Matkustakaa. lecsthn!

Matkustakaa J lecsthn!

opintomatkanne Tallinnan HMKY:n turisti-aiitolmssil Ia Budapestiin Smk. 1550: Pariisiin Venetsiaan 1700: 2200; Roomaan Lähempiä tietoja antaa Helsingissä John Nurminen 0. Y. Etelä-Rauta 18. Tallinnassa NMKY, Lai 1, puh. 437-15. NMKY.n (YMCA) Turistikoti. Halvat asuntomahdollisuudet retkikunnille (ryhmille). Tallinn, Kuninga. 1. Eestin suurin kuvateosten [kustantaja. Albumeja, kirjoja, postikortteja.

r H/L. SUOMI Kesä^ taulu "\ Tallinn Helsinki M E R 1 T O 1 M 1 O. Y. Turku. Tallinnasta joka keskiviikko ja lauantai klo 9,30. Helsingistä joka maanantai ja perjantai klo 10. Matka kestää n. 4 tuntia. Matkalippujen hinnat I luokka (hytti) Ekr. 12: II (salonki) 10: 111 ~ 8:- 4lo-vuotiset lapset maksavat puoli hintaa, elleivät tarvitse omaa hyttipaikkaa. Ryhmässä matkustaville alennus. Lippuja myy ja lähempiä tietoja antaa: A. S. Tallinna Laevaiihisus, Suur Karja 18, puh. 426-90. Tallinn. I A/S. EESTI REISIBUROO EESTIN MATKAILUTOIMISTO Pääkonttori: TALLINN, Kinga 3, puh. 433-20. Osastot: TARTU, Suurturg 7 puh. 3-72. PÄRNU.Ruiiitli t. ~Endlan" talo, puh. 113. Sähköosoite: ~ERBO", Tallinn, resp. Tartu, Pärnu Rautatielippujen myynti: a) kaikille kotimaan asemille. b) ulkomaitten suurimpiin kaupunkeihin. Kaikkien Euroopan suurimpien matkatoimistojen asiamies ja edustaja. Kiertomatkalippuja. Rahanvaihto ja -myynti. Ulkomaapassien ja viisumien hankinta. Laivalippujen myynti kaikille kotimaan ja Itämeren linjoille. Lippuja valtamerilaivoille Englannin, Saksan, Ranskan, Ruotsin ja Amerikan linjoilla kaikkiin maailmanosiin. Lippuja Kanadaan Canadian Pacific Railway Co linjalle. Lentomatkalippuja ~Aeron" ja ~Deruluftin" linjoille. 1

Käykää ehdoilomasli DfcLFVCL-Jöesuussa Pohjoismaiden "Rivieralla 1 Seslin kaunein ja suurin mepikylpylä. TfcLFva-Jöesuussa on 'Pohjoismaiden ainoa ihanteellinen uimaranta (7 km pituinen.) Hyvät kesähotellit, täysi* hoitolat, yli 500 täydellisesti kalustettua huvilaa vuokrattavana, 2 kylpylaitosta, leikkikenttiä, tanssipaikkoja y. m. * Suotuisa liikeyhieys Tallinnaan. 2

KÄYKÄÄ HAAPSALUSSA ja Te toteatte sen olevan parhaimman kesänviettopaikan ja terveyden lähteen sairaille. Loma Haapsalussa tulee helpommaksi ja miellyttävämmäksi kuin missään muualla. Haapsalun ihmeitätekevästä terveysmudasta kertovat kymmenet tuhannet parantuneet sairaat. Haapsalun meriveden lämmöllä ei ole kilpailijaa Itämeren rannikolla. Pyytäkää tietoja HAAPSALU LINNAVALITSUSELTA 3

Tallinnasta SUOMEN Höyrylaiva Osakeyhtiö Helsinki. Matkustakaa hi/l. ARIADNELLA", VIOLALLA" ja EBBA MUNCKILLA" TALLINNAAN joka sunnuntaina, tiistaina, torstaina klo 10,00, lauantaina klo 12,00 joka tiistaina, torstaina ja perjantaina klo 9,30, joka lauantaina klo 15,00. MATKAHINNAT: Smik. 100:-, 125:- ja 150:- (h/l, Ariadnella" Smk. 125:- ja 150:-). Viikonloppumatkat Smik. 150:-. Ryhmissä matkustaville isuiuret matka-alennukset. H/l Ariadne" Tallinnan kautta STETTINIIN 4

mereltä Tallinn, Eestin pääkaupunki katsottuna. Matkustakaa Eestiin. Eestiläiset suhtautuvat suomalaisiin välittömän sydämmellisesti. Historialliset muistot, suomalaisten apu vapaussodassa, mutta ennenkaikkea heimotunteet ovat täyttäneet eestiläisen mielen kuvaamattomalla lämmöllä, jovka kohteena on jokainen EestMn matkustanut suomalainen. Mutta matka Eestiin ei ole ainoastaan tunnesyistä kiintoisa. Se on ensi sijassa huomattava halpuutensa ja mukavuutensa vuoksi. Sinne ei tarvita minkäänlaista ulkomaan pas- 5

Tallinn Rantaportti sekä ~Paksu Margaretan" torni. sia, vaan ainoastaan matkakortti, jonka saa maaseudulla nimismieheltä ja kaupungeissa poliisilaitokselta. Siellä ei suomalainen tarvitse juuri tulkkia, sillä suomea ymmärtää melkein jokainen eestiläinen. Sekä matka että 010 Eestissä ovat verratoman halpoja seikka, joka nykyisinä vaikeina aikoina ansaitsee huomiota. Matkustakaa Eestiin, siellä olette kuin kotonanne! Eesti odottaa Teitä! Sihtastilis..Turismi KesHkorialdus Eemtis". 1

Tallinn Toom-linna, rakennettu 13. vuosisadan alkupuoliskolla. Kuinka matkustetaan Eestiin. Suomesta pääsee matkustaja Eestiin enimmäkseen Helsingin kautta joko laivalla tai lentokoneella. Kesäkuukausina,toukokuusta lokakuuhun saakka, välittävät liikennettä Tallinnan ja Helsingin välillä matkustajalaivat ~Suomi", ~Viola", ~Ebba Munck", ~Nordland", sekä ~Ariadne". Matka kestää noin neljä tuntia. Talvisin, vaikeiden jääolojen liikennettä estäessä, suoritetaan matka tavallisesti hl. ~Cappellalla", jolta tällöin kuluu Helsingin ja Tallinnan väliseen taipaleeseen usein 10 tai 15 tuntia. Lentoyhteydestä huolehtivat O. Y. Aeron sekä Ruotsin Aero Transportin lentokoneet, suorittaen lentoja sekä kesällä että talvella. Ainoastaan syksyllä ja keväällä on lennoissa pieni keskeytys. Lentomatka kestää 40 min. Tämän lisäksi voi kesällä kerran viikossa päästä Tallinnaan myöskin suoraan Viipurista ja Kotkasta saksalaisilla hl. ~Strassburg" ja ~Brandenburg", jotka lähtevät Viipurista torstaisin klo 16.00 ja Kotkasta torstaisin klo 18.00. Laivamatka maksaa Smk. 60:190: ja lentokonella Smk. 250:, edestakainen matkalippu huomattavasti huokeampi. Retkikunnille, joihin kuuluu vähintäin 15 henkeä, myöntävät laivayhtiöt 25 %, ja opiskelevan nuorison retkikunnille 50% alennuksen. 7

