toimivien tahojen välityksellä. Jätevesi-iltojen järjestämismahdollisuutta tarjottiin alueen kyläyhdistykselle Etelä-Karjalan Kylien kyläkirjeen yhteydessä syksyllä ja omien nettisivujen kautta koko hankkeen ajan. Jätevesi-iltoja järjestettiin yksi yhdessä Enne energianeuvontahankkeen ja Särkisalmen Kyläyhdistys ry:n kanssa. Energia- ja jätevesineuvonta tapahtumassa jätevesineuvoja luennoi jätevesiasioista sekä piti neuvontapistettä. Esitelmä tapahtumassa perustuivat pääpiirteittään seuraaviin asioihin: Jässi-hankkeen esittely Keskeisimmät lainsäädännön muutokset ja kuntakohtaiset määräykset Käymälä- ja jätevesijärjestelmävaihtoehtojen esittely Etenemisohje järjestelmän kunnostamiseen 6.4 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan/ tiedotteiden yhteydessä. Yleisötilaisuuksissa ja neuvontapisteillä oli jaossa jätevesineuvojan yhteystiedot. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 7 kpl ja sähköpostilla 5 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 9 kpl. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 21 henkilölle. 7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitusja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valitaan tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritetaan. Aluevalinnat tehdään yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti kunnan käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat ovat antaneet luvan tietojen luovutukseen kunnalle. 8
Alueen kiinteistöomistajia lähestytään kirjeitse tiedotteella (liite 1) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitetaan kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrataan lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annetaan arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä on tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrotaan omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esitellään erilaisia järjestelmiä ja kerrotaan oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esitellään järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annetaan kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 2) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 3), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Imatra alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Imatran seudun ympäristötoimi) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Keväällä valittuja alueita laajennettiin kesän aikana, koska neuvontatyön resursseja oli käytettäväksi runsaammin. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös 9
pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin kesäkuun alusta syyskuun puoleen väliin asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 218 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 142 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 5 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 147 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 65 %. Tämä on ihan hyvä ja odotettu toteuma hankealueella jossa neuvontatyötä tällä toimintamallilla tehdään toista kertaa. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite noin 150 kiinteistökäyntiä toteutui. Taulukossa 3 on esitelty tarjotut ja toteutuneet käynnit kunnittain. Kohdealueiden ulkopuolisia neuvontakäyntipyyntöjä tuli hankkeessa 5 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pystyttiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojan työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä neuvoja ei kuitenkaan kokenut haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua. Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Kunta Tarjotut Toteutuneet Pyynnöstä Toteuma käynnit käynnit tehdyt käynnit Ruokolahti 53 31 3 58 % Parikkala 49 36 0 73 % Rautjärvi 116 75 2 65 % Yhteensä 218 142 5 65 % 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. 10
Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään 15.3.2016 keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä Neuvontakäynti suoritettiin 147 kiinteistöllä. Käydyistä kiinteistöistä 23 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 77 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 97 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 20 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 38 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 62 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistus vaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 23 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava 15.3.2016 mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 3 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 12 %:lla kiinteistöistä. Kuva 3. Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kiinteistöjen, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli umpisäiliö mustille vesille ja yksinkertainen maaperäkäsittely. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli kaksoisviemäröinti eli mustat vedet menivät umpisäi- 11
liöön ja harmaat vedet johdettiin imeytyskentän kautta maastoon. Liitteessä 4 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista. Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen vähäistä suuremmat jäteveden kiinteistöillä. 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Yhteensä Kpl % Kpl % 12
2) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Yhteensä 8. Palaute neuvonnasta Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 70 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa kesällä 2013. Palautekyselylomakkeena käytettiin Jässi-hankkeessa tehtyä lomaketta. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 29 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista eli 41 % palautekyselyn saaneista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Neuvontaa pidettiin asiantuntevana, selkokielisenä ja moni oli valmis suosittelemaan sitä myös tuttavilleen. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. 13
Kiinteistökäynnin jälkeen oli yleisimmin tutustuttu materiaaliin ja seurattu asiasta uutisointia. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteenä 5. 9. Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. ( ) ( ) ( ) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 147 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 86 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 12 henkilölle. Yleisneuvonnaksi laskettiin jätevesi-illoissa olleiden henkilöiden määrä. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 177,5. ( ) ( ) ( ) 10. Johtopäätökset Imatran seudulla toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää erittäin hyvin onnistuneena. Hankkeelle asetetut tavoitteen niin kiinteistökohtaisen neuvonnan kuin yleisneuvonnan osalta saavutettiin. Alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa, puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Jätevesineuvontaa on tällä toimintamallilla tarjottu alueella nyt kahtena peräkkäisenä vuotena. Hankkeiden aikana on tavoitettu kiinteistökohtaisen neuvonnan keinoin 311 kiinteistönomistajaa ja yleisneuvonnan keinoin 367 henkilölle. Hankkeiden aikana jätevesineuvontaa on tarjottu kuitenkin vain murto-osalle kuntien haja-asutusalueen asukkaille. Tarvetta neuvonnalle on varmasti myös jatkossa alueella. Neuvonnan tarve todennäköisesti kasvaa mentäessä kohti vuotta 2016, jolloin jätevesijärjestelmien tulisi olla lainsäädännön vaatimukset täyttäviä. Hankerahoitus jätevesineuvontahankkeille annetaan kerralla noin vuodeksi eteenpäin. 14
Jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi varmuus, helpottasi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. 15
LIITTEET Liite 1: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 2: Kartoituslomake Liite 3: Arviolomake Liite 4: Tilannekatsaus Liite 5: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta 16
Liite 1 HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tekee jätevesineuvontaa Tetriniemen ympäristössä Ruokolahdella. Hanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueetonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt yksi kerrallaan kesäkuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa mielellään muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Kirsi Mäensivu puh. 045 8814200 kirsi.maensivu@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) astui voimaan 15.3.2011. Asetus on kansallinen ja se koskee sekä ympärivuoden asuttuja että vapaa-ajan asuntoja hajaasutusalueilla. Asetus sisältää uudenlaisia vaatimuksia jäteveden käsittelylle. Mm. perinteiset sakokaivot eivät yksinään enää riitä saavuttamaan jäteveden puhdistusvaatimuksia, vaan käsittelyä on tehostettava entisestään. Ennen vuotta 2004 rakennetuilla asuintaloilla ja vapaa-ajan asunnoilla on vielä hieman aikaa järjestelmän uusimiseen, koska asetus antaa näille kiinteistöille 15.3.2016 asti jatkuvan siirtymäajan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: jätevesineuvoja Kirsi Mäensivu, 045 8814200, kirsi.maensivu@jatevesihanke.fi. Katso myös verkkosivut: www.jatevesihanke.fi ja Opas jätevesien maailmaan www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Tiedotteen jakelu: Tetriniemen alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Imatran seudun ympäristötoimi. 17
Liite 2 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 TIEDON KERÄYS Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Nimi ja allekirjoitus Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Jätevesijärjestelmän sijainti, koordinaatisto/projektio YKJ KKJ2 EUREF Katuosoite P I Postinumero- ja toimipaikka Tontin pinta-ala KIINTEISTÖN LUVAT, lupanro KIINTEISTÖN SIJAINTI RAVA Pohjavesialueella I II III TESU Ranta-alueella, etäisyys rantaan m YS Taajaan rakennetulla alueella VL Potentiaalisella vesiosuuskunta-alueella Muu, mikä? Muu, mikä? KIINTEISTÖN KÄYTTÖ Ympärivuotinen asuminen Vapaa-ajan asuminen, käyttö pv/vuosi Kesäasuminen, käyttö kk/vuosi Erillinen sauna Vähäinen vesimäärä* Ulkokäymälä (kunto: hyvä/huono) Muu rakennus, mikä? Käyttötarkoitus: Asuinrakennuksen huoneistoala m2 (mitattu/arvioitu) Asukkaita, kpl VEDENHANKINTA Vesijohto Kunnan Vesiosuuskunnan Porakaivo Rengaskaivo Järvi Muu Yhteinen kaivo Kantovesi Vesimittari käytössä Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen käsittelyjärjestelmään: m VARUSTELU WC DT: Tiskikone Kompostoiva Erotteleva Pyykkikone Muu, mikä? Suihku Muu, mikä? Sauna Käytetään fosfaatittomia pesuaineita Lämminvesivaraaja (täytetään vähäisen jätevesimäärän rajatapauksissa), tilavuus litraa Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa * Täytä myös kohta yksinkertainen maaperäkäsittely, tai muu käsittelyyn liittyvä kohta. Jos muuta kuin vähäinen vesimäärä, täytä oma lomake. 18
