TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Vesannon Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-31 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 32-53 Liitetiedot 54-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 VESANNON OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Vesannon Osuuspankin liikevoitto laski edellisvuoden tasosta. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot kasvoivat merkittävästi. Myös sijoitusten myyntivoitot paransivat tulosta. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista pienenivät edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta laski hieman edellisvuodesta ja luottokanta kasvoi edelleen. Vakavaraisuussuhde parani merkittävästi verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen pankin omistuksissa olevan sijoitussalkun purkamisesta sekä sitä kautta osakesijoitusten pienentämisestä. Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 423 624-32,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 71 57,3 13,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,7 5,8-2,1 Vakavaraisuussuhde, % 28,5 20,6 +7,9 Henkilöstö keskimäärin 8 8 Jäsenet 1 992 1 916 76 Vesannon Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät.
2 Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Juhlimme Vesannon Osuuspankin 110 vuoden ikää 12.4.2013 juhlakonsertin merkeissä Vesannon liikuntahallilla. Tapahtuman pääesiintyjänä olivat Jari Sillanpää ja Jarkko Tamminen. Juhlaan osallistui noin 600 pankin asiakasta ja yhteistyökumppania. Varsinaisena syntymäpäivänä 23.4.2013 pankki tarjosi asiakkaille lohikeittoa ja täytekakkukahvit. Vesannon Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Vesannon Osuuspankki ei kuulu tytäryrityksiä ei pankki laadi konsernitilinpäätöstä. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vesannon Osuuspankin hallintoneuvosto valitsi pankin uudeksi toimitusjohtajaksi 16.9.2013 pankin palvelupäällikkönä vuodesta 2005 alkaen toimineen Markku Niskasen. Hän seuraa tehtävässään Esa Kerästä. Keräsen viimeinen työpäivä pankissa oli 8.11.2013, jonka jälkeen hän jäi lomalle ja eläkkeelle 1.1.2014 alkaen. Virallisesti uusi toimitusjohtaja aloitti tehtävässään 1.1.2014. Osuuspankin tulos Vesannon Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 720 816-11,7 862 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 129 110 18,1 136 Palkkiotuotot, netto 366 271 35,3 263 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 147 385-61,9 62 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 125 59 110 43 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 11 11-4,6 16 Liiketoiminnan muut tuotot 45 40 12,2 36 Yhteensä 823 876-6,1 556 Tuotot yhteensä 1 543 1 692-8,8 1 418 Kulut Henkilöstökulut 435 401 8,3 404 Muut hallintokulut 350 324 7,9 350 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 57 53 6,6 48 Liiketoiminnan muut kulut 254 191 33 134
3 Kulut yhteensä 1 095 970 12,9 936 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 25 99-74,8 40 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 423 624-32,2 443 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat edellisvuodesta. Palkkiotuotot kasvoivat merkittävästi lähinnä luottojen kysynnän ja vakuutusmyynnin ansiosta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotto oli positiivinen johtuen sijoitusten realisoinnista. Sen sijaan arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot laskivat merkittävästi eli 238.000 euroa, johtuen mm. pankin sijoitussalkun realisoinnista. Kulut kasvoivat tilivuoden aikana, johtuen mm. pankkiverosta ja pankin 110-vuotisjuhlasta ja juhlavuoden tapahtumista. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 7 7 4,5 Luotonannosta 139 102 37,3 Maksuliikkeestä 169 149 13,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 45 35 27,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 60 55 8,1 Takauksista 6 1 388,1 Vakuutusten välityksestä 144 111 29,5 Muut 64 72-11,4 Yhteensä 634 532 19,2 OP-bonukset -213-198 7,6 Palkkiotuotot yhteensä 421 334 26 Palkkiokulut 55 63-13,4 Palkkiotuotot, netto 366 271 35,3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 40 105-61,8 Vähennykset -15-6 154,1 Arvonalentumisten nettomäärä 25 99-74,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,05 0,2-75,0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.