6: Eduskunnan 10: Tallinn talo, 1 Hotellit, ravintolat ja kahvilat Tallinnaan saavuttua ajatellaan tietysti ensi tilassa asuntoa ja ruokaa. Asunnon saa joko hotelleissa tai yhteis- ja yksityisasunnoissa, ruokaa tarjoillaan ravintoloissa, ruokaloissa ja kahviloissa. Hotelleja on kaikissa Eestin kaupungeissa. Joskin ne mukavuuksiensa ja ulkomuotonsa puolesta eivät voi kilpailla huomattavimpien Länsi-Euroopan hotellien kanssa, voi matkustaja kuitenkin saada hyvän ja siistin huoneen melko halvalla. Huone (1 vuode) maksaa Ekr. 2:50 (Smk. 16: 54:) ja kahdella vuoteella Ekr. 3:50 (Smk. 28:50 85:). Hotelleista voisi mainita, Tallinnassa: ~Kuld Lovi", Harju tän. 40,»Bristol", Rataskaevu tän. 7, ~Room", Narva mnt. 20, ~Euroopa", Viru tän. 24,»Imperial", Nunne tän. 12,»Peetri", Vabadus.plats 3 ja ~Grand Hotell", Kopli tän. 2. Tartossa: ~Grand Hotell", Vallikraavi tän. 10,»Peterburg", Uueturu tän. 22, ~Liivimaa", Riia tän. 91. Narvassa:»Peterburg", Suur tän. 9,»Central", Suur tän. 30,»New York", Vöorastemaja tän. 36. Rakveressa:»Euroopa", Laitan. 26, ~Du Nord", Pikk tän. 2. Haapsalussa:»Peterburg", Turuplats 5,»Salon", Turuplats 6. Pärnussa:»Grand Hotell", Kuninga ja Martna tän. kul- i! l! I 5

massa, ~Bristol", Ruiitli tän. 45, ~Central", Hospidali tän. 6. Viljand i s s a: ~Metropol", Lossi tan. 7, ~Grand Hotell", Suurturg 8. Valki s s a: ~Euroopa", Vaksali tän. 13, ~Kommerts", Kesk tän. 21. V 5r v s s a: ~London", Kreutzwaldi tän. 52, ~Aleksandria", Katarina tän. 6. Petserissa: ~Briand", Aia tän. 6. Yhteisasuntoja on Tallinnassa kesäkuukausiksi järjestetty NMKY, Laitan. 1, NNKY, Harju tän. 48 ja Eestin Punaisessa Ristissä, Niguliste tän. 12, joissa vuode puhtaine lakanoineen maksaa Ekr. 1: 1:50 (Smk. 9:0013:) vuorokaudessa. Ravintoloista, ruokaloista ja kahviloista ei ole Eestin kaupungeissa puutetta. Niistä lähemmin ilmoitusosastossa ja rautatieasemilla olevissa luetteloissa. Ensiluokkaisissa hotelleissa ja ravintoloissa valmistavat mainiot kokit maukkaita ruokia, joihin Tallinn Raatihuone. 9

Kaupungin 1:25! Tallinn muuri torneineen. käytetään parhaimpia ja tuoreimpia ruoka-aineita. Toisiin maihin verrattuina on ruoka Eestissä halpaa. Hyvän päivällisen saa jo Ekr. :60 ja illallisen Ekr. 1: 2:50. Ravintoloissa tarjoillaan sekä virkistäviä raittiusjuomia että monenlaisia alkoholipitoisia juomalajeja. Rautatiet, autobussit ja vuokra-autot. Junamatkat Eestissä ovat mukavuutensa ja nopeutensa puolesta miellyttäviä. Kolmesti päivässä kulkevat pikajunat Tallinnan ja Latvian pääkaupungin Riian väliä, yhdistäen täten Eestin rautatiet koko Euroopan rautatieverkkoon. Pikajuniin kuuluu II ja 111 lk matkustajavaunuja, ravintolavaunu sekä I, II ja 111 lk makuuvaunuja. Vaunut ovat puhtaat ja valoisat. Passi- ja tullimuodollisuudet rajalla supistuvat vähiin. Tarkastus suoritetaan vaunussa, joten matkustajan ei tarvitse siitä ollenkaan poistua. Kotimaan juniin kuuluu II ja 111 lk matkustajavaunuja sekä yöjuniin siistejä makuuvanuja. Junamatkat ovat Eestissä halvimmat koko Euroopassa. Tavallisten matkalippujen lisäksi on vielä edestakaisia lippuja, kiertomatkalippuja ja erikoisia aikalippuja, jotka ovat jako 15 tai 30 päivää voimassa ja oikeuttavat matkaan kaikilla Eestin rautateillä. 10 fc

Tallinn Rautatieasema. Edestakaiset liput oikeuttavat 5% alennukseen paluumatkalla. Kiertomatkalipuilta myönnetään huomattava alennus; matkareitin voi retkeilijä itse valita. 15 päivää voimassaolevat liput, jotka oikeuttavat matkustamaan kaikilla Eestin rautateillä, maksavat II Ik Ekr. 30: ja 111 Ik Ekr. 24:. Kuukausilipun hinta on II Ik Ekr. 50: ja 111 Ik Ekr. 40:. Retkikunnille, joihin kuuluu vähintäin 5 henkilöä, myönnetään Eestin rautateillä 50% alennus, jos he voivat esittää omassa maassaan olevasta Eestin lähetystöstä tai konsulaatista saamansa todistuksen retkikunnan suuruudesta. Suomesta Keski-, Länsi- ja Etelä-Eurooppaan matkustaville on sopivin ja mukavin tie Eestin ja Latvian kautta, joka lyhentää matkaaikaa ja lisäksi halventaamatkakustannuksia 2025%. ~Balti Ekspress" nimisillä pikajunalla pääsee Tallinnasta Riikaan B:ssa tunnissa, Berliniin 27:ssä tunnissa, Briisseliin 39:ssä tunnissa, Parissin 40:ssä tunnissa, Varsovaan 24:ssä tunnissa, Prahaan 37:ssä tunnissa, Vieniin 37:ssä tunnissa ja Budapestiin 40:ssä tunnissa. ~Balti Ekspress" lähtee Tallinnasta joka päivä kello 16.00 ja saapuu Tallinnaan kello 8.30, ollen yhteydessä Helsingin ja Tallinnan välisten laivojen kulkuvuorojen kanssa. Eestin maanteillä, jotka ovat valtion huostassa ja hyvässä kunnossa, välittävät liikennettä mukavat, suu- 11

Eestin rantaa. ret autobussit, millä pääsee Eestin syrjäisimpiinkin seutuihin. Sekä kaupungeissa että kauppaloissa on saatavana tunnettujen autotehtaitten mukavia vuokra-autoja lyhempiä ja pitempiä matkoja varten. Hinta 30 senttiä (Smk. 2.70) kolmen ja 45 senttiä (Smk. 5:00) viiden hengen vuokra-autossa kilometriltä. Eestin maisemat ja rannikko. Eestin maisemien monipuolisuus ja vaihtelevaisuus vaikuttavat voimakkaimmin matkailijaan. Pohjois- Eestissä leviää metsien, niittyjen ja viljapeltojen kattama lakeus, jossa virtaavat joet paikoittain sukeltautuvat maan alle, ilmestyäkseen kuitenkin ennen Suomen lahteen saapumista taas ihmisten ilmoille. Tätä lakeutta leikkaa vain kaksi etelästä pohjoiseen kulkevaa ylänköä. Etelä-ja Kaakkois-Eestin harjanteilla kukoistavat sankat metsät, kuvastuen laaksojen sinijärviin. Erikoisen viehättävä on Eestin pohjoisrannikko. Suomenlahden laineet huuhtelevat hiekkarantakaistaletta, josta kohoaa usein 50 m korkea paasiseinä. Toisissa paikoin on jyrkkä rinne paennut kilometrejä sisämaahan. Lukuisat vesiputoukset purskautuvat korkeiden rantaäyräiden välistä. Puhdas rantahiekka tarjoaa mainion uimatilaisuden. 12

