TOIMINTAKERTOMUS 2016

Toimintakertomus 2016 Satakunnan Museo

TOIMINTAKERTOMUS 2016

SISÄLLYSLUETTELO YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 5 HALLINTO KULTTUURILAUTAKUNTA 5 MUUT LÄSNÄOLIJAT LAUTAKUNNAN KOKOUKSISSA. 5 MUSEON JÄSENYYDET. 6 HENKILÖKUNTA SATAKUNNAN MUSEO 6 LUONTOTALO ARKKI. 7 ROSENLEW-MUSEO 8 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO 8 HENKILÖKUNNAN TYÖHÖN LIITTYVÄT EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET.. 9 HENKILÖKUNNAN OPINTOMATKAT JA KOULUTUSTILAISUUDET 10 HENKILÖKUNNAN PITÄMÄT LUENNOT.. 12 TOIMITILAT JA MUSEOYKSIKÖT MUSEORAKENNUS 13 KOKOELMAVARASTOT.. 13 LAVIAN KOTISEUTUMUSEO.. 14 MUSEOHINAAJA SANTTU. 14 LUONTOTALO ARKKI JA SATAKUNTA-ARKISTO.. 14 ROSENLEW-MUSEO.. 15 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO.. 15 PROJEKTITOIMINTA SATAKUNNAN HISTORIAN JATKOKIRJOITTAMINEN.. 15 SVEN-ERIK ROSENLEWIN HENKILÖHISTORIA HANKE.. 16 SUOMI SYÖ JA JUO JATKOHANKE 16 TALOUS VALTIONOSUUS 17 TOIMENPITEET JA TAVOITETASOT 2016 SATAKUNNAN MUSEON TALOUS ARVIO / TILINPÄÄTÖS 2016 17 TALOUDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAYKSIKÖITTÄIN. 19 TULOSALUEEN MENOJEN JA TULOJEN JAKAUTUMINEN LAJEITTAIN 19 RAHASTOT. 20

TOIMINTAVUOSI YKSIKÖITTÄIN SATAKUNNAN MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN... 22 KOKOELMAT. 23 ESINEKOKOELMAT. 23 KUVAKOKOELMAT 23 KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO.. 23 KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI. 23 LAINAUSTOIMINTA. 24 LAHJOITTAJAT. 25 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO JA SUOJELU SEKÄ ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT. 27 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINNIT. 28 RAKENNUSINVENTOINTI.. 28 ARKE0LOGISET INVENTOINNIT JA TARKASTUSMATKAT 28 ARKEOLOGINEN VALVONTA JA TUTKIMUS 28 ARKEOLOGISET SELVITYKSET. 28 TARKASTUSMATKAT.. 29 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ.. 29 SATAKUNNAN MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA. 29 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET 32 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 32 TAPAHTUMATOIMINTA. 33 MUSEOKAUPPA. 37 KAHVILA-RAVINTOLA MUSEO. 37 SATAKUNNAN MUSEON YSTÄVÄT RY.. 37 JULKAISUTOIMINTA. 38 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 38 MUSEON TUKIJAT 39 LAVIAN KOTISEUTUMUSEO 39

LUONTOTALO ARKKI YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN.. 40 KOKOELMAT... 40 LUONNONTIETEELLISET KOKOELMAT.. 40 LAINAUSTOIMINTA. 40 LAHJOITTAJAT... 41 LUONTOTALO ARKKI JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA. 41 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET.. 42 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 42 TAPAHTUMATOIMINTA. 42 MUSEOKAUPPA. 44 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI.. 44 ROSENLEW-MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN... 45 KOKOELMAT 45 ESINEKOKOELMAT, KUVAKOKOELMAT, KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO.. 45 LAHJOITTAJAT 45 ROSENLEW-MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA... 46 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET. 47 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. 47 TAPAHTUMATOIMINTA.. 47 MUSEOKAUPPA.. 48 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 48 MUSEON TUKIJAT 48 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 49 KOKOELMAT 49 ESINEKOKOELMAT 49 KUVAKOKOELMAT 49 KÄSIKIRJASTO. 49 MATERIAALINÄYTTEET KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI... 49 LAHJOITTAJAT. 50 KORJAUSNEUVONTA 50 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA 50 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET.. 51 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 51 TAPAHTUMATOIMINTA.. 53 MYYMÄLÄ 53 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 53

SATAKUNNAN MUSEON YKSIKKÖJEN AVOINNAOLOAJAT.. 54 SATAKUNNAN MUSEON YKSIKKÖJEN PÄÄSYMAKSUT 55 TILASTO-OSUUS - SATAKUNNAN MUSEO LUKUINA YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT ASIAKASKONTAKTIT, VAIHTUVAT NÄYTTELYT MUUT YLEISÖTILAISUUDET, ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT AVOINNAOLOPÄIVÄT JA TUNNIT

5 SATAKUNNAN MUSEO YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Satakunnan Museon ja sen yksikköjen Rakennuskulttuuritalo Toivon, Luontotalo Arkin ja Rosenlew-museon toiminnan tarkoituksena on Porin ja Satakunnan henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön sekä luonnonperinnön ja kulttuuriympäristöjen dokumentoiminen, tallentaminen, vaaliminen ja esitteleminen elämyksiä ja tietoa jakamalla. HALLINTO Satakunnan Museo on Porin kaupungin ylläpitämä laitos ja se toimii kaupungin kulttuurilautakunnan alaisuudessa. KULTTUURILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Hanna Hildén, varajäsenenä Marju Sjösten. Varapuheenjohtaja Eija Hakala, varajäsenenä Sini-Charlotta Kamberg Helena Isoviita, varajäsenenä Aulikki Harju. Jori Lope, varajäsenenä Mauri Viitanen Antti Pekola, varajäsenenä Jussi Kuusiniemi Jani Forström, varajäsenenä Paula Kivimäki Ulla Nordman, varajäsenenä Terttu Nuolivaara Sara Palenius, varajäsenenä Satu Joensuu Hannes Tiira, varajäsenenä Vesa Turvanen Jorma Rinnemäki, varajäsenenä Reijo Lehto Helena Kilpi, varajäsenenä Irma Anttila. Toni Sillanpää, varajäsenenä Jani Wahlman Marjatta Salonen, varajäsenenä Ari Paltamaa. MUUT LÄSNÄOLIJAT LAUTAKUNNAN KOKOUKSISSA Kaupunginhallituksen edustajana oli Martti Lundén. Nuorisovaltuuston edustajana oli Adalmina Rosendahl. Lautakunnan sihteerinä oli kulttuurijohtaja Jaana Simula. Kulttuurilautakunta kokoontui 7 kertaa ja museonjohtajan esittelemänä Satakunnan Museon asioita käsiteltiin 26 pykälässä.

6 Kulttuuritoimen 1.1.2009 voimaan astuneen johtosäännön (KV 27.10.2008) mukaan laitoksen johtaja esittelee lautakunnalle sekä toimeenpanee laitosta koskevat asiat. Esittelijät muodostavat yhdessä johtoryhmän, joka valmistelee kulttuuritoimen yhteiset asiat lautakuntaan. MUSEON JÄSENYYDET Satakunnan Museo oli Suomen museoliiton 1. lk:n jäsen. HENKILÖKUNTA Satakunnan Museon toimipisteiden henkilökunnasta toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 25 henkilöä. Työsuhteista virkasuhteita oli neljä ja työsopimussuhteita 21. SATAKUNNAN MUSEO Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Ruohonen Juhani, museonjohtaja Aartolahti Akuliina, maakuntatutkija Aho Mervi, kuva-arkistonhoitaja Grönman Tarja, asiakaspalveluassistentti Hannula Markku, näyttelymestari, eläkkeelle 1.12. alkaen Jakomaa Johanna, amanuenssi (kulttuurihistorialliset kokoelmat) Kaarto Sari, museoassistentti Koivisto Leena, amanuenssi (arkeologia) Koskinen Lotta, asiakaspalveluvastaava Lindewall Kaisa, esinekonservaattori Nummelin Liisa, rakennustutkija Nybacka Pirjo, toimistosihteeri Saarinen Sirpa, toimistonhoitaja Seppälä Jaana, tekstiilikonservaattori Tulkki Carita, museolehtori Määräaikaiset työsuhteet Oppaina tarvittaessa Aroui Nadia, kesätyöntekijä/avoinnapito 1.8.-15.9. Häyry Fanny, kesätyöntekijä/toimisto 11.7.-10.8. Jaakola Hanna, kesätyöntekijä/luettelointi 1.6.-17.7. Joukio Olli, tutkija/tilausinventoinnit 1.-30.6., 14.-22.3., 1.-14.1. Juvonen-Saukko Vilja, kesätyöntekijä/lavian kotiseutumuseo 20.6.-4.8. Kaarnametsä Helene, kesätyöntekijä/rakennusinventointi 2.6.-17.7. Kaivola-Häyry Riikka, projektisuunnittelija/museon perusnäyttelyn uusiminen 4.1.-31.12. Kuusikari Sanna, kesätyöntekijä/rakennusinventointi 1.9.-16.10. Porkkala Joonatan, kesätyöntekijä/kuvaskannaukset 6.6.-5.7. Putaja Emma, kesätyöntekijä/avoinnapito 20.6.-7.8. Rosenholm Heikki, kesätyöntekijä/kuvaluettelointi 4.7.-17.8. Vasko Tiina, tutkija/tilausinventoinnit 1.-30.4. Lasten syntymäpäiväkierroksilla oppaina ovat toimineet Fanny Häyry ja Vilma Hildén. Lavian kotiseutumuseossa opastuksia on hoitanut Annika Aarnio.

7 Satakunnan Museon, Luontotalo Arkin ja Rosenlew-museon avoinnapidon sijaisuudet Heininen Marja-Leena 4.-5.6. Häyry Fanny 6.9. Laine Marja 2.-4.7., 28.6., 17.-19.6., 10.6., 3.6., 28.-29.5, 21.5., 6.5., 29.4., 22.-24.4., 16.4., 8.4., 26.-27.3., 5.-6.3., 20.-21.2., 30.-31.1., 29.1., 22.1. Majuri Tiina 5.-6.3., 20.2. Railola Brita 10.6., 3.6., 29.5., 21.5., 13.-15.5., 16.-17.4., 2.-3.4., 26.-27.2., 29.1., 15.1., 12.1. Palkkatukityösuhteet/kaikki yksiköt Projektityösuhteet Lehesvuori Heli, asiakaspalveluassistentti/kaharin kotiseututalo 30.5.-31.8. Lehtonen Sirpa, museoapulainen/avoinnapito 2.5.-19.6. Södergård Janette, museoapulainen/avoinnapito 17.6.-16.12. Tammelin Tiina, museoapulainen/avoinnapito 1.1.-8.5. Suomi syö ja juo/haavisto Susanna, projektisuunnittelija 1.1.-31.3. Oppilaitosten harjoittelijat Erkkilä Emilia, TET/Nakkilan yhteiskoulu 19.-30.9. Flinck Riikka, TET/Itä-Porin yhtenäiskoulu 26.9.-7.10. Heikkilä Kai-Kristian, Turun yo, museologian harjoittelu 2.-31.5. Hirvinen Riku, Poroin kaup. kuntouttava työtoiminta 10.10.-31.12. Hietava Lotta, Turun yo, museologian harjoittelu 2.11.-31.12. Katajisto Katariina, TET/Lavian yhtenäiskoulu 29.11.-2.12. Kimpimäki Anna, Turun Yo, museologian harjoittelu 2.-31.5. Lizardo de Oliveira Barbara, Sataedu, valokuvaustehtävät museoyksiköissä 6.4.-12.6. Mäkipää Christa-Maria, Sataedu, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 5.9.-18.11. Nikander Ville, Turun yo, museologian harjoittelu 29.2.-28.3. Söderlund Pia, Winnova/ympäristöhuollon ammatitutkinto/työssäoppiminen 15.8.-9.9., 14.3.-2.6. Muut harjoittelijat ja työkokeilijat LUONTOTALO ARKKI Kaipainen Eppu, TE-palvelut, työkokeilu 1.1.-11.4. Raitio Tuulia, TE-palvelut, työkokeilu 9.2.-8.5. Rosendahl Suvi, TE-palvelut, työkokeilu 1.8.-31.10., 18.4.-17.7. Saiha Tarja, TE-palvelut, työkokeilu 1.1.-13.3. Tuominen Anu, Arkistolaitos, työharjoittelu 10.2.-8.4. Vannemaa Siru, TE-palvelut, työkokeilu 1.1.-15.2. Vuolanne Pauliina, TE-palvelut, työkokeilu 29.8.-28.11. Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Koski Martti, asiakaspalveluassistentti Lahtinen Teija, asiakaspalveluassistentti Vesterberg Jari, museomestari Viitala Hilkka, intendentti Määräaikaiset työsuhteet Laine Heidi, kesätyöntekijä/luettelointi 22.8.-6.10.

8 Oppilaitosten harjoittelijat Heininen Marja-Leena, Winnova, virastomestaritutkinto 1.-8.1. Holm Eveliina, Winnova, matkailu, työssäoppiminen 28.4.-30.5. Koivuniemi Nea, Winnova, matkailu, työssäoppiminen 18.1.-17.4. Tillqvist Saara, TET/Ulvilan yhteiskoulu 21.-25.11. Muut harjoittelijat ja työkokeilijat ROSENLEW-MUSEO Lahti Sonja, työharjoittelu/verve 4.5.-11.7. Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Stenroos Leila, intendentti Roininen Marika, asiakaspalveluassistentti Videman Marko, museoassistentti Määräaikaiset työsuhteet Nurmi Petteri, kesätyöntekijä/luettelointi 1.6.-17.7. Oppilaitosten harjoittelijat Coullibaly Oumar, Sataedu/maahanmuuttajien kotoutuskurssi,suomen kieli 7.-18.11. Nikula Petra, Turun yo, museologian harjoittelu 8.8.-7.9. Muut harjoittelijat ja työkokeilijat Pajamäki Marko, Porin kaup. kuntouttava työtoiminta 1.11.-31.12., 2.8.-31.10. Suutari Matias, Verve, harjoittelu 3.2.-2.5. RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Kiilo Tuulikki, intendentti Wahlroos Marita, museoemäntä Virtanen Kalle, rakennuskonservaattori Määräaikaiset työsuhteet Aalto Adele, kesätyöntekijä 4.7.-3.8. Haikkonen Mika, kesätyöntekijä 18.7-28.8. Kirpu Aleksander, kesätyöntekijä 4.7.-14.8. Kivistö Kaisla, kesätyöntekijä 6.6.-20.7. Pitkälä Jemina, maalari 6.6.-17.7. Porkka Lauri, kesätyöntekijä 6.6.-5.7. Saarinen Iida-Milla, kesätyöntekijä 6.6.-20.7. Österlund Marika, kesätyöntekijä 20.6.-4.8. Oppilaitosten harjoittelijat Hietava Lotta, Turun yliopisto, museologian harjoittelu 12.12., 9.12., 25.-26.11. Oksa Liisukka, Jyväskylän yliopisto, museologian harjoittelu 5.9.-16.10. Pietikäinen Juuli, SAMK,matkailuala, työssäoppiminen 11.4.-10.9.