Liite 2 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Toimenpidepäiväkirja Huoltosopimus, yritys: WC-vedet Mitoituksen asukasmäärä Puhdistustulos tutkittu JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ Oja Salaoja Muu, mikä? Päästön etäisyys vesistöön m Näytteenotto käsittelemättömästä vedestä Erillinen näytteenottokaivo YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY Kivipesä tai imeytys kaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Kasvillisuussaareke Pinta-ala: m 2 Saostussäiliö Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? Käyttö- ja huolto-ohjeet Kuitit Harmaat vedet Mitoituksen vesimäärä Vuosi: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa Näytteenotto käsitellystä vedestä Näytteenotto ei mahdollista Imeytysputki Pituus: m Muu, mikä? SAOSTUSSÄILIÖ Kaikki Musta Harmaa Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Tarkistukset 10 vuoden välein 19
Liite 2 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Minne liete viedään: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Rakenteen ja toiminnan tarkistukset 10 vuoden välein UMPISÄILIÖ, valmistusvuosi: WC-vedet Tiskikoneen vedet Harmaat vedet Muovi Teräs Muu, mikä? Tilavuus: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tarkistukset 5 vuoden välein Virtsa Kaikki jätevedet Muuta, mitä? Lasikuitu Betoni Ei tietoa Täyttymishälytin Tyhjentäjä: MAAHANIMEYTTÄMÖ Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Savi Turve Muu, mikä? Maaperän soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu.., mittausmenetelmä: MAASUODATTAMO Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? 20
Liite 2 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava viimeistään 15.3.2016 Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäkäymäläkskäymäläksi WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelu- Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee imeytyskenttään maasuodattamoon harmaavesisuodattimeen laitepuhdistamoon muu, mikä? Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti 21
*Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Liite 3 ARVIO jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö Nimi ja allekirjoitus Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei massa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet ole- Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Järjestelmä uusittava viimeistään 15.3.2016 Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huoltoohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite jätevesiverkkosivuista Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta:
HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET IMATRAN SEUDUN HANKEALUEELLA Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Tilannekatsaus 2013 Kirsi Mäkinen 28.11.2013 Suomen KYLÄTOIMINTA RY
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 Sisällysluettelo Termien selityksiä... 2 1. Johdanto... 3 2. Haja-asutuksen jätevedet hankealueella... 4 3 Kuntakohtaiset vaatimukset... 5 3.1 Vaatimusten täyttyminen... 5 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät... 7 4.1 Ympärivuotinen asutus... 7 4.2 Vapaa-ajan asunnot... 9 4.3 Vähäiset jätevesimäärät... 10 5. Johtopäätökset... 10 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve... 10 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä... 11 5.3 Tulevaisuus ja aktivointitarpeet... 11 Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 1
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 Termien selityksiä Erityisalue Harmaa jätevesi Ikävapautus Jätevesiasetus Jätevesijärjestelmä Kaksiputkiviemäröinti Maahanimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Vesiensuojelullisesti ja maankäytön suunnittelullisesti jätevesien käsittelyn kannalta haasteelliset alueet (esim. Pohjavesi- ja ranta-alueet sekä asukastihentymät) Asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntyvä jätevesi, johon ei sisälly käymäläjätevettä Koskee vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajia, jotka ovat 9.3.2011 mennessä täyttäneet 68 vuotta. Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, säädetty YSL 86/2000 nojalla, sellaisena kun sen on laissa 196/2011. Talousjätevesien johtamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu kokonaisuus, johon sisältyvät mm. putkistot, tuuletus, käsittelyjärjestelmä ja purkujärjestelyt. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa harmaat jätevedet ja käymälävedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat panospuhdistamot ja biosuotimet. Saostussäiliö (saostuskaivo) Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Selvitys jätevesijärjestelmästä Kirjallinen kuvaus kiinteistöllä tällä hetkellä olevasta jätevesijärjestelmästä. Umpisäiliö (umpikaivo) Vähäinen jätevesimäärä Vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää, paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, kylpyammetta tai painevettä sähköllä käyttäviä laitteita kuten pyykin- tai astianpesukoneita tai vastaavia (esim. kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat). Yksinkertainen maaperäkäsittely Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai saunapallon kautta. Yksiputkiviemäröinti Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet johdetaan samaan käsittely- tai säilytysjärjestelmään. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 2