Tallinn Viruportti. Eestin kaupunkeja. Eestin kaupungit ovat kuuluisia vanhoista, historiallisista rakennuksistaan. Ensiksi on tietysti mainittava pääkaupunki Tallinn, jonka perusti Tanskan kuningas Valdemar II v. 1219 valloittamansa Lindanisan linnoituksen sijaan. Linnoituksen ympärille asettuivat asumaan käsityöläisiä ja kauppiaita. Täten miuodlostunut asutus sai v. 1248 kaupungin oikeudet. Kaupunki on seitsemänsadan vuoden kuluessa ollut tanskalaisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten hallussa. Kaikkien näiden kansojen vaikutus ilmenee sekä kaupungin kehityksessä että sen rakennuksissa. Tanskan aikana, 13 vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla rakennettu Toompean (Domberg) linna Pikk Hermann nimisine torneineen on säilynyt näihin asti. Tanskan aikaa muistuttavat vielä kolme vanhempaa kirkkoa sekä osittain säilyneet linnanmuurit ja -tornit. Osa niistä sekä raatihuone, kolme kiltojen taloa ja useita asuinrakennuksia on säilynyt Saksan kalparitarien ajoilta, v:sta 1346 alkaen. Ruotsin ajan jälkiä ovat kaupungin muurien ulkopuolella sijaitsevat linnoitukset ja muutamat asuinrakennukset. Yleensä on vanhoista muureista ja torneista säilynyt noin kaksikolmannesta. Näiden nähtävyyksien 13

Pörssitalo Tallinn (entinen Ison killan talo). lisäksi kiinnostaa matkailijaa Toompean ja Nigulisten vanhat kirkot lukuisine hdstoriallisine muistomerkkeineen ja hautoineen. Toompean kirkkoon on haudattu Ruotsin sotaväenylipäällikkö ja Narvan valloittaja Pontus de la Gardie puolisoineen, kuningas Johana 111 tytäi, 1 Kustaa Vaasan sisar Hoyan kreivitär Margareta, Ruotsin sotapäällikkö Karl Horn, Ruotsin kuningas Johana 111 hovimarsalkka Olaf Rynning j.n. e. Kirkossa on lukemattomia Ruotsin ja Saksan kaliparitarien ajan muistoja. Nigulisten kirkossa on historiallisesti ja taiteellisesti arvokkaita kenotafeja, paljon hautalevyjä, keskiaikainen katolisen kirkon alttari ja 14

Olavin Tallinn kirkko. joukko vanhoja maalauksia sekä puuveistoksia. 14 vuosisadan alkupuoliskolla rakennettu raatihuone on merkittävä nähtävyys sekä rakennustapansa että taideaarteittensa puolesta. Vanhat maalaukset, kalliit kudokset, puuveistokset, Tallinnan kaupungin avaimet, raatiherrojen juoma-astiat y. m. kuuluvat harvinaisiin historiallisiin muistoihin. Myöskin Puhavaimun kirkko sisältää maalauksia ja puuveistoksia. Mustapeaden killan talon rakennustapa ja killan muistoesineet muodostavat kiintoisan tutkimuskohteen matkailijaille. Museoista mainittakoon Eesti Kunstimuuseum etnograafillisine- ja taidekokoelmineen, Provintsiaal Museum, Vapaussodan museo ja Pietari Suuren talo ja museo Kadriorgissa. Rautatiematkan pituus Tallinnasta Rakveren kaupunkiin on 104 km. Sikäläiset ritarilinnan rauniot ovat kiintoisat. Linnan perustivat tanskalaiset 13 vuo- 15

Keskiaikaisen Rakvere linnan rauniot. sisadan ensimmäisellä puoliskolla. Sen piti suojata valloittajia sekä maan asukkaita että idästäpäin uhkaavaa vaaraa vastaan. Historiallisten lähteitten mukaan oli linna olemassa jo v. 1352. Myöhemmin kokoontuivat käsityöläiset ja kauppiaat asumaan linnan ympäristöön. V. 1343 valloittivat kalpaveljet linnan tanskalaisilta, v. 1558 ottivat sen heiltä venäläiset ja v. 1581 marssivat voittajina sisään ruotsalaiset ylipäällikkö Pontus de la Gardien johdolla. V. 16021605 oli linna puolalaisten hallussa. V. 1656 ei ollut linnalla enää mitää sotilaallista merkitystä ja joutui se rappiolle. Nykyään on jälellä linnasta vain rauniot. Rakveren nähtävyyksiin kuuluu vielä Tammikun puisto ja uudenaikainen seminaritalo. 250 km rautatiematkan päässä Tallinnasta on toinen huomattavia keskiaikanen Eestin kaupunki Narva, joka sijaitsee samannimisen joen vasemmalla rannalla, maan koillis-osassa. Narvan perustivat tanskalaiset vuosien 1268 ja 1294 välillä suojaksi maan asukkaita ja idästä uhkaavaa vaaraa vastaan. Tanskalaisten rakentaman linnoituksen sijaan rakensivat kalpaveljet Liivinmaan ritarikunnan päällikön Hermann von Briiggeneyn käskystä uuden ja vankan ritarilinnan barfceine torneineen. Tämä linnoitus on Hermanin linnoituksen nimisenä säilynyt tähän asti. Narvan joen oikealle rannalle, vastapäätä Hermannin linnoitusta 16

Venäjän Narva Koski. rakennutti Venäjän suuriruhtinas Johana 111 v. 1492 uuden linnoituksen, joka nimitettiin rakentajansa nimen mukaan Ivangorodiksi. Tämä linnoitus on myöskin melko hyvin säilynyt. Hermannin linnoituksen ympärille muodostui Saksan kalpaveljien vallan aikana huomattava kauppakaupunki, jota ympäröivät muurit tor- Narva suuriruhtinas Ivan 111 rakentama linna ~lvangorod". 17

j Narva Hermannin linna. neineen ja joka oli linnaan yhdistetty sillalla. Sijaiten Venäjän rajalla on Narva ollut alituisesti sotatantereena. Tanskalaiset, saksalaiset ritarit ja ruotsalaiset ovat siellä puolustautuneet venäläisiä vastaan. Sotien hävittämiä ovatkin Narvan kaupungin muurit ja tornit. Ainoastaan ruotsalaisten rakentamat linnoitukset ja. taistelujen muistomerkit ovat verrattain hyvin säilyneet. Huomattavia nähtävyyksiä ovat vielä kaksi vanhempaa kirkkoa, joista yksi on raskennettu 14:nen vuosisadan alussa ja Venäjän vallan aikana muutettu kreikkalais-katoliseksi. Toinen kirkoista on rakkennettu 17:nen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Ruotsin aikana, v. 1671 on rakennettu raatihuone, jonka sisäänkäytävää kaunistavat v. 1684 Tukholmassa valmistetut puuveistokset. Melkein kaikki kaupungin vanhemmat rakennukset ovat ruotsinaikuisia, 17:nen vuosisadan barokkityylisiä taloja suurine eteisineen ja veistoksin kaunisteltuine ovineen, joten koko kaupunki näyttää 17:nen vuosisadan rakennustaiteen museolta. Edellämainittujen lisäksi ansaitsee huomiota kaupungin arkisto kaupungin historiaa käsittävine asiakirjoineen sekä kaupungin museo ja Venäjän tsaari Pietari suuren talo, joka on nykyään järjestetty museoksi. Kaupungin läheisyydessä sijaitsevat 3,57 m korkeat putoukset, joiden rantoja kaunistaa kolme suurta tekstiili tehdasta. 18