4 Antolainauksen kehitys Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 59 011 55 973 5,4 52 390 Luotot 49 712 44 360 12,1 41 154 Saamistodistukset 222 1 728-87,2 1 646 Osakkeet ja osuudet 7 183 8 149-11,9 7 603 Talletukset 42 797 43 010-0,5 42 726 Oma pääoma 7 874 7 719 2 7 233 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 061 2 954 3,6 1 611 Pankin tase kasvoi 5,4 %. Eniten taseen kasvuun vaikutti luottojen kasvu yli 5 miljoonaa eli 12,1 %. Vastaavasti saamistodistukset pienenivät noin 1,5 miljoonaa euroa ja osakkeet ja osuudet puolestaan lähes miljoonan verran. Em. pienenemiset johtuu pankin arvopaperisalkun realisoinneista. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 14 542 tuhatta euroa eli 2 963 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 49 712 tuhatta euroa (44 360). Luottokannan jatkoi voimakasta kasvua. Uusia asuntoluottoja nostettiin yli 9 miljoonaa euroa. Asuntoluotot kasvoivat yli 5 miljoonaa euroa. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjolaryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 5 0 9 035,4 Nollakorkoiset saamiset 2 2 18,5 Yhteensä 7 2 282 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0 0 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 549 589 Prosenttia taseesta 0,9 1,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 159 166 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Käypä arvo 159 166 Nettotuotto, % 11,6 11,3 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 708 756 Prosenttia taseesta 1,2 1,4 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa
5 Sijoituskiinteistöt olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei ole kirjattu arvonalennuksia tai arvonkorotuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tai arvonkorotuksia tilikauden aikana. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 582 tuhatta euroa (356). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 48 tuhatta euroa oli 5 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden aikana ei hankittu asiakaspalvelussa käytettäviä työasemalaitteita eikä asiakaspalvelutilojen kalustoja uusittu. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 18 292 17 603 3,9 Säästämistilit 8 714 13 185-33,9 Sijoittamistilit 15 765 12 195 29,3 Valuuttatalletukset 26 30-11,6 Yhteensä 42 797 43 010-0,5 Muut velat 244 308-20,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 43 042 43 318-0,6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 5.750 tuhanteen euroon (2.664). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemia debentuurilainoja ei pankilla ollut lainkaan. Pankilla ei ollut pääomalainoja tilikaudella. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.
6 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma supistui noin 5 prosenttia 381 tuhanteen euroon (401). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 205 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 176 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 2.882,86 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,4 prosenttia 7.716 tuhanteen euroon (7.322). Luottotappiovarausta kasvatettiin 231 tuhatta euroa (134). Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 7 874 7 719 Käyvän arvon rahasto -303-283 Arvonkorotusrahasto -1-1 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 455 1 199 Palautettavat osuuspääomat -4-3 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -3-2 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -67-273 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 8 952 8 356 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä - 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 8 952 8 356 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 303 283
7 Arvonkorotusrahasto 1 1 Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -67-273 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 236 10 Omat varat yhteensä 9 188 8 366 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutoksen seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin parani. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut - 6 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut - 0 Yritysvastuut 5 4 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 299 338 Vähittäisvastuut 2) 435 728 Kiinteistövakuudelliset 317 592 Muut 118 137 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1 523 1 887 PD/LGD-menetelmä 202 175 Yksinkertainen menetelmä 1 321 1 712 Pääomasijoitukset - 6 Pörssilistatut sijoitukset 18 12 Muut 1 302 1 693 Muut erät 67 71 Luottoriski yhteensä 2 329 3 035 Selvitysriski - - Markkinariski 3) 65 46 Operatiivinen riski 182 171 Muut omien varojen vaatimukset 4) - - Yhteensä 2 577 3 252 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä.
8 Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 9 188 8 366 Ensisijaiset omat varat 8 952 8 356 Omien varojen vaatimus 2 577 3 252 Vakavaraisuussuhde, % 28,5 20,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 27,8 20,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Omat varat kasvoivat tuloskehityksen ja käyvän arvon rahaston kasvun ansiosta 822 tuhannella eurolla 9 188 tuhanteen euroon. Talpo osuuksien laskennan vaatimusten muutos sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset vähensivät omien varojen vaatimusta 675 tuhannella eurolla 2 577 tuhanteen euroon. Vakavaraisuussuhde parani 7,2 %:lla 27,8 % :iin. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.
9 Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,7 5,8 4,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,9 0,7 Omavaraisuusaste, % 15,7 15,9 15,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 71 57,3 66 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
10 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista.
11 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 53,2 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 31,7 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,05 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 7 tuhatta euroa, joka on 0,0 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankki ei ole tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojatakseen korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa on mahdollisuus osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista vaihtaa koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä.
