Päätös Nro 69/2017/1 Dnro ESAVI/3035/2016. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Etelä-Suomi Päätös Nro 69/2017/1 Dnro ESAVI/3035/2016 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2017 ASIA Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupa ja vesitalouslupa sekä lupa toiminnan aloittamiseen, Pori HAKIJA Ekokem-Palvelu Oy PL 181 FI-11101 Riihimäki Y-tunnus: 1604947-4 Toimialatunnus: 38220 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (68) ASIA... 1 HAKIJA... 1 LAITOKSEN SIJAINTI... 6 HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA MUUT VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET... 6 Voimassa oleva ympäristölupa... 6 Muut toimintaan teollisuusalueella liittyvät ympäristöluvat ja päätökset... 6 Alueen muut luvat... 7 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 7 Vakuutukset... 7 Hallintajärjestelmät... 7 ALUEEN KAAVOITUS... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 8 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Yleiskuvaus alueesta... 8 Lähimmät häiriölle alttiit kohteet... 9 Lähimmät suojelualueet... 9 Alueen maaperä ja pohjavesi... 10 Pintavedet... 10 Ilmanlaatu... 12 Melu... 12 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 12 Yleistä... 12 Käsittelytoiminnot... 13 Yleistä... 13 Käsiteltävät jätteet... 14 Luokitin... 15 Varsinainen käsittelyprosessi... 16 Titaanidioksiditehtaan jätevesien hyödyntäminen... 17 Jätevesien käsittely... 18 Jätteiden välivarastointi... 18

3 (68) Kenttärakenne... 19 Muut rakenteet... 20 Kemikaalit ja polttoaineet... 20 Vedenhankinta ja viemäröinti... 21 Vesilain mukaiset rakenteet... 21 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 22 Energian käyttö ja energiatehokkuus... 22 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 23 TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 23 Jätevedet... 23 Hulevedet... 24 Päästöt ilmaan... 25 Melu ja tärinä... 25 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 25 Toiminnassa syntyvät jätteet... 26 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 27 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 27 Vaikutukset merialueeseen ja sen käyttöön... 28 TARKKAILU... 30 Raportointi... 31 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 31 Riskinarviointi... 31 LUVANHALTIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 33 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 33 Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 33 Haittojen ja vahinkojen korvaaminen... 33 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 33 Hakemuksen täydentäminen... 33 Hakemuksesta tiedottaminen... 34 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset... 34 Lausunnot... 34 Muistutukset ja mielipiteet... 41 Hakijan selitys... 43 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 47 Ympäristöluparatkaisu... 47

4 (68) Vesitalousluparatkaisu... 47 Laitoksella vastaanotettavat ja varastoitavat jätteet... 48 Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi... 48 Kuormitus vesiin ja viemäriin... 48 Laitoksen vedenotto- ja purkuputket... 49 Melu... 49 Päästöt ilmaan... 50 Muu jätteiden käsittely... 50 Varasto- ja kenttärakenteet... 50 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 50 Riskinhallinta... 51 Käyttö- ja päästötarkkailu... 51 Vaikutustarkkailu... 52 Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun toteuttaminen... 53 Kirjanpito ja raportointi... 54 Toiminnan lopettaminen... 55 Jätevakuus... 55 Kalatalousmääräys... 55 RATKAISUN PERUSTELUT... 56 Luvan myöntämisen perustelut... 56 Lupamääräysten yleiset perustelut... 57 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 58 Vastaanotettavia jätteitä koskevien määräysten perustelut... 58 Kuormitusta vesiin ja viemäriin koskevien määräysten perustelut... 59 Vedenotto- ja purkuputkia koskevan määräyksen perustelut... 59 Melua koskevien määräysten perustelut... 60 Ilmaan johdettavia päästöjä koskevien määräysten perustelut... 60 Muuta jätteiden käsittelyä koskevien määräysten perustelut... 60 Varasto- ja kenttärakenteita koskevien määräysten perustelut... 60 Poikkeuksellisia tilanteita ja riskinhallintaa koskevien määräysten perustelut... 60 Tarkkailua koskevien määräysten perustelut... 61 Kirjanpitoa ja raportointia koskevien määräysten perustelut... 63 Toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten perustelut... 63 Jätevakuuden perustelu... 63 Kalatalousmääräyksen perustelu... 64

5 (68) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITTETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 64 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 64 Luvan voimassaolo... 64 Asetuksen noudattaminen... 64 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 65 Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta... 65 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 65 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 66 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 66 Päätös... 66 Jäljennös päätöksestä... 66 Ilmoitus päätöksestä... 67 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä... 67 MUUTOKSENHAKU... 68

6 (68) LAITOKSEN SIJAINTI Ekokem-Palvelu Oy:n jätteenkäsittelylaitos on tarkoitus sijoittaa Porin kaupungin Mäntyluodossa Ekokem Oyj:n hallussa olevalle kiinteistölle 609-65-4-20, pinta-ala 3,48 ha. Kiinteistöt omistaa Porin kaupunki ja Ekokem- Palvelu Oy toimii niillä vuokralaisena. Sijaintipaikan keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N = 6841030, E = 209310. Vedenottoputki sijoitetaan vesialueella (kiinteistötunnus 609-65-4-686) määräalalle M601. Määräalan omistaa Porin Satama Oy. Hakija on tehnyt Porin Satama Oy:n kanssa aiesopimuksen putkien sijoittamisesta satamaaltaaseen ja maa-alueelle. Laitoksen käyntiosoite on Kirrinsannantie, 28840 Pori. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 29.3.2016. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 27 1 momentti ja liite 1 taulukon 1 kohdat 13 d) ja h) Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 34 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 :n 1 momentti TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA MUUT VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Voimassa oleva ympäristölupa Haettu toiminta on uusi, eikä sille ole aiempia ympäristölupia. Muut toimintaan teollisuusalueella liittyvät ympäristöluvat ja päätökset Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 21.5.2007 päätöksellään (nro 40 YLO, dnro LOS-2004-Y-1024-111) Ekokem Oyj:lle myöntämä ympäristölupa, joka koskee keräysöljyjen vastaanottoa ja regenerointia kiinteistöllä 609-65-4-11. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 26.6.2015 Ekokem-Palvelu Oy:lle antama ympäristölupa (nro 158/2015/1, dnro ESAVI/168/04.08/2013), joka koskee pilaantuneiden maiden käsittelyä kiinteistöllä 609-65-4-11. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1.10.2007 antama päätös (dnro LOS- 2007-Y-115) tuhkan käytöstä maarakentamisessa kiinteistöllä 609-65-4-12.