niistä viettää Narva-Jöesuu Kasino. 13 km päässä Narvasta on Suomen lahden rannalla kylpylä ja kesänviettokaupunki Narva-Jöesuu, kuuluisa 10 km pituisesta puhtaasta hiekkarannastaan, kauniin mäntymetsän siimeksessä olevista lukuisista huviloistaan ja muhkeasta kylpykasinostaan. Narva Jöesuuta pidetään Eestin miellyttävimpänä ja halvimpana kylpylänä ja kesänviettopaikkana. Yli 6000 kesä- vierasta paljon ulkomaalaisia täällä lomansa. 191 km rautatie.matka kaakkoon vi«kolmanteen tärkeään keskiaikaiseen kaupunkiin Tartu v n. Muinaisten itsenäisten eestiläisten aikana oli nykyinen Tartun Toomemägi eestiläisten pyhä uhrikukkula Taaramägi, jolla on ollut tärkeä sija vanhojen eestiläisten uskonnollisessa elämässä. Eestiläisten mytologian mukaan on laulunjumala Vanemuine siellä laulanut ensimmäiset laulunsa ja Taatto antanut kansoille kielet. Toomemäen suuri uhrikivi on säilynyt näihin aikoihin. Jossain Toomemäen ympäristössä on aikoinaan sijainnut vanha eestiläisten linnoitus. Venäläisen kronikan mukaan on Novgorodin ruhtinas Jaroslav Viisas v. 1030 tunkentunut sotajoukkoineen Liivinmaale, valloittanut eestiläisten linnoituksen ja rakentanut sijalle Jurjev-nimisen venäläisen linnoituksen. V. 1061 karkoittivat eestiläiset venäläiset maasta pois ja.polt- 19

Narva-Jöesuu Uimaranta. tivat Jurjevin maan tasalle. Suojellakseen maataan venäläisten ryöstöretkiä vastaan rakensivat eestiläiset Taaramäelle vankan, korkeamuurisen linnoituksen. V. 1212 valloittivat Taaralinnan Riian lahdessa maalle tulleet saksalaiset kalparitarit. Myöhemmin onnistui eestiläisten ajaa heidät pois Taaralinnasta, mutta V. 1924 valloittivat kalparitarit uudelleen sen ja se jäikin heidän haltuunsa. Kalparitarit rakensivat Taaralinnan sijaan Toomemäelle linnoitetun piispanlinnan, jossa asui piispa*sotaväkineen ja mistä käsin ryhdyttiin levittämään ristinuskoa maan asukkaiden keskuuteen. Ensimmäinen katolinen piispa Hermann rakentutti XII vuosisadan ensi puoliskolla linnan läheisyyteen suuren katolisen uskonnon pääkirkon, jonka tulipalo hävitti v. 1624. Vielä nykyäänkin antavat rauniot selvän kuvan kirkon entisestä suuruudesta ja voimakkuudesta. Osa raunioita on korjattu ja rakennettu yliopiston kirjastoksi. Ruotsin vallan aikana, v. 1632, perusti kuningas Kustaa II Adolf Tartun yliopiston, joka työskentelee edelleen ja on opinahjona saavuttanut kuuluisuuden koko Euroopassa. Entisen linnoituksen rakennukset ovat kaikki tuhoutuneet. Säilynyt on ainoastaan sen sija, Toomemägi, sitä ympäröivine vallibautoineen. 20

Yliopiston Emajoki. Tartu päärakennus. Tarton nähtävyyksistä mainittakoon: Toomemägi ja vallihaudat niillä kasvavine kauniine puistoineen, Toomemäellä sijaitsevat pääkirkon rauniot, yliopiston kirjasto, 13:11 a vuosisadalla rakennettu Jaanikirkko, raatihuone, yliopiston päärakennus, yliopiston klassillisten muinaistieteitten opisto ja taidemuseo, luonnontieteellinen museo, maantieteellinen museo, kasvitieteellinen puutarha, tähtitorni, Eestin kansallismuseo täydellisine etnograafillisine kokoelmineen, marsalkka Barclay de Toliin, prof. K. E. Baerin, prof. K. Morgensteinin ja toht. E. Bergmannin muistopatsaat, Emajoen yli vievä Kivisild, Toomemäellä sijaitsevat ~Kuradin" (paholaisen) ja ~Inglin" (enkelin) sillat sekä Vanemuisen teatteritalo. 6 km Tartusta Tallinnaan vievän maantien varrella sijaitsevat hiekkakivesisä Arukiilan maanalaiset luolat, joiden arvellaan olevan entisien eestiläisten sodanaikaisia piilopaikkoja. Tartun lävitse virtaa kauniista Pyhäjärvestä alkava, Virtsjärven läpäisevä ja Peipusjärveen suuntaur tuva tärkein joki Eestissä Tartusta voi jokeapitkin matkustaa höyrylaivoilla Peipusjärveen ja sieltä edelleen Narvan jokea pitkin Narvaan. Myöskin vastakkaiseen suuntaan, Virtsjärveen, päästään Ennajokea pitkin höyrylaivoilla,. 21

Keskiaikaisen Lmostarin Tartu roomalais-katolisen rauniot. pääkirkon Erikoisen kiintoisa on Eestin kaakkois-osassa, Venäjän rajan läheisyydessä, 278 km päässä Tallinnasta sijaitseva P e tse rin kaupunki ympäristöineen sekä kaupungissa oleva kreikkalais-katolinen luolaluostari, Petseri pääkirkko. 22

Luostarin Petseri muuri sekä tornit. joka on ainoa laadultaan koko Euroopassa. Kaupunki kuului ennen Eestin itsenäisyyttä Venäjän Pihkovan lääniin ja ovat sen asukkaat enimmäkseen venäläisiä ja settuja (venäläistyneitä eestiläisiä), jotka ovat sivistystasonsa puolesta paljon matalammalla toisia Eestin asukkaita. Petserissä on idän ja lännen sivistyero erikoisesti huomattavissa. Petserin luostarin perustivat venäläiset v. 1443 ja sijaitsee se syvällä laakson pohjassa. Laakson reunoille rakennettiin v. 15581565 vankat suojelusmuurit torneineen. Luostarin erikoisuuksiin kuuluvat sen hiekkakiviseen mäkeen kaivettu pääkirkko sekä samassa mäessä sijaitsevat, osaksi luonnolliset, osaksi kaivetut luolat, joihin on haudattu 5000 luostarin munkkia. Luostarissa löytyy paljon sekä aineellisesti että taiteellisesti kallisarvoisia jumalankuvia, kirkkovaatteita ja -esineitä, joita ovat vuosisatojen kuluessa luostarille lahjoittaneet Venäjän tsaarit ja korkeat virkamiehet. Luostarissa asuu nykyään vain 30 munkkia ja on se annettu Eestin kreikkalais-katolisen synodin haltuun. Täten kuuluu luostari luolineen Petserin huomattavimpiin nähtävyyksiin, samoin kaupungin vanhassa osassa sijaitsevat venäjänaikaiset mökit, Eestin aikana rakennetun yhteiskoulun, suojeluskunnan ja Eestin 23