9 Muut harjoittelijat Pakarinen Anne, Porin kgin kuntouttava työtoiminta 8.8.-9.10., 1.2.-31.7. HENKILÖKUNNAN TYÖHÖN LIITTYVÄT EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET Museonjohtaja Juhani Ruohonen oli Opetus- ja kulttuuriministeriön Museopoliittisen ohjelmatyöryhmän, Museoiden arviointimallin kehittämisprojektin työryhmän ja Suomen museoliiton Yhteinen perintö hankkeen ohjausryhmän jäsen, FMA (Finnish Museum Associaton) Creations Oy:n, Rauman merimuseosäätiön, Porin Taide- ja taideteollisuussäätiön, Vuojokisäätiön ja Vuojoen kartano Oy:n hallituksen jäsen, Satakunnan historian jatkokirjoittaminen- ja Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria -hankkeen puheenjohtaja sekä Porin kaupungin edustajana Suomen Historiallisten Kaupunkien yhdistyksessä. Maakuntatutkija Akuliina Aartolahti oli Köyliön museot-hankkeen ohjausryhmän jäsen ja Satakunnan historian jatkokirjoitushankkeen ohjausryhmän sihteeri. Amanuenssi Johanna Jakomaa oli museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n Arki-poolin puheenjohtaja ja TAKO-ohjausryhmän jäsen sekä Pori Jazz 50 vuotta- ja Porin jazzperintö hankkeiden ohjausryhmän jäsen. Museoassistentti Sari Kaarto oli Porin kaupungin kulttuuritoimen viestintätyöryhmän, Porin kaupungin Internet-ryhmän, Porin kaupungin kulttuuritoimen yhteistyötoimikunnan ja JUKO ry:n Porin yhteistyöryhmän jäsen. Lisäksi hän oli Porin kirjaston, kulttuurin ja museoiden luottamusmies. Intendentti Tuulikki Kiilo oli Porin seudun rakennuskulttuuriseuran hallituksen puheenjohtaja, Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän, Porin lastenkulttuurikeskuksen projektiryhmän jäsen sekä Pohjoismaisten rakennusperintöyhdistysten yhteistyöryhmän (Nordisk forum för byggnadskultur) jäsen. Amanuenssi Leena Koivisto oli Arkeologinen kulttuuriperintöopas hankkeen seurantaryhmän, Samassa veneessä Selkämerelle hankkeen ohjausryhmän, Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen hoitokunnan, Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän sekä Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän jäsen. Asiakaspalveluassistentti Martti Koski oli Satakunnan lastenkulttuuriverkoston LaitosPRO -työryhmän jäsen. Esinekonservaattori Kaisa Lindewall toimi Satakunnan Museon toimipisteiden työsuojeluasiamiehenä. Rakennustutkija Liisa Nummelin oli Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän sihteeri sekä Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän, Vanhan Rauman hoitokunnan sekä Porin kaupunkikuvatyöryhmän ja Porin kaupungin paikkatietotyöryhmän jäsen. Lisäksi Nummelin on mukana Luonnollisesti työssä hankkeen ohjausryhmässä. Tekstiilikonservaattori Jaana Seppälä oli Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n jäsen. Intendentti Leila Stenroos oli Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria hankkeen ohjausryhmänjäsen sekä Rosenlew-museon edustajana TAKO:n pooli 4:n metalliteollisuustyöryhmässä ja 24.11. lähten sen puheenjohtaja. Museolehtori Carita Tulkki oli Porin lastenkulttuurikeskuksen Porin lapaset -projektiryhmän, Porin kulttuuritoimen ja perusturvan seniorityöryhmän sekä Porin kulttuuritoimen saavutettavuuden työryhmän jäsen, Satakunnan Museon ystävät ry:n hallituksen jäsensihteeri ja museon yhteyshenkilö sekä Satakunnan historiallisen seuran hallituksen jäsen.

10 Intendentti Hilkka Viitala oli mukana Satakunnan ympäristötietoisuus ja kasvatusverkostossa. Rakennuskonservaattori Kalle Virtanen oli Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän jäsen. Suomen museoliiton hallitus myönsi kokouksessaan 26.3. ansiokkaasta työstä museoalalla hopeisen ansiomerkin valokuvaaja Pentti Perelle 20-vuodesta ja kultaiset ansiomerkit näyttelymestari Markku Hannulalle ja kuva-aarkistonhoitaja Mervi Aholle 30-vuodesta. Merkit luovutettiin 9.12. pikkujoulun ja eläkejuhlan yhteydessä. Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 93. vuosikokous järjestettiin 25.-27.5. Inarissa. Porin kaupungin virallisina kokousedustajina kokoukseen osallistuivat museonjohtaja Juhani Ruohonen ja kulttuurilautakunnan jäsen Hannes Tiira. HENKILÖKUNNAN OPINTOMATKAT JA KOULUTUSTILAISUUDET 13.-14.1., Turun yliopisto, MATU / Paikkatiedon käyttö maisemantutkimuksessa, Pori, 20-21.1., arkeologi Leena Koivisto 27.-28.1. 10.2.-11.2. 19.1. Turun yliopisto, MATU / Riina Haanpää, Merikarvian tapahtumia ja aineistoja vuosilta 1917-1918 -luento, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, arkeologi Leena Koivisto, museolehtori Carita Tulkki 26.1. Turun yliopisto, MATU / Anne Heino: Sisällissodan muistaminen paikallisyhteisöissä: punaisia ja valkoisia tulkintoja luento, Pori, museoassistentti Sari Kaarto, museolehtori Carita Tulkki 27.1. Turun yliopisto, MATU / Risto Alapuro: Huittinen 1918 luento, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin 2.2. Turun yliopisto, MATU / Tiina Lintunen: Punaiset naiset Porissa luento, Pori, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, amanuenssi Johanna Jakomaa, museolehtori Carita Tulkki 3.2. Museovirasto / Maakunnallinen arkeologitapaaminen, Helsinki, arkeologi Leena Koivisto 4.-5.2. Museovirasto / Vuoden 2015 arkeologisten kenttätöiden esittelypäivät, Helsinki, arkeologi Leena Koivisto 5.2. Museoalan Ammattiliiton luottamusmiesseminaai, museoassistentti Sari Kaarto 5.-6.2. Bryggman-instituutti / Bryggman-juhlaseminaari Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi, Turku, rakennustutkija Liisa Nummelin 9.-10.2. TAKO-verkosto, Norsam / Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari, Helsinki, amanuenssi Johanna Jakomaa 10.2. Turun yliopisto, MATU / Pekka Elomaa: Paha maisema luento, Pori, museolehtori Carita Tulkki 15.-16.2. Museovirasto ja Turun museokeskus / KURVI-päivät Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivät, Turku, arkeologi Leena Koivisto, rakennustutkija Liisa Nummelin, rakennuskonservaattori Kalle Virtanen 22.2. Turun yliopisto, MATU, Jussi Airaksinen: Rakennussuojelutapaukset luento, Pori, rakennustutkija Liisa Nummelin 9.3. Porin kulttuuriasiainkeskus, Taiteen edistämiskeskus, Villilä Studiot, Cogas-hanke, Satakuntaliitto / Tuottamalla kuntoon palasista toimivaksi peliksi. Pori, museolehtori Carita Tulkki 29.3, 31.3., Porin seudun kansalaisopisto, PICASA Tieto- ja viestintätekniikan 5.4., 7.4. kuvankäsittelykurssi, Pori, intendentti Hilkka Viitala 4.3. Museovirasto, Satakuntaliitto, Satakunnan Museo, Taiteen edistämiskeskus / Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaari, Pori, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, amanuenssi Johanna Jakomaa, esinekonservaattori Kaisa Lindewall, museonjohtaja Juhani Ruohonen, intendentti Leila Stenroos 16.3. Suomen museoliitto / Museokortti-koulutus, Pori, asiakaspalveluvastaava Lotta Koskinen 17.3. Tampereen kesäyliopisto / Kaupunkien kulttuuriympäristöt, Pori, rakennustutkija Liisa Nummelin 29.3. Lahden kaupunginmuseo / Rakennustutkijatapaaminen, Lahti, rakennustutkija Liisa Nummelin

11 9.4. Helsingin Luonnontieteellinen keskusmuseo / Kotka-ohjelman opastustilaisuus, Pori, amanuenssi Johanna Jakomaa, museomestari Jari Vesterberg, intendentti Hilkka Viitala 11.4. Satakunnan Pelastuslaitos / Alkusammutuskoulutus, Pori, asiakaspalveluassistentti Tarja Grönman, asiakaspalveluassistentti Martti Koski, asiakaspalveluassistentti Teija Lahtinen, tekstiilikonservaattori Jaana Seppälä, intendentti Leila Stenroos, museomestari Jari Vesterberg, intendentti Hilkka Viitala, museoemäntä Marita Wahlroos 12.4. Museovirasto / Siunauskappelit pienoisseminaari, Helsinki, rakennustutkija Liisa Nummelin 12.4, 14.4. Porin seudun kansalaisopisto / GIMP Tieto- ja viestintätekniikan 19.4., 21.4. kuvankäsittelykurssi, Pori, intendentti Hilkka Viitala 13.4. Ympäristöministeriö / Rakennusperinnön hoidon neuvottelupäivät, Helsinki, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin 19.4. Museovirasto / Maakunta-, aluetaide- ja erikoismuseoiden johtajien neuvottelupäivät, Helsinki, museonjohtaja Juhani Ruohonen 21.4. Suomen historialliset kaupungit yhdistys / Historiallinen kaupunki kaupan paikkana, Rauma, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin 25.-27.5. Suomen Museoliitto / Valtakunnalliset museopäivät, Inari, museonjohtaja Juhani Ruohonen 9.6. Museovirasto / Maakunnallisen työn teemapäivä, Helsinki, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti 3.8. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ohjelmallinen rakennussuojelu hankkeen loppuseminaari, Turku (etänä Porissa), rakennustutkija Liisa Nummelin 25.8. Suomen museoliitto / Museonjohtajapäivät, Rauma, museonjohtaja Juhani Ruohonen 25.8. Pirkanmaan maakuntamuseo / Ekskursio Kalevan RKY-alueelle, Tampere, kesätyöntekijä Sanna Kuusikari, rakennustutkija Liisa Nummelin,. harjoittelija Suvi Rosendahl 5.9. Jarmo Katila ja Timo Saario / Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennuskonservaattori Kalle Virtanen 15.-16.9. Helsingin kaupunginmuseo / Maakuntamuseotutkijoiden neuvottelupäivät, Helsinki, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti 22.-23.9. Nordisk Forum för Byggnadskultur / Den nordiska trästaden seminaari, Trondheim, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin 24.9. Turun maakuntamuseo, RPY, Curatio / Terve talo seminaari, Turku, intendentti Tuulikki Kiilo 29.9. Porin kaupungin it-palvelut ja DNA / Infotilaisuus uudesta puhepalvelusopimuksesta, Pori, museomestari Marko Videman 11.10. Porin kaupunki, konsernihallinto, asiakirjahallinto / Hallintokuntien asiakirjavastaavien tapaaminen, Pori, toimistonhoitaja Sirpa Saarinen 12.10. TAKO:n Arki-pooli / Museot @ Youtube-koulutus, Helsinki (Pori etäyhteys), amanuenssi Johanna Jakomaa, projektisuunnittelija Riikka Kaivola-Häyry, tekstiilikonservaattori Jaana Seppälä, museolehtori Carita Tulkki 13.10. TAKO-verkosto / Tako-seminaari, Helsinki, amanuenssi Johanna Jakomaa 19.-20.10. Satakunnan museot / Satakuntalaiset museot Wikimediaan, Rauma, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, amanuenssi Johanna Jakomaa, intendentti Leila Stenroos, museolehtori Carita Tulkki 17.-18.11. Akavan Luottamusmiesseminaari, Helsinki, museoassistentti Sari Kaarto 22.11. Suomen museoliitto / Tiedottajapäivät, Helsinki, museoassistentti Sari Kaarto 30.11. Porin seudun kansalaisopisto / Opettajien kulttuurikalenteri koulutus, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, museolehtori Carita Tulkki, intendentti Hilkka Viitala 30.11. Tekniikan museo / Tekniikan alan museopäivä, Helsinki, intendentti Leila Stenroos 8.12. Museovirasto / Entistämisavustusten valvojatapaaminen, Helsinki, rakennuskonservaattori Kalle Virtanen

12 HENKILÖKUNNAN PITÄMÄT LUENNOT Museonjohtaja Juhani Ruohonen 23.1. Kokemäenjoen kulttuuriympäristöistä, juhlaesitelmä, Satakunnan Killan vuosijuhla, Helsinki 4.5. Kokemäenjoen kulttuuriympäristöstä, esitelmä, Satakunnan Kirjallinen Kerho, Pori 9.6. Alueellinen museotyö museopoliittisessa ohjelmassa, Alueellisen museotyön teemapäivä, Museovirasto, Helsinki 14.9. Mitä museo tekee, Satakunnan Museon Ystävät, Rosenlew-museo 28.10. Museot ja kokoelmat, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Museologian kurssi, Pori Maakuntatutkija Akuliina Aartolahti 11.11. Kokoelmien luonti, hoito ja dokumentointi, paikallismuseoiden näkökulma, Turun yliopisto, Kulttuurituotannin ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Museologian kurssi, Pori Amanuenssi Johanna Jakomaa 28.1. Akseli Gallen-Kallela ja F.A. Jusélius porilaiset, Rosenlewin Hopeakerho, Pori 10.2. Kommenttipuheenvuoro Kajsa Hartigin keynote-esitelmään, Digitaaliset kokoelmat avoimempi Pohjola -seminaari, Suomen kansallismuseo, Helsinki 4.3. Museot elävää perintöä tallentamassa. Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaari, Porin yliopistokeskus, Pori 8.3. Seinätön museo palvelun esittely, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, kulttuuriperinnön tutkimuksen kurssi 23.9. Museonäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Museologian kurssi, Pori 2.10. Paneelikeskustelu: Aineettoman kulttuuriperinnön äärellä. Miten tallentaa ruokakulttuuria, tuhannen vuoden taideprojektia tai performanssitaidetta? Kirjamessut, Turku 27.10. Seinätön museo palvelun esittely, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, kulttuuriperinnön tutkimuksen kurssi 15.12. WebMusketti-koulutus henkilökunnalle, Satakunnan Museo, Pori Intendentti Tuulikki Kiilo 14.2. Naisia Porissa, Pori Zonta I, Satakunnan Museo, Pori 30.6. Terva, Preiviikin kyläyhdistys, Preiviiki, Pori 15.7. Leineperin ruukin historia ja toiminta, Ulvilan kaupungin opaskoulutettavat, Ulvila 15.10. Naisia Porissa, Pori Zonta II, Pori Amanuenssi Leena Koivisto 5.3. Vasarakirveskulttuurin löytöpaikkoja Satakunnassa, Vasarakirveitä ja karjanhoitoaseminaari, Euran kunta ja Satakunnan Museo, Eura 13.10. Saariston muinaisjäännökset Satakunnassa, Turun yliopisto, maisemantutkimus, Pori 17.11. Aarretta etsimässä - totta ja tarua metallinetsimisestä, Harjavallan kansalaisopisto ja Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta Rakennustutkija Liisa Nummelin 21.1. Modernin rakennusperinnön inventointi Suomen kaupungeissa, Neuvottelu inventoinnin toteuttamisesta Porissa, Satakunnan Museo, Pori 17.3. Porin tori muutoksessa, Kaupunkien kultuturiympäristökoulutus, Tampereen kesäyliopisto, Tampere