7 (68) Alueelle on sijoitettu tuhkaa, jonka määrästä hakemuksessa ei ole esitetty tietoa. Alueen muut luvat Ympäristövaikutusten arviointimenettely Vakuutukset Hallintajärjestelmät Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2009 Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille antamat päätökset (nro:t 96/2009/2 ja 97/2009/2) mm. julkisen kulkuväylän ja Mäntyluodon sataman vesialueen ruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen sekä satamakentän rakentamiseen täyttämällä Kallonlahden eteläosassa. Teollisuusjätekeskuksen laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on tehty, ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 18.9.2015 arviointiselostuksesta antamassaan yhteysviranomaisen lausunnossa (dnro VARELY/1072/2014) todennut mm. seuraavaa: Vaihtoehtoina on tarkasteltu Mäntyluodon nykyisen teollisuusjätekeskuksen toiminnan laajentamista (VE1) ja hajautettua jätteenkäsittelyä Ekokem- Palvelu Oy:n Mäntyluodon ja Kellahden toimipisteissä (VE2). Mäntyluodon sijoitusvaihtoehdossa VE1 on tarkasteltu kahtena purkupaikkavaihtoehtona jätevesien johtamista joko satama-altaaseen (Vasikkaluodon purkupaikka) tai Huntsman P&A Finland Oy:n jätevesien kanssa samaan purkupaikkaan ulompana merialueella (Karhuluodon purkupaikka). Vaihtoehtojen vertailun ja hankkeen toteuttamiskelpoisuuden osalta lausunnossa on todettu molempien vaihtoehtojen hyödyiksi mm. neitseellisten luonnonvarojen säästyminen, kaatopaikkasijoitukselta välttyminen, kierrätyksen edistäminen sekä haitallisilta ympäristövaikutuksilta säästyminen toisaalla. Kielteisinä vaikutuksina on todettu vesistövaikutukset. Kellahden-Mäntyluodon vaihtoehdossa luontovaikutukset on todettu merkittävämmiksi, Mäntyluodon vaihtoehdossa taas sosiaaliset vaikutukset. Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon hakemuksessa tarkentamalla mm. tietoja suolapitoisuuden nousun vaikutuksista sekä vesipäästöjen leviämisestä talviaikaan. Ekokem-Palvelu Oy:llä on yhtiössä OP Vakuutus Oy lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus (vakuutustunnus 48-01328-3). Ekokem Oyj:lle on laadittu SFS-EN ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jolle on 20.3.1994 myönnetty sertifikaatti akkreditoidun sertifioijan toimesta. Sertifikaatti auditoitiin viimeksi ulkoisen auditoijan toimesta marraskuussa 2016. Mäntyluodon nykyiset toiminnot on liitetty järjestelmään ja myös uusi jätteenkäsittelylaitos tullaan liittämään mukaan järjestelmään.

8 (68) ALUEEN KAAVOITUS Maakuntakaava Ympäristöministeriön 30.11.2011 hyväksymässä ja korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 13.3.2013 voimaan tulleessa maakuntakaavassa Mäntyluodon teollisuusjätekeskuksen alue on varattu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi kaavamerkinnöillä T ja t-1. Lisäksi alue on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen sekä kuuluu Technip Offshore Finland Oy:n telakan Seveso III -direktiivin mukaisen nk. konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle. Yleiskaava Alueella on osittain voimassa oleva Meri-Porin yleiskaava vuodelta 2000. Alueen maankäyttömuodoksi on merkitty T, joka on pääosin teollisuus- ja varastotoiminnalle tarkoitettu toimitila-alue. Yyterinniemen osayleiskaavan laatiminen on asetettu vireille vuonna 2013 ja osayleiskaavaluonnoksen valmistelu on käynnissä. Asemakaava Asemakaavassa (23.4.1981) toiminnan kiinteistöt on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi tunnuksella T-1 ja T-4. Asemakaavan mukaisesti alueella saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä niiden toimintaa varten tarpeellisia toimisto-, huolto- ja sosiaalirakennuksia ja toiminnan kannalta välttämättömiä hälytys- ja huoltohenkilökunnan asuntoja. Hakemuksen mukainen käsittelylaitos ei ylitä suuronnettomuusvaaran aiheuttavalle laitokselle määrättyjä rajoja, eikä suunniteltu toiminta siten edellytä kaavamuutosta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta Käsittelylaitteisto ja siihen liittyvät toiminnot tulevat sijaitsemaan Porin Mäntyluodossa, Konsernin nykyisin osittain käytössä olevalla kiinteistöllä. Alue on teollisuuden käytössä olevaa täyttömaata ja sen läheisyyteen sijoittuu teollisuutta, satamatoimintaa ja virkistysalueita. Suunnitellun laitosalueen vieressä sijaitse Ekokem Oyj:n keräysöljyjen käsittelylaitos sekä Ekokem-Palvelu Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelyalue. konsernin toimintojen länsipuolella on satama-alue, pohjoisessa Technip Offshore Finland Oy:n telakka, idässä kaupungin omistama tontti johon Ekokem- Palvelu Oy:llä on vuokrausvaraus sekä etelässä Kirrinsannantie, jonka eteläpuolella jatkuu lähinnä rakentamaton teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kuvassa 1 on esitetty Mäntyluodon ympäristöolosuhteet.

9 (68) Lähimmät häiriölle alttiit kohteet Lähimmät suojelualueet Kuva 1. Alueen ympäristöolosuhteet ja lähin asutus. Ekokem-konsernin nykyiset toiminnot on merkitty punaisella rajauksella ja uusien toimintojen sijainti (kaksi tonttia) sinisellä rajauksella. Lähin asutus sijaistee noin kilometrin päässä etelään laitokselta ja lähimmät varsinaiset asuinalueet noin 1,5 km päässä lännessä (Uniluoto) ja etelässä (Levo). Uniluodon alueella lännessä sijaitsee myös koulu ja päiväkoti. Lähimmät virkistysalueet sijaitsevat 500 700 metrin päässä (ranta, golfkenttä, viheralue). Kahden kilometrin säteellä suunnitellusta alueesta asui vuonna 2013 noin 800 ihmistä. Alueella on kaksi uimarantaa: Reposaaren uimaranta Reposaaren eteläkärjessä (Lontoonranta) ja Uniluodon uimaranta osoitteessa Kallontie 2. Eteläselän länsireunalla Reposaaressa on pysyvää ja loma-asutusta, mm. vuoden 2008 Porin loma-asuntomessujen asuntoja. Toiminnan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luontokohteita tai virkistysalueita, sillä alue on pääasiassa teollisuuden käytössä. Muualla Mäntyluodon alueella on kuitenkin runsaasti virkistysalueita ja alueella on mm. Natura 2000 -alueita ja luonnonsuojelualueita. Lisäksi Mäntyluodon rannikko kuuluu satama-aluetta lukuun ottamatta kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA). Laitoksesta noin 4,5 km länteen sijaitsee Selkämeren kansallispuisto. Lähin Natura-alue on Kokemäenjoen suistoalue (FI0200079), joka sijaitsee idässä alle kilometrin päässä tuhkankäsittelylaitoksen suunnitellusta sijainnista. Karhuluodon hiekkarannan ja dyynien luonnonsuojelualue sijaitsee noin myös alle kilometrin päässä lännessä. Lisäksi läheinen Levonlampi (noin 300 m laitosalueelta lounaaseen) on maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi ja alueella on laiduneläimiä sekä lintutorni. Nämä luonnonsuojelualueet sekä Levonlampi kuuluvat myös valtakunnallisesti arvokkaaseen Yyterin maisema-alueeseen, joka kattaa lähes koko läntisen Mäntyluodon lukuun ottamatta satama- ja teollisuusaluetta.