Viljandi Keskiaikaisen linnan rauniot. Pankin talot y. m. Setut värikkäine kansallispukuineen muodostavat Petserin erikoisuuden. 20 km maanteiste kaakkoon on Irboskan kauppala, jossa sijaitsevat Venäjän ruhtinaitten rakentaman keskiaikaisen linnoituksen rauniot ja ruhtinas Truvorin hauta. 150 km päässä Tallinnasta kapearaiteista rautatietä pitkin sijaitsee Eestin viljavimman ja rikkaimman maakunnan sydämessä Viljandin kaupunki, jonka perustivat saksalaiset kajparitarit eestiläisten historiallisen linnoituksen Sakalan sijaan. Jo v. 1211 ottivat Riian lahdessa maalle nousseet ja Eestin tunkeutuneet saksalaiset kalparitarit Sakalan haltuunsa, rakentaen v. 1224 entisen linnoituksen sijaan suuren ritarilinnan, jonka muodosti kolme muurein ja syvin valli-haudoin varustettua linnoitusta. Linnan ympäristöön asettui asumaan kauppiaita ja käsityöläisiä. Tämä linnoitteimuuxeilla suojeltu uutisasutus oli v. 1400 paikkeilla kaupunki, jonka asukasluku nousi 3000, jossa oli 6 kirkkoa ja luostaria. V:n 1560 saakka oli Viljandin linna saksalaisten ritarien tärkein linnoitus Etelä-Eestissä, josta käsin hallittiin maan etelä osaa. V. 1560 kavallettiin linna venäläisille. Seuraavan 10 v. kuluessa oli se vuorotellen venäläisten, saksalaisten, puolalaisten ja ruotsalaisten hallussa. Alituiset taistelut vahingoittivat linnaa, joka Vähitellen 24

Jaanikirkko, Etelä-Eestin maisemia. muuttui raunioiksi. V. 1625 valloittivat sen lopullisesti ruotsalaiset, jotka v. 1629 sen korjasivat ja panivat kuntoon. Sodan aikana v. 1703 polttivat venäläiset sekä kaupungin että linnan, josta ovat nykyään jälellä vain rauniot. Kaupunki vaurastui sen jälkeen, kun Venäjän hallitus oli sen v. 1783 julistanut maakunnan pääkaupungiksi. 19:llä vuosisadalla muodostui Viljandi Eestin kansallisen herätyksen ja kansallispoliittisen liikkeen keskukseksi. Täällä asui ensimmäinen Eestin politiikko Carl Robert Jakobson, julkaisten ensimmäistä eestiläistä poliittista sanomalehteä ~Sakala". Viljandin huomattavin nähtävyys on tietysti entinen linna, josta ovat säilyneet vain rauniot vallihautoineen. 200 v. kutoessa on tänne kasvanut rehevä puisto. Linnamäeltä avautuu näköala laaksossa olevalle järvelle. Ritarikuntavaltion ajoista on säilynyt eheänä vain yksi rakennus rakennettu 13:n vuosisadan alkupuoliskolla. Lukuisat tulipalot ja niistä johtuneet korjaukset ovat kuitenkin kirkossa hävittäneet vanhat muistomerkit ja historialliset esineet. Uusimmista rakennuksista ansaitsevat huomiota Viljandin kartanon päärakennus, jossa nykyään sijaitsevat useat sivistysseurat ja virastot; vv. 186367 rakennettu kaunis Pauluksen kirkko, Eestin pankin talo, pehaivatehdas, tulitikkutehdas y. m. 25

Pärnu Uimaranta. Viljandista etelään sijaitsevat kukoistavan luonnon ympäröiminä Karksin, Tarvastun ja Helmen ritarilinnojen rauniot. 98 km päässä Viljandista ja 146 km Tallinnasta kapearaiteista rautatietä pitkin on satama- ja kylpyläkaupunki Pärnu. Kaupungin kulmakiven, Vana- Pärnun kauppalan, perusti Saaren ja Läänen maakuntien piispa Heinrich Pärnun lahden ja samannimisen joen oikeanpuoliselle rannalle. V. 1251 rakennettiin tänne tuomiokirkko sekä toisia piispojen ja papiston rakennuksia. Pärnu joen vasemmanpuoliselle rannalle rakennetiin v. 1255 ritarilinnoitus, jota jo v. 1311 ympäröi kaupunki, nimeltään aluksi Emajoen kaupunki (nykyistä Pärnujokea nimitettiin siihen aikaan Emajoeksi). Koska Pärnu oli tärkeän vesireitin, Pärnu- Viljandi-Tartu-Pihkova, joka kulki Pärnujoen, Viljankin ja Virtsjärven, Emajoen sekä Peipusjärven kautta, päätepaikka, muuttui kaupunki alituiseksi taistelutantereeksi vieraitten, maahan tunkeutuneitten sotajoukkojen välillä ja vaihtoi usein isäntää. Niinpä oli esim. vv. 15611617 välillä kaupungilla kahdeksan vallanpitäjää, halliten sitä vuorotellen saksalaiset, puolalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset. Alituisten taistelujen aikana on kaupunki useita kertoja palanut poroksi, joten kaikkien keskiaikaisten linnoitusten ja rakennusten häviä- 26

Tallinnan Pärnu portti. minen on ymmärrettävissä. V. 1617 alkaen jäi kaupoinki kokonaiseksi vuosisadaksi ruotsalaisten halttuun, vaurastuen nopeasti. Pohjan sodan aikana v. 1699 1704 oli Pärnuissa väliaikaisesti yliopistokin, joka oli sinne Tartusta siirretty. V. 1710 valloittivat venäläiset lopullisesti Pärnun, joka vähitellen muodostui tärkeäksi puutavaran, viljan ja pellavan vientisatamaksi. Jo Venäjän vallan aikana oli Pärnu tunnettu kylpyläkaupunki, mutta Eestin itsenäisyys loi kaupungille uuden aikakauden kylpylänä ja kesänviettopaikkana. Rakennettiin uiusi kylpylaitos, jossa Pärnun lahdesta saatavalla radioaktiivisella terveysmudalla parannetaan vaikeitakin tauteja. Myöskin kaupungin ulkomuotoa kaunistettiin, korjailtiin katuja, järjestettiin puistoja y. m. Pärnun nähtävyyksistä mainittakoon keskiaikaisen kaupungin ja linnan jäännöksenä ritarilinnan perustus Puuturun vieressä, ent. kaupunginmuurin torni Riiiitlinkadun kulmauksessa, Nikolain kirkko, osa kaupungin vallihautaa nykyisen Talvisataman lähellä ja Tallinnan portti. Uudemmista rakennuksista mainittakoon Elisabethin kirkko, Endlan teatteritalo, muistopatsas vapaussodassa kaatuneille sotilashautuumaalla, kaupungin kylpylaitos meren rannalla, useat puistot ja kaupungin muinaismuistoyhdistyksen museo neoliittisine ja sivistyshistoriallisine kokoelmineen. 27

