KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1

2 3 SISÄLTÖ VUOSI 2014 VUOSI 2014 TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 7 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 7 PALVELUT JA AUKIOLO 9 NÄYTTELYT 11 PERUSNÄYTTELYT 11 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 11 KIERTONÄYTTELYTOIMINTA 13 MUSEOKASVATUS 14 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ 17 MUSEOKÄYNNIT 17 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT 18 OPASTUKSET 27 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 29 KOKOELMATOIMINTA 30 KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN 30 TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ 30 ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT 33 ERILLISMUSEOIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ 36 KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO 41 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 45 ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 49 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 49 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 56 RAKENNUSTUTKIMUS 59 HALLINTO JA TALOUS 67 MUSEON HENKILÖKUNTA 69 3 Kun loppuvuodesta 2013 Keski-Suomen museossa valmisteltiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa, tarkistettiin tavoitteita museotyön eri osa-alueiden näkökulmasta ja linjattiin pitkän aikavälin suuntaviivoja, ei vielä ollut tiedossa alkuvuodesta 2014 käynnistyvä suurprojekti. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä luopui historiallisista Jyväskylän Lyseon rakennuksista vuoden 2013 lopussa. Vuonna 1902 valmistunut vanha koulutalo ja sen 1950-luvun lopulla tehty laajennus palautuivat Jyväskylän kaupungille. Jyväskylän Lyseon lukion poismuuton jäljiltä kouluun jäi paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kalusteita, valtakunnallisesti merkittävä Jyväskylän Lyseon kirjasto ja laajat, vuosien varrella osittain jo käytöstä jääneet eri aineiden opetuskokoelmat. Rakennukset palautuivat vuoden 2014 alussa Jyväskylän Tilapalvelun hallintaan, ja Keski-Suomen museo koki kulttuuriperinnön asiantuntijatahona vastuuta vuonna 1858 perustetun Suomen ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun kulttuurihistoriallisesti arvokkaan irtaimiston säilymisen turvaamisesta. Niinpä kevään valmistelujen jälkeen museo sai lisäresursseja lyseon aineistojen kartoittamiseen, puhdistamiseen ja pois siirtämiseen tyhjennettävästä koulusta. Kokoelmista vastaavan intendentti Virpi Mäkisen johdolla työ eteni suunnitelmallisesti ja hallitusti tarkan aikataulun mukaan museon väen ja eri alojen ammattilaisten yhteistyönä. Kokoelmille saatiin myös asianmukaiset uudet säilytystilat. Tarkempi aineistojen käsittely ja kunnostaminen käynnistyy vuonna 2015. Keski-Suomen museon näyttelyt ja erilliskohteet kiinnostivat jälleen mukavasti. Valtakunnallista huomiota herättivät intendentti Erkki Fredriksonin suunnittelemat kevään perinteinen ikoninäyttely, jonka teemana oli Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja sekä asekätkentäilmiötä laajasti esittelevä Asekätkentää pahimman varalta -näyttely. Jyväskyläläiset tulivat joukolla tutustumaan kaupunginosia esittelevän näyttelysarjan Kadonnutta Taulumäkeä -näyttelyyn. UPM Kymmenen Taidesäätiön taidekokoelmista koottu Metsän aarteita -näyttely tavoitti myös sellaista kävijäkuntaa, jolle museo ei aiemmin ollut tuttu. Näyttely oheisohjelmineen oli onnistunut esimerkki yrityksen ja museon välisestä yhteistyöstä. Toimitus Virpi Mäkinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Grano Oy 2015 Keski-Suomen museon eri kohteista eniten kävijöitä houkutteli edelleen Toivolan Vanhalla Pihalla olevat Kuparisepän talo ja Puusepän talo, vaikka ensihuuma puutalopihapiirin avaamisesta yleisölle oli koettu jo edellisvuonna. Kuitenkin Käsityöläismuseoissa ja muissa Keski-Suomen museon kohteissa kävijämäärä hieman laski. Kokonaiskävijämäärä oli 55 886 henkilöä mukaan lukien näyttelykävijöiden ja erillismuseoiden vierailleiden lisäksi museon järjestämiin tapahtumiin

4 5 osallistuneet sekä asiantuntija-apua arkistoon, esinekokoelmiin, kulttuuriympäristöön tai maakunnalliseen museotyöhön liittyvissä asioissa hakeneet. Edellisvuodesta määrä laski 2055 henkilöllä. Keväällä museorakennuksen toiseen kerrokseen varustettiin kaikille avoin opintotila Kontti, jonne voi mennä muistelemaan ja tutustumaan erilaisiin esineisiin kokeilemalla tai valmistaa itse vaikkapa perinteisiä, yksinkertaisia leikkivälineitä. Museokävijät löysivät Kontin kiinnostavan sisällön ja etenkin perheet viihtyivät siellä. Nuoria kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön pariin taas houkuttelee syksyllä valmistunut, erityisesti toisen asteen oppilaitoksia varten suunnattu Juuret ja siivet -verkko-oppimisympäristö, jonka sisällöntuotannosta vastasi museon yleisötyön tiimi museolehtori Tuula Vuolio-Valleniuksen johdolla. Myös kokoelmatyössä tiivistettiin tiimimäistä työskentelyä ja vahvistettiin entisestään ajatusta kulttuuriperintötyöstä kokonaisuutena pitäen sisällään niin esineellisen ja kuvallisen perinnön kuin kulttuuriympäristönkin unohtamatta aineetonta kulttuuriperintöä. Aineistojen digitointi ja saavutettavammaksi saaminen olivat vuoden keskeinen tavoite. Museoiden yhteiseen Suomi syö ja juo -sivustoon tuotettiin edelleen sisältöä. Erityisesti arkistosta löytyi kokonaisuuteen herkullisia paloja. Iso edistysaskel oli, että museon kokoelmissa olevia kuvia saatiin julkaistua avoimesti selattavaksi verkon kautta. Uudenlaisia tallennusmenetelmiä pystyttiin kehittämän Museoviraston myöntämällä innovatiivisiin hankkeisiin kohdistetulla avustuksella. Yhteistyössä Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry:n kanssa lähdettiin suunnittelemaan ohjeistusta osallistavalle tavalle tallentaa nykyajan ilmiöitä. Samalla kun kotiseutukerholaiset dokumentoivat Konginkankaalla Salmutexin pukutehtaan toimintaa, laadittiin ohjeita ja verkkosivustoa ohjeistamaan, miten dokumentointia tehdään, mitä tulee ottaa huomioon ja miten kertynyt aineisto tallennetaan. Sivuston avulla kulttuuriperinnön asianmukaiseen tallentamiseen voi osallistua kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet. Sivusto hyödyttää ensivaiheessa erityisesti paikallisissa kotiseutuyhdistyksissä toimivia. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyö jatkui entiseen tapaan Sairaalamuseon, Rautpohjan tehdasmuseon ja Keskisuomalaisen museon ylläpitäjien kanssa. Erityisesti korostui 60-vuotisjuhliaan viettävän Keski-Suomen keskussairaalan osuus. Sairaalamuseo oli juhlajärjestelyissä keskeisesti mukana. Museotoimikunta tuotti sairaala-alueen vuoden 2013 dokumentointiaineistoon pohjautuvan juhlakirjan. edetessä apuna yleis- ja asemakaavoituksessa. Se on palvellut myös korjausrakentamista. Selainpohjaisessa KIOSKI-tietokannassa olevat aineistot ovat avoinna viranomaiskäytössä. Kulttuuriympäristöön liittyvää tutkimusta edisti Kalliokuvista Kivikkääksi -digitointihanke, johon Keski-Suomen museo sai Opetus ja -kulttuuriministeriön myöntämää avustusta. Kalliomaalaustutkija Pekka Kivikkään Keski-Suomen museolle lahjoittaman tutkimusaineiston digitointi käynnistettiin Laukaan Saraakalliosta. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä keskittyikin kertomusvuonna arkeologiseen kulttuuriperintöön. Paikallismuseoissa jatkettiin työkirjahaastatteluja, joiden pohjalta kullekin museolle määritellään kehittämistavoitteita. Alueellisessa toiminnassa edistettiin muutoinkin Keski-Suomen museon alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelmaan 2014-2017 kirjattuja asioita. Jyväskylän kaupungin tiukan taloustilanteen vuoksi myös museopalveluiden ja museoiden tulevaisuutta tarkasteltiin niin toiminnan, tilojen kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Museonjohtaja osallistui Suomen käsityön museon säätiöittämistä selvittäneen työryhmän työskentelyyn. Syyspuolella apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston toimeksiannosta tutkittiin Jyväskylän Lyseon koulukäytöstä pois jääneen vanhan koulutalon mahdollista soveltumista museo- ja kulttuurikäyttöön ja samalla käynnistettiin Jyväskylän Lyseon peruskorjauksen hankeselvityksen päivitys. Ajatuksena oli, että lyseolle sijoittuisi Jyväskylä taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttely- ja opetustilat sekä Keski-Suomen museon ylläpitämä Jyväskylän Lyseon museo. Selvitystyö ei ennättänyt valmistua kertomusvuonna. Kaupungin taloustilanteesta huolimatta oli hienoa, että Jyväskylän museopalveluiden vuonna 2013 läpikäydyn työn vaativuuden arviointi -prosessin seurauksena voitiin alan palkkoja tarkistaa maaliskuussa 2014. Vuosi 2014 oli Keski-Suomen museossa erityisen työteliäs. Vuodesta ylimääräisine tehtävineen selvittiin hyvällä toiminnan suunnittelulla, onnistuneella tiimityöskentelyllä ja kunkin työntekijän henkilökohtaisella vastuunotolla. Jaksamisen rajoilla oltiin. Lämmin kiitos koko henkilökunnalle, myös määräaikaisissa hankkeissa ahertaneille ja museotyötä Keski-Suomen museossa harjoittelemassa olleille. Heli-Maija Voutilainen museonjohtaja Keski-Suomen museo antoi kaikkiaan 234 kulttuuriympäristöön liittyvää lausuntoa. Viranomaistyön rinnalla oli käynnissä kolmivuotisen maakunnallisen yhteishankkeen, Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventoinnin viimeinen vuosi. Hankkeessa syntynyttä aineistoa on käytetty kunnissa jo hankkeen