10 (68) Alueen maaperä ja pohjavesi Pintavedet Nykyinen teollisuusjätekeskuksen ja laajennusalue sijaitsevat mereen tehdyllä täyttömaalla, jonka täyttöä on tehty pääosin hiekalla ja soralla. Täyttöjen paksuudet ovat 4 5 metriä nykyisen maanpinnan ollessa 1,9 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Täyttömaakerrosten alla on luonnon savi- ja silttikerroksia, joiden alla on moreenia. Alueella on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksynnällä käytetty maarakentamisessa kivihiilen polton lentotuhkaa. Merialueen sedimenttiä on tutkittu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2009 antamalla päätöksellä tehtyjen ruoppausten yhteydessä. Pohjasedimenttien tutkimuksissa kuparin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät satama-alueella moninkertaisesti normalisoitujen sedimenttien tason 2 rajaarvot. Muiden tutkittujen metallien (sinkki, kromi, lyijy, kadmium) pitoisuudet olivat pienempiä. Elohopeaa, PCB- ja PAH-yhdisteitä ei todettu lainkaan. Alue ei ole yhdyskunnan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta, eikä läheisyydessä ole talous- tai käyttövesikaivoja. Hakemuksessa on esitetty ympäristönsuojelulain 82 :n mukaisesti direktiivilaitosta koskeva perustilaselvitys. Alueen pohjavesiä on tarkkailtu vuodesta 2000 alkaen Ekokem-Palvelu Oy:n ja Ekokem Oyj:n yhteistarkkailuna. Pohjavedessä on todettu jonkin verran ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia mm. arseenia, metalleja ja mineraaliöljyjä. Osassa tutkimuksia laboratorion määritysraja oli korkeampi kuin valtioneuvoston asetuksessa (1040/2006) määritelty ympäristölaatunormi. Suunnitellulle alueelle sijoitetuista pohjavesiputkista otetuissa näytteissä todettiin kohonneita sulfaatin (PVP2 180 mg/l ja PVP1 0,99 mg/l), kloridin (PVP2 220 mg/l ja PVP1 9,3 mg/l), kuparin, arseenin, vanadiinin ja sinkin pitoisuuksia sekä pääasiassa raskaista tisleistä koostuvia öljyhiilivetyjä (3,2 mg/l). Metalli- ja suolapitoisuudet ovat huomattavasti suurempia alueella, jossa on tuhkatäyttö. Maaperänäytteitä otettiin kolmesta eri paikasta 1 4 metrin syvyydeltä tuhkatäytön alta. Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) määritelty kynnysarvo ylittyi arseenin osalta yhtä (2,1 mg/kg) lukuun ottamatta kaikissa tutkituissa näytteissä (7 31 mg/ kg) ja antimonin osalta yhdessä näytteessä (2,7 mg/kg). Muulta osin tutkitut pitoisuudet (metallit ja PAH-yhdisteet) olivat alle kynnysarvojen. Maaperän suola- ja mineraaliöljypitoisuuksia ei selvitetty. Laitoksen lähimmät vesistöt ovat merialueet idässä, pohjoisessa ja lännessä noin kilometrin päässä sekä laitoksen lounaispuolella 400 metrin etäisyydellä sijaitseva Levonlampi. Merialueen nykytilan selvityksessä on käytetty Porin merialueen yhteistarkkailuraporttia vuodelta 2014 sekä pohjaeläinraporttia vuodelta 2013. Tietoja Eteläselän veden laadusta on koottu taulukkoon 1.

11 (68) Taulukko 1. Kahden näytepisteen (POME57 ja POME58) vedenlaatu vuosina 2013 2015 (keskiarvo). POME58-näytepisteeltä otetaan näytteitä 1 ja 5 metrin syvyydeltä. * = ajanjaksolta vain yksi tulos, ** = ajanjaksolta vain kaksi tulosta, *** = keskiarvossa ei huomioida alle määritysrajan (< 1 ) olevia pitoisuuksia, joita on noin puolet tuloksista, joten luku on tosiasiassa pienempi, **** = luvut ovat mediaaneja. Parametri Yksikkö POME57 POME58 1,0 m 1,0 m 5,0 m Happi, liukoinen mg/l 9,8 10,0 9,8 Hapen kyllästysaste kyll.% 87 91 84 Sameus FNU 6,7 7,3 4,1 Sähkönjohtavuus ms/m 107 315 940 ph**** 7,5 7,6 7,9 Kokonaistyppi µg/l 850 708 330 Kokonaisfosfori µg/l 27 24 15 Rauta µg/l - 407 130 Saliniteetti*** 2,1 2,1 5,5 COD Mn mg/l - 9,4 6,6 Kadmium µg/l - 0,02 0,02 Koboltti µg/l 0,25* 0,37 0,26 Kromi µg/l - 0,39 0,43 Kupari µg/l - 1,5 1,2 Lyijy µg/l - 0,14 0,2 Nikkeli µg/l 28* 33 4,0 Sinkki µg/l 1* 1,8 2,2 Sulfaatti mg/l 35* 170** 420** Uraani µg/l 0,14* 0,26** 0,5** Arseeni µg/l - 0,88** 0,94** Eteläselän ekologinen tila vuonna 2014 oli välttävä. Merialue on rehevä, vaikka tila onkin kohentunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Merialueen tila riippuu melko voimakkaasti Kokemäenjoesta, joka tuo alueelle runsaasti ravinteita. Kokemäenjoen vaikutus yltää Eteläselälle asti. Koska Eteläselkä on allas, jonne pääsee sekä merivettä että makeampaa jokivettä, sen vesityyppi voi vaihdella mereisestä makeaan. Vesi on pääasiassa makeaa, mutta myös suolaisempaa vettä pääsee virtausten mukana altaaseen. Varsinkin talvisin vesi on selvästi kerrostunutta. Porin edustan rantavedet kuuluvat ravinnekuormituksen vähenemisestä huolimatta rehevien vesialueiden luokkaan. Hygieeniseltä laadultaan merialue on nykyisten normien mukaan uimiseen soveltuvaa. Eteläselällä on myös muutama pohjaeläinnäytteidenottopiste. Viimeisimmissä näytteissä lajien Macoma balticha (liejusimpukka) ja Marenzelleria spp. (monisukasmadot) yksilömäärät olivat suurimmat. Molemmat ovat yleisiä lajeja ja sietävät niin monimuotoista kuin kuormittunuttakin pohjaa. Myös näytteistä löytyneet muut lajit esiintyvät monimuotoisella ja lievästi häiriintyneellä pohjalla. Piilevätutkimuksissa Eteläselällä valtalajina on rehevää kasvupaikkaa suosiva Diatoma tenuis. Kalastoa on tarkkailtu viimeksi vuonna 2013. Tällöin Eteläselän läheisyydessä runsaimmat saalislajit olivat ahven (34 %), hauki (24 %) ja särki (10 %). Siikaa, kuhaa ja lohta saatiin vähän. Kalastuksen suurimmaksi haitaksi alueella arvioitiin rehevyys ja vesikasvillisuuden runsas määrä.

12 (68) Ilmanlaatu Porin kaupunki seuraa alueen ilmanlaatua jatkuvatoimisesti yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa. Mittausjärjestelmässä on seitsemän mittausasemaa, joista kolme on sääasemia. Mitattavia parametreja ovat SO 2, NO 2, CO, O 3 sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10) ja pienhiukkaset (PM 2,5). Laitosaluetta lähin mittausasema sijaitsee 10 kilometrin päässä (Pastuskeri). Tiedot ohjataan Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin ja järjestelmään tallennetaan myös säätietoja. Porin merkittävimmät päästölähteet vuonna 2013 olivat Fortum Power and Heat Oy, PVO-Lämpövoima Oy, Sachtleben Pigments Oy (nykyisin Huntsman P&A Finland Oy), Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Ilmanlaatuindeksin mukaan Porin keskusta-alueen ilmanlaatu oli mittausjaksolla 2013 pääasiassa tyydyttävä. Porin seudun ilmanlaatua on seurattu myös alueen kuntien ja teollisuuden yhteisesti toteuttamilla bioindikaattoritutkimuksilla, viimeksi vuosina 2007 sekä 2014 2015. Päästöjen pieneneminen näkyy tutkimuksissa mm. sammalten metallipitoisuuksien pienenemisenä. Melu Laitos sijaitsee alueella, jota kuormittavat teollisuustoimintojen, satamatoimintojen ja liikenteen melu. Mäntyluodon satamassa on tehty meluselvityksiä vuosina 2012, 2013 ja 2014. Tänä aikana satamassa tapahtunut konekannan uusiutuminen ja toteutetut meluntorjuntatoimet ovat vähentäneet melupäästöjä ja melun leviämistä. Vuonna 2014 tehdyn meluselvitysten päivityksen ja täydennyksen mukaan sataman ympäristön asuinja virkistysalueilla päiväajan melun keskiäänitasot L Aeq ovat alle 55 desibeliä ja yöllä alle 50 desibeliä lukuun ottamatta Mäntyluodon hotellin piha-aluetta. Ekokem-Palvelu Oy:n alue ei ole ollut mittausalueella, mutta sataman keskiäänitasot laskevat sataman itäpuolella tasolle L Aeq 40 45 db ja allekin. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleistä Ekokem-Palvelu Oy suunnittelee Porin Mäntyluodossa sijaitsevien nykyisten toimintojen laajentamista rakentamalla alueelle jätteenkäsittelylaitoksen, jonka toimintaan liittyvät varsinaisen jätteenkäsittelyprosessin lisäksi jätevesienkäsittely. Alkuperäiseen suunnitelmaan sisältyvä optio suolan talteenotosta ei sisälly lupahakemukseen. Nykyään Ekokem Oyj:llä on Mäntyluodossa keräysöljyjen vastaanotto- ja regenerointilaitos, vaarallisten jätteiden väli- ja puskurivarasto sekä Ekokem Palvelu Oy:llä pilaantuneiden maiden käsittelykeskus.