Keskiaikaisen Haapsalu linnan rauniot. 112 km matka on Tallinnasta Haapsaluun, satama- ja kesänviettokaupunkiin, joka sijaitsee Eestin länsirannikolla, samannimisen lahden eteläpoukamassa, vastapäätä Hiidenmaan ja Vormsin saaria. V. 1228 rakennutti kalparitarikunnan päällikkö Volquin Schenk von Winterstaedt senaikuiselle eestiläiselle Eotalia maa-alalle Haapsalun linnan, suojellakseen itseään eestiläisten hyökkäyksiä vastaan. V. 1265 siirtyi Pärnusta linnaan asumaan Saarenmaan ja Läänenmaan maakuntien piispa Hermann von Buxhoevden, rakennuttaen linnan viereen tuomiokirkon, mikä vieläkin on käytännössä. V. 1279 perusti hän linnan viereen kaupungin, antaen kristityille luvan rakentaa sinne asuntojaan. Haapsalun ympäristössä ovat jo muinaisaikoina raivonneet taistelut eestiläisten ja maahan tunkeutuvien vieraitten sotajoukkojen välillä. Tarinan mukaan voitti Tanskan kuningas Frotho 111 siellä eestiläisiltä Rotalian linnoituksen ja Ruotsin kuningias Ingvar kaatui taistelussa eestiläisiä vastaan Matsalun lahden etelärannikolla. Haapsallun kaupunkia ympäröi aikoinaan neljällä porttitornilla varustettu muuri, mitkä tornit hävitettiin V. 1690. Lukemattomat taistelut piispojen ja ritarien, ruotsalaisten ja venäläisten välillä ovat riehuneet linnan ja kaupungin ympärillä, lukemattomia kertoja ovat ne olleet piiritettyiöuä. Saksalaiset ritarit ja piispat 28

Etelä-Eestin maisemia. hallitsivat Haapsalua v. 1563 aisti, ruotsalaisten hallussa oli se vv. 15631710, venäläisten valtikan alla vv. 17101910. V. 1784 nimitti Venäjän hallitus Haapsalun maakunnan pääkaupungiksi. Satamakapauipunkina on Haapsalulla merkitystä vain saarien välisessä liikenteessä, kylpyläkaupunkima on se yksi vanhimpia Eestissä. Sata vuotta sitten löydettiin jo Haapsalun lahdesta radiopitoista mutaa, jota menestyksellä käytettiin useiden tautien parantamiseen. Alkoi sairaitten ja raihnaisten vaellus Haapsaluun. V. 1875 annettiin mutaikylpyjä jo 14000 henkilölle. Haapsalussa vierailivat usein Venäjän keisarillisen perheen jäsenet ja joukko korkeimpia virkamiehiä. Haapsalun nähtävyyksistä on mainittava keskikaupungilla sijaitsevat ja de la Gardien puiston sekä vankkojen muurien ympäröimät linnan rauniot, joihin päästään linnan portista; linnanpiuurien sisällä oleva varjoisa puisto, Katarina II käskystä linnan raunioille rakennettu varastohuone, kaupungin kirkko, raatihuone, yhteiskoulu meren ranta y. m. Vastaipäätä Haapsalua sijaitsee toisella puolen lahtea Noarootsin (Nuckö) niemi ja lahden suussa Vormsin saari, jonka asukkaat ovat enimätaeen ruotsalaisia. Sekä Haapsalun että 10 kim päässä Haapsalusta sijaitsevasta Rohufcuian satamasta päästään matkus- 29

Kuresaare Keskiaikaisen linna. tajalaivoilla Hiidenmaan, MMiunmaan ja Saarenmaan saarille. Riian lahden suussa sijaitsevan, 2709 km 2 suuruisen Saaremaan saaren etelärannalla on keskiaikaisille Himoineen Eestin läntisin kaupunki Kuresaare. Linna on rakennettu entisen eestiläisen Kuresaare nimisen linnoituksen paikalle, jonka valloiti Tanskan kuningas Valdemar 11, rateennuttaen v. 1221 sen sijaan puoilinnoituksen, joka kuitenkin v. 1227 poltettiin. Nykyisestä linnasta puhutaan vasta v. 1381 asiakirjoissa- Oletuksien mukaan rakennutti linnan eestiläisten kapinayrityksen jälkeen v. 1345 piispa Hermann von. Osnabrdigge, pannen sotapäällikkönsä kreivi Arensburgin kunniaksi linnan nimeksi myöskin Arensburg. Linnan ympäristöön sijoittuneitten 'kauppiaitten ja käsityöläisten siirtokunta muodosti ;pian kaupungin, jonka perustamisvuotena pidetään v. 1563. Linnassa asuivat aluksi Saaremaan piispat. Vuosien 1341 ja 1560 välillä, hallitsi linnasta käsin 30 itsevaltiasta kirkkoruhtinasta Saaremaata, sotien Saksan kalparitarien kanssa maan omistusoikeudesta. Tanskalaiset ostivat Saaremaan ja v. 1560 tuli linnaan vallanpitäjänä Tanskan kuninkaan veli Magnius, joka oli myöskin viimeinen Saaremaan piispa. V. 1645 saivat ruotsalaiset Saaremaan ja toiset saaret. Pohjan sodan aikana, Riian ja Pärnun antautumisen jälkeen antautui Kuresaaren kaupunki 30

Etelä-Eestin maisemia. linnoineen taisteluitta venäläisille, jotka hävittivät ja polttivat suurimman osan kaupungin rakennuksista.. V. 1711 hävittivät venäläiset linnan utkolinnoitukset. Itse linna cm säilynyt näihin päiviin asti. V. 1721 korjattiin se perusteellisesti ja mainittiin se v:n 1836 venäläisten linnoitusten luettelossa. Kuten Haapsalussa, on Kuressaarenkin lahdessa radiopitoista mutaa, jota kaupunki saa kiittää tärkeydestään kylpylänä ja parantolana. Sen lauhkea ilmasto* ja rauhallinen, hiljainen etliämiä miellyttää tuhansia kyk pyvieraita, jotka joka kesä palaavat Kuresaareen. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu tietysti keskiaikainen piispan linna Ruotsin aikana rakennettun linnoitmiksen vallih&utoineen, ritarisalineen, kirkkoineen, piispan huoneineen ja Saaremaan museoineen. Kaupungissa sijaitsevat Laurentiuksen kirkko, raatihuone, linnanpuisto ja joukko ruotsinaikaisia rakennuksia. Kiuresaaresta päästään autobusiseilla Saaremaan eteilä- ja länsirannikon luonnonkauniiseen ympäristöön,, jokaeroaa huomattavasti mantereen maisemista ja antaa matkailijalle täten uutuuden viehätyksen. 273 km rautatiematkan päässä Tallinnasta sijaitsee Latvian rajalla Valkin kaupunki. Tätä kautta, kulkee Eestiä Latviaan ja Eurooppaan yhdistävä rautatielinja. Kaupunki on perustettu 14:11avuosisadalla ja kuuloii aikoinaan Tartun hiippakuntaan. Ollen Liivinmaan keskiustassa, muodostui kaupunki tärkeäksi- 31