13 19.3. Kulttuuriympäristöjen Köyliö, Köyliö seuran vuosikokous 11.4. Maakuntamuseon näkökulma rakennusinventointiin, Turun yliopisto, MATU 16.9. Rakennettu Pori 1918, Turun yliopisto, MATU, Pori Museolehtori Carita Tulkki 9.9. Museopedagogiikka, mitä se on?, Turun yliopisto, museologian kurssi, Pori Rakennustutkija Kalle Virtanen 5.4. Rakennussuojelu, suojeltujen rakennusten erityispiirteet ja hengittävien rakenteiden lisäeristäminen, SAMK, Pori TOIMITILAT JA MUSEOYKSIKÖT MUSEORAKENNUS Hallituskatu 11 Satakunnan Museon rakennus on valmistunut vuonna 1973 arkkitehtitoimisto Olaf Küttnerin piirustusten mukaan. Rakennuksen nettopinta-ala on 3 575 m 2. 1999 2001 rakennuksessa toteutettiin Vesien sylistä Satakunnaksi -projektissa yleisö- ja näyttelytilojen korjaus- ja muutostyöt. Rakennuksessa sijaitsevat perusnäyttelytilat, Paja, tilapäisnäyttelytilat Sali ja Kamari, museokahvila terasseineen, neuvottelutila ja henkilökunnan sosiaalitilat, toimistotilat, tutkijoiden työhuoneet, käsikirjasto, arkistotilat, valokuvastudio, tekstiilikonservaattorin laboratoriotilat, näyttelymestarin työtilat, esineistön vastaanotto- ja esikäsittelytilat sekä osa museon esinevarastoista. Toimintavuonna aloitettiin perusnäyttelyn suunnittelutyö ja siihen varatut investointimäärärahat siirtyivät seuraavalle vuodelle. KOKOELMAVARASTOT Konepajanrannan ja Vähärauman varikon kokoelmavarastot Konepajanranta 4, Karvarintie 1 Museorakennuksen lisäksi kokoelmavarastoja oli Vähälläraumalla ja ns. Electroluxin halleissa Toejoenrannalla. Vähärauman varikolla varastotilaa on 1 760 m 2. Varastotilojen lisäksi varikolla sijaitsevat myös puu- ja metallikonservoinnin työtilat. Ns. Electroluxin halleissa on 1500 m 2 lämmitettyä varastotilaa. Museon varastotila on erotettu muista samassa rakennuksessa sijaitsevista varastotiloista kevytrakenteisilla seinillä ja lukollisilla ovilla. Varastotilassa säilytetään sekä Satakunnan Museon että Rosenlew-museon esineistöä. Electroluxin hallien tila on vuokrattu SR-Kiinteistöt Oy:ltä. Konepajanrannan varastotilan yhteydestä vuokrattiin perusnäyttelyn uusimisen ja sen esinesiirtojen edellyttämä 250 m 2: :n suuruinen lisävarastotila joulukuusta alkaen. Kokoelmakeskushanke Kokoelmavarastot ovat edelleen Satakunnan Museon laajoille ja arvokkaille kokoelmille riittämättömät ja olosuhteiltaan epäasianmukaiset. Nykyiset tilat eivät turvaa kokoelmien säilymistä eivätkä mahdollista suunnitellusti kokoelmien karttumista. Satakunnan Museon ja Porin taidemuseon yhteisen kokoelmakeskuksen toteuttamisen valmistelu jatkui yhteistyössä Teknisen palvelukeskuksen kanssa. Keväällä toteutettiin kaupunginhallituksen edellisen syksyn päätöksen mukaisesti tarjouskilpailu vuokratilan hankkimisesta vaiheistettuna kokoelmakeskukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa hankitaan noin 3500 m 2 :n laajuiset tilat vuonna 2017 ja toisessa vaiheessa tarvittavat lisätilat vuonna 2020.

14 Tarjouskilpailu julkaistiin Hilmassa 15.2. neuvottelumenettelynä, johon vähimmäisvaatimukset täyttävät ehdokkaat saivat ilmoittautua. kaikki osallistumisilmoituksen jättäneet hyväksyttiin neuvottelumenettelyn toiseen vaiheeseen. Lopulliset tarjoukset tuli jättää viimeistään 31.5. ja tarjoukset saatiin kaikilta kuudelta osallistumisilmoituksen jättäneeltä yritykseltä. Tarjoukset pisteytettiin ja kaupunginhallituksen edellyttämien lisäselvitysten jälkeen tehtiin esitys kokoelmakeskuksen hankkimisesta yhdeltä tarjoajista. Syyskuussa kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokoelmakeskushankinnan tarjouspyynnössä ja tarjousmenettelyssä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi. Samalla hankintaa uudelleenvalmistelemaan perustettiin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen alaisuudessa työryhmä, johon kuuluivat hankintapäällikkö Outi Karinharju, rakennuspäällikkö Harri Juhola, kulttuurijohtaja Jaana Simula, taidemuseonjohtaja Esko Nummelin sekä museonjohtaja Juhani Ruohonen. Uusi kilpailutus keskuksen hankkimisesta vaiheistettuna käynnistyi 16.12. LAVIAN KOTISEUTUMUSEO Tampereentie 26, 38600 LAVIA Lavian kotiseutumuseo sijaitsee Lavian kirkon vieressä lainajyvästömakasiinissa, joka on rakennettu vuonna 1853. Museon käyttöön rakennus tuli vuonna 1954. Museo sijaitsee kahdessa kerroksessa ja se on kokonaisuudessaan näyttelykäytössä. Rakennuksessa on sähköt, mutta ei lämmitystä. Lisäksi Lavian kotiseutumuseolla on vuokrattua varastotilaa Laviassa Rauhalasäätiön toimitalossa. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Varastossa säilytetään mm. apteekkikokoelman kalusteita. MUSEOHINAAJA SANTTU Reposaari Merenkulkuneuvos Heimo Saarinen luovutti 1982 Porin kaupungille satamahinaaja Santun museolaivaksi. Viisi vuotta myöhemmin alus nostettiin Reposaaren Varvinrantaan. Santtua siivottiin yhteistyössä Museon ystävien kanssa. Museon ystävien vapaaehtoiset tekivät kerran kuussa tarkastuskäynnin Santulle. LUONTOTALO ARKKI JA SATAKUNTA-ARKISTO Pohjoispuisto 7 Pohjoispuisto 7:ssä sijaitseva entinen puhelinlaitoksen kiinteistö kunnostettiin Satakunnan Museon luonnonhistorialliseksi osastoksi vuosina 1997 1999. Yleisölle Arkki avattiin 22.3.2000. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat näyttelytilat, luentosali, perhoshuone, intendentin huone ja aula, joka on ensisijaisesti työpajakäytössä kahvilatoiminnan päättymisen jälkeen. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevien, vuonna 2006 valmistuneiden museomestarin verstastilojen osalta suoritettiin toimintavuonna korjaustöitä. Tilat käsittävät alkukäsittelytilan, hartsi- ja uretaanityötilan, maalaushuoneen, varsinaisen verstaan, puutyötilan, kuivaushuoneen sekä toimiston. Pohjakerroksessa sijaitsevat myös henkilökunnan sosiaalitilat sekä Satakunta-arkiston tilat, jotka käsittävät arkistonhoitajan työhuoneen ja kaksi arkistomakasiinia. Luontotalo Arkin ja Satakunta-arkiston käytössä oleva pinta-ala on yht. 1 113 m 2.

15 ROSENLEW-MUSEO Kuninkaanlahdenkatu 14 Rosenlew-museo toimii Porin Aittaluodossa sijaitsevassa entisessä kruunun viljamakasiinissa. Tiilirunkoinen, vuonna 1866 valmistunut rakennus on suojeltu asemakaavassa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä rakennuksena (AS 747, v:lta 1983). Rakennus siihen sijoitettuine kokoelmineen siirtyi UPM-Kymmene Oyj:n omistuksesta Porin kaupungille 2003. Rosenlew-museon käytössä on rakennuksessa yht. 818 m2. Lisäksi rakennuksessa on vuonna 1940 rakennettu väestönsuoja. Rosenlew-museon kokoelmat on sijoitettu Porin Aittaluodossa sijaitsevaan entiseen kruunun viljamakasiiniin. Tiilirunkoinen, vuonna 1866 valmistunut rakennus on suojeltu asemakaavassa (AS 747, v:lta 1983) rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä rakennuksena. Rakennus siihen sijoitettuine kokoelmineen siirtyi UPM-Kymmene Oyj:n omistuksesta Porin kaupungille 2003. Rosenlew-museon käytössä on rakennuksessa yht. 818 m 2. Lisäksi rakennuksessa on vuonna 1940 rakennettu väestönsuoja. Vuosina 2004 2006 toteutetussa Rosenlew-museo projektissa rakennukseen tehtiin korjausja muutostöitä. Rakennuksessa sijaitsevat perusnäyttely- ja tilapäisnäyttelytilat, toimistotilat, arkistohuone, varastotiloja ja esineistön vastaanotto- ja käsittelytilat. Museo avattiin yleisölle 15.12.2006. Toimintavuonna jouduttiin aulasta toimistotiloihin johtavan käytävän seinustaa piikkaamaan auki, koska seinä oli kostunut sulamisvesien vuoksi. Syynä oli epäkuntoinen vesikaton rännin ja syöksytorven lämmityskaapeli, jonka takia sulamisvedet olivat valuneet seinää pitkin ja siitä sokkelin päällä olevalle hyllylle. Korjattiin rännin sulanapitokaapeli, ja rakenteet saivat vapaasti kuivaa. RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO Varvinkatu 19 Satakunnan Museon hallinnassa on vuodesta 1990 ollut Porin V kaupunginosassa kiinteistö tontilla 249/21. Tällä nk. museotontilla on neljä yksikerroksista hirsirakenteista asuinrakennusta ja talousrakennus, jotka ovat valmistuneet 1810-luvun ja vuoden 1907 välisenä aikana. Satakunnan Museo perusti 1995 yhteen asuinrakennuksista, tontin kulmarakennukseen, korjausrakentamiskeskuksen nimellä Rakennuskulttuuritalo Toivo (171 m 2 ). Varvinkadun suuntaisessa Korsmanin talossa on opetus- ja näyttelytiloja. Juhana Herttuankadun puoleinen asuinrakennus toimii toimisto- ja verstastiloina (117 m 2 ) ja siinä on myös yksi vuokra-asunto (45 m 2 ). Pihan talousrakennuksessa (60 m 2 ) on pääasiassa varastotiloja. Vuonna 2000 tontille siirrettiin 1840-luvulta peräisin oleva hirsirakennus eli Piharivi (71 m 2 ), joka on kunnostettu 1880-luvun lopun asuun opetus- ja näyttelytiloiksi. Pihapiirin rakennuksissa tehtiin huolto- ja kunnostustöitä osin ulkopuolisena, osin omana työnä. Toivon verstaan keittiön tiskiallaskaapisto uusittiin, verstaan wc-tiloissa olleet pesukone ja kuivausrumpu siirrettiin keittiöön. Korsmanin talon ulko-ovet huoltomaalattiin ja tikkaat tervattiin. Uudet pihapenkit maalattiin ja vanhoja pihakalusteita huollettiin. Edellisvuonna rakennetut varastokatokset maalattiin, ja toiseen tehtiin tiilikatto. Lisäksi tehtiin huoltomaalauksia muihin Toivon rakennuksiin ja muita yleisiä huoltotöitä. PROJEKTITOIMINTA SATAKUNNAN HISTORIAN JATKOKIRJOITTAMINEN Satakunnan historian jatkokirjoittaminen hanke jatkui osan V (vuodet 1550-1750) tutkimus- ja kirjoitustyöllä. Osan V kirjoittamisesta vastaa Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitos, Satakuntaliiton ja Satakunnan Museon kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Tutkimusja kirjoitustyöstä vastaavat FT Ulla Koskinen ja FT Tiina Miettinen ja päätoimittajana on professori Pertti Haapala. Käsikirjoitus on valmis kesäkuussa 2017.