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 1. Johdanto Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2013 avustusta Suomen Kylätoiminta ry:n Jässijätevesineuvontahankkeelle toteuttamaan haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan Etelä-Karjalassa. Rahoitusta myönnettiin hankesuunnitelman mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen. Hanketta toteutettiin Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnissa. Tämä raportti käsittelee kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia kesän 2013 ajalta. Hankkeessa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamallin lähtökohtana on järjestelmällisyys ja kustannustehokkuus, joka toteutuu kartoittamalla systemaattisesti läpi priorisoituja alueita. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä valittiin hankekuntien alueilta kohteita, jossa kiinteistökohtaista neuvontaa asukkaille tarjottiin. Alueet valikoitiin pääasiassa vesiensuojelullisesta näkökulmasta, jos tällaisia alueita ei löytynyt, neuvontaa suoritettiin muulla neuvonnan tarpeessa olevalla alueella. Kuvassa 1 on esitelty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet. Neuvonta-alueet olivat: Ruokolahdella Haapaveden rannalla Tetriniemi ja Torsa-järven ranta-alue Parikkalassa Suuren Rautjärven ranta-alue Rautjärvellä Torsa ja Pieni-Torsa järvien ranta-alueet Kuva 1. Kartassa merkittynä vihreällä kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet. MML 2013. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 3
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 2. Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Hankkeessa kerätyn tiedon mukaan (mm. kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat, Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, väestörekisterikeskuksen tilastot, kuntien nettisivut) Imatran seudun Jässi-hankkeen toiminta-alueella viemäriverkostojen ulkopuolisen asutuksen määrä on noin 9000 kiinteistöä. Tätä tietoa selvitettäessä huomattiin, että kunnissakaan ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsee. Myöskään siitä kuinka paljon asutusta sijoittuu nk. erityisalueille (pohjavesialueet, ranta-alueet sekä tiiviisti asutut alueet viemäriverkostojen ulkopuolella) ei ole saatavilla. Hankealueen kunnissa on kuitenkin paljon pohjavesialueita ja ranta-alueita, joten on oletettavaa, että melko iso osa asutuksesta sijaitsee jollakin erityisalueella. Taulukossa 1 on esitetty arvio viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kohteiden jakautumisesta alueen kuntien kesken. Taulukko 1. Arvio haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen lukumäärästä hankealueen kunnissa. Kunta Imatra 400 Parikkala 1200 Rautjärvi 2500 Ruokolahti 4900 Yhteensä 9000 Kiinteistöjen lukumäärä haja-asutusalueella Hankealueella neuvonta- ja kartoituskäyntiä tarjottiin yhteensä 218 kiinteistölle. Kiinteistökäynti toteutui 142 kiinteistöllä, joten kohdekiinteistöistä käytiin läpi 65 %. Ennalta valittujen alueiden lisäksi neuvonta- ja kartoituskäyntejä tehtiin myös asukkaiden pyynnöstä, yhteensä 5 kpl. Yhteensä käyntejä tehtiin siis 147 (Taulukko 2). Taulukko 2. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain. Kunta Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Pyynnöstä tehdyt käynnit Toteuma Ruokolahti 53 31 3 58 % Parikkala 49 36 0 73 % Rautjärvi 116 75 2 65 % Yhteensä 218 142 5 65 % Jätevesineuvontaa annettiin 34 (23 %) ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä ja 113 (77 %) vapaa-ajan kiinteistöllä. Hankkeessa neuvontaa saaneista kiinteistöistä 56 kiinteistöllä oli vähäistä suurempi jätevesimäärä. Kiinteistöistä 90 oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Yhdellä kiinteistöllä ei pystytty antamaan kiinteistölle jätevesiarviota ollenkaan, koska jätevesijärjestelmää uudistettiin parhaillaan. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 4
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 Vähäisen jätevesimäärän kohteista1 kiinteistö oli vakituisessa asuinkäytössä, muut kiinteistöt olivat vapaaajan käytössä. Vähäisen jätevesimäärän kohteilla riittää jätevesijärjestelmän selvityksen tekeminen. Vähäistä suurempia jätevesiä muodostuessa koskee kohdetta tämän lisäksi asetuksen puhdistusvaatimus. Vähäisiä suurempia jätevesimääriä muodostui 23 vapaa-ajan asunnolla ja 33 vakituisesti asutulla kohteella. Näin ollen 26 % vapaa-ajan asutuksesta ja 97 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä eli yhteensä 38 % kaikista läpikäydyistä kohteista, on asetuksen puhdistusvaatimuksen piirissä. Kartoitus- ja neuvontakäyntikohteiden kotitalouksien koko vaihteli 1-10 asukkaan välillä, keskimäärin asukkaita oli 2,0. Lisäksi yksi kohde toimi leiripaikkana, jossa asukkaita pystyi olemaan maksimissaan 50 henkilöä. Varustelutaso neuvontakohteissa vaihteli paljon kantovedellisistä kiinteistöistä normaalin omakotitalon varustelutasoon. Kun huomioidaan kaikki neuvontakohteet, oli WC yleisin varuste, joka löytyi 36 %:lta neuvontakohteista. Muita varusteita olivat lämminvesivaraaja 35 %:lla, tiskikone 25 %:lla ja pyykkikone 32 %:lla sekä suihku 33 %:lla kohteista. 