13 (68) Suunnitellulla laitoksella käsitellään jätteenpoltossa ja pyrolyysissä syntyviä jätteitä, jota ei voida käsittelemättöminä (stabiloimatta) sijoittaa kaatopaikoille. Lisäksi prosessissa voidaan hyödyntää teollisuuden epäorgaanisia jätehappoja ja happamia jätevesiä. Käsiteltävät tuhkamaiset jätteet tuodaan rekkakuormina ja puretaan varastoon odottamaan käsittelyä. Tuhkamaisia jätteitä varastoidaan pääasiassa siiloissa, mutta varastointi esim. suursäkeissä on mahdollista. Tarvittaessa jätteet voidaan ennen varsinaista käsittelyä esikäsitellä jakamalla niitä partikkelikoon perusteella erilaisiin fraktioihin (ns. luokitin). Osa käsiteltävistä jätteistä erotellaan luokittimella ennen käsittelyä ja toimitetaan jatkokäyttöön maarakentamiseen tai loppusijoitukseen kaatopaikalle käsittelemättä. Käsittelyprosessissa jätteistä poistetaan haittaaineita veden avulla. Käsitelty jäte kuljetetaan rekoilla loppusijoitusalueelle. Prosessissa käytettävä vesi on Huntsman P&A Finland Oy:n titaanidioksiditehtaan jätehappoa, muuta teollisuuden jätehappoa, vesijohtoverkon vettä tai merivettä. Prosessissa käytetään happoja, ja tarvittaessa veteen lisätään kemikaaleja käsittelytuloksen ja jätteen kaatopaikkakelpoisuuden parantamiseksi. Prosessissa syntyy suolapitoista jätevettä, joka johdetaan käsittelyn jälkeen satama-altaaseen. Laitoksen tuhkamaisten jätteiden käsittelykapasiteetti on enintään 45 000 tonnia vuodessa. Vastaanottokapasiteetti on enintään 70 000 tonnia vuodessa, jolloin vain osa jätteistä menee varsinaiseen käsittelyprosessiin. Käsittelyprosessi käyttää enimmillään 180 000 200 000 m 3 vettä vuodessa ja vesi otetaan pääasiassa merialueelta. Lisäksi käsittelyä varten voidaan ottaa vastaan teollisuuden happamia jätevesiä tai jätehappoja enintään 5 000 tonnia vuodessa. Käsiteltävä jäte sitoo vettä, joten jätevettä syntyy vuosittain enintään 155 000 m 3. Tuhkamaisten jätteiden enimmäisvarastomäärä laitoksella on 5 000 tonnia. Jätevesien johtamisen osalta hakija esittää luvan myöntämistä kolmen vuoden määräajaksi esitettyyn purkupaikkaan. Tämän jälkeen suolan talteenoton toteutuessa lupamääräyksiä voitaisiin tarkistaa tai mahdollisesti muuttaa purkupaikkaa. Käsittelytoiminnot Yleistä Lupahakemuksen mukainen toiminta koostuu jätteenkäsittelylaitteistosta ja siihen liittyvistä muista toiminnoista eli jätteen esikäsittelystä luokittimella (seulonta) ja jäteveden käsittelystä. Käsittelylaitoksen prosessikaavio on esitetty kuvassa 2.

14 (68) Kuva 2. Käsittelylaitoksen periaatteellinen prosessikaavio Laitoksella käsitellään jätteenpoltossa muodostuvia jätejakeita, joita ei niistä liukenevien haitta-aineiden takia voida loppusijoittaa ilman käsittelyä. Laitos tullaan sijoittamaan osin vielä rakentamattomalle kiinteistölle konsernin nykyisten toimintojen itäpuolelle. Alueelle sijoitetaan jätteiden esikäsittelylaitteisto (ns. luokitin), varsinainen käsittelylaitteisto, prosessijätevesienkäsittelylaitos sekä varastotilat käsiteltäville ja käsitellyille jätteille. Lisäksi alueelle rakennetaan uudet putkistot jätevedelle sekä tarpeen mukaan prosessivedelle. Laitosalueelle tullaan sijoittamaan tarpeen mukaan kevytrakenteisia halleja, joissa voidaan varastoida esim. konteissa tai suursäkeissä käsittelyyn tuotavia jätteitä. Käsiteltävät jätteet Käsiteltävät jätteet ovat pääasiassa peräisin jätteenpolttolaitoksista Suomesta ja mahdollisesti myös muualta Pohjois-Euroopasta. Käsittelyyn ohjautuvat jätteet ovat lähinnä jätteenpolton savukaasujen puhdistuksessa syntyviä ns. APC-jätteitä (APC-tuhkia), joita arvioidaan tällä hetkellä syntyvän Suomessa n. 40 000 t/a. Suunniteltujen jätevoimaloiden toiminnan käynnistyessä vuotuisen määrän arvioidaan kasvavan noin 50 000 tonniin. Prosessiin on mahdollista ottaa käsiteltäväksi myös muita, siihen soveltuvia kiinteitä jätteitä, jotka sisältävät liukoisia suoloja ja/tai raskasmetalleja sellaisia määriä, että ne voivat estää ko. jätteiden loppusijoittamisen kaatopaikalle stabiloimatta. Hakemukseen tehtyjen tarkistusten jälkeen lupaa haetaan kuitenkin vain jätteiden poltossa ja pyrolyysissä syntyville jätteille. Jätteenpoltossa syntyvien jätteiden laatua on seurattu mm. Ekokem-Palvelu Oy:n Porin Peittoon käsittelylaitoksella. Taulukossa 3 on esitetty tiedot käsiteltävien jätteenpolton APC-jätteiden laadun vaihtelusta neljän suomalaisen ja yhden virolaisen jätevoimalan sekä vaarallisen jäteen polttolaitoksen APC-jätteissä. Pääasiassa tulokset edustavat vuosikokoomanäytteistä mitattuja pitoisuuksia.

15 (68) Luettelo käsiteltävistä jätteistä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Laitokselle käsittelyyn vastaanotettavat jätteet. Vaaralliset jätteet on merkitty tähdellä (*). Jäte (jätenimikkeet, EWC-koodit) Jätteen laadusta Vastaan-ottomäärä (t/a) Jätteiden poltossa ja pyrolyysissä syntyvät jätteet: - 19 01 05* - 19 01 07* - 19 01 13* - 19 01 14-19 01 15* - 19 01 16 Jätteet sisältävät korkeita, liukoisia kloridin ja /tai raskasmetallien pitoisuuksia < 70 000 (käsittelyyn enintään 45 000 t) Enimmäis -varastomäärä (t) 5 000 Taulukko 3. Laitoksella käsiteltävien jätteenpolton APC-jätteiden haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien vaihtelu (L/S 10) viiden eri jätevoimalan tuhkissa, joista yksi vaarallisen jätteen polttoalitos. Parametri Viiden jätevoimalan APC-jätteiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien vaihtelu Kokonaispitoisuus mg/kg Liukoisuus mg/kg (L/S 10) Vaarallisen jätteen polttolaitoksen APC-jätteiden pitoisuuksien vaihtelu mg/kg As 12 51 < 2 1 170 1 780 25 Ba 200 250 17 89 200 3 110 300 Cd 52 170 < 0,01 0,04 5 Cr 25 240 0,3 1,7 1 090 2 640 70 Co <10 16-250 380 - Cu 170 710 0,36 6,5 1 240 1 920 100 Mo 4 23 0,32 4,8 140 310 30 Ni 5 51 < 0,1 820 1 300 40 Pb 540 2 200 60 830 290 470 50 Sb 150 990 < 0,1 < 0,5 230-310 5 Se < 2 <10 0,09 < 0,2 7 Zn 4 400 12 000 36 110 6 300 18 100 200 Hg 10 24 <0,001 0,058 < 33 2 Br < 1 400 1 600 PCDD/Fyhdisteet (WHO-TEQ) PCByhdisteet (summa) PAH, EPA 16 0,00031-0,0023 0,00014 0,00056 < 0.021 <0,07 < 0,07 < 0,06 <3,0 Raja-arvo, vaarallisen jätteen kaatopaikka, mg/kg (L/S 10) Fluoridi 38 <100 500 Kloridi 140 000 25 000 250 000 Sulfaatti 3 900 19 000 Luokitin Jätepartikkeleita sisältävästä ilmasta erotetaan keskipakoisvoimalla tiheämmät partikkelit. Kevyet jakeet kerätään erottelusäiliöön. Ns.