Eestin-Latvian Valk raja. kokouspaikaksi. 36 kertaa on täällä esim. pidetty ent. Liivinmaan säätyjen: ritariston, piispojen, saksan kak paritarien jakaupunkien edustajain välisiä neuvotteluja. Alituiset taistelut ovat täälläkin jälkensä jättäneet. Kaupunki on useita kertoja palanut poroksi ja hävitetty. Liivinmaan rautatien rakentaminen viime vuosisadan keskivaiheilla edisti kaupungin vaurastumista. Itsenäisyyden alkuaikoina oli Eestin ja Latvian välisellä rajalla sijaitseva Valk riitakapulana näiden valtioitten välillä, sillä molemmat halusivat saada sen itselleen. Vaikka Valkin asukkaista eestiläiset muodostavat 63% ja latvialaiset vain 26%, vaativat latvialaiset jyrkästi kaupunkia itselleen. Riitaisuudet lopetti puolueettoman englantilaisen Salomonin päätös, jonka mukaan Vs kaupunkia kuuluu Latvialle ja 2 /s Eestille. Tällainen luonnoton raja on haitallisesti vaikuttanut kaupungin taloudelliseen asemaan. Matkustajalla ei ole Valkissa juuri mitään muuta katseltavaa kuin tuo leikkisä raja, joka kaupunkia kahteen osaan jakaessaan tekee kaikenlaisia mutkia. Aiutobussimatka Valkista Viljanddin läpäisee erinomaisen luonnonkauniita maisemia. 54 km rautatiematkan päässä Valkista ja 327 km Tallinnasta sijaitsee Tammulan järven rannalla venäläisten V. 1783 perustama Vsr v n pikkukaupunki. Vörulla on sivistyshistoriallinen merkitys, sillä siellä 32

Etelä-Eestin maisemia. asui ja työskenteli Eestin lauäuisä, ~Kalevipoeg'"in luoja toht. Fr. Kreutzvvald. Kaupungissa itsessään ei ole, paitsi Tammulan järven rannalla otevaa ptuistoa, KreiutzwaMin muistopatsasta ja Kreutzwaldm kotia juuri mitään katseltavaa, mutta kaupungin ympäristö kaakkoiseen ja etelään on luonnonkauneutensa puolesta erikoisen viehättävä. 13 km kaupungista etelään on Eestin korkein vuori, Munamägi (316,6 m) ja 20 km päässä Vastseliinan kalparitarien linnan rauniot. Eestin maaseutua. Eestin vaihteleva luonto on manannut esille useita kauniita paikkoja, joiden luetteleminen tämän vihkosen puitteissa on aivan mahdotonta. Mainitsemme niistä vain huomattavimmat. Suomen Tähden jyrkkä rannikko, alkaen Paldiskista ja jatkuen Narva-Jöesuuhun asti, ansaitsee luonnon ystävien huomiota. 25 km Tallinnasta länteen on Suomen lahteen virtaavassa 7 m korkuinen Keila-Joa putous, jota ympäröi kaunis, suuri puisto. Tänne luonnonihanuteen vaeltaa sunnuntaisin Tallinnasta tuhansia ihmisiä. Liikennettä välittävät tilavat autobussit. 57 km rautatiematkan päässä Tallinnasta itään on Aegviidun rautatieaseman läheisyydessä järvi ja vuo- 33

Pohjois-E'estin maisemia. ristomaiisemia, joiden väitetään voivan kilpailla Suomen maisemien kanssa. Aseman lähellä on ravintola ja täysihoitola. 92 km rautatiematka Tallinnasta itään vie meidät Kadrinan asemalle, jonka läheisyydessä sijaitsevat Neerutin järvet ja vuoret laaksoineen, jota käytetään kansanpuistona. Kaunis luonto houkuttelee tänne ihailijoita Tallinnasta ja erittäinkin Rakveresta. Ikävä kyllä, ei läheisyydessä ole ruokailu eikä majoitusmahdollisiuiuksia. 93 km rautatiematkan päässä Tallinnasta Tamsalun aseman lähellä (6 km) on pikkujärvestä juoksevan joen haarassa sijaitsevalla saarella Porkunin linna puistoineen ja puutarhoineen. Vastapäätä linnaa, joen toisella puolen, on kukoistava kukkula. Saaren toisessa päässä nähdään vanhat piispanlinnan rauniot. Linnassa on nykyään valtion kuuromykkien koulu. Matkailija voi siellä saada ruokaa ja yösijan. Kauneimmat maisemat ovat kuitenkin ehdottomasti Kaakkois- ja Etelä-Eestissä, Tartun, Petserin, Vorun, \allkin ja Viljandin maakunnissa. Luonnonkaudestaan on kuuluisa Otepään maasto Tartun maakunnassa. Harjanteet, laaksot ja järvireitit antavat sille erikoisen leiman. Otepään imaisemien helmi on Piihajärv, jonka kauneus on tunnettu Eestin rajojen ulkopuolellakin. Piihajärveä käyvät kesällä ihailemassa matkailijat ja opintoretkeilijät, jotika viettävät siellä pitemmän 34

Etelä-Eestin maisemia. tai lyhemmän ajan. Ent. moision päärakennuksessa ja ravintolahuomeustossa sijaitsee matkailuyhdistyksen täysihoitola, josta voi saada huoneita sekä ruokaa ja virvoitusjuomia. Pitempiaikainen oleskelu muodostuu erikoisen huokeaksi, silliä täysihoito on halpaa. Piihajärven ja Paluperan aseman (228 km Tallinnasta) väliistä liikennettä välittävät aikataulun mukaan tilavat autöbuissit. 260 km Tallinnasta rautateitse sijaitsee Sangasten aseman läheisyydessä ihanassa ympäristössä Sangasten moisio, jonka tilavaan ja muhkeaan linnaan on järjestetty täysihoitola. 221 km Tallinnasta ja 30 km rautatiematkan pääsisä Tartosta uutta Petseriin vievää rautatietä pitkin on Taevaskojan aseman läheisyydessä Taevaskoda-nimiset metsäiset hiekkamäet, joille viime aikoina vaeltajat suuntaavat matikansa. Kiertomatkat, oppaat ja muut tiedot. Kiertomatkoja voi Eestissä suorittaa rautateitse, autobussilla ja osaksi myöskin laivoilla. Kiertomatkoja järjestettäessä on parasta kääntyä ~T v r ie m i Keskkoraldus Eesti s" tai ~E es t i Turistide Uhingu" puoleen, joka antaa korvauksetta ohjeita 35

Thomas Piihajärv Maikailijakoti. matkareittejä suunniteltaessa. Molempien näiden järjestöjen oisoite on: Tallinn, Vene ta n. 30. Tarpeellisten ohjeitten antamiseksi ja oppaitten hankkimiseksi Eestiin saapuvilla matkailijolle on Eesti Tuiristide tlhing perustanut kaikkiin tärkeimpiin kaupunkeihin toimistoja ja määrännyt asiamiehiä, jotka työskentelevät ~Sihtasutis Turismi Keskkorraldus" tarkastuksen alaisina. Eesti Turiistide Uhing on perustanut myöskin oppaitten järjestön, johon kuuluu tarpeellinen määrä vieraita kieliä hallitsevia tottuneita Turismi Keskkorraldus Eestis puolelta annetuilla ammattitodistuksilla varustettuja mies- ja naisoppaita. Matkalippujen gyyntiä, maikuuvaunupaikkojen ja hotellihuoneiden varaamista toimittavat A. S. Eesti Reisiboiroo Tallinnassa, Tartussa ja Pärnussa ja Kansainvälisen Makuuvaunuyhdistyksen Cookin Eestin osasto Tallinnassa. 36