3 Kuntakohtaiset vaatimukset Keväällä 2011 astui voimaan uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Lainsäädännön muutosten myötä hankealueen kunnissa on aloitettu uusien ympäristönsuojelumääräysten valmistelu tai päivittäminen. Imatran ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan keväällä 2013. Muiden kuntien alueella ympäristösuojelumääräyksien päivittäminen oli vielä kesken. Hankealueen kunnilla on yhteinen ympäristötoimi (Imatran seudun ympäristötoimi) ja tavoitteena on saada samanlaiset ympäristönsuojelumääräykset voimaan kaikkien neljän kunnan alueella. Kiinteistökohtaista neuvontaa annettujen kuntien alueella ei millään ollut siis ympäristösuojelumääräykset voimassa. Kiinteistönomistajia kehotettiin olemaan yhteydessä kuntaan, etenkin jos järjestelmän uusiminen tapahtui herkällä alueella. Hankealueella neuvontaa suoritettiin myös herkillä alueilla. Ranta-alueen neuvontakohteita oli kaikilla neuvonta-alueilla. Pohjavesialueilla neuvontaa suoritettiin Torsa järven ja Suuren Rautjärven rannalla. 3.1 Vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Hankealueella selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 40 %:lla kohteista, joilla neuvontaa annettiin. Nykyisen järjestelmän käyttö ja huolto-ohjeet löytyivät vain 6 %:lla kaikista neuvontakohteista. Kiinteistöjen omistajilta, joiden kiinteistöllä muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä, edellytetään huoltotoimenpiteiden kirjaamista toimenpidepäiväkirjaan. Kuitenkin vain 5 %:lla vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli kirjannut huoltotoimenpiteet muistiin ja kuititkin oli säilyttänyt vain 8 % kiinteistönomistajista. (Taulukko 3) Huomioitavaa on kuitenkin että monella vähäisen jätevesimäärän kohteella on itse tehdyt jätevesijärjestelmät, joihin ei ole tehty käyttö- ja huolto-ohjeita. Lisäksi näissä kohteissa ei huoltotoimenpiteisiin käytetä ulkopuolista palvelua, joten kuitteja huoltotöistä ei kohteilla ole. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 5
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne kaikilla neuvontakohteilla. Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % Kpl % kpl % Ympärivuotinen 13 38 4 12 1 3 5 15 asutus Vapaa-ajan asutus 40 35 15 13 1 1 0 0 Yhteensä 53 36 19 13 2 1 5 3 Kiinteistöillä, joilla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, tarkasteltiin nykyisten jätevesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyttä verrattuna uuteen lainsäädäntöön. Arviointi tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä pintapuolisena tarkkailuna sekä osittain kiinteistön omistajan tietojen pohjalta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden kuntoon, järjestelmän ikään, sijoituspaikkaan sekä syntyvien jätevesien määrään suhteessa olemassa olevaan järjestelmään. Kesän 2013 aikana kierretyistä kohteista suurin osa eli 62 % (90 kpl) oli vähäisen jätevesimäärän kohteita, joiden ei tarvitse täyttää asetuksen puhdistusvaatimuksia. Vähäistä suurempien jätevesien kohteilla 32 %:lla (18 kpl) oli nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Suurin osa 59 % (33 kpl) järjestelmistä olivat täyden uusimisen tarpeessa sillä ne eivät vastanneet nykyisellään asetuksen vaatimuksiin. Kohteista 9 %:lla (5 kpl) jätevesijärjestelmät olivat pienten kunnostustoimien tai seurannan tarpeessa. Tällöin toimenpiteinä olivat mm. nykyisen jätevesijärjestelmän toiminnan tarkkailu ja toimenpiteisiin ryhtyminen mikäli ongelmia ilmenee tai pienten parannusten tekeminen, kuten umpisäiliön täyttymishälyttimen lisääminen tai saostussäiliöiden tiiveyden tarkistaminen. (Kuva 2 ja 3) Kuva 2. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kaikilla kohteilla. Kuva 3. Jätevesijärjestelmien uusimistarve, kohteilla joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 6
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä kohteilla (146 kpl) oli käytössä paljon erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteista yksi-putkiviemäröinti oli käytössä 34 kohteessa (61 %) ja kaksiputkiviemäröinti oli 22 kohteessa (39 %). Neuvonta-alueella yleisin jätevesimäärien käsittelyjärjestelmä on vähäisten jätevesimäärien johtaminen hallitusti maaperään, esimerkiksi imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Toisiksi yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille, josta yleisimmin purku maaperään tai joissakin tapauksissa ojaan. Muita ja hieman harvinaisimpia käsittelyvaihtoehtoja olivat mustille vesille umpisäiliö ja harmaille yksinkertainen maaperäkäsittely sekä umpisäiliö mustille vesille ja imeytyskenttä harmaille vesille. (Kuva 4) Kuva 4. Neuvonta-alueella käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys kaikilla käydyillä kohteilla. 