16 (68) Varsinainen käsittelyprosessi luokittimessa erottuva osa (n. 35 %) esikäsitellystä jätteestä voidaan loppusijoittaa käsittelemättä tai hyödyntää esim. maanrakentamisessa tai kaatopaikan rakenteissa. Luokittimen käsittelykapasiteetti on 10 30 tonnia tunnissa ja se tuottaa poistoilmaa noin 15 000 25 000 m 3 tunnissa. Poistoilma johdetaan ulos suodattimien (esim. pussisuodattimet) kautta. Luokittimella käsiteltäväksi soveltuvat jätteet määritetään jätekohtaisesti ennakkokokeiden perusteella. Luokitin sijoitetaan laitosrakennuksen sisälle, varastosiilojen läheisyyteen. Käsittelyssä kloridien erotus tapahtuu märkäprosessina, jossa ympäristölle haitalliset aineet kuten metallit sitoutuvat ja stabiloituvat kiintoaineeseen. Prosessivetenä käytetään laitosalueen hulevettä ja merivettä sekä happamuuden säätöön titaanidioksitehtaan happamia jätevesiä ja muita soveltuvia prosessijätteitä. Lisäksi prosessin säätöön ja varmistukseen käytetään rautakemikaaleja. Kaikki laitteet sijoittuvat polttolaitosjätteiden varastosiiloja ja eräitä suurimpia kemikaalisäiliöitä lukuun ottamatta käsittelyrakennukseen. Varastosiiloista jätettä annostellaan vaa an kautta jatkuvatoimiseen sekoitusreaktoriin, jonne pumpataan vettä ja lisätään tarvittavia prosessikemikaaleja. Pesuprosessin vaihtelua pyritään tasaamaan syöttämällä pesureaktoriin sekaisin eri tuhkia. Laitteistoon kuuluu kaksi sekoitusreaktoria, joita käytetään yhtä kerrallaan. Käsittelyssä jätteestä poistetaan happamalla vedellä liukoisia haitta-aineita, ja samalla jäte stabiloidaan hyödyntämällä happaman pesuliuoksen sisältämiä aineita ja lisäämällä sekoitusreaktoriin rautapohjaisia kemikaaleja sekä muita mahdollisia apuaineita. Suurin osa jätteen sisältämistä liukoisista suoloista liukenee vesifaasiin nopeasti ja jätteen käsittelyaika reaktorissa on varsin lyhyt (keskimäärin 10 15 min.). Sekoitusreaktorista jäteliete johdetaan tyhjönauhasuodattimelle, jossa jätettä huuhdellaan ja samalla siitä imetään ylimääräinen vesi pois. Suodattimen huuhtelussa käytettävä vesi ei ole hapanta, vaan huuhteluvetenä voidaan käyttää esim. merivettä. Huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan jätevesienkäsittelyyn tai sitä voidaan kierrättää prosessiin. Suodattimen jälkeen jätteen kuiva-ainepitoisuus on 40 50 %. Suodattimelta pesty jätekakku siirretään hihnakuljettimella joko suoraan kuorma-auton lavalle tai katettuun aumaan. Käsittelylaitosrakennuksen päädyssä sijaitsevasta katoksesta jäte kuormataan kuormaautoihin siirrettäväksi edelleen käsittelypaikkaan. Välivarastoidusta jätteestä voidaan ottaa tarvittavat laadunvarmistusnäytteet ennen niiden toimittamista eteenpäin. Käsittelyssä muodostuvan jätteen määrä on vuodessa enintään 90 000 tonnia, sillä APC-jätteeseen sitoutuu osa prosessissa käytettävästä vedestä. Käsitellyt, loppusijoituskelpoiset jätteet toimitetaan sijoitettavaksi asianmukaiset ympäristöluvat omaavalle kaatopaikalle, kuten esim. Ekokem- Palvelu Oy:n Porin teollisuusjätekeskuksen loppusijoitusalueelle.

17 (68) Titaanidioksiditehtaan jätevesien hyödyntäminen Prosessissa voidaan ph:n säätöön käyttää titaanidioksiditehtaan jätehappoa (20 % rikkihappo, ns. RH 20), jonka käyttömäärä perustuu veden sisältämän hapon määrään (ph). Ekokem-Palvelu Oy on neuvotellut Huntsman P&A Finland Oy:n kanssa RH 20:n käytöstä prosessissa. Titaanidioksiditehtaan RH 20 sisältää mm. sulfaattia, rautaa, alumiinia, kalsiumia, mangaania, magnesiumia, titaania sekä pienempiä pitoisuuksia muita metalleja (esim. Cr, Cu, Pb, Ni, Zn). RH 20 on hapanta (ph ~ 1), joten ko. veden käyttö vähentää kemikaalien käyttöä. Lisäksi esitetään käytettäväksi titaanidioksiditehtaan käsittelemätöntä väkevöintisakkaa (RH 70). RH 20 toimitetaan titaanidioksiditehtaalta säiliöautokuljetuksina. Tällöin vastaanotettava jätevesi on väkevämpää. Autoista RH 20 puretaan vastaanottosäiliöihin. Ennen reaktoriin johtamista siihen sekoitetaan (pääasiassa) merivettä ph:n säätämiseksi sopivalle tasolle. Säiliöautoilla kuljetettavan RH 20:n määrä on enintään 10 000 m 3 vuodessa. APC-jätteen kapasiteetin mukaisen (45 000 t) käsittelemiseen tarvitaan happoa (H 2SO 4) vuositasolla noin 2 000 tonnia (100 % hapoksi laskettuna). Veden ph-taso voidaan säätää myös teollisuuskemikaaleilla tai muilla teollisuuden jätehapoilla. Tiedot käsittelyssä hyödynnettävistä happamista materiaaleista on esitetty taulukoissa 4a, 4b ja 5. Taulukko 4a. Ensisijaisesti vastaanotettavat prosessiveden ph:n säätöön käytettävät teollisuuden jätehapot. Ensisijainen vaihtoehto on Huntsman P&A Finland Oy:ltä vastaanotettava rikkihappopitoinen RH 20 ja RH 70 sekä akkuhapot. Jäte (jätenimikkeet, EWC-koodit) Vastaanottomäärä (t/a) Rikkihappopitoinen RH 20, jätenimike 06 11 99 0-10 000 Rikkihappopitoinen käsittelemätön väkevöintisakka (RH 70) jätenimike 06 11 99) 0-2 500 Paristot ja akut nimikeryhmä 1606: - 16 06 06* (akkuhappo) 0-5 000 Taulukko 4b. Muut mahdollisesti vastaanotettavat teollisuuden jätehapot. Jäte (jätenimikkeet, EWC-koodit) Vastaanottomäärä (t/a) Happojen valmistuksessa yms. syntyvät jätteet nimikeryhmä 0601: 0-5 000-06 01 01* (rikkihappo) - 06 01 02* (suolahappo) Metallien ja muiden materiaalien kemiallisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet nimikeryhmä 1101: - 11 01 05* (peittaushappo) 0-5 000-11 01 06* (muut hapot, kuin peittaushapot) - 11 01 11* (happamat huuhtelunesteet) - 11 01 12 (happamat huuhtelunesteet) Vesipitoiset nestemäiset jätteet, jotka tarkoitus käsitellä muualla kuin toimipaikassa nimikeryhmä 1610: 0-5 000-16 10 01* (happamia teollisuuden vesiä) - 16 10 02 (happamia teollisuuden vesiä)