12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Jäsenistö Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,3 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 94 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 11,6 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Vuoden lopussa pankilla oli yksi konttori Vesannon keskustassa. Konttorin yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä internet- asiakaspääte. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 76 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1992. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.
13 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Pankin henkilökuntaan ovat kuuluneet: Jutila Seija sijoitusneuvoja Keränen Esa toimitusjohtaja Koskinen Jaana rahoitusneuvoja Kumpulainen Katariina palvelumyyjä Laitinen Niina palvelumyyjä Markku Niskanen palvelupäällikkö Tiihanoff Pirjo palveluneuvoja 23.5.2013 saakka Saastamoinen Elisa lomittaja 27.5.2013 30.9.2013 Virtanen Katja palveluneuvoja 1.6.2013 alkaen Marja Hytönen siivooja, talonmies
14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Vesannon Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 4.4.2013. Kokoukseen osallistui 7 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 13. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 7 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä
15 hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 4. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 15. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi toimikausi ammatti/koulutus Puheenjohtaja Ritvanen Jorma (2013 2016) maanviljelijä Varapuheenjohtaja Lintu Tuomo (2012 2015) toimitusjohtaja Muut jäsenet * Huuskonen Janne (2013-2016) maanviljelijä, metsätalousinsinööri Hämäläinen Jaana (2013-2016) maanviljelijä Hytönen Jukka (2011 2014) maanviljelijä Hytönen Pasi (2011 2014) metsäkoneen kulj., maatalousteknikko Hytönen-Karttunen Seija (2011 2014) maanviljelijä, maitotilaneuvoja Lindi Markku (2012 2015) autoilija/yrittäjä Pakarinen Kalevi (2012 2014) sähköasentaja Pystynen Jouni (2011 2014) kenraaliluutnantti * Ritvanen Aila (2012 2015) maanviljelijä, kotitalousteknikko
16 Saviranta Hannu (2012 2015) maanviljelijä Vuorela Varpu (2013 2016) sairaanhoitaja Kaikkien hallintoneuvoston jäsenten kotipaikka on Vesanto * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Toikkanen Pentti s.1962, maatalousteknikko, vuodesta 1983 alkaen maatalousyrittäjä, hallituksen jäsen vuodesta 2003 alkaen Varapuheenjohtaja Jämsen Anneli s. 1957, kotiteollisuusohjaaja, koulunkäynninohjaaja, 25 vuotta Vesannon käsityökeskus, 11 vuotta Vesannon kunnassa koulunkäynninohjaajana, hallituksen jäsen vuodesta 2001 alkaen Muut jäsenet Metsätähti Markku s. 1953, elintarviketeknikko, toimitusjohtaja, 20 vuotta leipomoalan yrittäjänä, hallituksen jäsen vuodesta 1994 alkaen Saikku Anna-Maija s. 1959, agrologi, KM, rehtori, 21 vuotta perusopetuksen opettaja, hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen Keränen Esa s. 1950, agrologi, emba, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 1991 alkaen Toimitusjohtaja Keränen Esa, s. 1950, agrologi, Vesannon Osuuspankin palveluksessa toimitusjohtajana vuodesta 1991 alkaen, Tervon Osuuspankki, toimitusjohtaja 1985 1991, Suodenniemen Osuuspankki, toimitusjohtaja 1982 1985 Johtoryhmän kokoonpano Keränen Esa, agrologi, ikä 63, pankin palvelukseen vuonna 1991, toimitusjohtaja Niskanen Markku, merkonomi, ikä 52, pankin palvelukseen vuonna 2005, palvelupäällikkö, toimitusjohtajan varamies Jutila Seija, yo-merkonomi, ikä 52, pankin palvelukseen vuonna 1988, sijoitusneuvoja Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2013 tilintarkastajana on toiminut KHT Esko Taskinen KPMG OY:stä ja varatilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Jarmo Wacklin suoritti osuuspankin tarkastuksen 15.5. 16.5.2013. OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Liisa Torkko on suorittanut sisäisen tarkastuksen 13.1. 15.1.2013. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla.
17 Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 6.517.018,89 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 158.060,66 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,5 prosenttia eli yhteensä 2.847.60 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 155.213,06 euroa siirretään käyttörahastoon.