4.1 Ympärivuotinen asutus Neuvonta-alueilla ympärivuotisen asutuksen kohteita oli 34 kpl. Läpikäydyistä ympärivuotisen asutuksen kohteista yhdellä muodostui vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suurempia jätevesimääriä muodostui 33 vakituisesti asutulla kohteella, näistä valtaosalla, 27 kohteella (82 %), oli käytössä 1-putkiviemäröintiin perustuva jätevesienkäsittelyjärjestelmä. 1- putkiviemäröidyillä kohteilla yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille (purku yleisimmin maastoon). Pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä oli yhteensä 21 kohteella (61 %) kaikista kohteista. Muita harvinaisempia järjestelmiä olivat pienpuhdistamo, umpisäiliö ja maasuodattamo. Kohteista kuudella (18 %) oli käytössä 2-putkiviemäröintiin perustuva järjestelmä. Yleisin järjestelmä 2- putkiviemäröidyissä kohteissa oli umpisäiliö WC-vesille ja harmaille vesille yksinkertainen maaperäkäsittely. Järjestelmä oli täyden uudistamisen tarpeessa 73 %:lla kohteista. Suurin osa uudistamistarpeessa olevista järjestelmistä olivat pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä, joista jätevedet johdetaan maaperään. Nykyisellään kunnossa oleviksi järjestelmiksi luokiteltiin useimmiten umpisäiliöt joko kaikille jätevesille tai lisänä erityinen järjestelmä harmaille vesille. (Kuva 5) Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 7
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 Kuva 5. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisella asutuksella. Kaikki vähäistä suuremman jätevesimäärän järjestelmät, joiden ikä tiedettiin, oli rakennettu 1960- luvulla tai sen jälkeen. Suurin osa järjestelmistä (24 %) on rakennettu 1980 luvulla. Monet järjestelmistä oli rakennettu 1960-luvulla (21 %) ja 2004 vuoden jälkeen (21 %). Vuoden 2004 jälkeen rakennetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa vastasi asetuksen vaatimuksia. (Kuva 5) Kuva 6. Vähäistä suuremman jätevesimäärän omaavien vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja parantamistarve. 1) saostussäiliö kaikille jätevesille, 2) imeytyskenttä, 3) umpisäiliö kaikille jätevesille 4) umpisäiliö + yksinkertainen maahanimeytys 5) umpisäiliö + imeytyskenttä 6) laitepuhdistamo, 7) maasuodattamo. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 8
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 4.2 Vapaa-ajan asunnot Neuvonnan saaneita vapaa-ajan kohteita oli hankealueella yhteensä 113. Näistä 89 kohteella (79 %) syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä ja 24 kohteella (21 %) muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Yhdellä kohteella jätevesiarviota ei voitu antaa. Tässä luvussa kuvaillaan niiden vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittelyä, joissa muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasunnoista 4 kohteella (17 %) muodostui pelkästään harmaita vesiä, joten käymälänä oli kuivakäymälä. Hyväkuntoiset ulkokäymälät olivat yleisin käymälävaihtoehto. Pelkkiä harmaita vesiä käsiteltiin joko yksinkertaisella maahanimeytyksellä (3 kpl) tai imeytyskentässä (1 kpl). 1-putkiviemäröinti oli käytössä 7 kohteella (30 %). Yleisin jätevesien käsittelyjärjestelmä 1- putkiviemäröidyillä kohteilla oli pelkät saostuskaivot ja purku yleisimmin maaperään. Näitä järjestelmiä oli 3 kohteella. Muita käytössä olevia järjestelmiä olivat umpisäiliö kaikille vesille, yksinkertainen maahanimeytys ja pienpuhdistamo. Vapaa-ajan asunnoilla 2-putkiviemäröintiin perustuva käsittelyjärjestelmä oli 13 kohteella (54 %). 2- putkiviemäröinnin yleisimpiä järjestelmiä olivat umpisäiliö + imeytyskenttä sekä umpisäiliöön + yksinkertaiseen maaperäkäsittely. Muita käytössä olleita järjestelmiä olivat umpisäiliö + maasuodattamo, umpisäiliö + harmaavesisuodatin, imeytyskenttä + yksinkertainen maahanimeytys sekä yksinkertainen maahanimeytys. Neuvonnan kohteina olleista vapaa-ajan kiinteistöistä 8:lla oli jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeessa. Pieniä kunnostustoimia tai tarkkailua oli 4 kiinteistöllä. Järjestelmä oli kunnossa 11 kiinteistöllä. (Kuva 7) Kuva 7. Jätevesijärjestelmien uusimistarve läpikäydyillä vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajan asuntojen vähäistä suurempien jätevesien käsittelyjärjestelmistä suurin osa oli rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen. Järjestelmistä monet (43 %) oli rakennettu vuoden 2004 jälkeen. Kuvassa 8 on esitelty eri järjestelmien ikiä ja saatuja arvioita. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 9
