Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Samankaltaiset tiedostot
Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Jokitalkkari hanke

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari Parainen. Janne Tolonen

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Kaakon jokitalkkari -hanke

Karjaanjoen vesistön ongelmia

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kainuun kalatalouskeskus

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Loppuraportti. Kaakon Jokitalkkari -hanke - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke -

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Heinolan kalastusalue

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Istutussuositus. Kuha

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Virtaveden toiminta ja kunnostus

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Purokummit - pienten virtavesien ja vaelluskalojen seuranta kansalaishavainnoinnin keinoin

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Perustietoa Hiitolanjoesta

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Kaunis pieni saalistaimen

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Vesistökunnostusverkoston seminaari

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kainuun taimenseminaari. Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry

Transkriptio:

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com

- Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös taimenkantojen sähkökalastus ja Dna tutkimuksissa. - Paraisten Iktyonomi 03 opiskelijat virtavesikunnostus opintomatkalla mm. Kaakossa 2006.

VIRTAVESIEN KUNNOSTUS: - Kiinnostus kunnostuksiin heräsi jokia kahlatessani sähkökoekalastaen - Opiskellessani kalataloutta hain tietoa virtavesikunnostuksista (1999-2007) sekä opinnäyte Vaalimaanjoelta - Kertynyttä tietoa ja taitoa en ole ajatellut pantattavaksi, vaan avoimuus ja jatkuva oppimisprosessi on vienyt mennessään! - Hanketyötä ja kunnostuksia vuosina 2010-2016

Kunnostuksia Salpausselän molemmin puolin ja eri vesienhoitoalueilla:

Kunnostuksia lukuisten osakaskuntien kanssa (2010-2016):

Kunnostuksia (lohikala)yhdistysten, metsästysseurojen ja kyläyhdistysten kanssa:

Kunnostuksia perhokalastajien kanssa:

Kunnostuksia luonnonsuojelupiirin kanssa:

Kunnostuksia maanomistajien kanssa:

Pieniä kohteita jopa peräkärrillinen ja miestyötunti kerrallaan:

Kunnostuksia urakoitsijoiden kanssa ja viranomaisyhteistyönä:

Hanki kivimateriaalit läheltä, kysy myös lahjoituksena!

Kunnostajan muistilista: Kohteen valinta ja taustatiedot (ts. onnistumismahdollisuudet) Laadi kunnostus-suunnitelma (vaikka vain A4) Lähetä se vesialueen hallinnoijan tms. nimissä ELY-keskuksen vesilainvalvojille Hanki maanomistajilta suostumukset liikkua ja kunnostaa Sovi kivitoimitukset ja työn ajankohta Kunnostusporukka huolehtii, että työ tehdään niin kuin pitääkin Keskustelkaa kalastuksen järjestämisestä ja huolehtikaa seuranta!

Tekemällä paranee tai mitään ei saa, jos ei yritä edes:

Aiemmin tuottamaton jokiosuus laitetaan tuottamaan!

Taimen, Lohi ja Harjus mäti-istutuksia:

Laadukas ja kustannustehokas tapa elvyttää joen lohikalakanta, helppo kuljettaa ja aikaa levittää vaikka parikin päivää mäti ei kuole, kun säilyttää kosteana ja viileässä!:

Mäti-istutuksiin paikalliset mukaan! - mm. poikii kunnostuksia, tietämystä luonnonkierrosta, kalastuksen säätelyä ja että virtavedetkin osakaskunnille arvokkaita

Vuosien 2014, 2015 ja 2016 mäti-istukkaat (Aito Taimen ry):

Mätirasia-istutus itsestään hajoavalla rasialla: - Renewable egg box to replenish fish stock http://www.storaenso.com/newsandmedia/renewable-egg-box-to-replenish-fish-stock

Itsestään hajoava ja ympäristöystävällinen sekä kotimainen mätirasia: - Rasiat on testattu taimenen ja lohen mädillä - Rasioiden täyttö käy kätevästi purkkien sulkumekanismin ja päädyn kautta. - Rasian tilavuus (2 dl) mahdollistaa noin 1000 2000 (kpl) lohen tai taimenen mätimunan kuoriutumisen - Kuoriutumisprosentti mätirasioilla 95-98 %

Mätirasiapoikaset ovat hyväkuntoisia, kuin luonnonpoikaset!

Esimerkkinä viimeiset kolme vuotta Kaakon jokitalkkari -hankkeessa: Mäti-istutuksissa käytettiin Rautalammin reitin, Vuoksen sekä Mustajoen taimenkantoja. Kaikkiaan vuosina 2014 2016 rasioita asennettiin 218 kappaletta, 26,2 litraa ja 176 525 mätijyvää. Jokia/puroja tai niiden eri osuuksia vuosittain noin 15-20 kappaletta Mäti-istukkaiden tiheydet vaihtelivat yleisesti 10-30 välillä aarilla Parhaimmat tiheydet 50-120 kpl aarilla Myös nollatuloksia mahtui muutama joukkoon Parhaimmat tulokset saatiin kunnostetuilta ja lähes luonnontilaisilta kohteilta tai kohteilta, joilla on vähäinen muu lajisto sekä predaatiopaine.

Pienistä puroista kasvaa suuri virta! - Tarkastelussa tulee olla koko valuma-alue - Paikoin jokiemme yläjuoksulla paikallisten taimenten luonnonlisääntymistä hyvin poikastiheyksin, mutta melko suppealla alueella (30-80 kpl aarilla)! - Kunnostuksia on lähdetty toteuttamaan joen eri vaiheilla - Vaellusesteiden poistot lähteneet viimevuosina etenemään - Viranomaisten kunnostamia kohteita on lähdetty nyt myös ns. täydennyskunnostamaan - Vaeltavat taimenet palaavat nyt täydennyskunnostetuille sekä pohjapadoilla vaelluksen mahdollistaville jokiosuuksille - Jokien taimenkanta vahvistuu ja levittäytyy kuitenkin nyt parhaiten ylhäältä alas, myös kustannustehokkaimmin! - Taimenet ja muut vaelluskalamme palaavat, kun annetaan mahdollisuus! - Kun muutama kutuparikin on, niin en käytä mätiä istutuksiin, vaan kunnostamalla, poistamalla vähäisiäkin esteitä ja valistaen kalastajia!

Muutama viikko täydennyskunnostuksesta 2015: - Sea trout is spawning in Summa river, Hamina https://www.youtube.com/watch?v=vz1xbz8ia_a

Pari viikkoa kunnostuksesta 2016: - Summanjoen taimenet ja kudun tarkkailua kutusoraikolla (6.10.2016) https://www.youtube.com/watch?v=5baxsvj37l8&t=89s

Turhat padot veks ja kalat niiden ohi!

ja Ping!

Kiitos! Tmi Manumaa Manu Vihtonen, Iktyonomi (Amk) Haukitie 7 A 1 45160 KOUVOLA p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com