25 Huorren HaistenKristillinen Yhdistys 1. 1. A.) (Y. Talli nn, Harju 48. Tel. 437-76. ttavinlola. Ruoka maukasta, hinnat kohtuullisia. Ryhmille hinnanalennus. Tuvistikoli. Halpaa majoitusta ryhmille ja yksityisille matkailijoille. Nuorten HaistenKristillisen Yhdistyksen (f. f. t L) KESÄKOTI Viru rannalla Kannukalla, Vaivaran asemalta 4 klm. avoinna 22 p. kesäk. heinäk. Kolme huvilaa: 2 lapsille 10 ikävuodesta alkaen, 1 täysikasvuisille. Päivämaksu: lapset Kr. 105. täysikasvuiset Kr. 1.30. 37

Kirjeenvaihto ensiluok- g g I Tallinnassa vie- I raillessanne pis- täytykää pulini a valokuvausliikeessä, e % Tallinn, Viru 11, % Z puh. 469-66. fe Kaikkia fototarpeita g g äärimmäisin halvoin a hinnoin. (9 e) S f Eestin jt P p Kaunein p i ulko-yöravintola & l Riviera-Palais e historiallisessa kreivi «Orlov-Davsdovm linnassa. («> S 428-20 e)? Marienberg.puh. gg f <? Joka ilta f I KABARETTI. J? Tilava huoneustoka- P I binetteja & kainen keittiö- halvat &? hinnat.? ÄSN9S\S S s sso ffi\s(?\9 CSSSB Matkailijayhdistys I i (Eesti Turistide Uhing. Eesti Touring Club) <» ra////jn; /ene 30, puh. 450-94 f //>i/ 26 (tornissa), puh. 450-69 p (kesäkuukausina) p? an/aa Eestissä oleskelua ja matkailua koskevia f <? tietoja, hankkii hotellihuoneita, yhteismajoi- P i /us/a, oppaita, turisti-autoja kiertomatkoja var- s /en, matkalippuja rautateillä, varaa rautatievau= % i> nuja, laatii matkasuunnitelmia, myy matka- 0 ~- kirjallisuutta jne. suomeksi, %? ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, p eestiksi, esperantoksi, venäjäksi j.n.e. j.n.e. P 1 g) i» j I 38

Sd. Taska'n uldjccri Kunatihccne, Tallinn. tel. 993-5S Koristeelliset nahkaleoksel sopivat pathailen lahjoiksi ja muislo-esineiksi Seslislä. August Paslarus antitlinteetii* ja taidekauppa Tallinn, Vana Posti 7. 1. Antiikkeja huonekaluja, kattokruunuja, mattoja, öljymaalauksia, hopea- ja pronssi-esineitä, porsliinia. 2. Vanhoja eestiläisiä esineitä. 3. Vanhoja venäläisiä ikooneja. 39

Holelli Hvistcl enl. ~spefei?l>ifpfif" Tallinn, fiafashacvu 7. Puh. 426-33. Kaupungin uudenaikaisin hotelli. Lämmintää sekä kylmää juoksevaa vettä. Huoneita oman kylpyhuoneen ja W. C:n kanssa. Kaikki mukavuudet. Puhelin huoneessa. Ensiluokkainen ruuanlaitto. Havinlcla. Hyviä ja aistikkaita valokuvia valmistaa A. ö. KINOF Kuninga 2, Tallinn. :: Telef. 458-84. :: 40

lllllllltinillllllllllllllllli. i Turisteille matkalaukkuja,naisten käsilaukkuja, lompakkoja ja kaikenlaisia taiteellisia nahkatöitä ja muisto-esineitä suuri valikoima erikoiseen halpaan hintaan 0. liii, M«,; i ' i '! ' :! 'i' H ' ELEGANTTI KAHVILA MÄBOKO Tallinn, Harju 52. Puh. 440-20 Konserlti-trion soittoa joka päivä. Aina saatavissa hyvää kahvia, teetä,kaakaota J. n. e. Kaikenlaisia mauk* - kaita kondilorl tuotteita paraimmisla aineista. 41

#»» SUURINFOTOTAR-* PEIDEN ERIKOIS- : LIIKE ja FOTOLA- BORATORIO I KERfIIUJÖILLE : I POSTIMERKKEJÄ ImuiiiEiil S! l Sichcnthal Tallinn, Vene 7 (pääpostitoimiston vieressä) puh. 430-98 THLLINN, KUNINGH 6 ; I HARVA JOESUUKUDRHOOHE I I-LUOKKAINEN KESÄRAVIN- TOLA JA MATKAILIJAKOTI. 80 MIELLYTTÄVÄÄ HUONETTA JOKO TÄYSIHOIDOLLA TAI ILMAN. Mainio ravintola hyvine ruokineen n Kotija ulkomaisia viinilajeja, viinejä ja liköörejä Huokeat hinnat. Tarjoilu hyvä ja nopea m.ravintolassa soittoa ja kello vii- Den tanssia.» 42

, ' 1 klo Dancing-'Palace ~Qlopia" Tallinn, Vabaduseplals 5. 9uh. h52~vt. Sesiin hienoin ja upein huviiielu paikka. Joka dia Tanssia ja. kabareiiia Ssilyksen jälkeen iunnelmaheiki baarissa. Gopso Gale Tallinn, Vabaduseplals 7. 9ub. Suupin ja hienoin kahvila Seslissä. flvoinna klo 9 a. p. Soilloa klo 5 12 i. p, 1->l2 i. p. Biljardi, shakki, köli- ja ulkomaalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä. 43

Kr. uusittu 50 IVW aa Jo( Hoteili ~KULD LÖVI" I I Tallinn, Harju 40. Puh. 426-27. Sähköos. Kuld- 1 lovi Tallinn. Postilokero 347. f V. 1935 täydellisesti ajanvaatimusten \ mukaisesti 7 100 huonetta Kr. 3 15 huonetta kyl- 1 pyhuoneineen ja toaletteineen. PUHELIH jokaisessa huoneessa. RAVIHTOLfI Hyvä \ HISSI HEITTIÖ Neuvottelu-sali. t Kodikkaat ja ilmavat huoneet suuria ja pieniä \ f juhlatilaisuuksia varten. 1 "Uit 1111'"-"11ll "Hill"- "MIU "11111 *4it*UU**& * Kahvila H. FEISCHNER TALLINN, Harju 45, EESTI. Parhaat konditori-tuotteet. Ottakaa mukaanne Tallinnasta Feischnerin kakku! 44

C«il.»Rvdukäsilöö" Tallinn. Harju 48. Tel. 9*3~75. 'Runsas valikoima eesliläisaiheisiä käsilöilä

r ^ Pärnu Pärnu on kehittynyt täydelliseksi Eestin-Suomen Kylpylälsaupungilisi. Eestin kaunein kesänviettoja kylpylä-kaupunki. Kylpykausi 1 p:stä kesäk. 1 p:ään syysk. Matka Helsingistä Tallinnan kautta Päniuun kestää vain 8% tuntia. Auringonpaisteinen, kylmiltä tuulilta suojattu hiekkaranta. Lämmin merivesi. Ihanteellinen paikka lapsille. Moderni kylpylaitos avattu 15 p:stä toukok. alkaen. Parannetaan: reumaattisia tauteja, sydän- ja suoni- sekä naistauteja y. im. I Kaikkien kylpyjen hintoja huomattavasti alennettu. Runsaasti huvittelu- ja urheilumahdollisuuksia Lähempiä tietoja kaikilta matkatoimistoilta Suomessa sekä Pärnun supelinspektorilta osoitteella: Pärnu, Eesti, supelinspektor. V J /immcrmanim Iriikihoda Tallinnas, LUhikc jalß 4; J 1