18 VESANNON OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 Korkotuotot 995 767,91 Korkokulut 275 444,19 KORKOKATE 720 323,72 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 129 381,12 Muista yrityksistä 129 381,12 Palkkiotuotot 421 018,72 Palkkiokulut 54 746,39 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 146 944,38 Arvopaperikaupan nettotuotot 146 634,94 Valuuttatoiminnan nettotuotot 309,44 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 124 596,79 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 10 623,50 Liiketoiminnan muut tuotot 44 941,45 Hallintokulut 784 404,63 Henkilöstökulut 434 758,18 Palkat ja palkkiot 370 633,80 Henkilösivukulut 64 124,38 Eläkekulut 52 060,44 Muut henkilösivukulut 12 063,94 Muut hallintokulut 349 646,45 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 56 624,52 Liiketoiminnan muut kulut 254 323,24 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 24 912,60 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 422 818,30 Tilinpäätössiirrot 230 784,97 Tuloverot 33 972,67 Tilikauden verot 24 204,48 Aikaisempien tilikausien verot -19,13 Laskennallinen vero 9 787,32 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 158 060,66 1.1. - 31.12.2012 1 172 111,25 356 096,00 816 015,25 109 583,89 109 583,89 334 019,82 63 214,20 385 368,05 384 933,20 434,85 59 321,21 11 140,28 40 040,93 725 536,52 401 487,58 340 506,80 60 980,78 47 332,33 13 648,45 324 048,94 53 098,85 191 160,47 98 863,78 623 615,61 133 554,05 93 822,92 96 684,67 505,46-3 367,21 396 238,64 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 158 060,66 396 238,64
19 VESANNON OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA Käteiset varat 314 280,80 371 018,08 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 462 282,00 Muut 0,00 462 282,00 Saamiset luottolaitoksilta 581 847,17 355 779,28 Vaadittaessa maksettavat 262 211,30 2 091,29 Muut 319 635,87 353 687,99 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 49 712 035,37 44 360 289,23 Muut 49 712 035,37 44 360 289,23 Saamistodistukset 221 674,18 1 265 777,06 Muilta 221 674,18 1 265 777,06 Osakkeet ja osuudet 7 182 961,83 8 149 396,82 Johdannaissopimukset 25 213,04 33 146,03 Aineelliset hyödykkeet 755 342,17 808 716,17 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 158 964,63 166 527,63 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 548 642,79 589 697,79 Muut aineelliset hyödykkeet 47 734,75 52 490,75 Muut varat 49 263,88 42 715,32 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 168 032,25 124 014,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ 59 010 650,69 55 973 134,24 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 5 750 000,00 2 664 361,46 Luottolaitoksille 5 750 000,00 2 664 361,46 Vaadittaessa maksettavat 0,00 664 361,46 Muut 5 750 000,00 2 000 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 43 041 647,85 43 317 694,83 Talletukset 42 797 312,10 43 010 002,34 Vaadittaessa maksettavat 32 113 689,30 30 344 482,51 Muut 10 683 622,80 12 665 519,83 Muut velat 244 335,75 307 692,49 Muut 244 335,75 307 692,49 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 17 197,25 32 932,17 Muut velat 85 349,17 85 368,21 Muut velat 81 859,17 81 365,21 Pakolliset varaukset 3 490,00 4 003,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 372 474,11 508 329,97 Laskennalliset verovelat 51 203,91 57 493,72 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 49 317 872,29 46 666 180,36 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 818 559,10 1 587 774,13 Vapaaehtoiset varaukset 1 818 559,10 1 587 774,13 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 381 080,00 401 130,00 Arvonkorotusrahasto 841,28 841,28 Muut sidotut rahastot 974 379,13 954 467,38 Vararahasto 671 861,61 671 861,61 Käyvän arvon rahasto 302 517,52 282 605,77 Vapaat rahastot 6 260 110,46 5 866 754,68 Muut rahastot 6 260 110,46 5 866 754,68 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 99 747,77 99 747,77 Tilikauden voitto (tappio) 158 060,66 396 238,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 874 219,30 7 719 179,75 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 59 010 650,69 55 973 134,24 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 137 400,00 127 076,40 Takaukset ja pantit 137 400,00 127 076,40 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 2 923 488,18 2 827 363,26 Muut 2 923 488,18 2 827 363,26 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 060 888,18 2 954 439,66