6 7 TOIMITILAT Keski-Suomen museo toimii kolmessa toimipisteessä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu. MUSEORAKENNUS Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1990. Museorakennuksen pinta-ala on 2 526 m², josta näyttelytilaa on 1 551 m². Kahden perusnäyttelykokonaisuuden lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Rakennukseen kuuluu myös 84-paikkainen auditorio, luentosali, kahviotila, kolme työhuonetta, opintotila Kontti sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Sisääntuloaulan yhteydessä toimii museokauppa Vakka. Museorakennukseen sijoittuvat Keski-Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Kertomusvuoden aikana museorakennuksen julkisivut maalattiin ja pihakaiteita ja portaita korjattiin. Sisätiloissa uusittiin viemäriputkistoja ja maalattiin näyttelyhallien seiniä. KOKOELMAKESKUS Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna 2009. Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan 2 927 m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on 1 753 m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaavan amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Rakennuksen sivustan kylmävarastoon on suunniteltu tilat Schildtin navetan varastotilasta siirrettäville isoille esineille. Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen valmistui vuonna 2013 Keski- Suomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen. VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön hoidon ja arkeologian palvelut sekä arkistopalvelut ovat toimineet keväästä 2013 lähtien Vapaudenkatu 28:ssa. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28:n kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kaksi kokoushuonetta, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja. Keski-Suomen museon museorakennuksen julkisivujen maalaustyö väritti museon ulkoasua toimintavuoden 2014 kesällä. Maalausurakasta vastasi Rakennus- ja maalauspalvelu Ässämäki. Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston kokoelma-aineistoille valmistui vuonna 2013 uudet käyttöarkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerrokseen (Vapaudenkatu 39-41). Käyttöarkistoon sijoittuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila. Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m². ERILLISMUSEOT Keski-Suomen museon käsityöläiskodit (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläiskoteihin kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2010. Keski-Suomen museon käsityöläisko-

8 9 dit avattiin yleisölle 30.9.2012 osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta. Toimintavuonna viimeisteltiin Kuparisepän talon maalauksia sekä korjattiin sisäkattojen kiinnityksiä ja tapettivaurioita. Puusepän talossa parannettiin verstashuoneen seinien maalausta. Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1993. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna 1998. Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksen kellarikerroksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna 1979. Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on noin 300 m². Jyväskylän Lyseon koulurakennuksen tyhjennyksen yhteydessä Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokoelmat tulivat Keski-Suomen museon hoitoon vuoden 2014 alussa. Lyseon kokoelma-aineistoille valmistui toimintavuoden marraskuussa uusi säilytystila Savelan Onkapannu 1:een. Käytössä on 241 m² vakioilmastoitua säilytystilaa. Lyseon kokoelmat siirrettiin Onkapannuun marras-joulukuussa 2014. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa noin 400 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu 1700- ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Toimintavuonna uusittiin LAPE-työnä navetan, liiterin, jauhoaitan ja riihen pärekatot. Museon omana työnä uusittiin makuaitan katto. Pahoin vaurioitunut Pienmäen päärakennuksen tuvan uuni dokumentointiin ja purettiin. Lisäksi ulkopuolinen urakoitsija raivasi pihapiirin pensaita ja puustoa. Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja 1920- ja 1930-luvulla. Toimintavuonna LAPE-työnä kunnostettiin Niitynpään ulkorakennuksen katto, wc-tila ja seinähirsiä. Päärakennuksen piipunhattu korjattiin ilmanvaihdon parantamiseksi. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1997. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1950-1966 välillä. Toimintavuonna Nojosniemen rakennuksista laadittiin rakennusinventointi ja mittapiirrokset. Ulkopuolinen urakoitsija raivasi pusikoitunutta pihapiiriä, ja LAPE-työnä siistittiin piha-aluetta poistamalla ylimääräistä irtaimistoa. Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hautakappelin mittapiirrosten ja hoitosuunnitelman laatiminen käynnistettiin toimintavuonna. PALVELUT JA AUKIOLO Museokohteet Keski-Suomen museo: avoinna ti-su klo 11-18. Museon avoinnapidosta vastasivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja tp. museoassistentti Johanna Kotilainen sekä museonvalvoja Sanna Lahti. Pääsymaksut: aikuisilta 6 euroa, opiskelijoilta, yli 20 hengen ryhmiltä 4 euroa/ henkilö ja kaupungin työntekijöiltä 3 euroa. Lapsille (alle 18-vuotiaille), alan opiskelijoille (museologia, historia, etnologia, taidehistoria, OKL, käsi- ja taideteolliset oppilaitokset) sekä opiskelijaryhmille oli maksuton sisäänpääsy. Perjantaisin museoon oli kaikille maksuton sisäänpääsy. Marras- ja joulukuun ajan museoon oli vapaa pääsy keskisuomalaisella kirjastokortilla. Heiskan taiteilijakoti: avoinna pe klo 13-14, muina aikoina sopimuksesta. Pääsymaksu aikuisilta 6 euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi. Käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla: avoinna ma-pe klo 11-16 ja la klo 10-15. Vapaa pääsy. Museon valvojina työskentelivät kertomusvuonna Pirkko Hakola, Tarja Ketola, Sirpa Tuhkala, Johanna Kotilainen ja Jaana Tähtinen. Avoin-

10 11 na pitoon osallistuivat myös työkokeilijat Ronja Heinonen, Maria Oksanen ja Heini-Leena Rutanen. Pienmäen talomuseo: avoinna 25.6.-10.8. ke-su klo 11-18. Pääsymaksut olivat samat kuin Keski-Suomen museossa. Avoinna pidosta vastasi museonvalvoja Ossi Latvala. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölä: avoinna sopimuksesta. Vapaa pääsy. Lyseon museo: avoinna 25.6.-8.8. ke-pe klo 12-17, muina aikoina sopimuksesta. Vapaa pääsy. Avoinna pidosta vastasivat Jyväskylän Lyseon lukion opiskelijat. Niitynpään työläiskoti: avoinna 26.6.-7.8. torstaisin klo 12.30-15. Vapaa pääsy. Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapito toteutettiin palvelusopimuksella Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:n kanssa. Muut palvelut Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto olivat suljettu kesäkaudella 9.6.-24.8. lomien ja järjestelytöiden vuoksi. NÄYTTELYT Keski-Suomen museon näyttelytoiminnasta vastasi toimintavuonna intendentti Erkki Fredrikson. Näyttelyrakenteiden valmistamisen ja näyttelyiden pystytyksen toteuttivat museomestari Tuukka Eskola ja esineiden vaatimien erityisrakenteiden osalta konservaattori Esko Ahola. Näyttelytilojen siivouksesta huolehtivat Pirkko Wirlander-Ojala ja Leena Reho, jotka avustivat myös näyttelyiden pystytyksessä. Myös museon muu henkilökunta osallistui näyttelynvaihtoihin tarvittaessa. Näyttelyihin liittyvästä tiedotuksesta vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. PERUSNÄYTTELYT Keski-Suomen museon kaksi perusnäyttelyä esittelevät Keski-Suomen alueen historiaa maakunnallisesti esihistoriallisesta ajasta alkaen sekä vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin vaiheita. Vuonna 1996 valmistunut Keski-Suomi maakuntako sekin on? -näyttely sijaitsee museorakennuksen 2. kerroksessa. Kaksi vuotta aiemmin avautunut Jyväskylän kaupunkiko sekin on? -näyttely on rakennettu 3. kerrokseen. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat museorakennuksessa 1. kerroksen Alahalli ja 4. kerroksen Taidehalli. Pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä oli esillä myös sisääntulokerroksen aulatilassa. Toimintavuonna museossa oli esillä 13 vaihtuvaa näyttelyä. Näistä Keski-Suomen museon omaa tuotantoa oli kuusi näyttelyä. Keski-Suomen museon omien pääsiäisnäytteyiden sarjaa jatkoi Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja -näyttely, joka esitteli Pyhään Yrjänään liittyviä ikoneita ja veistoksia. Taiteilija Markku Sarasteen (1945-2011) muistonäyttelyssä luotiin katsaus ekspressionistisista maalauksistaan tunnetun Sarasteen tuotantoon. Keski-Suomen museon kesänäyttelynä oli museon kuva-arkiston kokoelmiin pohjautuva Kadonnutta Taulumäkeä -kokonaisuus, joka esitteli kaupunginosan vaiheita valokuvien kautta. Taidehalliin kesäkaudeksi koottu Asekätkentää pahimman varalta -näyttely valotti laajan tutkimus- ja esineaineiston kautta sotienjälkeisen asekätkennän piirteitä valtiollisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Keski-Suomen museon näyttelykauden lopulla esillä oli taiteilija Carl Bengt-

12 13 sin (1876-1934) luonnoksista ja öljyväritöistä kanssa koottu näyttely Lastuja ja maalauksia työhuoneesta. Näyttely tuotettiin yhteistyössä taiteilijan pojanpojan Antti Bengtsin ja kuraattori Hannu Castrénin kanssa. Aulanäyttelynä omiin kokoelmiin pohjautui museoiden valtakunnalliseen Kokoelmien ihmeet -teemaan liittyvä Aika(moinen) ihme -pienoisnäyttely, joka esitteli jyväskyläläisen ajanmittaamisen vaiheita Jyväskylän raastuvanoikeuden kellon tarinan välityksellä. -12.1. Anna Ruth Vahinko: Accident/Damage -2.3. Kotiseutuharrastajan kokoelma keskisuomalaista kuvataidetta 18.1.-2.3. Iloista kepitystä ja barokkipotkuja. Hannu Riikosen maalattuja veistoksia ja reliefejä 8.3.-27.4. Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja Pyhä Yrjänä 8.3.-27.4. Muistoja ja odotusta Tekstiilisuunnittelija Eija Nevala 3.5.-1.6. Markku Saraste Muistonäyttely 3.5.-1.6. Minne matka? Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun kevätnäyttely 7.6.-14.9. Kadonnutta Taulumäkeä 7.6.-14.9. Asekätkentää pahimman varalta 19.9.-9.11. Metsän aarteita Taidetta UPM Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista 20.9.-9.11. TALO-TILA Hanna Tynkkynen 15.11.2014- Samat naamat taas Jyväskylän Taiteilijaseuran 69. vuosinäyttely 15.11.2014- Lastuja ja maalauksia työhuoneesta Carl Bengtsin luonnoksia ja öljyväritöitä Aula- ja pienoisnäyttelyt: -6.1.14 Rautpohjan 75-vuotisnäyttely. 75 vuotta teollista toimintaa Rautpohjassa (ala-aula) 13.5.-1.6. Aika(moinen) ihme (ala-aula) 28.11.2014- Nukkeilua - Modernit japanilaiset keräilynuket ja -figuurit (2. krs.) 26.11.2014- Anja Penttisen kokoelma (ala-aula) KIERTONÄYTTELYTOIMINTA Keski-Suomen museon kiertonäyttelytoiminnan vastuuhenkilönä olivat amanuenssi Pirjo Sojakka ja sijainen, amanuessi Marja-Liisa Rajaniemi. Kiertonäyttelyt ja maakunnallisen museokasvatuksen aineistot sijaitsevat varastotilassa Kokoelmakeskuksen B-rakennuksessa. Kiertonäyttelylainat: Keski-Suomen kirkot, esillä Rautalammin museossa 7.9. - 31.12.2014. Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja Pyhä Yrjänä -näyttelyn vetonaulana oli Hollolan seurakunnan näyttelyyn lainaama, keskiajalta peräisin oleva veistosryhmä.