18 (68) Jätehapot ja muut happamat jätteet sisältävät haitallisia aineita, lähinnä metalleja. Happamuuden säätöön käytettävien happojen ja titaanidioksiditehtaan ns. väkevöintisakan sisältämien metallien kokonaismäärää on arvioitu taulukossa 5. Taulukko 5. Hyödynnettävien jätehappojen sisältämien metallien määrä. Akkuhapot (max RH 70 (max RH 20 (max Yhteensä 5 000 t/a) 2 500 t/a) 10 000 t/a) (kg/a) As 14,8 7,5* 12,5* 35 Hg 0,2 0,25* 0,025* 0,49 Cd 115 1,5 5* 122 Cu 547 7,5* 25* 579 Cr - 3 000 3 250 6250 Pb 64 15,3* 25* 104 Ni 137 325 176 638 Zn 2 450 625 400 3 475 Jätevesien käsittely Jätteenkäsittelyssä syntyvät jätevedet käsitellään rakennuksen sisällä. Ensisijaisesti metallien saostimina käytetään rauta- tai alumiinisuoloja (sulfaattia ja/tai kloridia). Tarvittaessa voidaan käyttää myös kaupallisia raskasmetallien saostukseen tarkoitettuja orgaanisia sulfideja tai polysulfideja. Sakan laskeutumisen tehostamiseksi käytetään lisäksi kalkkia tai polymeeriflokkulantteja. Jätevesienkäsittelyssä muodostuva metallipitoinen sakka voidaan syöttää jätteenkäsittelylaitteiston sekoitusreaktoriin, jossa sakka stabiloituu muun jätteen mukana ja se toimitetaan loppusijoitukseen. Kemiallisesti käsitelty vesi johdetaan selkeytykseen (lamelliselkeytys) ja edelleen suodatukseen, jossa on hiekka- ja aktiivihiilisuodatus sekä tarvittaessa ioninvaihto/kalvosuodatus. Tämän jälkeen vesi johdetaan 5 m 3 :n tasaus- ja laaduntarkkailusäiliön kautta purkuputkea pitkin mereen. Jätevesienkäsittelylaitoksen kapasiteetti on 30 55 m 3 /tunti. Hakemuksessa on esitetty eri metallien osalta arviot jätevesienkäsittelyn reduktiosta. Metallit stabiloituvat käsittelyprosessissa tuhkaan, ja niiden pitoisuudet puhdistamattomassakin jätevedessä ovat monien metallien osalta pieniä. Jätteiden välivarastointi Kiinteistölle rakennetaan kuusi tilavuudeltaan noin 200 m 3 :n jätesiiloa. Jätteet tuodaan laitokselle pääasiassa säiliöautokuljetuksina ja ne puretaan autoista pneumaattisesti suoraan siiloihin. Käsiteltäviä jätteitä voidaan tuoda myös säiliöissä, konteissa tai irtotavarana esim. laivakuljetuksina. Irtotavarana vastaanotettava, käsittelyprosessiin tuleva jäte, otetaan vastaan ja välivarastoidaan laitoksen alueelle rakennettavassa hallissa. Myös jätteen siirtäminen käsittelyprosessiin tapahtuu suoraan hallista. Laitosalueella ei varastoida prosessiin tulevia jätteitä ulkona. Käsittelyssä hyödynnettäviä jätehappoja varastoidaan alueella säiliöissä (alustava määrä 3 4 säiliötä kooltaan 50 100 m 3 /säiliö). Jätteiden varastointimäärät on esitetty taulukossa 6.

19 (68) Taulukko 6. Varastoitavien jätteiden enimmäismäärät sekä muualle kuljetettavien jätteiden kuljetuspaikat Varastossa oleva Toimituspaikka enimmäismäärä t Käsiteltävä APC-jäte ja 5 000 muu jäte Titaanidioksiditehtaan 200 jätehapot Muut käsittelyssä 400 hyödynnettävät jätehapot Käsitelty jäte 200 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Luokittimella eroteltu jäte Ei esitetty Vaarallisen jätteen kaatopaikka Kenttärakenne Toiminta sijoittuu rakentamattomille kiinteistöille. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään rakentamalla kenttä ympäröivää aluetta korkeammalle sekä ympärysojilla. Kentät rakennetaan allasmaisiksi niin, että tarvittaessa vesiä voidaan padottaa alueella, jotta estetään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön. Alueen pohja muotoillaan ja sillä nykyisin oleva tuhkatäyttö jätetään muun rakenteen alapuolelle. Kenttäalueet rakennetaan joko luonnonmateriaaleista tai hyötykäyttömateriaaleista. Kenttärakenteissa esitetään käytettäväksi valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa antaman asetuksen (591/2006 ja sen muutos 403/2009) mukaisia, päällystetyn rakenteen raja-arvot täyttäviä jätemateriaaleja (asetuksen mukaiset tuhkat, betonimurske). Kenttäalue rakennetaan vesitiiviiksi, päällystämällä kaksikerroksisella asfaltilla, joista alimmaisena on tiivisasfaltti (ABT16, 50 mm, tyhjätilavaatimus 3 %) ja pinnalla kulutuskerros (AB16, 50 mm). Asfalttikerrosten alla ovat rakennekerrokset, jotka koostuvat em. luonnonmateriaaleista tai hyödynnettävistä, asetuksen (591/2006) mukaisista jätemateriaaleista. Rakenteet ovat ylhäältä alaspäin seuraavat jos käytetään em. asetuksen mukaisia materiaaleja: asfaltti (ABT16 50 mm + AB16 50 mm) tasattu, kantava kerros tarvittaessa (100 mm) tuhka tai betonimurske (1 200 1 500 mm) suodatinkangas, ja tarvittaessa bentoniittimatto tasattu, tiivistetty pohjamaa/olemassa oleva täyttö. Tarkempi suunnitelma kentän ja tasausaltaan rakentamisesta toimitetaan ELY-keskukselle ennen rakentamisen aloittamista.