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 Kuva 8. Vapaa-ajan asutuksen vähäistä suurempien jätevesimäärien jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja parantamistarve. 1) Saostussäiliö kaikille jätevesille, 2) Umpisäiliö + imeytyskenttä / maasuodatin / harmaavesisuodatin, 3) Umpisäiliö kaikille jätevesille, 4) Imeytyskenttä, 5) Pienpuhdistamo, 6) Umpisäiliö + yksinkertainen maahanimeytys ja 7) Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille 4.3 Vähäiset jätevesimäärät Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 90, joista yksi oli vakituisesti asuttuja ja loput vapaa-ajan asuntoja. Kahdella kohteella ei vähäisille jätevesimäärille ollut mitään käsittelyjärjestelmää, jolloin sisään kannetut vedet kaadettiin käytettynä maastoon. Kohteissa, joissa oli käsittelyjärjestelmä johdettiin pesuvedet yleisimmin imeytyskaivoon. Näitä järjestelmiä oli 67 kohteella (74 %). Kivipesään vähäiset vedet johdettiin 7 kohteella (8 %) ja 11 kohteella (12 %) vedet johdettiin imeytysputkella maaperään. Kohteita, jossa oli useampi käsittelyjärjestelmä esim. saunavedet johdettiin imeytyskaivoon ja tiskivedet kivipesään, oli 10 kohteella (11 %). Tähän ei ole laskettu mukaan kohteita, joissa on osittain kantovesi ja esim. saunavesien yksinkertainen käsittely. Kohteista 15 jäteveden johdettiin muuta kautta maaperään kuin yllä mainituilla järjestelmillä. Näissä kohteissa jäteveden johdettiin esim. putkella maanpinnalle tai saunan lautojen välistä alla olevaan maaperään. Kohteista 4:llä (4 %) oli yksinkertaisen maaperäkäsittelyn edessä saostuskaivo esikäsittelynä. Kohteissa, joissa pesuvedet johdettiin putkella käsittelemättä maan pinnalle, suositeltiin hallittua maaperään imeyttämistä esim. imeytyskaivon kautta. Yleisempiä parannusehdotuksia vähäisten jätevesimäärien käsittelyyn oli esim. imeytyspaikan kunnostaminen ja imeytyskaivon puhdistaminen. 5. Johtopäätökset 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Neuvonnan kohteista 56 oli vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteita. Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 90, joista yksi oli vakituisesti asuttu kiinteistö. Vähäisen jätevesimäärän kohteiden suuri osuus kaikista käydyistä kohteista johtuu neuvonta-alueiden sijoittumisesta rantojen läheisyyteen. Hankealueen ollessa runsasvesitöistä on ymmärrettävää että neuvontaa suoritetaan vesistöjen ranta-alueilla. Tällöin kuitenkin myös vähäisen jätevesimäärän kohteiden määrä neuvottavista kohteista nousee. Suurin neuvonnan tarve ei välttämättä kuitenkaan ole ranta-alueilla vaan siellä missä on pudistusvaatimusten piiriin kuuluvia kiinteistö- Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 10
Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2013 jä. Vähäisen jätevesimäärän kohteet eivät kuulu puhdistusvaatimusten piiriin, mutta näidenkin kiinteistöjen omistajilla on usein kysyttävää nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä huussin hoitoon liittyviä kysymyksiä. Neuvonta on koettu hankkeessa mielekkääksi ja tärkeäksi myös vähäisen jätevesimäärän kohteilla. Kesällä 2013 suoritetuista vähäistä suurempien jätevesimärän kohteista 59 % oli akuutin uudistamisen tarpeessa ja 32 % oli uudistanut järjestelmän vastaamaan nykyisiä puhdistusvaatimuksia. Uudistaminen oli yleensä tehty korjausrakentamisen yhteydessä. Vähäiseen järjestelmien kunnostamiseen vaikuttaa osaltaan keväällä 2011 voimaan astuneet lainsäädännön muutokset, jotka ovat aiheuttaneet epätietoisuutta kiinteistön omistajille. Puhdistusvaatimukseen kuuluvista kohteista 7 kuului ikävapautuksen piiriin eli 13 % vakituisesti asutuista kohteista. Haasteita neuvonnalle aiheuttivat hankealueen kuntien päivitysvaiheessa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Imatralla ympäristönsuojelumääräykset olivat päivitetty, mutta Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa ympäristönsuojelumääräykset olivat vanhentuneet. Imatralla kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa ei suoritettu ollenkaan, joten yhdelläkään kiinteistökäynnillä ei kunnan ajantasaisista määräyksistä voitu kertoa. 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Jätevesiasetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulisi olla kaikilla kiinteistöillä myös kantovedellisillä kesämökeillä ja pihasaunoilla. Lisäksi uusille ja vanhoille jätevesijärjestelmille vaaditaan käyttö- ja huolto-ohjeet. Huoltotoimenpiteiden käyttöpäiväkirjan pitäminen koskee vain vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteita, jossa järjestelmää on säännöllisesti huollettava. Hankealueella osa kunnista oli tiedottanut kiinteistönomistajia selvityksen laatimisesta. Osa kunnista oli myös kerännyt selvitykset itselleen. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 36 % kaikista neuvontakohteista. Syy vaadittavien dokumenttien puuttumiseen on suurimmalla osalla tietämättömyys kyseisestä vaatimuksesta. Eroa selvityksen tekemiseen ei juuri ollut vapaa-ajan ja vakituisesti asuttujen kiinteistöjen välillä. 5.3 Tulevaisuus ja aktivointitarpeet JÄSSI -jätevesihankkeen toiminta-alueella (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala) on yhteensä n. 9 000 haja-asutusalueen kiinteistöä, jotka ovat kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn varassa. Kierretyistä vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöistä yli puolella oli akuutti uudistamistarve ja vain harvalla kiinteistöllä oli uusittu järjestelmä. Koko alueella on varmasti runsaasti kiinteistöjä, joissa uudistamistyöt ovat vielä edessä. Neuvonnan puute, huono tiedottaminen ja ihmisten epätietoisuus on varmasti osaltaan vaikuttanut vähäiseen uudistamiseen. Myös kuntien puutteelliset ympäristönsuojelumääräykset voivat osaltaan vähentää / ovat vähentäneet järjestelmien uudistamista. Oletettavaa onkin, että kiinteistönomistajien aktivointi ja neuvonnan tarve on vähintään siirtymäajan loppuun vuoteen 2016 saakka. Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 11
Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta Jässi-hanke Imatran seudulla 2013 KOOSTE KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN PALAUTEKYSELYSTÄ Palautekysely Palautekysely lähetettiin lokakuun lopussa 70 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa kesällä 2013. Vastauslomake postitettiin kiinteistölle postimaksulla maksetussa palautekuoressa ja vastausaikaa kyselyyn oli noin 2 viikkoa. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 29 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Vastausprosentti kyselyssä oli 41 %. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien onnistumisesta ja sen avulla kehittää ja parantaa toimintaa. Hankkeessa kiinteistönomistajia tiedotettiin neuvontakäynneistä kirjeitse, kirjeessä annettiin mm. ehdotus kiinteistökäynnin ajankohdasta. Palautekyselyn avulla selvitettiin kirjeen soveltuvuutta yhteydenottotapana. Lähes kaikki vastanneista (28 kpl) pitivät kirjettä sopivana lähestymistapana. Yksi vastanneista piti sähköpostia parempana yhteydenottotapana. Palautekyselyssä selvitettiin kiinteistön omistajien aikaisempaa tietämystä haja-asutus alueiden jätevesiasioista sekä mitä kautta tietoa oli saatu/hankittu. Kaikille vastanneille jätevesiasiat olivat ainakin hieman tuttuja, sillä vastanneista 45 %:lle jätevesiasiat olivat hieman tuttuja ja 55 %:lle hyvin tuttuja. Tietoa jätevesiasioista oli hankittu monista eri lähteistä (kuva 1). Yleisempiä lähteitä olivat internet ja kunnan viranomainen. Muita vastanneiden ilmoittamia tiedonlähteitä olivat yleisimmin lehdet. Kuva 1. Jäteveden käsittelyn tietolähteet Kartoitus- ja neuvontakäynti Kiinteistökäynnillä käytiin läpi nykyinen jätevesijärjestelmä ja kiinteistön tarpeisiin räätälöity neuvontapaketti. Palautekyselyn avulla selvitettiin, kuinka vastaajien mielestä neuvonta oli sujunut ja minkälaisia ajatuksia heille jäi neuvontakäynnin jälkeen. Vastaajista 28 kpl (97 %) oli sitä mieltä, että neuvontakäynti sujui hyvin, yhden (3 %) mielestä käynti sujui kohtalaisesti, eikä yksikään vastaajista kokenut, että neuvontakäynti olisi sujunut huonosti. Vastanneiden 1
Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta mielestä parasta neuvontakäynnissä oli neuvojan asiantuntemus ja varmuuden saaminen oman järjestelmän tilanteesta. Huonoja asioita neuvontakäynnistä vastaajat olivat löytäneet hyvin vähän. Yhdessä vastauksessa toivottiin neuvojan tietävän paremmin järven tilanteesta ja siihen tehdyistä tutkimuksista. Vastaajilta kysyttiin myös, yllättikö neuvontakäynti joko positiivisesti tai negatiivisesti. Suurin osa ilmoitti, että neuvontakäynti oli yllättänyt positiivisesti. Positiivisena asiana koettiin asiantuntemus sekä ylipäänsä neuvonnan saatavuus. Suurin osa vastaajista oli neuvontakäynnin jälkeen tyytyväisiä ja kokivat, että olivat saaneet tarvitsemansa tiedon (kuva 2). Kuva 2. Ajatukset/tunnelmat kiinteistökäynnin jälkeen Kaikki vastanneet pitivät neuvontaa asiantuntevana. Vastanneista 27 kpl (96 %) piti neuvontaa selkokielisenä ja yksi (4 %) vastanneista ei osannut sanoa mielipidettään kysymykseen. Kiinteistökäyntiä suosittelisi tuttavilleen 25 kpl (93 %) vastanneista, yksi (3 %) ei suosittelisi käyntiä ja yksi (3 %) ei osannut sanoa mielipidettään kysymykseen. Neuvontamateriaali Kiinteistöille jätettiin käynnin päätteeksi kohteelle räätälöity neuvontapaketti. Palautelomakkeessa selvitettiin neuvontamateriaalin ymmärrettävyyttä, selkokielisyyttä ja oliko neuvoja käynyt materiaalia riittävästi kiinteistöllä läpi. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä että neuvontamateriaali oli ymmärrettävää. Vastaajista 21 kpl (88 %) mielestä neuvontamateriaali oli tarpeeksi kattavaa, yhden (4 %) mielestä se ei sitä ollut ja kaksi vastaajaa (8 %) eivät osanneet sanoa mielipidettään kysymykseen. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen Neuvontakäynnin jälkeen yleisimmin vastaajat olivat tutustuneet neuvontamateriaaliin ja seuranneet uutisointia asiasta (kuva 3). Muutama vastaajista oli pohtinut järjestelmän uusimista ja muutama oli laatinut puuttuvan selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Mikäli kiinteistöllä ei ollut ryhdytty toimenpiteisiin, johtui tämä yleisimmin siitä, ettei kiinteistöllä ollut tarvetta toimenpiteille. 2
Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta Kuva 3. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen Vastaajilta kysyttiin, mikä heitä auttaisi omalla kohdalla jätevesiasiassa etenemisessä. Vastaukset jakautuivat aika tasaisesti, vaikka kysymykseen vastasi vain 12 vastaajaa. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että heitä auttaisi varmuus siitä, että uusi järjestelmä täyttää asetuksen vaatimukset (25 %). (Kuva 4). Kuva 4. Jätevesiasiassa etenemistä auttavat asiat Vastaajista 15 kpl ilmoitti että kiinteistöllä ei ollut tarvetta uudistustöille. Vastaajista 8 kpl aikoivat tehdä tarvittavat uudistukset vuosina 2013 2014. Vain 4 vastaajaa ilmoittivat tekevänsä uudistustyöt siirtymäajan loppupuolella. 3