14 15 MUSEOKASVATUS Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja tiedotuksesta vastasi toimintavuonna museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Museokasvatustyöhön osallistuivat myös museoassistentit Anna Muittari ja Johanna Puhakka. Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen strategiaan. Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön. Opetustoiminta ja tapahtumatuotanto Museolehtorin ja museoassistenttien suunnittelema opetustoiminta liittyi yhteistyöhön oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa sekä museon tapahtumatuotantoon. Näitä olivat muun muassa eriteemaiset opastukset opintoryhmille ja Jyväskylän kaupungin koulujen viidesluokkalaisten Kompassi-käynnit museoon (tammikuu ja elo-syyskuu). Työpajamuotoisina toteutettiin Paluu Jyväskylään -prosessidraamatyöpajat neljäsluokkalaisille sekä Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa - ja Entisajan joulu -työpajat. Oppilaitosyhteistyöhön liittyi myös Juuret ja Siivet -hankesivujen pilotointi yhdessä Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaja kaupallisen alan opiskelijoiden kanssa. Keski-Suomen museossa tärkeitä museokasvatuksen välineitä olivat perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, Heiskan taiteilijakoti, opintotila Kontti sekä Niitynpään työläiskotimuseo. Erilaisiin teemoihin liittyvät opintokäynnit ja niihin liittyvät tehtävät ja työpajat suunniteltiin kunkin ryhmän toivomusten mukaisiksi. Vaihtuvista näyttelyistä keskeinen oli UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön, UPM:n ja Keski-Suomen museon järjestämä näyttely Metsän aarteita, johon liittyi lukuisia opastuksia ja yleisötilaisuuksia. Suurin opetuksen kohderyhmä olivat päiväkotien ja koulujen lapsiryhmät sekä eri asteen oppilaitosten opiskelijat. Myös täydennys- ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, eritysopetuksen ryhmät, maahanmuuttajat, matkailualaa opiskelevat ja alalla jo työskentelevät sekä ulkomaalaiset opiskelijat olivat museokasvatuksen kohteena samoin kuin eri yhdistykset, seurat ja organisaatiot. Osa museokasvatustyötä olivat vanhainkodeissa ja päiväkeskuksissa järjestetyt kuvaesitykset. Keski-Suomen museon tapahtumatuotannon vuotuisia tilaisuuksia olivat kevätpuolella Jyväskylä-päivän tapahtumat (22.3.), Keski-Suomen päivänä (16.4.) Opintotila Kontin avajaiset, Museoviikko ja Valtakunnallinen museopäivä teemana Kokoelmien ihmeet (18.5.) sekä Yläkaupungin yö ja museoiden yö (17.5.). Syksypuolella osallistuttiin muun muassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien (syyskuu), Kulttuurisuunnistuksen ja Paussin paikka -tapahtuman tuottamiseen (Toivolan Vanha Piha, syyskuu). Muu yhteistyö ja kehittämistoiminta Museolehtori vastasi yhdessä museoassistenttien kanssa Keski-Suomen museossa Jyväskylän ammattiopiston matkailualan työssäoppijoiden ohjauksesta ja arvioinnista. Vuoden aikana ohjattiin viittä harjoittelijaa, työkokeilijaa ja työssäoppijaa. Keski-Suomen museon käsityöläiskotien museonvalvoja Tarja Ketola ohjasi kolmea työkokeilijaa. Museokasvastus ja yleisötyö olivat myös osana museologian harjoittelijoiden tutustumisjaksoa. Lyseon museon avoinnapito ja opastukset kesällä 2014 toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa. Museolehtori osallistui Jyväskylän museopalveluiden museopedagogian kehittämiseen ja Keski-Suomen ympäristökasvatussyhteistyöryhmän (KYKY) toimintaan. Myös yhteistyötä Kulttuuriluotsitoiminnan ja Jyväskylä Seura ry:n kanssa jatkettiin. Kauppa-Lopo -näytelmän yhteistyössä museolehtori piti viisi luentoa Jyväskylän kaupungin teatterissa. Keski-Suomen museon erillismuseoihin liittyvä museokasvatus Museolehtori vastasi Keski-Suomen museon käsityöläiskotien toiminnan koordinoinnista, kehittämisestä ja museonvalvojien perehdyttämisestä. Museolehtori toimi Toivolan Vanhan Pihan ja käsityöläiskotien yhteyshenkilönä. Käsityöläiskoteihin liittyvä tapahtumayhteistyö jatkui muun muassa Kulttuurisuunnistuk-

16 17 sen, Paussin paikka -tapahtuman ja Toivolan Vanhan Pihan muiden tapahtumien yhteydessä. Vanhalla Pihalla järjestettiin Keski-Suomen museon tuottamia Vanhan pihan mestareita prosessidraamoja Työpajateatteri Taivaltajien kanssa. Käsityöläiskotien museovalvojat jatkoivat yhteistyötä Ahonpolun oppaiden kanssa. Heiskan taiteilijakodin perjantain yleisöopastuksia ja erityisopastuksia muina aikoina jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Keväällä toteutettiin Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa työpajat. Museolehtori opasti myös Niitynpään työläiskotimuseon opintokäyntejä Vaajakosken koululaisille. Hankkeet Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius vastasi Keski-Suomen ELY-keskuksen hankerahoitukseen pohjautuvan Juuret ja Siivet -hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Toimintavuonna hanke saatettiin loppuun ja aloitettiin sivujen markkinointi. Museolehtori osallistui myös Alvarin kylässä -mobiilireitin tuottamisen suunnitteluun yhdessä Suomen käsityön museon, Alvar Aalto -museon ja Jyväskylän yliopiston museoiden kanssa. Koulutus ja seminaarit Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius 21.3. Ammattiopiskelijoiden museo -seminaari, Työväenmuseo Werstas, Tampere 6.-7.11. Museot mediakasvattajana -työpajakoulutus, Linkki- museot mediakasvattajaksi, Museoliitto, Jyväskylä 3.- 4.9. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto (kesto 1,5 v), aloituslähipäivät, Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylä 20.- 21.11. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto, lähipäivät, Jämsänkoski MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ MUSEOKÄYNNIT Keski-Suomen museon näyttelyissä, erillismuseokohteissa ja museon tapahtumissa vieraili kertomusvuonna 53 724 kävijää. Kävijämääriltään suosituin kohde oli Keski-Suomen museon käsityöläiskodit. Kohteessa vieraili 32 798 kävijää. Toimintavuonna maksaneita kävijöitä oli 3 246 ja ilmaiskävijöitä 52 640. Ilmaiskävijöiden määrää kasvattivat museon perjantainen vapaa sisäänpääsy sekä kampanja ilmaisesta sisäänpääsystä keskisuomalaisella kirjastokortilla. Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien osuus kävijöistä oli 3 886 asiakasta. Ulkomaalaisia kävijöitä oli 1 697. Kohde Keski-Suomen museo (museorakennus) Maksaneet kävijät Ilmaiskävijät 3 077 16 712 19 789 Heiskan taiteilijakoti 61 260 321 Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Jyväskylän kunnallistekniikan museo, Könkkölä 32 798 32 798 27 27 Jyväskylän Lyseon museo 304 304 Pienmäen talomuseo 108 92 200 Niitynpään työläiskotimuseo 285 285 Yhteensä 53 724 Kävijät yhteensä Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoiden kohteiden (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Metson Rautpohjan tehdasmuseo ja sanomalehti Keskisuomalaisen museo) ohjatuille käynneille osallistui toimintavuonna 130 kävijää. Muut käynnit museon tiloissa Keski-Suomen museon auditoriota, luentosalia ja kahviotilaa vuokrattiin ulkopuolisille. Vuoden aikana museossa pidettiin 68 ulkopuolisten järjestämää tilaisuutta. Muiden järjestämissä tilaisuuksissa auditoriossa tai muissa tiloissa kävi vuoden aikana 1 706 asiakasta.