20 (68) Muut rakenteet Kemikaalit ja polttoaineet Kuuden siilon (á 200 m 3 ) lisäksi kiinteistölle rakennetaan varsinainen käsittelylaitos, happamien jätevesien/jätehappojen vastaanotto- ja varastosäiliöitä, kemikaalisäiliöitä sekä vesienkäsittelyprosessi. Sekä käsittelylaitos että siihen liittyvä vesienkäsittelyprosessi sijoitetaan sisälle alueelle rakennettavaan uuteen rakennukseen. Siilojen korkeus on noin 25 metriä, muut rakennukset ovat matalampia. Prosessivesisäiliöiden arvioitu koko on 50 100 m 3. Rakennuksille haetaan rakennuslupaa ennen rakentamisen aloittamista. Alueelle rakennetaan yksi 2-osainen hulevesien tasausallas (2 000 m 3, betonia) Laitoksen prosesseissa käytetään kemikaaleja prosessiveden ph:n säätöön, metallien stabilointiin prosessissa sekä saostamiseen jätevesienkäsittelyssä. Kemikaalit, niiden määrät ja käyttökohde on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Toiminnassa käytettävät kemikaalit (jätteeksi luokitellut hapot on esitetty taulukossa 4) Enimmäis Kemikaali Käyttötarkoitus määrä (t) Arvio käyttömäärästä (t/a) varasto- Suolahappo: 37 % ph:n säätö 0-17 000 100 Rikkihappo: 20 % ph:n säätö 0-20 000 200 Rautapohjaiset kemikaalit: esim. ferrisulfaatti ja/tai ferrokloridi (PIX) Alumiinipohjaiset kemikaalit: esim. alumiinisulfaatti ja/tai -kloridi Polymeeriflokkulantteja (esim. Zetag 9016) Kalkki Orgaaniset sulfidit (esim. TMT-15) Metallien stabilointi prosessissa ja saostaminen vesienkäsittelyssä Metallien stabilointi prosessissa ja saostaminen vesienkäsittelyssä Metallisakan poistaminen vesienkäsittelyssä Metallien stabilointi prosessissa ja saostaminen vesienkäsittelyssä Metallien stabilointi prosessissa ja saostaminen vesienkäsittelyssä 1 800-5 400 100 0-200 10 50-200 1 500-600 20 5-15 3 Prosessissa voidaan hyödyntää teollisuuden epäorgaanisia jätehappoja (suola- ja rikkihappo). Kemikaalit varastoidaan niille tarkoitetussa tilassa. Varastotilat on merkitty varoitusmerkinnöillä ja kemikaalit on sijoitettu valuma-altaiden päälle. Täytettäessä kemikaalisäiliöitä käytetään tarvittavia toimenpiteitä estämään kemikaalin roiskuminen tai ylivuoto. Laitoksella on lisäksi imeytysainetta, mikäli kemikaalia pääsee valumaan lattialle. Kemikaalit varastoidaan sisätiloissa, tai suuremmat määrät asianmukaisissa säiliöissä laitosrakennuksen vieressä, joten ne eivät pääse kontaktiin ympäristön kanssa.

21 (68) Kemikaalit annostellaan prosessiin pääasiassa suoraan varastosäiliöistä. Polttoaineiden käyttö toiminnassa on vähäistä; polttoaineita kuluu kuljetuksiin sekä apuprosesseihin, kuten materiaalien siirtelyyn käyttävissä koneissa (esim. pyöräkuormaaja). Vedenhankinta ja viemäröinti Kun laitoksella käsitellään kapasiteetin mukainen enimmäismäärä tuhkaa (45 000 t/a), laitoksen vedenkulutus on enintään 200 000 m3/a. Prosessivetenä on tarkistetun suunnitelman mukaan tarkoitus käyttää merivettä, joka otetaan satama-altaasta. Lisäksi hyödynnetään piha-alueen hulevesiä. Vesijohtovettä otetaan tarpeen mukaan mm. mahdollisissa häiriötilanteissa. Laitoksen jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Hakemusta on käsittelyn kuluessa muutettu niin, että lupaa jätevesien johtamiseen sata-altaaseen haetaan kolmen vuoden määräajaksi. Vesilain mukaiset rakenteet Kuva 3. Vedenottoputken ja jäteveden purkuputkien sijainti Meriveden ottoputki sijoitetaan laitoksen pohjoispuolella sijaitsevaan satama-altaaseen. Putkilinjan sijainti on esitetty kuvassa 3. Vedenottoputken pään koordinaatit koordinaattijärjestelmässä ETRS-TM35FIN ovat N = 6841594 E = 208426.

22 (68) Liikenne ja liikennejärjestelyt Energian käyttö ja energiatehokkuus Vedenottoputki sijoitetaan vesialueella (kiinteistötunnus 609-65-4-686) määräalalle M601. Määräalan omistaa Porin Satama Oy. Putken sijoittamisesta Porin Satama Oy:n alueelle on käyty neuvotteluja ja hakijalla on Porin Satama Oy:n kanssa tehty aiesopimus putkien sijoittamiseen satama-altaaseen ja maa-alueelle. Hakemukseen on liitetty suunnitelmaselostus, jonka mukaan putket rakennetaan maahan kahden metrin syvyyteen samaan kaivantoon laitoksen purkuputkien kanssa. Kaivantoa rakennettaessa otetaan huomioon mahdollinen orsiveden laskutarve. Meren rantaan rakennetaan pumppaamo, johon vesi johdetaan merestä 600M viettoviemärillä. Putki asennetaan rantapenkereeseen, ja putken päähän asennetaan välppä. Merenpohjaan ei tehdä kaivutöitä. Putkilinjat risteävät kahdessa kohtaa kadun ja niiden varrella olevat vesi- ja viemäriputket. Alitukset tehdään suuntaporaamalla. Rautatien alitukseen asennetaan suojaputkiksi kolme 324x6 teräsputkea, joiden pituus on noin 8 m, ja putkien päihin tarkastuskaivot. Laitoksen jätevedet on suunniteltu johdettavaksi satama-altaaseen kahdella purkuputkella kuvassa 3 esitetyn mukaisesti. Purkuputkien pään koordinaatit ovat koordinaattijärjestelmässä ETRS-TM35FIN N = 6841616, E = 208335. Purkuputket sijoitetaan vesialueella (kiinteistötunnus 609-65-4-686) vedenottoputken kanssa samalle määräalalle M601 Ekokem-Palvelu Oy:n ja Porin satama Oy:n välisen aiesopimuksen mukaisesti. Purkuputket rakennetaan rannasta mereen noin 100 m satama-altaan pohjassa olevan penkereen päälle niin, että ne jäävät sataman liikenenalueen ulkopuolelle. Purkuputket painotetaan kahden metrinvälein teräsbetonisin puukiilapainoin meren pohjaan. Putkien päihin asennetaan siivilällä varustetut pystynousut, ja päätypalat painotetaan tuplapainoin. Ekokem-konsernin laitosten saniteettijätevedet johdetaan Porin kaupungin viemäriverkkoon käsiteltäväksi Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla. Materiaalikuljetukset laitokselle ja sieltä pois tapahtuvat Mäntyluodontien (vt 2) ja Reposaarentien (269), Porin saaristotien (272) ja Kirrinsannantien kautta. Käsitelty tuhka sisältää vettä, minkä vuoksi laitokselta pois suuntautuvia kuljetuksia on enemmän. Rekkakuljetusten vuotuiseksi määrän arvioidaan olevan 4 600. Happamuuden säätöön käytettävien jätehappojen (RH 20 ja RH 70) kuljetusten enimmäismääräksi arvioidaan kummankin osalta 250 vuodessa. Kuljetusten määrä lisääntyy enimmillään noin 2,3 % (Mäntyluodontiellä 2,5 %, Reposaaren maantiellä 4,3 % ja Porin saaristotiellä 15,2 %) ja raskaan liikenteen määrä noin 5,6 %. Alustava arvio laitoksen sähkönkulutuksesta on noin 2 000 MWh vuodessa.