16 Osan V toteuttamista rahoittavat Jalmari Finnen säätiö, Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahasto, Svenska Kulturfonden i Björneborg ja Jalmari Karhulan rahasto sekä Satakunnan Museo ja Satakuntaliitto. Kirjoitustyön kokonaiskustannusarvio on 160 000 euroa. Kirjan taitto- ja painotyöhön haetaan rahoitus erikseen. Hankkeesta vastaa Satakunnan Museo yhdessä Satakuntaliiton kanssa. Tavoitteena hankkeessa on kirjoittaa Satakunnan historian osat V-VIII (vuodet 1500-2000). Vuonna 2006 julkaistiin Nouseva maakunta, osa VII (1870-1939), vuonna 2011 Maakunta löytää rajansa, osa VIII (1940-2000) ja vuonna 2014 Uudistuva maakunta, osa VI (1750-1869). SVEN-ERIK ROSENLEWIN HENKILÖHISTORIA HANKE Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria hankkeen tarkoituksena on vuorineuvos Sven-Erik Rosenlewin (1902-1963) elämäkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen suomeksi ja ruotsiksi. Hanketta koordinoi Satakunnan Museo, joka tilasi työn Tampereen yliopistolta. Kirjan julkaisee ja painataa Kustannusosakeyhtiö Siltala. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 179 800. Se koostuu Tampereen yliopistolle tutkimustyöstä ja käsikirjotiuksesta maksettavasta summasta 140 000, kirjan julkaisemisesta suomeksi (1000 kpl) 17 000 ja ruotsiksi (600 kpl) 22 800. Rahoittajat ovat Svenska Kulturfonden i Björneborg ja Sven-Erik Rosenlewin jälkeläiset. Käsikirjoitus valmistui pääosiltaan toimintavuoden joulukuun lopussa. SUOMI SYÖ JA JUO -JATKOHANKE Satakunnan Museon hallinnoima TAKO-hanke jatkoi toimintaansa maaliskuun loppuun asti. Hankkeen tuloksena julkaistiin elokuussa yhteistyössä Satokausikalenterin kanssa Otavan kustantama teos Satokauden ruokaa. Hanke jatkoi toukokuusta lähtien toimintaansa ELO-säätiön alaisuudessa Suomen kulttuurirahaston sekä Svenska Kulturfonden i Björneborgin rahoituksella. Satakunnan Museo oli edelleen mukana hankkeessa perusnäyttelyprojektinsa kautta. Hankkeessa aloitettiin paikallista ruokakulttuuria esittelevien osioiden suunnittelu museon uuteen näyttelyyn. Hanke jatkuu edelleen vuonna 2017. POHJOISMAINEN RAKENNUSPERINTÖYHTEISTYÖ Rakennuskulttuuritalo Toivo/intendentti Tuulikki Kiilo on osallistunut rakennusperintöalan pohjoismaiseen yhteistyöhön Svenska Kulturfonden i Björneborg:n apurahalla. Kiilo on sekä Pohjoismaisen Rakennuskultuturifoorumin (NFBK) jäsen että sen järjestämän pohjoismaisen puukaupunkiverkoston ja konferenssin valmistelutyöryhmän jäsen. Apurahan turvin Toivon intendentti on osallistunut neljään pohjoismaiseen työryhmäpalaveriin (8.2. Oslo, 12.5./14.5. turku/pori, 21.10. Tukholma ja 2.12. Kööpenhamina) sekä Trondheimissa järjestettyyn Pohjoismainen Puukaupunki konferenssiin 21.-23.9. Trondheimin konferenssiin osallistuivat myös Satakunnan Museon rakennustutkija, Sirpa Tauru Porin kaupungin rakennusvalvonnasta ja Risto Reipas Porin kaupungin kaavoituksesta. Toiminnan kulut, 4 601, katettiin Svenska Kulturfonden i Björneborgin avustuksesta.

17 TALOUS VALTIONOSUUS Kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutos tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Sen keskeinen sisältö on, että mm. museoiden valtionosuuden perustana oleva henkilötyövuoden yksikköhinta määritetään toteutuneiden käyttökustannusten perusteella. Museoiden lakisääteinen valtionosuus perustuu museon päätoimisesti palkatun henkilökunnan määrään, joka tarkistetaan vuosittain. Museolain muuttamisesta annetussa laissa (877/2005) ja asetuksessa (1192/2005) säädetään museotointa koskevista valtionosuuden saamisen tarkentuneista edellytyksistä. Henkilötyövuodelle määritetyn valtakunnallisen yksikköhinnan määrä pieneni toimintavuonna ollen 64 650 euroa. Satakunnan Museon henkilötyövuosien määrä on vuodesta 2005 lähtien ollut 20. Toimintavuoden valtionosuuden määrä pieneni 28 068 euroa ollen 607 710 euroa. Summa on 47 % henkilötyövuosilla kerrotusta yksikköhinnasta ja prosenttiin sisältyy 10 %:n korotus maakunnallisista tehtävistä johtuen. Valtionosuus on tarkoitettu käytettäväksi museotoimintaan, mutta se ei ole ns. korvamerkittyä rahaa eikä sitä osoiteta suoraan museon talousarvioon. TOIMENPITEET JA TAVOITETASOT 2016 SATAKUNNAN MUSEON TALOUSARVIO / TILINPÄÄTÖS TOIMENPIDE TAVOITETASO 2016 TOTEUTUNUT KYLLÄ EI Kokoelmien säilymistä ja saatavuutta edistetään valtakunnallisesti yhteistyössä muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Museoiden kokoelmakeskuksen toteutuminen etenee suunnitellusti. Digitoidaan 2000 dokumenttia. Julkaistaan lisää kokoelmatietoja Finna-palvelussa. X X X Päivitetään kokoelmaohjelma. X Ylläpidettään maakunnallista kokoelmatietokantaa. X Laadukkaita, ympärivuotisia palveluja kehitetään ja tuotetaan laajasti verkostoituen painopistealueina lasten ja nuorten palvelut sekä palveluiden saatavuus ja yhteisöllinen osallistuminen. Toimitaan antikvaarisena asiantuntijana ja syvennetään satakuntalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja ympäristöstä sekä kannustetaan niiden omaehtoiseen vaalimiseen. Virastopäällikön selvitys tavoitteiden toteutumisesta Toteutetaan 28 näyttelyä (mm. Rosenlew-museon 10- vuotisjuhlanäyttely ja Arkin yhteistyönäyttely Oulun yliopiston biologian laitoksen kanssa). Jatketaan yhteistyötä Museon ystävät yhdistyksen kanssa erityisesti vapaaehtoistyötä kehittämällä. Toteutetaan itse yhteistyöhankkeita ja osallistutaan niihin (mm. Suomi syö ja juo-, Satakunnan historiaja Sven-Erik Rosenlew-historia-hankkeet). Antikvaaristen asiantuntijatehtävien määrä 200 kpl. Jatketaan korjausneuvontapalveluja, järjestetään maakunnallinen korjausneuvontapäivä sekä ikkunakorjauskursseja. Saatetaan viranomaislausunnut avoimesti selailtaviksi kaupungin www-sivuille. Luodaan raporttipohja kultuturiympäristöinvntoinneille. Museoiden kokoelmakeskukseksi vuokrattaan tilan hankinta käynnistettiin keväällä neuvottelumenettelyllä ja toteutettiin kilpailutus. Hankinta keskeytettiin syksyllä tarjousmenettelyssä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi ja käynnistettiin uusi kilpailutus joulukuussa. Esine- ja valokuvakokoelmien digitointia jatkettiin Museon ystävät ry:n vapaaehtoistyövoiman, kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen voimin. Digitoitiin 6490 objektia, joista 4789 valokuvia ja 1701 esinettä. Digitointitavoitteet ylitettiin arvioitua suuremman vapaaehtoistyön ansiosta. Luontotalo Arkissa otettiin käyttöön Luomuksen ylläpitämä Kotka-kokoelmanhallintajärjestelmä ja aloitettiin luonnontieteellisten näytteiden luettelointi järjestelmään. Valtakunnallisessa, museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisessä Finna-palvelussa julkaistiin Satakunnan Museon Juséloius-kokoelmasta 1002 esinekuvaa. X X X X X X

Perusnäyttelyn uusimistyön ja kokoelmahenkilöstön vaihtumisen vuoksi suunniteltua kokoelmaohjelman päivitystä ei vielä aloitettu. Maakunnallista kokoelmatietokantaa ylläpidettiin ja se täydentyi jo mukana olevien museoiden kokoelmatiedoilla, kun digitointia jatkettiin neljässä paikallismuseossa. Uusia museoita tuli mukaan kaksi. Toteutettiin yhteensä 24 näyttelyä. Näyttelyjä oli arvioitua vähemmän, koska kahvilatilaa vuokrattiin näyttelyille suunniteltua vähemmän ja koska Satakunnan Museo (Hallituskatu 11) oli suljettuna yleisöltä 7.11. alkaen perusnäyttelyn uusimisesta ja lomautuksista johtuen. Näyttelykävijöitä oli yhteensä 38 403. Yhteistyötä Museon ystävät yhdistyksen kanssa jatkettiin ja kehitettiin. Yhdistyksen vapaaehtoiset avustivat museota monipuolisesti mm. tapahtumissa, luetteloinnissa ja digitoinnissa. Vapaaehtoistyötuntien määrä kasvoi 42 % vuodesta 2015 ja oli 749 tuntia. Hanketoimintaa jatkettiin. Suomi syö ja juo hanke päättyi Satakunnan Museon hallinoimana ja siirtyi ELO-säätiön hallinnoimaksi hankkeeksi. Satakunnan historian jatkokirjoittaminen hanke jatkui osan V (1500-1750) kirjoitustyöllä. Sven-Erik Rosenlew-historia hankkeessa teoksen käsikirjoitus valmistui ja hanke jatkui taitto- ja kuvatoimitustyöllä. Antikvaaristen asiantuntijatehtävien määrä oli 231. Määrä oli arivoitua suurempi etenkin muinaisjäännösalueilla tapahtuvaan metsänkäyttöön liittyvien laustuntopyyntöjen kasvun vuoksi. Kulttuuriympäristöinventointien tekeistä tilaustyönä jatkettiin. Rakennuskulttuuritalo Toivo jatkoi korjausneuvontapalveluja, järjesti maakunnallisen korjausneuvoantapäivän 10.9. Köyliön Yttilässä ja kolme ikkunakorjauskurssia. Viranomaislausuntojen saattamista avoimesti selailtaviksi kaupungin www-sivuille alettiin valmistella. Raporttipohjan luominen kulttuuriympäristöinventoinneille ei käynnistynyt; työn toteuttaminen edellyttää erillismäärärahoja. MUUT TUNNUSLUVUT TA 2016 TP 2016 Museon ylläpitämät dokumentit 521 000 526 674 Asiakaskontaktit 50 000 49 910 Näyttelyt 28 24 Muut yleisötilaisuudet 800 868 Antikvaariset asiantuntijatehtävät 200 231 Avoinnaolotunnit, yksiköt yhteensä 6797 6638 Suoritteet ja tunnusluvut toteutuivat lähes suunnitellusti. HENKILÖSTÖ TA 2016 TP 2016 Suunnitellut henkilötyövuodet 28,8 29,6 Suunniteltujen henkilötyövuosien kustannus, M 1,1 1,1 Henkilöstötavoitteet toteutuivat suunnitellusti. KÄYTTÖTALOUS 1 000 TA 2016 MUUTOKSET YHTEENSÄ TP 2016 Tulot 100 0 100 370 Menot 2 463 42 2 505 2 726 Netto -2 363-42 -2 405-2 356 Taöpisarvion tulotavoite perustuu museon pääsymaksu-, myynti- ja palvelumaksutuloihin. Tulojen ja menojen poikkeama arviosta johtuu projektien ja tilausinventointien tuloista ja menoista. Muutos 42 00 000 johtuu investointirahojen siirtämisestä ja käyttämisestä käyttötalouspuolella (pienhankinnat) ja kaupungin vahinkorahaston Rosenlew-,useon vesivahingon kuluihin osoittamasta korvauksesta. Talouden säästötavoite 42 603 toteutui.

19 INVESTOINNIT 1 000 (kalustoraha) TA 2016 MUUTOKSET YHTEENSÄ TP 2016 Tulot 0 0 0 0 Menot 35-35 35 35 Netto -35 35-35 -35 Investointien kalustoraha siirrettiin käyttötalouteen (pienhankinnat). TALOUDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAYKSIKÖITTÄIN Satakunnan Museo 1 000 (sisältää myös valtionavustuksilla toteutetut OKM:n ja MV:n hankkeet ja tilausinventoinnit) Tulot 165 Menot -1 742 Netto -1 577 Rakennuskulttuuritalo Toivo&Korsmanin talo Tulot 41 Menot -228 Netto -187 Luontotalo Arkki Tulot 25 Menot -317 Netto -292 Rosenlew-museo Tulot 20 Menot -321 Netto -300 Satakunnan Museon ulkopuolisella rahoituksella toteuttamat muut hankkeet Satakunnan historian jatkokirjoittaminen, Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria (OKM:n ja MV:n sisältyvät Satakunnan Museon tietoihin) Tulot 119 Menot -119 Netto 0 TULOSALUEEN MENOJEN JA TULOJEN JAKAUTUMINEN LAJEITTAIN MENOT 1 000 Henkilöstömenot 1 126 Palvelut 424 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Toimitilavuokrat 1 096 Muut vuokrat 24 Muut kulu 10 Menot yhteensä 2 727 Kaupungin sisäisten veloitusten osuus 1 177

TULOT 1 000 Myyntituotot 36 Pääsymaksut 38 Palvelumaksutuotot 54 Muut opetus- ja kulttuuritoimen tuotot 28 Hanketuet EU 55 Hanketuet valtio 61 Hanketuet yksityiset 138 Muut tuet ja avustukset 69 Vuokratuotot 6 Muut sekalaiset tuotot 26 Tulot yhteensä 511 Kaupungin sisäisten tulojen osuus 100 TOIMINTAKATE 1 000 2 356 Valtionosuus (maksetaan kaupungille) 608 RAHASTOT Satakunnan Museon rahasto ja Gösta Widbomin rahasto siirrettiin vuoden 1998 alussa osaksi Porin kaupungin lahjoitusrahastoja. Satakunnan Museon rahasto Laskennallinen arvo Pääoma 31.12.2016 218 179 euroa (31.12.2015 oli 186 029 euroa) Satakunnan Museon rahaston tuotto vuodelta 2014 oli 8 620 euroa ja sillä katettiin Valo-näyttelyyn liittyviä hankintoja. Gösta Widbomin rahasto Laskennallinen arvo Pääoma 31.12.2016 26 656 euroa (31.12.2015 oli 21 516 euroa)