18 19 Museorakennuksen asiakasneuvonnassa kävi toimintavuoden aikana 1 806 asiakasta. Asiantuntijapalvelukäyntejä arkistossa ja toimistossa, Kokoelmakeskuksessa sekä kulttuuriympäristöpalveluissa oli yhteensä 226. Keski-Suomen museon kokonaiskävijämäärät 2012-2014 Kävijät 2012 2013 2014 Keski-Suomen museo 27 577 23 399 19 789 Museon muut kohteet 13 663 34 428 36 097 Yhteensä 41 240 57 941 55 886 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa Kylä tutuksi -luentosarja Luentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Sarjan toteuttivat yhteistyössä Keski- Suomen museo, Jyväskylä-Seura ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luennoille oli vapaa pääsy. Ohjelma: 14.1. Jyväskylän kaupungin tilin- ja toiminnantarkastus, luennoitsijoina kaupunginreviisori Paavo Pitkänen, tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raimo Kinnunen, osallistujia 13. 18.2. Modernin rakennusperinnön inventointi Jyväskylässä, luennoitsijoina amanuenssit Päivi Andersson ja Saija Silen Keski-Suomen museosta, osallistujia 17. 18.3. Yhteisöasuminen elämänpoliittisena valintana, luennoitsijoina Varttuneiden Asumisoikeusyhdistys Jaso ry: n projektipäällikkö Sinikka Tyynelä ja Olavi Niemi sekä arkkitehti Jorma Häkkinen, osallistujia 15. 15.4. Urbaaniasuminen, luennoitsijana arkkitehtiylioppilas Anu Säilynoja, osallistujia 24. 20.5. Kaupunkiviljely, luennoitsijoina Kankaan puutarhan koordinaattorit Laura Browne (tiedotus ja toiminnan koordinointi) ja Marianne Tiitinen (viljelyvastaava), osallistujia 9. 16.9. Kankaan tehtaan alueen suunnittelukilpailun voittajat, luennoitsijana asemakaavapäällikkö arkkitehti Leila Strömberg, osallistujia: 18. 21.10. Luonnonmuistomerkit Jyväskylässä, luennoitsijana FM Pertti Pyhtilä, osallistujia: 28. 18.11. Asuntomessujen jälkitunnelmat, luennoitsijana kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen, osallistujia 28. 16.12. Kuusijuhla, luennoitsijana YTT Esa Sironen, esiintyjänä Karin parhaat yhtye, osallistujia: 36. 18.-23.3. Jyväskylän päivät. Jyväskylän juhlaviikolla museokävijöitä oli yhteensä 561 henkilöä. Jyväskylän syntymäpäivänä la 22.3. museoon oli vapaa pääsy, kävijöitä 221. Ohjelma: 22.3. Opastettu kierros Pyhä Georgios Voittaja -näyttelyyn, esittelijänä ikoniasiantuntija Matti Taalas, osallistujia: 35. Lisäksi Heiskan taiteilijakodin yleisökierroksille oli juhlaviikon kunniaksi vapaa pääsy. 30.3. Ilon pipanoita runoja ja musiikkia, esiintyjinä Mirjami Asikainen, Ritva- Sofia Lintu, Hellevi Loven, Aulis Tuimala ja Eija Rantatalo, osallistujia 68. 16.4. Keski-Suomi -päivä, ohjelmana Opinto- ja työpajatila Kontin avajaiset, osallistujia 29. 12.-18.5. Valtakunnallinen museoviikko Teemana Kokoelmien ihmeet. Viikon aikana Keski-Suomen museossa oli nähtävillä Aika(moinen)ihme -pienoisnäyttely. Esillä oli museon kokoelmiin kuuluva raastuvanoikeuden kello, joka kertoi julkisten kellojen tarinaa museon ala-aulassa. Kansainvälisenä museopäivänä su 18.5. museoon oli vapaa pääsy, kävijöitä 18. Viikon kokonaiskävijämäärä Keski-Suomen museossa oli 1 321 henkilöä. 17.5. Yläkaupungin Yö Yläkaupungin Yönä museo oli avoinna klo 11-23, vapaa pääsy. Ohjelmassa muun muassa musiikkiesityksiä, keskustelutilaisuuksia auditoriossa ja Kuva matkassa lapsille suunnattu työpaja uudessa opinto- ja työpajatila Kontissa. Työpajaan osallistujia 29. Päivän kokonaiskävijämäärä oli 880. Ohjelma auditoriossa: - Kulttuuri työssä -keskustelu, vetäjänä TAKU RY (osallistujia 17) - Kulttuurit yössä -keskustelu katutaiteesta (osallistujia 9) Musiikkiesitykset vanhassa luentosalissa: - SINIKELLOT -kuoro - Naiskuoro pulssi - Käsikello-orkesteri Clarabella - Alkusoiton laulunopiskelijat - Taavi Kiviranta - Salaiva

20 21 12.-14.9. Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät, teemana Näkymätön kulttuuriympäristö. Ohjelma: 12.9. Yleisöluento: Kaupunki siipien alla Jyväskylä vanhoissa ilmavalokuvissa, luennoitsijana FT Jussi Jäppinen, osallistujia 24. 12.9. Kaupunkikävely: Näkökulmia kaupunkikuvaan, oppaina rakennustutkijat Päivi Andersson ja Saija Silen, osallistujia 11. 14.9. Asiantuntijaopastukset Kadonnutta Taulumäkeä ja Asekätkentää pahimman varalta -näyttelyihin, oppaana Erkki Fredrikson, osallistujia 40 ja 50. 14.9. Kulttuurisuunnistus. Yhtenä rastikohteena oli Keski-Suomen museon Kadonnutta Taulumäkeä näyttely, jossa paikalla oli kaksi kulttuuriluotsia opastamassa kävijöitä. Päivän kunniaksi Keski-Suomen museoon oli vapaa pääsy. Päivän kokonaiskävijämäärä 332 osallistujaa. 5.10. Vanhusten päivä, Keski-Suomen museoon vapaa pääsy eläkeläiskortilla. Päivän kokonaiskävijämäärä oli 49, joista 37 eläkeläiskortilla. 25.11. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä, teemana arkeologia Pintaa syvemmältä. Järjestäjinä Keski-Suomen museo, Keski-Suomen Museoyhdistys ry, Keski-Suomen muinaistutkijat, tukijana Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen museolta luennoitsijana Miikka Kumpulainen, aiheesta Ajankohtaista arkeologiasta ja Heli-Maija Voutilainen Maakuntamuseon ajankohtaiset kuulumiset. Osallistujia 54. 30.11. Itsenäisyydestä Jouluun -runomatinea, esiintyjinä Ritva-Sofia Lintu, Leena Huovila, Hilkka Törmälä ja Konsta Koskinen, osallistujia 56. Toivolan Vanhan Pihan (Keski-Suomen museon käsityöläiskodit) tapahtumat 11.-13.4. Pääsiäispiha Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyn pääsiäistapahtuman yhteydessä Keski- Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä 1 119 kävijää. 17.5. Yläkaupungin yö Yläkaupungin yönä käsityöläiskodit oli avoinna klo 9-20. Kuparisepän talossa oli esillä postikellon historiasta kertova Pois pois postin tieltä -pienoisnäyttely. Kävijöitä päivän aikana 827. 14.9. Kulttuurisuunnistus Kulttuurisuunnistuspäivänä Käsityöläiskodeissa vieraili 125 kävijää. 28.-30.11., 4.-7.12., 11.-14.12. ja 18.-23.12 Joulupiha Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyn joulutapahtuman yhteydessä Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä 7 000 kävijää. Käsityöläiskotien erityisenä ohjelmana järjestettiin jouluhetkiä, joissa käsityöläiskotien oppaat kertoivat joulunvietosta 1800-luvun Jyväskylässä. Työpajat 1.-3.4. Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa Työpaja koululaisille (1. 3.lk): Tutustuminen Heiskan taiteilijakotiin ja rompetaiteen tekoa museon opintotila Kontissa. Työpajoja toteutui yhteensä 12 ja niihin osallistui kaikkiaan kuusi luokkaa, yhteensä 116 koululaista. Vetäjinä Anna Muittari, Johanna Puhakka ja matkailualan opasharjoittelija Roosa Takkinen. 8.-10.4. Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa Työpaja viittomakielisille: Työpajoja toteutui yhteensä seitsemän ja niihin osallistui 34 hlöä. Vetäjänä museologian harjoittelija Outi Ahonen. 17.5. Kuvataidekoulun Kuva matkassa -työpaja Yläkaupungin yön yhteydessä, järjestäjänä Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, osallistujia 29. 15.8. Vanhan Pihan mestarit prosessidraamatyöpajat ryhmille Toivolan Vanhalla Pihalla Työpajoja järjestettiin tilauksesta ryhmille yksi, osallistujia 10, vetäjänä Työpajateatteri Taivaltajat. 10.10. Vanhan Pihan mestarit prosessidraamatyöpajat koululaisille Toivolan Vanhalla Pihalla Työpajoja järjestettiin kaksi ja niihin osallistui kaksi luokkaa (4.lk),vetäjänä Työpajateatteri Taivaltajat, osallistujia 30. 7.-9.10. Paluu Jyväskylään prosessidraamatyöpajat Draamallisessa työpajassa rakennetaan tarinoiden avulla vuorovaikutteisia ja viihdyttäviä tilanteita ja pohditaan, millaista elämä oli Jyväskylässä ennen vanhaan. Työpajoja järjestettiin kolme kertaa ja niihin osallistui kaikkiaan kolme luokkaa (4.lk), osallistujia 63. Vetäjinä Tuula Vuolio-Vallenius ja Johanna Puhakka. Prosessidraamat järjestettiin koululaisille suunnatulla Mennään museoon-viikolla ja ne olivat osa Lasten Lysti -kulttuurisyksyn ohjelmaa. 30.10. ja 4.-5.11. Himmeli-työpajat koululaisille Hanna Tynkkysen TALO-TILA näyttelyyn liittyen järjestettiin koululaisille Himmelihommeli työpajoja, joissa askarreltiin oljesta, tutustuttiin TALO-TILAnäyttelyssä valon ja varjon leikkeihin ja pohdittiin Keski-Suomi-näyttelyssä, mistä olki tulee. Työpajoihin osallistui kolme luokkaa (3.lk), yhteensä 61 osallistujaa. Vetäjinä Tiiti Tynkkynen, Johanna Puhakka ja Anna Muittari. 9.-12.12.Joulu ennen vanhaan -työpajat koululaisille (1.-2.lk) Tutustuminen entisajan jouluun ja joulun valmisteluun museon näyttelyiden ja työpajan avulla. Joulukuusenkoriste työpaja: Koristekaramellin, villalankatontun ja joululinnun askartelua. Työpajoja toteutui yhteensä seitsemän ja niihin osallistui kaikkiaan 137 kävijää. Vetäjinä Tuula Vuolio-Vallenius, Johanna Puhakka, Anna Muittari, Sanna Tarnanen ja Johanna Kotilainen.