23 (68) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Niille toimialoille, joita teollisuuden päästödirektiivi koskee, on EU:n komission toimesta laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjat (BREF). Jätteenkäsittelyn vertailuasiakirja (Reference Document on Best Available Techniques for the Waste Treatments Industries) on julkaistu elokuussa 2006. Hakemuksessa on esitetty toiminnan eri vaiheissa (mm. jätteiden vastaanotto, varastointi, käsittelyprosessi, jätevesien käsittely, maaperän pilaantumisen ehkäisy, ympäristöasioiden hallinta) käytettävän tekniikan ja toimintatapojen vertailu BAT-päätelmiin. Vertailun mukaan toiminnassa ei ole vertailuasiakirjan vaatimuksiin verrattuna merkittäviä eroja. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Käsitellyt jätevedet johdetaan välisäiliön kautta edelleen poistoputkea pitkin Mäntyluodon satama-altaaseen, laitokselta luoteeseen. Vettä arvioidaan johdettavan satama-altaaseen enintään 155 000 m 3 vuodessa. Jätevedelle rakennetaan erilliset purkuputket (2 kpl), jotka kulkevat satama-alueen rajaa pitkin edellä esitetyn kuvan 3 osoittamaa reittiä. Laitosalueella purkuputket kulkevat hakijan hallussa olevien kiinteistöjen pohjoisrajalla Jätevesi sisältää runsaasti kloridia, sulfaattia ja bromidia sekä ravinteita, rautaa ja kiintoainesta. Lisäksi vedessä on haitta-aineita kuten mm. metalleja, bromidia öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä, syanideja ja VOCyhdisteitä. Hakemuksessa haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty vesiliukoisina pitoisuuksina. APC-jätteiden kokonaispitoisuusanalyysien ja liukoisuuskokeiden (liukoisuuskokeet tehty pelkässä vedessä, jätteen omassa ph:ssa) tulosten perusteella metalleja liukeni kokonaismetallimääristä eri metallien osalta vaihdellen < 0,01 %:sta noin 15 %:iin. Käsittelyssä metallit stabiloidaan tuhkaan käyttämällä ph:n säätöä sekä apukemikaaleja. Jätevesienkäsittelylaitoksen reduktio eri metalleille on pilot-kokeissa vaihdellut suuresti, ja sitä ei kaikilta osin ole voitu määrittää pitoisuuksien ollessa alle määritysrajojen (0,001 0,05 mg/l). Lisäksi pilot-kokeissa oleva vaihtelu johtuu myös koetoiminnan aikana kokeilluista erilaisista ajoparametreista ja kemikaalimääristä. Laitoksen jätevesikuormitusta koskevia tietoja on asian käsittelyn aikana tarkistettu. Tarkistetut jätevesien pitoisuudet ja kuormitus satama-altaaseen enimmäisjätevesimäärällä 155 000 m 3 /a on esitetty taulukossa 8.

24 (68) Taulukko 8. Jäteveden sisältämien haitta-aineiden enimmäispitoisuudet (vesiliukoiset pitoisuudet) ja mereen johdettava kuormitus käytettäessä käsittelyssä enimmäismäärää vettä (200 000 m 3 ), jolloin mereen johdettava vesimäärä on enintään 155 000 m 3 vuodessa. Parametri Enimmäispitoisuus (mg/l) Kuormitus kg/a (jätevesimäärä 155 000 m 3 /a) As 0,05 7,8 >8 Sb 0,05 7,75 > 8 Hg 0,005 < 1 Cd 0,01 < 2 Cr 0,05 8 Cu 0,10 16 Pb 0,10 16 Mo 0,20 31 Ni 0,05 8 Fe 0,20 31 Zn 0,05 8 Tot. P 0,10 16 Tot. N 100 16 000 N-NH4 50 7 800 BOD 20 3 100 Sulfaatti 2 500 390 000 Kloridi 80 000 12 000 000 Fluoridi 10 1 600 Bromidi 1 300 200 000 Kiintoaines 50 7 800 Öljyhiilivedyt (C10-C40) 0,10 16 PAH-yhdisteet 0,10 16 Syanidit 0,01 < 2 VOC-yhdisteet 0,10 16 ph 6,5-9 - Ekokem-Palvelu Oy:n muualla tekemien pilot-kokeiden yhteydessä on selvitetty käsitellyn jäteveden sisältämät vesipuitedirektiivin (VNA 1022/2006) mukaiset ns. päästökieltolistan (Liite 1, A) ja vesiympäristölle vaaralliseksi ja haitalliseksi aineeksi (liite 1, C) yksilöidyt aineet. Saatujen tulosten mukaan jätevedessä ei todettu em. liitteen 1 taulukon A1 mukaisia aineita. Polykloorattujen dibentsodioksiinien ja furaanien (PCDD/F) pitoisuudet olivat alle yhdistekohtaisen määritysrajan 20 pg/l ja polybromattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien (PBDD/F) pitoisuudet alle yhdistekohtaisen määritysrajan 0,18 ng/l. Käsittelylaitoksen jätevedet sisältävät em. asetuksen liitteen 1 taulukon C2 mukaisia aineita. Hakija esittää asetuksen (1022/2006) 6 b :n mukaiseksi sekoittumisvyöhykkeeksi satama-allasta sekä siihen välittömästi rajautuvaa Eteläselän osaa, eli 500 600 metrin etäisyydelle purkuputken päästä ulottuvaa aluetta. Hulevedet Ekokem-Palvelu Oy:n käytössä oleva alue on osin päällystetty ja viemäröity. Nykyisen alueen hulevedet ohjataan katoilta ja piha-alueilta öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta hulevesiviemäriin. Vedet voidaan myös tarvittaessa ohjata jätevesiviemäriin. Myös vielä rakentamaton kiinteistö nykyisen toiminnan itäpuolella tullaan päällystämään. Alueelle rakennetaan tasausallas (betonia, tilavuus 2 000 m 3 ), johon kenttäalueiden hulevedet kerätään. Allas varustetaan hiekan- ja öljynerottimilla.

25 (68) Tasausaltaan vesiä voidaan hyödyntää esim. kenttäalueiden pölyntorjunnassa tai prosessissa. Mikäli tasausaltaan vesiä ei hyödynnetä, ne johdetaan vesien laadun tarkkailun perusteella mereen tai tarpeen mukaan käsitellään ennen mereen johtamista. Hakemuksessa hulevesien haittaainepitoisuuksien arvioidaan olevan pieniä. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan liikenteen kautta. Varsinaisesta jätteen- tai vesienkäsittelystä ei aiheudu päästöjä ilmaan. Jätteen esikäsittelylaitteisto (luokitin) tuottaa poistoilmaa 15 000 25 000 m 3 tunnissa. Hiukkaspäästöjen estämiseksi luokittimen poistoilma johdetaan suodattimen läpi (esim. pussisuodattimet). Luokitin ei ole käytössä jatkuvatoimisesti, koska kaikkia jätteitä ei esikäsitellä. Jätteitä tuodaan laitokselle autokuljetuksina. Käsittelyyn tuleva jäte (APCjäte) kuljetetaan pääasiassa säiliöautoilla, joten se ei pölyä kuljetuksen aikana. Käsitelty jäte on kosteaa, eikä se pölyä ja tarvittaessa kuormat peitetään. Liikenne itsessään tuottaa hieman pakokaasuja ja pölyä. Jätteen purkamisesta ja lastauksesta voi syntyä hiukaspäästöjä. Käsittelyyn tuleva jäte siirretään säiliöautosta varastosiiloon suljetusti (pneumaattisesti) ja siilot on varustettu suodattimilla, mikä vähentää hiukkaspäästöjä. Jäte siirretään käsittelyyn suoraan ja suljetusti varastosiilosta sekoitusreaktoriin. Liikennöintialueet on päällystetty ja alueet puhdistetaan säännöllisesti sekä tarpeen mukaan kastellaan pölyämisen estämiseksi. Pölyn määrään vaikuttaa myös ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot sekä vuodenaika. Melu ja tärinä Päästöt maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnan aikana melua tuottaa liikenne, kuormien purku ja lastaus sekä mm. käsittelylaitoksen suodatin. Kuorman purku ja lastaus aiheuttaa hetkellistä melua. Poistoilman suodatin tuottaa tasaista ääntä ympäri vuorokauden. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä toteutetun melumallinnuksen mukaan suodattimen keskiäänitasot laitosalueen ulkopuolella ovat alle 40 db. Jätteiden esikäsittelylaitteistosta voi aiheuttaa melua (luokitin, laitteiston puhallin ja ilmanotto). Laitteisto varustetaan äänenvaimentimilla, ja tarpeen mukaan melua aiheuttavat osat voidaan äänieristää. Laitteiston käyttö ei ole jatkuvatoimista. Liikenne aiheuttaa melua Mäntyluodontiellä, Reposaaren maantiellä ja Porin saaristotiellä. Kuormia ei ajeta yöaikaan. Toiminta ei aiheuta tärinää. Normaalitilanteessa toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Laitosalue on pinnoitettu, joten kaikki alueella tapahtuvat vuodot ja valumat