TOIMINTAVUOSI YKSIKÖITTÄIN

22 SATAKUNNAN MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Satakunnan Museon toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiselle toimintavuonna aiheuttivat haasteita vuoden aikana määrätyt säästöt sekä lomautusten ja talkoovapaiden toteuttaminen. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kuitenkin lähes suunnitellusti ja taloudelliset tavoitteet kokonaisuudessaan niin että tilinpäätös oli positiivinen. Tulotavoitteet ylitettiin erityisesti projektirahoitusten, avustusten ja tilausinventointien ansiosta. Näistä saadut lisätulot kohdistettiin kuitenkin toimintoihin, joihin ne oli osoitettukin, ei museon perustoimintaan. Myös henkilöstötavoitteet saavutettiin. Eläköityneiden näyttelymestarin ja kuva-arkistonhoitajan tehtäviin saatiin täyttöluvat. Tehtävien täyttäminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Yksi toimintavuoden keskeisistä hankkeista oli jo useita vuosia jatkunut kokoelmakeskushanke. Satakunnan Museon ja Porin taidemuseon yhteisen kokoelmakeskuksen hankinnan valmistelu jatkui yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa. Vuokrattavan kokoelmakeskuksen hankkimiseksi toteutettiin keväällä tarjouskilpailu. Kaupunginhallitus kuitenkin keskeytti hankinnan tarjouspyynnössä ja tarjousmenettelyssä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi sekä päätti järjestää uuden tarjouskilpailun, joka käynnistettiin vielä joulukuussa. Toinen keskeinen hanke toimintavuonna oli Satakunnan Museon perusnäyttelyn uusiminen. Uusimiseen oli toimintavuodelle myönnetty investointimäärärahaa 300 000 euroa, josta osa siirrettiin seuraavaan vuoteen. Näyttelyn sisällönsuunnittelusta vastasi museon oma henkilökunta ja visuaalisesta suunnittelusta Partanen & Lamusuo Oy. Vanha perusnäyttely suljettiin yleisöltä syksyllä ja aloitettiin sen purkaminen. Koko Hallituskadun toimipiste näyttelyineen suljettiin yleisöltä 7.11. alkaen. Museokahvila oli senkin jälkeen avoinna lounasaikaan. Kokoelmien digitointia jatkettiin Museon ystävät ry:n vapaaehtoistyövoiman, kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen voimin. Digitointitavoitteet ylitettiin. Yhteensä digitoitiin 5551 objektia. Museonystävien merkitys oli suuri paitsi digitointityössä myös monipuolisesti muussa museon toiminnan tukemisessa. Yhdistyksen vapaaehtoistyötuntien määrä oli 749 tuntia. Luontotalo Arkin kokoelmanhallinta parani, kun otettiin käyttöön Luomuksen ylläpitämä Kotka -kokoelmanhallintajärjestelmä ja aloitettiin luettelointi järjestelmään. Museon kokoelmien saavutettavuus parani, kun museon aineistoa julkaistiin valtakunnallisessa Finna-palvelussa. Satakunnan Museo jatkoi maakunnallisen kokoelmatietokannan ylläpitoa, mikä edistää alueen paikallismuseoiden kokoelmahallintaa. Kaksi uutta museota toiminta-alueella liittyi mukaan kokoelmatietokantaan. Toimintavuonna toteutettiin yhteensä 24 näyttelyä ja niissä vieraili 38 403 kävijää. Kävijämäärät laskivat edellisestä vuodesta, mihin suurimpana syynä oli Hallituskadun toimipisteen sulkeminen marraskuussa. Tapahtumatoiminta jatkui vilkkaana ja monipuolisena. Museo järjesti luentoja, kaupunkiopastuksia, retkiä, työpajoja, senioritapahtumia ja lasten museoleirejä sekä tarjosi tilojaan konserteille. Lasten synttärien järjestäminen keskittyi Luontotalo Arkkiin. Joulukuussa Rosenlew-museo juhlisti tapahtumin 10-vuotissyntymäpäiviään. Satakunnan Museon toimintaa on leimannut monet vuodet aktiivinen hanketoiminta, myös toimintavuonna. Suomi syö ja juo -hanke päättyi keväällä, mutta Satakunnan historian jatkokirjoittaminen -hanke sekä Sven-Erik Rosenlewin historia -hanke jatkuivat. Kulttuuriympäristötyön rooli on yhä vahva museon toiminnassa. Antikvaaristen asiantuntijatehtävien määrä oli arvioitua suurempi etenkin muinaisjäännösalueilla tapahtuvaan metsänkäyttöön liittyvien lausuntopyyntöjen kasvun vuoksi. Tilausinventoinnit jatkuivat samoin kuin Rakennuskulttuuritalo Toivon harjoittama lasten kulttuuriympäristökasvatustyö sekä korjausneuvonta.

23 KOKOELMAT Museon kokoelmatyötä tehdään vuonna 2009 valmistuneen kokoelmaohjelman mukaisesti. Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. TAKO-yhteistyö Satakunnan Museo oli mukana valtakunnallisessa, museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoivassa TAKO-verkostossa. Museo kuuluu Arki-pooliin, jossa jatkettiin toimintavuonna Satakunnan Museon hallinnoimaa Suomi syö ja juo hanketta sekä suunniteltiin uutta Arjen haasteet projektia. TAKO-toimintaan kuuluva valtakunnallinen tallennustyönjakomalli huomioitiin museon tallennustyössä. ESINEKOKOELMAT Esinekokoelman inventointia ja digitointia jatkettiin paitsi Satakunnan Museossa, myös Lavian kotiseutumuseossa. Satakunnan Museon ystävät ry:n vapaaehtoistyöntekijöiden panos digitointityössä oli toimintavuonna merkittävä. Toukokuussa Satakunnan Museo avasi yleisölle pääsyn selaamaan ja käyttämään kokoelmiaan verkossa Finna-palvelussa. Ensimmäiseksi julkaistiin Jusélius-kokoelma, noin tuhannen esineen kokonaisuus valokuvineen ja tietoineen. Kokoelma on selattavissa paitsi muun aineiston joukossa valtakunnallisessa Finna-palvelussa, myös erillisenä kokonaisuutena Satakunnan Museon omalla Finna-sivustolla. Sivustolle lisätään jatkossa lisää kokoelmatietoja digitointityön edistyessä. KUVAKOKOELMAT Kuvatilauksia oli kaikkiaan 67 kpl (574 kuvaa) ja niitä toimitettiin cd:llä, sähköpostitse ja tulosteena. Kuvakokoelman luettelointia on jatkettu edelleen. Kuva-arkistonhoitajan lisäksi työtä ovat tehneet kesätyöntekijä, joka luetteloi 1,5 kuukauden ajan museon kuvakokoelmaa, yhteensä 782 kuvaa, sekä Museon ystävät yhdistyksen kuuluva henkilö vapaaehtoistyönä 239 kuvaa. Kuvaskannauksia tekivät vakinaisen henkilökunnan lisäksi toinen Museon ystävät yhdistykseen kuuluva henkilö 1 343 ja harjoittelija 595. KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO Käsikirjaston uudelleen luokitusta ja luettelointia Access -ohjelmaan jatkettiin. Satakunta-arkistossa sijaitseva vanhojen kirjojen kokoelma on kokonaisuudessaan luetteloitu Access-ohjelmaan. Väestösuojan keskimmäisen huoneen kirja-aineisto järjestettiin kokonaisuudessaan ja tehtiin tarpeelliset poistot. Kirja-aineistosta suurin osa siirrettiin vanhojen kirjojen kokoelmaan. Museo on saanut ilmaiskappaleena seuraavat sanomalehdet: Lauttakylä, Punkalaitumen Sanomat, Satakunnan Kansa, Tyrvään Sanomat ja Uusi Aika. Museon lehtileikearkistoon tallennettiin museon toimialaan liittyvät artikkelit. Kartta- ja rakennuspiirustusarkiston luettelointi on kesken. Julistekokoelman määrä pysyi ennallaan, postikorttien luettelointia jatkettiin. Satakunta-arkiston palveluja käytti 59 asiakasta. KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI Esinevarastoja järjesteltiin esineiden luetteloinnin ja inventoinnin yhteydessä. Samalla esineitä valokuvattiin ja digitoitiin tietokantoihin, ja olemassaolevia esinetietoja päivitettiin ja täydennettiin. Vaihtuviin näyttelyihin tarvittavat esineet puhdistettiin ja konservoitiin. Varasto- ja näyttelyesineistön olosuhteita seurattiin. Perusnäyttelyn purkaminen aloitettiin syyskuussa. Kaikki näyttelyssä olleet esineet tarkastettiin, puhdistettiin ja sijoitettiin kokoelmavarastoihin.

24 LAINAUSTOIMINTA Pitkäaikaislainat museon kokoelmista A. Ahlström Oy/Noormarkku pahvinkuivauspöytä (7757) tervatynnyri (17571:1) Alvar Aalto-museo/Jyväskylä: toimistotuoli (20050:8) Emil Cedercreutzin museo/harjavalta: tuuliviiri ja 4 kattokoristesiluettia (16276:1-5) Emil Cedercreutz: Sisilialainen paimenpoika (PTTY 9, PTTS:n kokoelma) Huittisten museo: 2 korukopiota (13743, 14373) arkeologista esineistöä (17622:7,9; 17623:11,19,64-65, 91; 17828:2,5-7; 17829:41, 17953:37) Kainuun museo/kajaani: Elias Lönnrotin sukset (6733) Pieksämäen kaupunki/kulttuurikeskus Poleeni tuluskivi (3519) Porin lentoasema: ilmavalokuva Porista vuodelta 1946 Porin kaupungin hallintokeskus/porin kaupungintalo: Woldemar Toppelius: Vanha laiva (17160:34) Jan Rosenthal: Maila Talvion muotokuva (18385:7, Laaksola-kokoelma) Jan Rosenthal: Kevät (18385:3, Laaksola-kokoelma) Otto Mäkilä: Mies ja Hevonen (PTTY 17, PTTS:n kokoelma) Lennart Segerstråle: Maisema Kolilta (PTTY 24, PTTS:n kokoelma) Elin Danielsson-Gambogi: Lapsen muotokuva (PTTY 44, PTTS:n kokoelma) Johannes Takanen: Naisen pää (PTTY 61, PTTS:n kokoelma) Porin kaupungin hallintokeskus/porin Raatihuone: Antti Faven: Maisema (15392) Rauman merimuseo: kuunarilaiva Björnin keulakuva (16364) Satakunnan käräjäoikeus/porin oikeustalo: T. Sundell: Metsämaisema (17160:51) Oiva Virta: Porin tori (16761) Oiva Virta: litografia (15358) Alpo Sarava: Talvi (17015) B.O. Boyer: Laivapalo (17160:62) Satakunnan pelastuslaitos/porin keskuspaloasema: Kaksi isoa petäjää ja vettä (litografia, 15417) Satakuntaliitto/Porin Puuvilla: Into Linturi: Keväinen suojasää (PTTY 29, PTTS:n kokoelmat) F. Wikstrand: Kokemäenjoelta (PTTY 37, PTTS:n kokoelmat) Kaisa Mäkelä: Rauman satama (PTTY 72, PTTS:n kokoelmat) Suomen kellomuseo/espoo: lattiakellon koneisto (4682) Lyhytaikaiset lainat museon kokoelmista Gallen-Kallelan Museo Sigrid Juséliukselle kuuluneita esineitä: kalenteri (18299:20) lelu (18299:150) lelu (18299:185) kirjoitusvihko (18299:686) painokuva (21322:30) 2 hyrrää (18299:180, 259)

25 Lahden museot munkkipannu (19703:4) munkkipannun haarukka (19703:5) tippaleipäpannu (19703:6 tippaleipäpannun haarukka (19703:7) tippaleipäpursottimet (18786:2-3) marsipaani- ja karamellimuotit (19786:4-5) Rauman merimuseo 19 kpl painolastilöytöjä (22128, SatM60) Thielska Galleriet, Ruotsi Magnus Enckell: Melankolia (Laaksola-kokoelma, 18385:97) Kansallisarkisto Wilho Sjöström: Von der Goltzin muotokuva (Laaksola-kokoelma, 18385:4) LAHJOITTAJAT Yksityishenkilöt Aaltonen Turkka Aho Mervi Andersson Virpi Eriksson Mary Flinck Veijo Forsman Leo Forstén Pekka Halonen Raija Hanelius Antti Hannula Markku Haukioja Terttu Heinonen Maarit Heinonen Ossi Hiljanen Hannu Hirvonen Matti Immonen Beata Jaakkola Riitta Järvinen Eero Järvinen Eeva-Liisa Järvinen Simo Kaarnametsä Helene Karhunen Eeva Katko Tapio Keinonen Seppo Keskinen Ulla Kiilo Antti, Marketta ja Kyösti Korpela Arja Kumpulainen Harri Karin Laineen pk. / Päivi Laine Laine Tarja Lammi Pirjo Latvala Pauliina Lintunen Tiina Mahlakaarto Leena Mäensivu Eeva-Maria Mäkinen Aarre Nevanranta Reijo Niinimäki Tarmo Nokka Hannu Nordlund Anna-Liisa Norkooli Anna-Liisa Numminen Kyllikki

26 Nurmi Matti Peltomäki Liisa Perttula Antero Rajala Pertti Rappu Reijo Reunanen Sirkka Saarinen Sirpa Salminen Olavi Sammallahti Leena Sandvik Suvi Seppälä Aarne Tammelin Tiina Telenius Seppo Toivonen Raimo Tommila Anni Tsubaki Rosemarie Vainio-Mattila Mirjami Vainio-Mattila Pia Vainio-Mattila Tapani Vainionpää Jouko Vannekari Matti ja Liisa Verho Toive Viinikainen Sirkka Virtanen Seppo Yhteisöt Aboa vetus & Ars Nova Etelä-Karjalan museo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Forssan kaupunki Hangon museo Heinolan kaupunginmuseo Helsingin kaupunginmuseo / Satu Savia Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ICOMOS Finland John Nurmisen säätiö K. H. Renlundin museo Kulturhistorisk museum i Oslo Lapin maakuntamuseo Luodon siirtolapuutarhayhdistys / Anneli Aaltonen Merikarvia-seura / Jorma Rinne Mouhijärven sotaveteraanit Museoliitto Norsk maritime museum Optikkoliike Nordling Oulun kaupungin rakennustyöryhmä Pietarsaaren kaupunginmuseo Pirkanmaan maakuntamuseo Pitopassarit Pohjanmaan museo POIKILO-museot Porin kaupunki / kaupunginarkisto Maria Arponen, Anu Tuominen Porin kaupunki / kaupunginkirjasto Marja Luukkonen, Merja Mäkelä Porin kaupunki / taidekoulu Porin Prikaatin perinneyhdistys Rauman merimuseo Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseo Satakunnan ELY-keskus Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan taidetoimikunta Serlachius-museot