22 23 Muut luennot, esiltelmät ja tapahtumat Näyttelytoiminta Intendentti Erkki Fredrikson 19.1. Luento Lennart Forsténin näyttelyn avajaisissa. Järjestäjänä Kauko Sorjosen säätiö, Kuokkalan kartano, osallistujia 60. 26.1. Luento Tammisunnuntain killan tilaisuudessa. Järjestäjänä Tammisunnuntain kilta, osallistujia 25. 8.3. Esitelmä Jyväskylän Klubin shakettilounaalla: Lehtokurpan suomalainen kulinaarihistoria, osallistujia 16. 12.7. Esitelmä Haukanmaan Riistamiehet ry:n kesäjuhlissa, osallistujia 30. 20. - 21.8.Kierros Puutarhurin talossa: Keski-Suomen maisema ja keskisuomalainen kuvataide, osallistujia 30. 10.9. Yleisöluento Asekätkentää pahimman varalta Jyväskylän yliopistolla. Järjestäjänä Ikääntyneiden yliopisto, osallistujia 240. 21.11. Jyväskylän Juustoseuran 50-vuotisjuhlan juhlaesitelmä: Lihatiinusta marmoroituun, avotulelta mikrouuniin, osallistujia 60. 8.12. Esitelmä Jyväskylän Rotary-klubille: Jerusalemin Pyhän Lazaruksen ritarikunta, osallistujia 40. 11.12. Esitelmä ravintolaillallisten historiasta puolenvuosisadan ajalta Pyöreän Pöydän 50-vuotisjuhlassa, osallistujia 24. Museokasvatus Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius 18.2. Teatteritiistai: Kauppa-Lopon ja Minna Canthin jäljillä. Esitys Kauppa- Lopo -aikaisesta Jyväskylästä, Jyväskylän kaupunginteatteri, osallistujia 130. 18.3. Elämää ennen vanhaan -kuvaesitys, Huhtasuon päiväkeskus, osallistujia 40. 19.3. Kauppa-Lopon ja Minna Canthin jäljillä. Esiltelmä Naishehkua Minna Canthin hengessä tilaisuudessa Vanhalla Ortopedialla. Järjestäjänä Keski- Suomen naisjärjestöt, osallistujia 140. 21.3. Juuret ja siivet -verkkonäyttelyn esittelyt Työnväenmuseo Werstaassa Tampereella. Järjestäjinä Mestariduunari-hanke ja Työväenmuseo Werstas, osallistujia 42. 8.5. Teatteritiistai: Kauppa-Lopon ja Minna Canthin jäljillä. Esitys Kauppa- Lopon aikaisesta Jyväskylästä, Jyväskylän kaupunginteatteri, osallistujia 20. 14.5. Elämää ennen vanhaan, Päiväkeskus Väkkärä 21.5. Esitys Kauppa-Lopo -aikaisesta Jyväskylästä 5.6. Elämää ennen vanhaan, Luhtisen päiväkeskus 20.8. Juuret ja Siivet -verkkomateriaalin esittely valtakunnallisilla Kulttuurimaisemahoidon neuvottelupäivillä, osallistujia 100. 29.9. Juuret ja Siivet -verkkomateriaalin esittely Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen johtoryhmälle, osallistujia 10. 4.10. Esitelmä Jyväskylän Lyseon juhlapäivänä, osallistujia 130. 21.11. Kokemuksia tarinallistamisesta palveluiden tuotteistamisessa, caset Juuret ja Siivet sekä Toivolan Vanha Piha. Järjestäjänä Jyväskylän aikuisopisto, osallistujia 27. Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen 25.3 Museon perusnäyttelyjen rakentaminen ja Heiskan taiteilijakodin muuttaminen museoksi, Museologian opintoihin liittyvät esitykset, Keski-Suomen museo ja Heiskan taiteilijakoti, Jyväskylä 11.6. Toivolan Vanhan pihan vaiheista. Laajavuoren rotarit, Kahvila Muisto, Jyväskylä 27.7. Tervehdyspuhe Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa, Hallantupa, Hankasalmi 11.10. Minna Canthin patsashankkeet aikansa kuvastajina. Suomalaisen Naisliiton Minna Canth -seminaari, Hotelli Alexandra, Jyväskylä, osallistujia 90. Kokoelmatoiminta Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen 21.1. Maakuntamuseon rooli tallennustyössä ja poolityöskentelyssä. Keski-Suomen museon kokemuksia ja esiin nousseita ajatuksia. TAKO-seminaari, Kansallismuseo, Helsinki. Intendentti Virpi Mäkinen 18.3. Museon kuva- ja tutkimusarkiston esittely Palokan kaupunginosan historiatyöryhmälle, osallistujia yhdeksän. 9.5. Esitelmä Sports Gear or Art Works? Photographs and Photographic Equipments in Estate Inventories in Central Finland 1860-1920. Artefactan tutkijaverkoston konferenssi How Do We Study Objects? Analyses in Artefact Studies. Tieteiden talo, osallistujia noin 100. 11.9. Kipinäpuhe Keski-Suomen museon maakunnallisen nykyajan dokumentoinnin hankkeesta Museoalan Teemapäivillä Helsingissä. Järjestäjänä Museovirasto, osallistujia 150. 20.9. Esitelmä valokuvista sukututkimuksen aineistona sukututkimuspäivillä. Järjestäjänä Pihtipudas-Seura, osallistujia 30. 29.10. Paneelikeskustelu ja työryhmäkeskustelut, Ainejärjestöjen alumnitapaaminen, järjestäjinä ainejärjestöt Tosine ja Nefa, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, osallistujia n. 100.

24 25 6.11. Keski-Suomen museon tallennusaiheiden esittely museologian perusopintojen Tallennus ja dokumentointi -kurssin luennolla. Järjestäjänä Jyväskylän yliopisto, museologian oppiaine, osallistujia 30. 3.12. Tallennus ja dokumentointi -kurssin infotilaisuus museologian perusaineopiskelijoille, osallistujia 11. Yritys- ja laitosmuseot Amanuenssi Susanna Terho 18.5.Keskisuomalaisen Museopäivä. Sanomalehti Keskisuomalaisen järjestämä Maakunnan markkinat Live-kirpputoritapahtuma ja talokierrokset lehden toimitaloon, osallistujia n. 100. Alueellinen toiminta ja kulttuuriympäristö Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen 13.3. Esitelmä Muuramen Työväen talolla: Keski-Suomen museon toiminta ja Muuramen vanha rakennuskanta. Järjestäjänä Muuramen työväenyhdistyksen eläkeläiset, osallistujia 60. 20.8. Seminaarinmäen suojelu. Valtakunnalliset kulttuurimaisemanhoidon päivät, Ympäristöministeriö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 8.10. Valtiontalon suojeluprosessi. Jyväskylän yliopiston KUOMA-koulutus, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 9.10. Kulttuuriperintö yksilöiden ja yhteisöjen arjessa -työpajan paneelikeskustelu. Järjestäjinä Suomen Kotiseutuliitto ja Museovirasto, osallistujia 90. 25.11. Maakuntamuseon ajankohtaisia kuulumisia. Keski-Suomen maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä, Keski-Suomen museo, Jyväskylä 10.12. Rakennussuojelun periaatteita. Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta, Jyväskylä, osallistujia 10. Maakunnallinen museotyö Amanuenssi Pirjo Sojakka 28.4. Laukaan kirkkomuseon opastus Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille, osallistujia 18. 28.4. Museokylä Kalluntalon opastus Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille, osallistujia 18. 27.6. Kuhmoisten kotiseutumuseon näyttelyn esittely, osallistujia neljä. Amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi: 4.12. Luento museologian opiskelijoille: Maakunnallinen museotyö ja inventoinnit, järjestäjänä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, osallistujia 25. Arkeologia Amanuenssi Miikka Kumpulainen 11.3. Maiseman tuotteistamisen työpaja Toivakassa. Järjestäjinä Mahdollisuutena maisema-hanke (MAMA), ProAgria Keski-Suomi/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, vetäjänä Miikka Kumpulainen, osallistujia 18. 9.9. Luento paikannimistä maisemassa, Mahdollisuutena Maisema -hanke, Mikkeli 25.11. Ajankohtaista arkeologiasta, Maakunnallinen museopäivä, Keski-Suomen museo, Jyväskylä 2.12. Arkeologia-aiheinen luento museologian opiskelijoille, järjestäjänä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, osallistujia 30. 5.12. Luento paikannimistä maisemassa, Mahdollisuutena Maisema-hanke, Jyväskylä Rakennustutkimus (maakunta) Amanuenssi Päivi Andersson: 7.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Luhangassa, Keski-Suomen museo ja Luhangan kunta, Luhangan kunnantalo 8.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kivijärvellä, Keski-Suomen museo ja Kivijärven kunta, Kivijärven kunnantalo 8.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Karstulassa, Keski-Suomen museo ja Karstulan kunta, Karstulan kunnantalo 9.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kannonkoskella, Keski-Suomen museo ja Kannonkosken kunta, Kannonkosken kunnantalolla 13.3. Esitelmä Kansatieteen päivien Museo-työryhmässä: Rakennustutkimus rakennussuojelu- ja ympäristötyön apuna. Järjestäjinä Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta ja Ethnos ry, osallistujia 20. 14.5. Kaupunkikävely Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opiskelijoille: Moderni arkkitehtuuri. Järjestäjänä Taiteen ja kulttuurien tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Oppaina Päivi Andersson ja Saija Silen, osallistujia 14. 26.6. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Äänekoskella, Keski-Suomen museo ja Äänekosken kaupunki, Äänekosken kaupungintalo 12.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Karstulassa, Keski-Suomen museo ja Karstulan kunta, Karstulan kunnantalo

26 27 12.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kannonkoskella, Keski-Suomen museo ja Kannonkosken kunta, Kannonkosken tekninen toimisto 14.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Luhangassa, Keski-Suomen museo ja Luhangan kunta, Luhangan kunnantalo 15.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kivijärvellä, Keski-Suomen museo ja Kivijärven kunta, Kivijärven kunnantalo 23.9. Luento Petäjäveden vanhasta kirkosta Laatua perinnerakentamiseen -koulutuksessa. Järjestäjänä Keski-Suomen Ely-keskus, osallistujia 20. 2.10. Luento Muuramen keskustan kehittämisen asukasillassa: Muuramen moderni rakennusperintö. Järjestäjänä Muuramen kunta, osallistujia 50. 7.10. Kirkkopuiston rakennettu ympäristö rakennusperinnön kehyksenä, Jyväskylän yliopiston Taiteen ja kulttuurintutkimuksen Kulttuuriympäristön maisteriohjelman Case Alvar Aalto Valtiontalo -teemakurssi, Jyväskylän yliopiston Vanha juhlasali, osallistujia 30. 9.10. Esitys Keski-Suomen rakennustarkastajien neuvottelupäivillä: Purkulupakäytänteet Keski-Suomen museon ja rakennusvalvontojen välillä, osallistujia 25. Rakennustutkimus (Jyväskylä) Amanuenssi Saija Silen: 8.4. Esitelmä KUOMA-koulutuksen Tutkijan aarreaitta johdatus kurssiin -tilaisuudessa: Jyväskylän kaupungin rakennetun ympäristön tietojärjestelmät ja otteita valtakunnallisista järjestelmistä. Järjestäjänä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, osallistujia 12. 14.5. Kaupunkikävely Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opiskelijoille: Moderni arkkitehtuuri. Järjestäjänä Taiteen ja kulttuurien tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Oppaina Päivi Andersson ja Saija Silen, osallistujia 14. 25.9. Luento: Näkökulmia Päijänteen rakennusperintöön. Järjestäjänä Kauko Sorjojen säätiö, Järvilinna, osallistujia 25. 29.10. Luento Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitoksen KUOMA-koulutuksessa: Kankaan alueen historia ja rakennushistorialliset arvot, osallistujia 14. 15.12. Luento ikkunoiden kunnostamisesta ja rakennusperinnön hoidon avustuksista Asunto-osakeyhtiö Jyväsharjulle, osallistujat 10. Rakennustutkimus (Modernin rakennusperinnön inventointi -hankkeen projektitutkijat): 28.2. Luento: Keski-Suomen museon rakennusinventointien menetelmät ja kriteerit. Esitelmä oli osa Tampereen kesäyliopiston järjestämään opintokokonaisuutta Täydennyskoulutusta rakennusinventoijille. Luennoitsijoina Sini Saarilahti ja Hanna Tyvelä, osallistujia 20. OPASTUKSET Näyttely- ja kohdeopastukset museokohteissa Kohde opastusten määrä osallistujamäärä Keski-Suomen museo 408 8 079 Heiskan taiteilijakoti 56 321 Keski-Suomen museon käsityöläiskodit 7604 22 812 Jyväskylän kunnallistekniikan museo, Könkkölä 2 27 Jyväskylän Lyseon museo 1 22 Pienmäen talomuseo 23 62 Niitynpään työläiskotimuseo 8 177 Yhteensä 8 094 31 500 Keski-Suomen museon näyttelyissä ja kohteissa opastuksia järjestivät myös Jyväskylän kaupungin museoiden kouluttamat Kulttuuriluotsit. Toimintavuonna luotsit pitivät 36 opastusta, joihin osallistui 210 kävijää. Vaihtuviin näyttelyihin liittyvät yleisöopastukset ja taitelijatapaamiset Kotiseutuharrastajan kokoelma 14.2. Yleisöopastus: Jonas Heiskan ja Juuso Putron maisemia, asiantuntijaoppaana Erkki Fredrikson, osallistujia 7. Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja Pyhä Yrjänä 22.3. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Ortodoksisen kulttuurin ystävät ry:n puheenjohtaja, ikoniasiantuntija Matti Taalas, osallistujia 35. Osana Jyväskylä-päivän ohjelmaa. 4.4. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Ortodoksisen kulttuurin ystävät ry:n puheenjohtaja, ikoniasiantuntija Matti Taalas, osallistujia 18. 23.4. Seminaari: Pyhä Georgios Voittaja Pyhä Yrjänä, luennoimassa kirjailija Osmo Pekonen, Erkki Fredrikson, lisensiaatti Matti Taalas ja pappiskandidaatti Jyrki Pouta, osallistujia 54. Muistoja ja odotusta Tekstiilisuunnittelija Eija Nevala 11.4. Yleisöesitelmä ja -opastus näyttelyyn, esittelijänä Eija Nevala, osallistujia seitsemän.

28 29 Kadonnutta Taulumäkeä 14.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Erkki Fredrikson, osallistujia 40. Osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa ja Kulttuurisuunnistusta. Asekätkentää pahimman varalta 14.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Erkki Fredrikson, osallistujia 50. Osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa ja Kulttuurisuunnistusta. Metsän aarteita Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista Ohjelma järjestettiin yhteistyössä UPM Metsän ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kanssa. 19.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen, osallistujia 24. 26.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen, osallistujia 65. 25.9. Yleisöluento Victor Westerholm suomalaisen metsän kuvaaja, luennoitsijana UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen, osallistujia 13. 17.10. Yleisöluento: Vuoropuhelua metsäteollisuuden ympäristö- ja yritysvastuusta, keskustelemassa ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivä Salpakivi-Salomaa, UPM ja metsäasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF Suomi, osallistujia 20. 23.10. Yleisöluento Metsä taiteessa, luennoitsijana UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen, osallistujia 32. 8.11. Metsäpäivä museolla. Koko perheen metsäpäivän ohjelmassa oli metsäaiheisia luentoja ja esittelypisteitä sekä yleisöopastukset Metsän aarteita -näyttelyyn, oppaina Tuula Vuolio-Vallenius ja Elise Hovi (UPM Metsä), osallistujia 50. Jyvässeudun 4H-yhdistys tarjosi ohjelmaa lapsille opintotila Kontissa. Vapaa pääsy. Päivän kokonaiskävijämäärä 249. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Keski-Suomen museon tiedotuksesta ja markkinoinnista vastasi toimintavuonna museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Tiedotukseen museon verkkosivuilla ja facebook-sivuilla osallistuivat myös museoassistentit Anna Muittari ja Johanna Puhakka. Näyttelyistä, tapahtumista ja aukioloajoista tiedotettiin museon omilla nettisivuilla, avoinmuseo.fi -sivuilla, facebook-sivuilla, twitterissä, lehdistötiedottein, Jyväskylän matkailun neuvonnan kautta sekä viikoittain museoiden ja gallerioiden tiedotusrenkaan kautta. Kertomusvuonna otettiin käyttöön Keski-Suomen museon uutiskirje. Museo osallistui myös Jyväskylän kulttuurilehden Aaltojalehden toimittamiseen. Museon palveluita markkinoitiin lisäksi City-opaskartan ja Jyväskylän seudun matkailuesitteen kautta sekä yhteistyössä Toivolan Vanhan Pihan markkinoinnin kanssa. Ajankohtaisista museoasioista lähetettiin tiedotekirjeitä sekä tarjottiin aineistoa tiedotusvälineille. Museon toiminnasta kerrottiin aktiivisesti myös Jyväskylän kaupungin tiedottajien ja tiedotuslehden välityksellä. Museolehtori antoi kertomusvuonna radio- ja lehtihaastatteluja. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Jyväskylän museoiden tiedottajien kanssa. TALO-TILA Hanna Tynkkynen 17.10. Taiteilijatapaaminen Hanna Tynkkysen kanssa, osallistujia yhdeksän. 26.10. Himmeli-yleisötyöpaja, vetäjänä Tiiti Tynkkynen, osallistujia kuusi. 2.11. Himmeli-yleisötyöpaja, vetäjänä Tiiti Tynkkynen, osallistujia 12. 7.11. Taiteilijatapaaminen Hanna Tynkkysen kanssa, osallistujia 21. Samat naamat taas Jyväskylän Taiteilijaseuran 69. vuosinäyttely 12.12. Taiteilijatapaaminen, osallistujia 13.

30 31 KOKOELMATOIMINTA Keski-Suomen museossa käynnistettiin vuonna 2014 tiimimuotoinen työskentely kokoelmatoiminnan ja erillismuseoihin liittyvän toiminnan kehittämisessä. Tiimien työskentelyä koordinoi intendentti Virpi Mäkinen. Jyväskylän Lyseon kokoelma-aineistojen puhdistamiseen ja siirtoon liittyviä asioita käsiteltiin lisäksi erillisessä työryhmässä syksyn aikana. KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali- ja arkistokokoelmien luetteloinnissa käytössä oli Polydoc-tietokantaohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ollutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin olemassa oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot tullaan aikanaan siirtämään uuteen Museo2015 -kokoelmanhallintajärjestelmään. Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalisena syntynyt kuva-aineisto luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profiumin Sähköinen Arkisto -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin tietohallinto. Keski-Suomen museo osallistui kuvienhallintajärjestelmän julkisen näkymän kehittämistyöhön yhdessä Jyväskylän kaupungin tietohallinnon ja viestinnän edustajien kanssa. Edellisenä toimintavuonna aloitettu julkisen näkymän testaus saatiin loppuun keväällä. Keski-Suomen museon kuvia päästiin julkaisemaan verkkoselailuun lokakuun alussa. TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 alkanutta valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO) osallistumalla hankkeen koulutuksiin sekä poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museo kuuluu Arkiteemaa tallentavaan 3. pooliin vastuualueenaan opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö. Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta on vastannut työryhmä, jonka jäseniä ovat intendentti Virpi Mäkinen, amanuenssit Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho sekä sijaisina amanuenssit Johanna Kotilainen ja Marja-Liisa Rajaniemi. Työryhmän jäsenet osallistuivat TAKO-yhteistyön seminaareihin, poolikokouksiin ja dokumentointiprojekteihin vuorotellen. Laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museon tallennus- ja kokoelmayhteistyössä osallistuttiin myös teollisuutta tallentavan 4. poolin metalliteollisuuteen keskittyvän alapoolin toimintaan Rautpohjan tehdasmuseon osalta. Suomi syö ja juo -hankeyhteistyö Keski-Suomen museo osallistui TAKO:n pooli 3:n yhteishankkeeseen Suomi syö ja juo. Hankkeessa jatkettiin 11 poolimuseon yhteisen, sosiaalista mediaa hyödyntävän sivuston kehittämistä. Ruokaperinnettä tallentavan hankkeen projektitutkija Susanna Haavisto työskenteli osan hankekaudesta Keski-Suomen museossa ja osan Satakunnan museossa. Suomi syö ja juo -hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti Keski-Suomen museon verkkosivuilla ja facebook-sivuilla. Hankekaudella Suomi syö ja juo -sivustolla toteutettiin eri museoiden kokoelmia hyödyntävä Rakkain reseptini -keräys, Silmänruokaa-kuvakeräys sekä avattiin museoiden kuva- ja tutkimusaineistoja avoimena datana ja Flickr-sovelluksen kautta. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston ruokaperinteeseen liittyvää aineistoa hyödynnettiin sivuston sisällöissä laajasti. Avoimena datana avattiin museon Hankasalmen Kärkkäiskylän Ranta-Keurulan talossa vuonna 1984 kuvattu valokuvasarja hapanleivän leipomisesta sekä vuonna 2011 toteutetun Keskisuomalainen ruokakulttuuri -kyselyn aineistoja. Keski-Suomen museon tutkimusarkiston ruokaperinneaiheisten äänitteiden haastattelunäytteitä julkaistiin hankkeen verkkosivuilla. Joulukuussa hankkeen Youtube-kanavalla julkaistiin Keski-Suomen museon tekemä Kouluruokailua ennen ja nyt -video, joka perustui museon kuva-arkiston kokoelmiin sekä vuonna 2013 Jyväskylän Lyseon lukiossa kuvattuun kouluruokailudokumentointiin. Keski-Suomen museo osallistui myös Suomi syö ja juo -hankkeen haastatteluihin, joissa kartoitettiin kokemuksia avoimesta datasta, sekä Hotelli- ja ravintolamuseon toteuttamaan kyselyyn museoiden kokoelmien ruokaperinteeseen liittyvästä aineistosta. Tiivistelmä Suomalainen juoma- ja ruokakulttuuri museoiden kokoelmissa -kyselystä julkaistiin hankesivuilla.