27 SMYA Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen merimuseo Suomen metsästysmuseo Suomen sotahistoriallinen museo Suomi syö ja juo -projekti / Susanna Haavisto Syöpäyhdistyksen kirpputori Tampereen museot Vapriikki TUL:n Satakunnan Piiri Turun museokeskus Ulvilan kotiseutuyhdistys / Raimo Tuominen Universitet i Oslo Vantaan kaupunginmuseo KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO JA SUOJELU SEKÄ ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Kulttuuriympäristön vaalimisesta on voimassa vuoden 2012 alussa päivitetty arkeologista ja rakennusperintöä koskeva yhteistyösopimus Museoviraston kanssa. Se määrittää työnjaon rakennustutkijan, arkeologin ja restaurointialan asiantuntijan tehtäväalueiden osalta. Satakunnan Museo hoitaa pääsääntöisesti kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvät asiantuntijatehtävät alueellaan. Kulttuuriympäristöön kohdistuvissa kaava- ja muissa maankäyttöhankkeissa arkeologi ja rakennustutkija ovat käyneet neuvotteluja ja osallistuneet viranomaisneuvotteluihin sekä toimineet lausunnonantajina. Museo on tehnyt arkeologisia ja rakennusinventointeja, ohjannut ja arvottanut kuntien tilaamia rakennus- ja kulttuuriympäristöinventointeja sekä arkeologisia inventointeja. Satakunnan Museo on erityisesti alkuvuoden aikana panostanut aktiivisesti modernin rakennusperinnön järjestelmällisen inventointityön käynnistämiseen Porissa. Asiaan liittyen rakennustutkija vieraili mm. Oulussa tutustumassa siellä tehtyyn inventointityöhön. Loppuvuodesta Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija vieraili kertomassa Vantaalla tehdystä erittäin kattavasta inventointityöstä. Aiheeseen liittyen järjestettiin useampia museon rakennustutkijan valmistelemia neuvotteluita kaupungin eri hallintokuntien kesken. Ensimmäisessä neuvottelussa mm. Keski-Suomen museon rakennustutkija Saija Silén oli kertomassa koko Keski-Suomen alueella toteutetusta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta. Resursseja Porin hankkeelle ei toistaiseksi ole järjestynyt. Porin ja myös muun maakunnan modernien kerrosten toistaiseksi puuttuva inventointityö olisi välttämätön. Parhaillaan II maailmansodan jälkeen muodostunut rakennettu ympäristö on voimakkaassa muutoksessa, minkä hallintaan ja kohteiden arvottamiseen ilman aikakautta koskevaa kattavaa tiedostoa ei ole edellytyksiä. Sekä rakennustutkijan että rakennuskonservaattorin työssä ovatkin olleet vuoden aikana esillä lukuisat modernin rakennusperinnön suojelukysymykset, jotka liittyvät joko rakennuksissa ilmenneisiin sisäilmaongelmiin tai alkuperäisen käytön päättymiseen. Tällaisia tapauksia on ollut maakunnan eri puolilla, kuten Porissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Raumalla, Huittisissa, Säkylässä, Eurassa ja Luvialla. Kuluvan vuoden poikkeuksellinen suojelukysymys on liittynyt Pomarkun kivisiltaan, joka on valtakunnallisesti merkittävän kirkonkylän miljöön keskeinen kohde. Romahtamisvaarassa oleva silta suljettiin syksyllä liikenteeltä ja keväästä lähtien on ollut pohdittavana sillan kohtalo. Syyskuussa järjestettiin yhteispohjoismainen puukaupunkikonferenssi Norjan Trondheimissa, mitä Satakunnan Museo on ollut toimintavuonna mukana valmistelemassa. Päävastuussa Suomesta oli Rakennuskulttuuritalo Toivon intendentti, mutta itse konferenssiin osallistui myös rakennustutkija. Museo on osallistunut myös Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen rakennusperinnön suojelua koskevien teemakurssien opetukseen. Rakennustutkija on Vanhan Rauman hoitokunnan jäsenenä ollut mukana keväällä valmistuneessa Vanhan Rauman hoito- ja käyttösuunnitelman laadintatyössä. Rakennustutkija on lisäksi osallistunut aktiivisesti Läntisen

28 Suomen rakennustutkijoiden yhteistyöhön, mihin liittyen on järjestetty toimintavuonna yksi kokous Lahdessa. Satakunnassa on viime vuosina laadittu osayleiskaavat lähes kaikkiin kuntakeskuksiin ja etenkin Raumalla myös kyläalueille. Työ on saatu useimmissa kunnissa päätökseen. Toimintavuonna ovat olleet ajankohtaisia enää Euran ja Kokemäen keskustojen osayleiskaavat sekä Rauman Pohjoisten kylien osayleiskaava, joissa kaikissa kulttuuriympäristökysymykset ovat painottuneet voimakkaasti. Tämän ohella vireillä on ollut merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin kohdistuvia asemakaavahankkeita sekä suuri määrä tuulivoimaosayleiskaavoja, joissa museo toimi kulttuuriympäristön asiantuntijana. Toimintavuoden alusta Suomen metsäkeskus on Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti toimittanut Satakunnan Museoon ne metsänkäyttöilmoitukset, jotka koskevat muinaisjäännöaslueille kohdentuvia metsänhoidon toimenpiteitä Satakunnassa. Käytäntö on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä vuoden aikana on kirjoitettu lähes 40 metsänkäyttöä ohjaavaa lausuntoa. RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINNIT RAKENNUSINVENTOINTI Satakunnan Museo toteutti toimintavuonna kaksi rakennus- ja kulttuuriympäristöinventointia Raumalla kaupungin tilaamana. Kummastakin hankkeesta tuotettiin erikseen taitetut raportit. Osayleiskaavatasoinen rakennusinventointi käynnistyi Kodiksamin, Mäentaan ja Kuolimaan kylissä loppuvuodesta 2015 osana Rauman kaupungin toteuttamaa Leader hanketta ja valmistui toimintavuoden tammikuussa. Inventoinnissa oli mukana kaikkiaan 59 kiinteistöä. Tämän ohella Satakunnan Museo inventoi pienen, vain 10 kohdetta käsittävän Vaikkusten huvila-alueen maaliskuussa. Porissa vuoden suurempi inventointihanke toteutettiin yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa Riihikedon valtakunnallisesti merkittävällä arava-alueella. Museon tavoitteena on ollut järjestelmällisen modernin rakennusperinnön inventointitoiminnan käynnistyminen kaupungissa, mihin liittyen Riihikedon arava-alueen inventoinnissa pyrittiin luomaan toimintamalleja. Työhön osallistuivat Satakunnan Museosta kaksi kesätyöntekijää (2 x 1,5 kk) ja työkokeilussa ollut FM (6 kk). Hankkeesta työstettiin laaja erillisraportti. Tilaustyönä museo toteutti Satamaidon kiinteistön rakennusinventoinnin erillisine raportteineen. Edellisten ohella museo inventoi loppuvuodesta Euran kunnan tilauksesta Hinnerjoella, Hinnerrannan pienen asemakaava-alueen. Tiedot tallennettiin ainoastaan museon Pakki-sovellukseen. Muissa kunnissa ei toimintavuonna tehty rakennusinventointeja. ARKEOLOGISET INVENTOINNIT JA TARKASTUSMATKAT ARKEOLOGINEN VALVONTA JA TUTKIMUS Satakunnan Museon arkeologi valvoi sekä ohjasi muinaisjäännöskohteiden hoitoa Porin Reposaaren Tyltyssä, Rauman Sammallahdenmäen maailmanperintökohteella sekä Ulvilan Liikistössä. ARKEOLOGISET SELVITYKSET Satakunnan Museo toteutti kaksi Rauman kaupungin tilaamaa arkeologista inventointia. Näistä toinen liittyi osayleiskaavan laadintaan Rauman Kodiksamin, Kuolimaan ja Mäentaan kylien alueella, toinen Rauman Koillisen teollisuusalueen osayleiskaavatyöhön. Molemmat inventoinnit olivat 2 viikon mittaisia.

29 TARKASTUSMATKAT Vuoden aikana tehtiin useita tarkastusmatkoja eri puolille Satakuntaa. Yleisöltä tulleita muinaisjäännösilmoituksia sekä irtolöytöpaikkoja tarkastettiin mm. Eurajoella, Eurassa, Nakkilassa ja Porissa. Lisäksi tehtiin tarkastuksia maankäyttöhankkeiden vuoksi mm. Porin Iso-Enskerin saareen, Rauman Uuden-Lahden alueelle sekä Ulvilan keskiaikaisen kaupungin paikalle. Metsänkäsittelyn vaikutuksia muinaisjäännöksiin tarkastettiin maastossa Eurajoen Skorpionmaassa, Harjavallan Jutissa, Kokemäen Porolanmaassa sekä Köyliön Vuorenmaassa. MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Maakunnallisen museotyön piirissä on vajaa neljäkymmentä erillistä museon omistavaa tahoa eli kuntaa tai yhteisöä. Erillisiä museokohteita näillä toimijoilla on 54. Lisäksi yhteistyötä tehdään maakunnan muiden kulttuuriperintötoimijoiden sekä yksityisten keräilijöiden kanssa aina tarpeen mukaan. Maakunnallisesta museotyöstä vastaa maakuntatutkija. Neuvontatyö paikallismuseoissa jatkui. Neuvonta kohdistui pääasiassa esine- ja valokuvakokoelmien digitointiin ja hoitoon sekä museorakennusten korjaamiseen. Lisäksi maakuntatutkija ohjasi ja valvoi harkinnanvaraisten avustusten käyttöä. Ammatillisesti hoidettujen museoiden museonjohtajien kokouksia pidettiin yhteensä kaksi ja amanuenssit kokoontuivat kaksi kertaa. Myös taidemuseot osallistuivat kokouksiin. Digitointia paikallismuseoissa jatkettiin. Vuoden aikana kuusi museota täydensi kokoelmatietokantaa yhteensä 1428 objektilla. Tähän mennessä tietokannassa on 11 museota ja 7394 objektia. Kesätyöntekijä edisti keskuskortiston digitointia 343 objektin verran. Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaari järjestettiin Porissa osana UNESCO:n yleissopimuksen toimeenpanoa. Seminaariin oli koottu lukuisia maakunnan kulttuuriperintötoimijoita. Yhteistyökumppaneina olivat Museovirasto, Satakuntaliitto sekä Taiteen edistämiskeskus. Satakunnan ammatillisesti hoidetut museot järjestivät syksyllä yhteisen Wikipedia-koulutuksen Wikimedia ja avoin osallistuminen. Kouluttajan oli Susanna Ånäs. Koulutuksessa tutustuttiin Wikipedian käyttöön, tietojen lisäämiseen ja päivittämiseen sekä wikimedian mahdollisuuksiin museotyössä, osallistamisessa ja joukkoistamisessa. SATAKUNNAN MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Museon vuonna 2002 valmistunut perusnäyttely Vesien sylistä Satakunnaksi sulkeutui elokuun lopulla. Uusi perusnäyttely avautuu tammikuussa 2018. Vesien sylistä Satakunnaksi rakentui Satakunnan menneisyydestä ja nykyisyydestä kantavana teemanaan Kokemäenjoki ja siihen liittyvä maiseman ja elinkeinojen historia. Toinen pääteema oli Ihmisen elämänkaari.

30 Vaihtuvat näyttelyt Vuoden aikana uusia vaihtuvia näyttelyitä oli esillä viisi, joista yksi Salissa, yksi Kamarissa ja kolme Kahvila-ravintola Museossa. Sali (31.12.) 10.1. Me teimme sen! Pori Jazzin viisi vuosikymmentä Pori Jazzin historiaan mahtuu nousuja ja laskuja, uskomattomia tarinoita ja ennen kaikkea rytmimusiikin juhlaa. Näyttely tutustutti kävijät ihmisiin festivaalin taustalla artisteja ja yleisöä unohtamatta: tekijöihin ja kokijoihin, jotka ovat pitäneet Pori Jazzin vuosi vuodelta oikeassa rytmissä. Näyttely tehtiin yhteistyössä Pori Jazzin kanssa. 8.3. 6.11. Valo Valo-näyttely esitteli valaistuksen kehittymistä nuotiosta päreeseen ja öljylampusta hehkulamppuun. Näyttelyyn rakentui laaja läpileikkaus valon ominaisuuksista: valon tutkimisen historiasta, valaistuksen kehityksestä ja valon merkityksestä. Näyttelyssä oli myös mahdollisuus itse kokeillen ja tehden testata valon ominaisuuksia. Näyttelyn aikana Kuvataiteilija Anna Turunen toteutti valotaideteoksen Satakunnan Museossa. Aulassa museon kävijät vastaanotti Turusen Matto-teos ja museon yleis- ja työtilojen ikkunat valaistiin värivalojen ja kuvien avulla kuukauden ajaksi. Kamari (31.12.) 10.1. Akseli Gallen-Kallelan taidetta Satakunnan Museossa Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Satakunnan Museo esitteli kokoelmiinsa kuuluvia ja museoon talletettuja kansallistaiteilijan teoksia. Näyttelyssä oli esillä myös esineitä sekä otos Juséliuksen mausoleumin freskomaalausten luonnoksista, joita säilytetään Satakunnan Museossa. 19.8. 6.11. Kirjain kerrallaan - lukemisen ja kirjoittamisen jäljet Näyttely kertoi luku- ja kirjoitustaidon tulosta Suomeen käsitellen aihetta materiaalisen kulttuurin, erityisesti arkeologisen esineistön avulla ja tuoden esiin uusinta tutkimusta suomalaisten kirjallistumisesta. Näyttely on Aboa Vetus & Ars Novan tuotantoa. Kahvila-ravintola Museo 10.5. - 12.6. Ilon ja onnen helmiä Näyttelyssä oli esillä Piia Astilan kukka- ja maisema-aiheisia akvarelleja. 5.7.-7.8. Luonnon armoilla Näyttelyssä oli esillä Ritva-Liisa Mansikkamäen akvarelleja, joiden aiheina toistuivat luonto ja vesi. 20.9.-2.10. Studio 1851 Humans of Pori Studio 1851 toi Porin päivän viikolle valokuvanäyttelyn, joka esitteli porilaisia muotokuvia taltioituna historiallisella 1850-luvulla kehitetyllä märkälevy-kollodion -menetelmällä. Kuvien takana on porilainen Studio 1851 ja valokuvaaja Tuomas Sinkkonen. Verkkoaineisto Museoelämyksiä ja tietoa verkossa Museon www-sivuilla on Museoelämyksiä ja tietoa verkossa -sivusto, jonne kaikki verkkonäyttelyt ja muu nettisisältö on tallennettu. Verkkoaineisto löytyy osoitteesta: http://www.pori.fi/kulttuuri/museot/museoverkossa.