32 33 Salmutexin pukutehtaan dokumentointi ja nykyajan dokumentoinnin ohjeistushanke Keski-Suomen museo sai vuonna 2014 Museoviraston innovatiivista avustusta 7 500 euroa nykyajan ilmiöiden tallentamiseen liittyvän, maakunnallisia toimijoita osallistavan ohjeistuksen laatimiseen. Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry, joka toteutti omatoimisen dokumentoinnin konginkankaalaisen Salmutexin pukutehtaan toiminnasta. Hankeyhteistyö käynnistyi keväällä dokumentoinnin suunnittelulla ja tutustumiskäynnillä vuonna 1984 perustettuun Salmutexin pukutehtaaseen. Tehtaan dokumentointi toteutettiin syys-lokakuussa, jolloin käynnistyi myös nykyajan dokumentoinnin verkkosivujen sisällön suunnittelu ja toteutus. Kömin Killan dokumentointityöryhmään kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Helena Simonaho sekä Satu Ruuska ja Reetta Korjonen. Valokuvaajana toimi Veli Rytkönen. Dokumentoinnissa seurattiin miesten puvun valmistusta Salmutexin tehtaassa valokuvaamalla, havainnoimalla ja haastattelemalla tehtaan omistajapariskuntaa ja työntekijöitä. Yrityksen historiaa taustoitettiin entisten omistajien haastattelulla. Hankesivuston visuaalisesta suunnittelusta vastasi graafikko, FT Jussi Jäppinen ja Museoviraston innovatiivinen avustus käynnisti maakunnallisen nykyajan dokumentoinnin hankeyhteistyön Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry:n kanssa. Toukokuussa Keski-Suomen museon edustajat ja Kömin kiltalaiset tutustuivat dokumentoinnin kohteeseen, konginkankaalaiseen Salmutexin pukutehtaaseen. teknisestä toteutuksesta Anssi Harjula web&dev. Toimintavuoden aikana tuotettiin sivuston rakenne, ulkoasu sekä sisällöt lomakepohjaista palautusosiota lukuun ottamatta. Sisällöntuotannosta Keski-Suomen museossa vastasivat intendentti Virpi Mäkinen sekä amanuenssit Sanna Tarnanen, Pirjo Sojakka ja Marja- Liisa Rajaniemi. Museologian opiskelijoiden nykyajan tallennusharjoitukset Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat amanuenssit jatkoivat vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden nykyajan tallennusja dokumentointiharjoitusten ohjausta. Tallennusharjoitusten luettelointia varten järjestettiin kaksi lähiopetuspäivää Keski-Suomen museon auditoriossa. Keväällä museon kokoelmiin luetteloitiin neljä tallennusharjoitustyötä, joiden aiheena olivat kahvila Karoliinan kahvimylly Joutsassa, Kahvila-konditoria Wilhelmiina, Kortepohjan asuinympäristöön liittyvä muutos asukasnäkökulmasta sekä jämsäläisen kotiseutuharrastajan kotikokoelma. Dokumentoinneissa saatiin kokoelmiin valokuva- ja arkistoaineistoa. Keväällä museologian opiskelijoille toteutettiin palautekysely tallennus- ja dokumentointiharjoituksen tekemisestä. Saatua palauteaineistoa hyödynnettiin nykyajan dokumentoinnin ohjeistuksen kehittämisessä. ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT Veli Rytkönen / Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museon esine- ja taidekokoelmista vastasi vuonna 2014 amanuenssi Sirpa Suhonen ja esinekokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Esinekokoelmien kartunta 2012-2014 Vuosi Kartunta Esinemäärä 2012 1214 70 286 2013 523 71 121 2014 407 72 590

34 35 Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 41 päänumerolla, joista 28 oli lahjoituksia ja ostoja 13. Museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa Yrjö Soinille kuuluneita kunnia- ja ansiomerkkejä ja muistomitaleita, Suojeluskunnan käsivarsinauhoja ja hihamerkkejä sekä Suomen Leijonalippu. Pianotaiteilija Leea Isotalo-Vesasen testamenttilahjoituksessa kokoelmiin saatiin taidokkaasti käsintehtyjä kortteja. Muuramen kunta lahjoitti Saunakylän perusnäyttelyssä esillä olleita saunomiseen liittyviä esineitä, esimerkiksi lasiset kuppaussarvet. Samassa yhteydessä kokoelmiin tuli muuramelaisen Mehtolan talon esineistöä, josta osa liitettiin museon esinekokoelmiin ja osa käyttökokoelmaan. Puistokoulun peruskorjauksen yhteydessä koulurakennuksesta löytyneitä tavaroita toimitettiin kokoelmiin liitettäväksi. Jaakko Lovén ja Seppo Santanen lahjoittivat ystävyyskaupunkitoimintaan liittyviä mitaleita. Heidän lahjoituksissaan oli mukana myös suomalaisia tapahtuma- ja muistomitaleita. Vuoden viimeinen lahjoitus oli vuonna 1892 kudottu ryijy Jämsästä. Esinekokoelmien luettelointi ja järjestämistyöt Esinekokoelmissa oli vuoden päättyessä yli 72 590 esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa oli 67 184 päivitettyä esinekorttia. Kertomusvuonna tulleista 41 kokoelmasta on luetteloitu vuoden aikana 23 lahjoitusta. Vanhemmista kokoelmista Kankaan paperitehtaan ja Keljon koulun lahjoitusten luettelointi saatiin loppuun ja aloitettiin Vaajakosken päiväkodin laajan kokoelman luettelointi. Myös taiteilija Urho Lehtisen luonnoskokoelman täydennysluettelointia jatkettiin. Kokoelmien luettelointiin osallistuivat museologian harjoittelija Outi Ahonen, joka luetteloi opetuskokoelmaan liitettyjä Mehtolan esineitä. Museologian harjoittelija Elisa Valtanen luetteloin Eira Paunun testamenttilahjoituksen esineistöä. Interiöörikonservaattoriharjoittelija Sini Oksanen kävi läpi museon lasi- ja posliinikokoelmat ja täydennysluetteloi korukokoelmia. Amanuenssi Johanna Kotilainen luetteloi Kankaan paperitehtaan, Keljon koulun ja Vaajakosken päiväkodin lahjoituksia. Rakennuskonservaattoriharjoittelija Hedda Ohls selvitteli museon tapettinäytekokoelmia. Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluu erilliskokoelmana Luomaan radiomuseokokoelma, jossa on yli 520 luetteloitua esinettä. Kokoelmatietojen siirto digitaaliseen muotoon on vielä kesken. Kokoelmakeskuksen tiloissa esineiden sijaintipaikkojen kirjaamista jatkettiin. D- tilan laatikoissa ja rullilla säilytettävät tekstiilit järjesteltiin ja niiden sijaintipaikkatiedot koottiin odottamaan tietokantaan siirtoa. Myös edellisvuonna järjesteltyjen G-tilan lasi- ja posliiniesineiden sekä C- ja H-tilojen taiteen sijaintipaikkojen merkintää tietokantaan jatkettiin. Taidekokoelman kartunta Kertomusvuonna taidekokoelma kasvoi 55 taideteoksella. Voitto Toivainen lahjoitti kokoelmiin kuusi teosta. Hankasalmelaisen Veli-Matti Häkkisen testamenttilahjoituksena museolle saatiin kahdeksan Jonas Heiskan teosta. Suomen Kulttuurirahaston / Keski-Suomen rahaston Ilamon rahasto osti Keski-Suomen museolle toimittaja Anja Penttisen taidekokoelmasta 15 teosta. Kokoelmaan kuuluu muun muassa Onni Kososen, Manu Forsblomin ja Feliks Ojasen töitä. Yksittäisinä ostoina hankittiin muun muassa Veikko Hirvimäen, Erkki Heikkilän ja Feliks Ojasen teokset. Esinekokoelmien käyttö ja lainaus Keski-Suomen museon esinekokoelmia hyödynnettiin kertomusvuoden aikana tutkimuksessa. Opinnäytteiden ja muun tutkimuksen kohteena olivat kiviset valinmuotit ja Muuramen huonekalutehtaan huonekalut. Alvar Aalto -museo lainasi Keski-Suomen museon kokoelmista uimahousuja malliksi museokauppaan myyntiin tulevia housuja varten. Venäläinen tuohiesineisiin erikoistunut tutkija Vladimir Yarish kävi läpi museon kaikki tuohiesineet vierailunsa yhteydessä18.8. - 19.8. Hänelle toimitettiin lisäksi jälkikäteen tiedot tutkituista esineistä. Museon kokoelmaesineitä oli esillä muun muassa seuraavissa Keski-Suomen museon omissa ja muiden museoiden näyttelyissä ja tapahtumissa: Pyhä Suurmarttyyri Giorgios Voittaja - Pyhä Yrjänä -näyttely Keski-Suomen museossa, Kordelinin säätiön Keski-Suomen museolle deponoimat grafiikan vedokset Rauman ja Hämeenlinnan taidemuseoissa, Äänekosken taidemuseon Taidemaalari Väinö Hämäläinen, löytöretki maisemaan -näyttelyssä, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon Nyt meillä on häät -näyttelyssä. Jyväskylän taidemuseon Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin -näyttelyssä, Keski-Suomen museon Aika(moinen) ihme- näyttelyssä ja Toivolan Vanhan Pihan käsityöläiskotien joulunäyttelyssä. Lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos lainasi opetuskokoelmaan kuuluvia esineitä. Saarijärven säätyläiskotimuseon esinelainasopimusta jatkettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Esineiden konservointi ja kuntokartoitustyö Keski-Suomen museon esinekokoelmien inventointia jatkettiin vuoden 2014 aikana. Inventoinnin yhteydessä esineiden kunto tarkastettiin, ne kuntoluokitettiin ja kuvattiin. Samalla parannettiin esineiden sijoittelua ja suojausta säilytystilassa sekä täydennettiin luettelointitietoja. Konservointia tai ennaltaehkäiseviä konservointitoimenpiteitä vaativat esineet käsiteltiin erikseen. Vuoden loppuun mennessä oli inventoitu, kuntoluokitettu ja täydennysluetteloitu 102 esinettä.

36 37 Interiöörikonservaattoriopiskelija Sini Oksanen konservoi työharjoittelujaksonsa aikana museon kokoelmiin kuuluvia lasiesineitä. Samalla hän täydensi sekä lasiesineiden että korujen luettelointitietoja. Keski-Suomen museon Pyhä Gregorius Voittaja -näyttelyssä esillä olleiden keskiaikaisten puuveistosten siirto museon tiloihin sekä niiden näyttelyn aikainen suojaaminen työllisti alkukeväällä konservaattoria. Esineistön käsittelyyn saatiin ohjeita Museoviraston konservointilaitoksesta sekä Suomen merimuseosta. Konservaattori osallistui myös Jyväskylän Lyseon esineistön puhdistus- ja kuntokartoitustyöhön. Museon kokoelmissa oleva C.F. Blomin öljymaalaus Martti Luther konservoitiin Valamon konservointilaitoksessa. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo konservoi näyttelylainan yhteydessä hääpuvut näyttelykuntoon. Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 65 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2014 lopussa 10 416 teosta. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Kameralehti, Muinaistutkija ja Numismaatikko. Muutamia maakunnan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena. Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirjasarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutettiin vuoden 2013 loppuun saakka keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I - XII, Jyväskylä I-VIII, Leikekirja 1990-1994, Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2014 lopussa haun piirissä on 20 430 lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivittämättä tietokantaan 299 artikkelia. ERILLISMUSEOIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kokoelma-aineistot Jyväskylän Lyseon lukion koulutoiminta vuonna 1902 valmistuneessa lyseorakennuksessa päättyi vuoden 2013 lopussa ja rakennus siirtyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymältä takaisin Jyväskylän kaupungin omistukseen. Lyseorakennusta hallinnoi vuoden 2014 alusta lähtien Jyväskylän Tilapalvelu. Keski-Suomen museon vastaa kulttuurihistoriallisesti merkittävien kokoelmien hoidosta sekä Lyseon museon toiminnasta rakennuksessa. Vuoden 2014 alussa Keski-Suomen museon kokoelmatiimi osallistui koulun muuttoon keräämällä poistettavien kalusteiden ja irtaimiston joukosta säilytettäväksi määriteltyä aineistoa. Näitä olivat vanhan kirjastokokoelman numeroidut kirjat sekä uudemmat koulukalusteet, opetusvälineet, valokuvat ja koulukirjat. Säilytettävä aineisto koottiin entiseen ruokalatilaan odottamaan puhdistusta ja jatkotoimia. Koska Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kokoelmat olivat laajat, heikkokuntoiset ja sisäilma- ja tuholaisongelmista kärsineet, laadittiin aineistojen puhdistamisesta ja siirrosta suunnitelma sekä kustannusarvio. Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyi kustannusarvion kokouksessaan toimintavuoden huhtikuussa. Lyseoon osoitettu määräraha, 300 000 euroa, jakaantuu kahdelle vuodelle. Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävät aineistot koostuvat kirjastokokoelmasta, esine-, kuva- ja arkistokokoelmista, luonnontieteellisistä kokoelmista sekä käyttökokoelman kalusteista. Keski-Suomen museon palkkaamina Lyseon aineistojen puhdistus- ja siirtotyöhön osallistuivat määräaikaisina projektitutkija Elina Flyktman (11.8.-31.12.) sekä museoapulaiset Jarno Seppänen (1.8.-19.12.) ja Janne Syrjänen (15.9.-19.12.). Lyseon kirjaston puhdistus- ja inventointityöt Puhdistus- ja inventointityöt lyseorakennuksessa käynnistyivät elokuussa valtakunnallisesti merkittävän jugentyylisen kirjaston siivouksella ja inventoinnilla. Kirjaston hyllyt numeroitiin, jotta kirjojen järjestys voidaan palauttaa. Tuholaisongelman rajaamiseksi kirjoja varten hankitut laatikot käsiteltiin tuholaistorjunta-aineella. Kirjaston siivoustyöstä vastasivat Siivousliike Nybergin työntekijät. Kirjat puhdistettiin varovasti imuroimalla. Inventointityössä käytiin läpi yli 10 000 kirjastonumerollista kirjaa, jotka sijaitsivat kirjastotilassa tai olivat löytyneet muualta koulun tiloista. Kirjastotilassa oli myös runsaasti numerottomia kirjoja, jotka otettiin erilleen jatkokäsittelyä varten. Inventoinnin tavoitteena oli saada tietoa aineiston määrästä ja kunnosta. Kuntoarvio tehtiin Kansallisarkiston kuntokartoitusarvion perusteella ja merkittävimmät vauriot kirjattiin. Kirjaston kokoelmien sisällöllisestä hallinnasta ja luetteloinnin suunnittelusta järjestettiin lokakuussa kokous, johon oli kutsuttu asiantuntijoita Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjastosta, Jyväskylän maakunta-arkistosta sekä Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksestä.

38 39 Tuholaisongelman takia lyseolta siirrettävät kokoelma-aineistot pakattiin ilmatiiviisti ja pakastettiin Oulun konttivuokraus Oy:tä lokakuussa paikalle vuokratussa pakastuskontissa. Pakastusaika 30 asteessa oli viikko. Pakastuksen jälkeen aineistot saivat tasaantua puhdistuslinjaston tasaantumistilassa vuorokauden ennen säilytystilaan siirtoa. Jyväskylän Lyseon vuonna 1902 valmistuneen, jugendtyylisen kirjastointeriöörin teokset puhdistettiin imuroimalla ennen kirjojen inventointityötä. Puhdistustyöstä vastasivat Siivousliike Nybergin työntekijät. Jarno Seppänen / Keski-Suomen museo. Lyseon aineistot saivat uuden säilytystilan Savelan Onkapannuun valmistuneesta uudisrakennuksesta. Säilytystilan hyllysuunnittelu käynnistettiin alkusyksyllä. Osa säilytyskalusteista saatiin Jyväskylän kaupunginarkiston entisestä varastotilasta. Kiinteiden orsi- ja kevytmetallihyllyjen lisäksi tilaan pystytettiin noin 350 hyllymetriä liukukiskohyllyä kirjojen säilyttämistä varten. Kaikkiaan vakioilmastoitua säilytystilaa saatiin käyttöön 241 neliötä. Onkapannun säilytystila Lyseon aineistoille valmistui marraskuun alussa, minkä jälkeen käynnistyivät kuljetukset. Muuttotyöstä vastasi Martela-Grundell. Kokoelma-aineistot saatiin järjestettyä Onkapannuun jouluun mennessä. Pienmäen talomuseon uunin dokumentointi ja purku Keski-Suomen museon erilliskohteena Hankasalmen Niemisjärvellä toimivan Pienmäen talomuseon päärakennuksen uuni todettiin vuoden 2014 keväällä niin huonokuntoiseksi, että uuni oli romahdusvaarassa. Jyväskylän Tilapalvelu vastasi uunin dokumentoinnin ja purkamisen kustannuksista. Dokumentointi- ja pur- Lyseon puhdistuslinjaston toiminta Lyseon muiden aineistojen puhdistaminen käynnistyi syyskuussa. Hankkeesta järjestettiin 4.9. infotilaisuus Keski-Suomen museossa yhteistyökumppaneille. Johtava konservaattori Anne Vesanto kertoi eri aineistotyyppien oikeasta käsittelystä, pakkaamisesta ja kuljettamisen periaatteista. Lyseon kaksiosaiseen ruokalaan suunniteltiin alipaineistettu puhdistus- ja pakkauslinjasto, jonka kautta aineistot siirtyivät pakastettavaksi kylmäkonttiin ennen siirtoa säilytystilaan. Puhdistuslinjaston rakennustyöt toteutti syyskuun alussa rakennusliike Pekka Hämäläinen. Aineistojen seulontaa ja järjestämistä varten pienempi osa ruokalaista toimi valmistelevana työtilana. Puhdistamisen haasteellisen osuuden muodostivat laajat luonnontieteelliset aineistot. Aineiston kuntoa ja säilytettävyyttä arvioivat Kuopion luonnontieteellisen museon asiantuntijat. Lintu- ja eläinnäytteitä varten hankittiin laatikoita, joihin näytteet tuettiin jalustastaan. Suuremmille näytteille valmistettiin vaneriset säilytyslaatikot. Jarno Seppänen / Keski-Suomen museo. Pienmäen talomuseon tuvan routavaurioista kärsinyt uuni purettiin toimintavuoden kesän aikana. Purkutyö dokumentointiin vaihe vaiheelta.