31 Avoin data: Akseli Gallen-Kallelaan liittyviä esinekuvia Satakunnan Museo on julkaissut otoksen kuvia Akseli Gallen-Kallelalle kuuluneista esineistä avoimen datan periaatteiden mukaisesti vapaaseen käyttöön. Kuvat on lisensioitu Creative Commons -lisenssijärjestelmän CC-BY lisenssillä. Se tarkoittaa, että kuka tahansa saa käyttää aineistoa vapaasti, kunhan mainitsee käytön yhteydessä kuvaajan ja museon. Kuvat löytyvät osoitteesta www.pori.fi/smu/akseli. Jazzin kaikuja Me teimme sen! Pori Jazzin viisi vuosikymmentä -mobiiliopas esittelee Pori Jazzin entisiä ja nykyisiä konserttipaikkoja eri puolilla kaupungin keskustaa. Puukaupungin tarina Verkkosivusto esittelee Porin taloja ja ihmisiä 100 vuoden ajalta 1860-luvulta 1930-luvulle. Se koostuu neljästä aikatasosta ja neljästä eri-ikäisestä Porin kartasta. Sivusto perustuu Puukaupungin tarina multimediaan, joka on tehty Satakunnan Museon Vesien sylistä Satakunnaksi -perusnäyttelyä varten. Teollisuustyön jäljillä Verkkosivusto esittelee porilaista teollisuushistoriaa kertoen teollistumisen vaiheista unohtamatta niiden aiheuttamia mullistuksia ihmisen arkeen ja koko yhteiskuntaan. Esille tuodaan porilaisen teollisuuden tarina 1500 1700-luvun pienistä tehtaista 1950-luvun sotakorvausteollisuuteen asti. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisten ja lukiolaisten historianopetuksen tueksi. Suomalainen talvipäivä Helmikuisena päivänä vuonna 2011 tallennetusta dokumentointiaineistosta koottu Suomalainen talvipäivä verkkonäyttely esittelee suomalaista arkea Porin Sampolassa, helsinkiläisen kansanedustajan kotona tai vaikka oululaisella maitotilalla. Kerro museolle.fi Kerromuseolle.fi sivustolla museot voivat kerätä muistoja ja valokuvia yleisöltä sekä esitellä kokoelmiaan. Sivustolla jatkui toimintavuonna Teresia Lönnströmiä koskeva keruuprojekti. Kadunnimet kaupungin muisti Näyttely kertoo Porin kaupungin keskustan, I-VI kaupunginosan kadunnimien historiasta. Näyttely keskittyy nimenomaan nykyisten katujen nimihistoriaan 1800-luvun alkupuolelta lähtien, mutta sivuaa myös kaupungin 1600- ja 1700-lukujen kadunnimien vaiheita. Pori, kesä ja kamera Verkkonäyttelyssä on julkaistu osa museon Pori, kesä ja kamera näyttelyn valokuvista. Voitto Niemelän kuvat vievät matkalle 1960 1970-lukujen kesäiseen Poriin, jossa elettiin voimakasta kasvun aikaa. Kaupunki koki lyhyellä aikavälillä merkittävän muodonmuutoksen. Verkkonäyttelyn kuvia voi myös kommentoida. Museo toivoo yleisön kertovan muistojaan ko. aikakauden Porista. Porilaista teatteria 140 vuotta Porilaista teatteria 140 vuotta -näyttely tarjoaa kurkistuksen paikkakunnan teatterihistoriaan 1700-luvulta tähän päivään asti. Verkkonäyttely on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman, Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman, Satakunnan ammattikorkeakoulun innovaatioyhteisö Apparaatin ja Porin Teatterin kanssa.

32 Hotelli Otava Hotelli Otavan korjaus- ja uudelleenkäyttöhanke käynnistyi lokakuussa 1999 pääsuunnittelijan valinnalla. Hanketta edelsi Otava-työryhmän tulevaa käyttöä valmistellut raportti Uusi iloinen Otava ja siihen liittynyt hankesuunnitelma, jotka julkaistiin kesäkuussa 1998. Hankkeen esimmäinen vaihe, joka käsittää rakennuksen dokumentoinnin ja tutkimukset, korjaussuunnitelman laatimisen sekä ulkovaipan korjaukset, päättyi syksyllä 2001. Kiertonäyttelyt Tupakka lääke, nautinto vai pahe! Näyttely esittelee tupakan historiaa kuvien, tekstien ja esineiden avulla. Esillä ovat tupakan ja tupakanpolton historia, tupakan valmistus sekä erilaiset tupakkatuotteet. Ruuduiksi kudotut Näyttelyssä käydään läpi villavaipan kehittyminen shaaliksi, matkahuovaksi ja design-tuotteeksi, paneudutaan sen eri käyttötarkoituksiin ja merkityksiin sekä käydään läpi huovan valmistustekniikoita ja materiaaleja. Tyylihistoriaa keskiajasta modernismiin Näyttely esittelee yksitoista tyylikautta alkaen keskiajalta ja päättyen 1950-luvun modernismiin. Tyylikaudet nähdään historiallisen kehityksensä kautta rakennustaiteen, muotoilun, käsityön ja muodin näkökulmasta. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna Näyttely esittelee kulttuuriympäristöjä eri puolilla Satakuntaa Karviasta Huittisiin ja Jämijärveltä Raumalle. Näyttelyssä katsellaan muinaisuuden maisemaa arkeologisen kulttuuriperinnön kautta, ihaillaan ympäristössä näkyviä menneiden töiden jälkiä ja puhutaan asiaa rakennetusta kulttuuriperinnöstä sekä korjausrakentamisesta. Nuuttipukki Satakuntalaista kulttuuriperinnettä Toimintavuonna valmistunut kiertonäyttely syntyi museon vuonna 2003 toteutetun näyttelyn pohjalta. Näyttelyssä esitellään Nuuttipukkeja ja nuuttipukkiperinnettä eri aikoina eri puolilta Satakuntaa. AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET ks. tilasto-osuus, toimintakertomuksen lopussa KOULUT JA PÄIVÄKODIT Toimintavuonna noudatettiin edelleen Porin kasvatus- ja opetustoimen, Porin lastenkulttuurikeskuksen Satakunnan lastenkulttuuriverkoston sekä Porin kulttuuritoimen alaisten kulttuurilaitosten yhteisesti laatimaa Porin kulttuuripolkua eli Porin kaupungin perusopetuksen kulttuuriopetussuunnitelmaa, jossa on suositukset eri vuositasojen käynneistä eri kulttuurilaitoksissa. Suunnitelmassa korostetaan myös kulttuurin hyödyntämistä eheyttävässä opetuksessa. Suositeltavat käynnit Satakunnan Museossa ajoittuvat 5. luokalle, jolloin tutustutaan esihistorialliseen aikaan ja 7. luokalle, jolloin tutustutaan Porin 1800- ja 1900-luvun historiaan. Porin koulutoimen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa opastettiin 57 kouluryhmää (1042 henkeä) ja 16 päiväkotiryhmää (300 henkeä), yhteensä 73 ryhmää (1342 henkeä). Satakunnan Museon perusnäyttely sulkeutui 28.8. ja Salin sekä Kamarin vaihtuvat näyttelyn sulkeutuivat 6.11., jonka jälkeen ei ollut mahdollisuus ottaa vastaan päiväkoti- ja koululaisryhmiä.

33 Koululaisille suunnattujen teemaviikkojen opastuksia ja työpajoja Valo näyttelyn yhteydessä järjestettiin alakoululaisille opastus- ja työpajaviikkoja yhteistyössä Sataedu Nakkilan kanssa. Opastukset ja työpajat olivat maksuttomia. Opastuksen ja työpajan kesto oli yhteensä 1,5 tuntia. Opastuksissa ja työpajoissa kävi 12 ryhmää ja 231 koululaista. 5.-8.4. ja 19.-22.4. Purkkipaja ja istutushommia 10.-13.5. Minidiskopalloja Ympäristöviikko on vuosittainen syyskuun alun tapahtuma, joka tarjoaa aineksia koulujen ympäristökasvatuksen ja opetuksen tueksi. Ohjelmassa on tutustumiskäyntejä ja retkiä eri kohteisiin sekä toiminnallisia tunteja koululla. Kohderyhmänä ovat ala- ja yläkoulut sekä lukiot. Viikkoa organisoi ympäristövirasto. 8.9. Kaksi opastusta Porin metsän luontoon ja historiaan. Oppaina museolehtori ja Porin kansallisen kaupunkipuiston projektipäällikkö Heli Nukki. Suomen museoliiton organisoimalla Mennään museoon viikolla 4.-7.10. on kaikilla kouluryhmillä vapaa sisäänpääsy ja maksuttomat opastukset. Opettajatapaamiset Opettajien info-tilaisuuksia ei järjestetty toimintavuoden aikana. Koululaisille ja lapsille suunnattua toimintaa esiteltiin opettajille sähköpostitse ja kirjeitse tarpeen mukaan. Tämän lisäksi koululaisille suunnatusta toiminnasta tiedotettiin Porin lastenkulttuurikeskuksen organisoimassa Kulttuurikoukku-kalenterissa. TAPAHTUMATOIMINTA Työpajat ja leirit Lasten työpajat Toimintavuoden aikana järjestettiin lasten työpajoja viikonloppuisin sekä lasten hiihto- ja syyslomien aikana. Työpajoissa tutustuttiin lähinnä paikalliseen rakennuskulttuuriin ja käsityöperinteeseen sekä vuotuisjuhliin. Työpajat järjestettiin Satakunnan Museon Pajassa, Rakennuskulttuuritalo Toivon tiloissa, Rosenlew-museossa sekä Luontotalo Arkissa. 23.2., 24.2., 25.2. ja 26.2. Hiihtoloman työpajat Satakunnan Museon pajassa tehtiin istutuspurkkeja kierrätysmateriaalista, Rosenlew-museossa valettiin tinasta koruja ja amuletteja, Rakennuskulttuuritalo Toivossa nikkaroitiin ja Luontotalo Arkissa tehtiin laivojen merkkilippuja. 21.5. Rakennuskulttuuritalo Toivon rakennuspaja Museoviikon perinteinen lasten rakennuspaja Toivon pihassa, järj. yhteistyössä MLL:n Porin paikallisyhdistyksen kanssa. 23.6. Rakennuskulttuuritalo Toivon juhannuspaja 23.6.-28.7. Rakennuskulttuuritalo Toivon lasten kesäpajat tiistaisin ja torstaisin 26.10. ja 27.10. Syysloman työpajat Rosenlew-museossa tehtiin valuhommia. Arkissa askarreltiin sätkyluurankoja. 11.12. Rakennuskulttuuritalo Toivon joulupaja Kivikaudelta kaupunkiin lasten kesäleirit 7.-10.6. ja 14.-17.6. Satakunnan Museo ja Rakennuskulttuuritalo Toivo & Korsmanin talo, Rosenlew-museo ja Luontotalo Arkki järjestivät yhteistyössä kesäkuussa kaksi lasten historialeiriä Kivikaudelta kaupunkiin 8-11-vuotiaille lapsille. Leireillä tutustuttiin Satakunnan ja Porin historiaan kivikaudelta nykypäivään museoiden näyttelyiden, esineiden, muinaismuistoretken sekä askartelujen avulla ja Porin historiaan myös kaupunkisuunnistuksen avulla.

34 Muut lastentapahtumat Lasten synttärikierrokset 6-10 -vuotiaille lapsille tarkoitettuja Helmet hukassa -synttärikierroksia järjestettiin edelleen tilauksesta toimintavuoden kesään asti. Helmisynttäreitä vietettiin 17 kertaa (186 lasta). Mukulatori Satakunnan Museo / Luontotalo Arkki oli mukana Satakunnan Kansan järjestämällä Mukulatorilla 5.6. Porin kulttuuritoimen yhteispisteellä teemalla Kulttuurin piknik. Arkin toimesta askarreltiin eläimellisiä rintamerkkejä. Luentosarjat Satakunnan Museossa järjestettiin luentosarja vain kevätkaudella, koska perusnäyttely sulkeutui elokuussa. Puistot, puutarhat ja pihat hyötyä ja huvia koko kansalle Järj. yhteistyössä Porin kesäyliopiston kanssa, osa valtakunnallista Vihervuotta 17.2. Kaupunkipuisto kulttuuriympäristönä, muistin paikkana ja kulttuurisena luontona, FT, prof. Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 2.3. Vanhojen puutarhojen kasvillisuus, maisema-arkkitehti Camilla Rosengren 6.4. Säilytä, vaali, viljele! Perinteisten viljelykasvien säilyttämisen tarpeellisuudesta ja keinoista, YTM, tutkija Maarit Heinonen, Luonnonvarakeskus 13.4. Pappilan pihapiiri, tehtaan puutarha ja aseman puisto puutarhakulttuurin suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle, FM, kirjailija Tiina Martin 20.4. Plomu kaalia ja rupuliruohoa kasveja keskiajan kaalimaista ja varhaisista puutarhoista, FT, dos.terttu Lempiäinen, Turun yliopisto Seminaarit 4.3. Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa Yleisöseminaari, Porin yliopistokeskus Seminaarin järjestivät Satakunnan Museo, Satakuntaliitto, Museovirasto ja Taiteen edistämiskeskus. 5.3. Vasarakirveitä ja karjanhoitoa Nuorakeraamisen kulttuurin jäljillä Euroopasta Euraan Yleisöseminaari, Euran koulukeskus Tilaisuuden järjestivät Euran kunnan kulttuuritoimi ja Satakunnan Museo. Konsertit 21.4. Validi Karkia klubi: Mirel Wagner Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa. 4.5. Validi Karkia klubi: RinneRadio Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa. 7.9. Validi Karkia klubi: Eugene Chadbourne ja Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden Nubialaiset Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa. 28.9. Validi Karkia klubi: Black Motor ja Rakka Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa.

35 Perusnäyttelyn viimeinen tapahtumaviikonloppu 26.8. Muistojen tanssit Tanssi-ilta, jossa Juhani Leinonen muisteli Porin 1960-1970-luvun tanssikulttuuria. Illan bändeinä mm. Tauno Wrang Quartet, Jokke Vainion Yhtye, Yhtye Juhani Krista, Tigers Quintet ja rautalankamusiikkia. Solisteina Heli Fagerdahl, Jokke Vainio, Niina Jylhä, Olavi Niemelä, Tarja Tommila, Matti Meritähti, Matti Zitron ja Pentti Laine. Yhteistyössä Muistojen tanssit Noor 68 kanssa. 27.8. Jäähyväiset perusnäyttelylle luento- ja opastuspäivä Suvilystil porilaista kesänviettoa, museonjohtaja Juhani Ruohonen Porilaista teollisuushistoriaa, rakennustutkija Liisa Nummelin Opastuskierros Satakunnan historiaan, museolehtori Carita Tulkki Kokemäenjoen kalastuksesta, museonjohtaja Juhani Ruohonen Suomalaiset muinaiskorut, amanuenssi/arkeologi Leena Koivisto Opastuskierros Porin historiaan, museolehtori Carita Tulkki Satakuntalaista pyhää kirkonpaikka ja pyhimys, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti Satakuntalaisia muinaisjäännöksiä kymmenen kärjessä, amanuenssi/arkeologi Leena Koivisto Opastuskierros Ihmisen elämänkaareen, museolehtori Carita Tulkki Kurkistuksia uuteen perusnäyttelyyn, amanuenssi Johanna Jakomaa 28.8. Perusnäyttelyn viimeinen päivä Vapaa sisäänpääsy. Senioritoiminta Museosta virtaa varttuneille -senioriohjelma Satakunnan Museon yksiköissä jatkettiin seniori-iltapäivien järjestämistä. Tapahtumia järjestettiin kerran kuukaudessa pääasiassa tiistai-iltapäiväisin (ei heinä-elokuussa). 26.1. Ruusenleewi historiaa Pori murteel. FM Piritta Huhdan opastus Rosenlew-museon perusnäyttelyssä Porin murteella. 16.2. Pohjoisesta Lapista. Luontokuvaaja Mika Linhon kuvaesitys Luontotalo Arkissa. 15.3. Seniorien kulttuuriviikon ohjelmapäivä. Amanuenssi / arkeologin luento Suomen muinaiskorujen ja Kaleva Korun historiaa Satakunnan Museossa ja vapaa pääsy kaikkiin museoihin. 26.4. Valo näyttely päreestä lediin. Museoassistentin / tiedottajan kaksi näyttelyopastusta Satakunnan Museossa. 17.5. Taidetta ja arkitavaraa näyttelyopastus Rosenlew-museossa. 22.6. Förskottijuhannus, Rakennuskulttuuritalo Toivon pihamaalla. 13.9. Selkämeren kansallispuisto ja virtuaalivierailu Selkämerelle. Metsähallituksen suunnittelija Anssi Riihiahon esittely Luontotalo Arkissa. 4.10. Ruusenleewi historiaa Pori murteel. FM Piritta Huhdan opastus Rosenlew-museon perusnäyttelyssä Porin murteella. 15.11. Opastus näyttelyyn Teollisuus oli, teollisuus on Rosenlew-museossa. 11.12. Korsmanin joulutunnelmia, Korsmanin talon perinteinen jouluviikonloppu. Kulttuuri- ja sosiaalitoimen seniorityöryhmä Satakunnan Museo oli mukana Porin kaupungin kulttuuri- ja sosiaalitoimen työryhmässä, jossa selvitettiin vanhusväestölle suunnattujen kulttuuripalvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta sekä pyrittiin tehostamaan kulttuuri- ja sosiaalitoimijoiden välistä yhteistyötä. Seniorityöryhmässä jatkettiin myös vanhustentaloihin lainattavien Kulttuuriboksien tekemistä ja ylläpitämistä. Seniorityöryhmä koordinoi ja järjesti yhteistyössä ohjelmaa senioriväestölle myös maaliskuun Seniorien kulttuuriviikolla sekä lokakuun Valtakunnallisella vanhustenviikolla.

36 Kaupunkiopastukset Vuoden aikana museon ammattilaiset esittelivät Porin kaupungin historiaa erilaisilla kaupunkiopastuksilla teemalla Poria, porilaisia ja porilaisten puistoja. Osa kierroksista liittyi valtakunnalliseen vihervuoteen. Kävely- ja bussikierroksia järjestettiin toukokuusta marraskuuhun. 18.5. Raatihuoneenpuisto ja ristikkäispuistot Puistotoimen ympäristöhortonomi Arja Korpela ja rakennustutkija kertoivat Porin kaupunki- ja puistosuunnittelusta eri aikoina. 8.6. Melontaretki Porin keskustan rakennushistoriaan Oppaan melontaohjaaja Pirjo Tuomi ja rakennustutkija. 15.6. Junneliuksen palatsin historiaa Rosenlew-museon opas esitteli palatsin historiaa kahdella kierroksella. 20.7. VI osan taloja ja pihoja FT, puutarhuri Eeva Karhunen ja Toivon intendentti esittelivät VI osan historiaa taloineen ja pihapiireineen. 3.8. Kirkkopuisto, sankarihaudat ja Juhannuslehto Puistotoimen ympäristöhortonomi Arja Korpela esitteli Keski-Porin kirkon ympäristöä. 24.8. Polkupyöräretki Porin metsän luontoon ja historiaan Porin kansallisen kaupunkipuiston projektipäällikkö Heli Nukki ja museolehtori opastivat Porin metsän luontoon ja historiaan polkupyöräillen. 25.9. Porin historiaa 1950-luvun linja-autolla ajellen Toivon intendentti ja museon museolehtori kertoivat kaupungin historiasta 1950-luvun bussilla ajellen kolmella kierroksella. 5.11. Kävelykierros Porin vanhalla hautausmaalla Toivon intendentti ja Luontotalo Arkin opas kertoivat vanhan hautausmaan ja sinne haudattujen henkilöiden historiasta kahdella opastuksella. Aikuisten työpajat Työpajoissa tarjottiin aikuisväestölle erilaisia museon toiminta-ajatukseen, näyttelyihin ja tapahtumiin liittyviä käsityökursseja ja -näytöksiä. 12.3. Linnunpönttöpaja. Luontotalo Arkki, linnunpönttötyöpajan ohjaajina Arkin museomestari ja Kari Mäntylä Porin lintutieteellisestä yhdytyksestä. 2.4, 8.4. ja 16.4. Ikkunankorjauskurssi, Rakennuskulttuuritalo Toivo, ohjaajina Toivon intendentti ja rakennuskonservaattori 15.-16.10. Sianrakkolyhtykurssi, Rakennuskulttuuritalo Toivo Muut tapahtumat 14.5. Arkeologinen kevätretki Harjavaltaan ja Euraan Oppaina museon amanuenssi/arkeologi ja museolehtori. 17. 22.5. Valtakunnallinen museoviikko 18.5. Kansainvälinen museopäivä 21.5. Museoiden yö / Kulttuurin superlauantai Valo-näyttelyn ja perusnäyttelyn Pori ja Satakunta osuuden opastus. Origami-työpaja ja omatoimista varjoteatteria. Bayou train bändi soitti CCR:n musaa nostalgianälkäisille. 21.5. Satakunnan Museon ystävät -yhdistyksen esittelypiste Rakennuskulttuuritalo Toivossa, Luontotalo Arkissa ja Satakunnan Museossa, Museon ystävien vapaaehtoiset 10.9. Arkeologinen ja rakennushistoriallinen retki Köyliöön Oppaina museon amanuenssi/arkeologi, rakennustutkija ja museolehtori. 23. 25.9. Porin päivän viikonloppu

37 24.9. Poritar-kaupunkijunakuljetukset torilta museoihin. 25.9. Porin historia -kierroksia 1950-luvun bussilla, ks. kaupunkiopastukset 24. 25.9. Museohinaaja Santulla avoimet ovet, avoinnapidosta huolehtivat Museon ystävien vapaaehtoiset MUSEOKAUPPA Museokauppa sijaitsee lipunmyynnin ja infopisteen yhteydessä aulatiloissa. Myynnissä oli mm. paikallisten käsityöläisten myyntituotteita. Omina tuotteina oli mm. julkaisuja, multimedioita, postikortteja, pinssejä ja asemakaavakarttoja. Valo-näyttelyn oheismyyntiin tilattiin erilaisia tuotteita jälleenmyyntiperiaatteella. Kahvila-Ravintolassa olleiden Ilon ja onnen helmiä sekä Luonnon armoilla -näyttelyiden teoksia oli myynnissä. Porin taide-ja taideteollisuusyhdistyksen juhlavedos Porin Puuvillatehtaasta oli myös myynnissä museokaupassa ja kesällä myytiin Pori jazz-tuotteita festivaalin aikana. Alennusta myyntituotteista saivat Satakunnan museon Ystävät ry:n jäsenet ja Museon avain-korttilaiset 15%. Museokauppa sulki ovensa 7.11. alkaen perusnäyttelyn uudistamistyön ajaksi. Osa myyntituotteista siirrettiin Rosenlew-museon kauppaan 20.9.2017 saakka. KAHVILA-RAVINTOLA MUSEO Kahvila-Ravintola Museon toiminnasta vastasi T:mi Mikko K.H. Toivonen. Ravintolassa on A-oikeudet ja se on pääsääntöisesti avoinna museon aukioloaikoina. Arkilounasta oli tarjolla tiistaista perjantaihin 6.11. asti. Perusnäyttelyn uudistamistyö muutti lounas-ja aukioloaikaa maanantaista perjantaihin klo 11-15.30. Kahvila-Ravintola jatkoi lasten Helmi-synttäreiden järjestämistä tarjoilujen osalta ja valtakunnallisen Museokortin haltijat saivat yhtenä tapahtumapäivänä alennusta pullakahvitarjoiluista. SATAKUNNAN MUSEON YSTÄVÄT RY Satakunnan Museon ystävät ry on syksyllä 2012 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea Satakunnan Museota sekä edistää kulttuuriperinnön tallennusta, hoitoa ja esilletuomista Satakunnassa. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat mm. luennot, tutustumiset, retket ja muut tapahtumat. Se voi myös harjoittaa museoalaan liittyvää pienimuotoista myyntitoimintaa. Kuluvana vuonna yhdistyksen toiminta oli monipuolista. Vapaaehtoistyön tunteja kertyi vuoden aikana 749. Ystävät avustivat mm. valokuvien skannaamisessa ja luetteloinnissa, esineiden luetteloinnissa, perusnäyttelyn purkutöissä, työpajojen ohjauksessa, piha- ja puutarhatöissä sekä Museohinaaja Santun kunnon ylläpidossa ja avoinnapidossa Porin päivänä. Museon edustajana yhdistyksen hallituksessa sekä jäsensihteerinä oli Satakunnan Museon museolehtori. Toimintavuoden lopussa jäseniä oli 260. Satakunnan Museon ystävät -yhdistyksen toiminta Tilaisuudet, jotka on järjestetty yhteistyössä museon kanssa. 10.2. Satakunnan Museon perusnäyttelyn arviointitilaisuus. Illan aikana kerättiin mielipiteitä perusnäyttelyn hyvistä ja huonoista puolista. 9.3. Leila Tuuren luento Porilaisten kauppiasperheiden elämää 1800-luvulla Satakunnan Museossa. 16.3. Satakunnan Museon ystävien vuosikokous Satakunnan Museossa. 23.3. Lasse Wahlroosin luento Säpistä ja sen historiasta Satakunnan Museossa. 30.3. Valo-näyttelyn opastus ja Anna Turusen valotyöpajan esittely Satakunnan Museossa. 17.-22.5. Satakunnan Museon ystävien ja taiteilija Anna Turusen suunnittelema ja toteuttama valoteos esillä Satakunnan Museon perusnäyttelyssä.

38 21.5. Kulttuurin superlauantaina / museoiden yönä ystävä-toiminnan esittely Rakennuskulttuuritalo Toivossa, Luontotalo Arkissa ja Satakunnan Museossa. 31.5. Vapaaehtoisten illanvietto. Satakunnan Museon järjestämä illanvietto ystävien vapaaehtoistyötä tehneille jäsenille Luontotalo Arkissa. 11.9. Tyltty historiallisen ajan muinaisjäännöksen esittely osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. 14.9. Museonjohtajan luento Mitä Satakunnan Museo tekee? Rosenlewmuseossa. 24.9. Ystävä-toiminnan esittely Porin päivän viikonloppuna Rosenlewmuseossa. 24.-25.9. Museohinaaja Santun avoinnapito Porin päivänä ystävä-yhdistyksen voimin. 29.9. Pentti Araviidan luento Kirjat elämänkumppanina Rosenlew-museossa. 11.10. Ildiko Lehtisen luento Oma uskonto, oma valkoinen puku, omat tavat, marilainen ja hantilainen nainen kulttuuriperintöä siirtämässä Rosenlew-museossa. Yhteistyössä Porin kalevalaisten naisten kanssa. 19.10. Sulevi Riukulehdon viikinki-aiheinen luento Rosenlew-museossa. 2.11. Hannes Tiiran luento Yyteristä Rosenlew-museossa. 23.11. Ja luut jäivät jäljelle näyttelyn opastus Luontotalo Arkissa. 7.12. Ystävien joulukahvit ja Kimmo Tihveräisen Elämän reppu -esitys Rosenlew-museossa. JULKAISUTOIMINTA Näyttelyt ja tapahtumat kokoavasta tapahtumaesitteestä julkaistiin kaksi numeroa: talvi-kesä kattoi ohjelman tammikuusta heinäkuuhun ja kesä-talvi elokuusta joulukuuhun. Kuluvana vuonna ei ilmestynyt Satakunnan Museon omia julkaisuja. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Satakunnan Museo saavutti toimintavuonna medianäkyvyyttä erinomaisesti. Mediaa kiinnosti niin näyttelyt kuin muukin ohjelma sekä museon toiminta yleisesti. Huomiota sai esimerkiksi Satakunnan Museon perusnäyttelyn sulkeutuminen ja uuden perusnäyttelyn suunnittelun alkaminen. Mukavasti medianäkyvyyttä sai myös toimintavuoden lopussa 10-vuotista taivaltaan juhlinut Rosenlew-museo. Vaihtuvista näyttelyistä, tapahtumista tai hankkeista järjestettiin kuusi tiedotustilaisuutta. Tilaisuuksien yhteydessä jaettujen tiedotteiden lisäksi lähetettiin yhteensä 60 tiedotetta. Lähetettyjen tiedotteiden määrä on vähentynyt, sillä yksittäisten tiedotteiden sijaan lähetetään enemmän koosteita tulevista näyttelyistä ja tapahtumista. Näyttelyitä ja tapahtumia markkinoitiin tiedotteiden lisäksi jakamalla julisteita ja esitteitä Porissa ja maakunnassa. Markkinointiviestintää suunniteltiin ja toteutettiin myös yhteistyössä Porin kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Näyttelyistä ja tapahtumista tiedotettiin Kulttuuritoimen nettisivuilla ja tapahtumajulisteissa. Satakunnan Museo palvelee asiakkaitaan monipuolisesti internetissä. www-sivut löytyvät osoitteesta http://www.pori.fi/kulttuuri/museot/satakunnanmuseo. Facebook-sivut saavuttivat toimintavuoden loppuun mennessä 1600 tykkääjää. Twitterissä Satakunnan Museota seurasi yli 400 käyttäjää ja Instagramissa yli 500 seuraajaa. Museon sosiaalisen median kanavissa kerrotaan museotyöstä, esitellään museon kokoelmia sekä tiedotetaan ajankohtaisista näyttelyistä ja tapahtumista. Satakunnan Museo oli mukana Porin kulttuuritoimen osastolla Turun kirjamessuilla 30.9.-2.10. Osastolla esiteltiin Porin kulttuuritoimen palveluja sekä myytiin julkaisuja.

39 Kokous- ja juhlapalveluissa oli tarjolla kaksi synttärikierrosta. syntymäpäiväjuhlat Luontotalo Arkissa ja teemallinen synttärikierros Helmet hukassa Satakunnan Museossa. Satakunnan Museossa ja Luontotalo Arkissa on käytössä kokouspaketit, joihin sisältyy kokoustilan ja tarjoilun lisäksi museokierros. Myös Rosenlew-museossa ja Rakennuskulttuuritalo Toivossa on omat kokouspakettinsa. MUSEON TUKIJAT Museon toimintaa ovat tukeneet seuraavat yritykset: KRB Ecoplanning, Lähitapiola Satakunta, Norilsk Nickel, Pori Energia, SLO LAVIAN KOTISEUTUMUSEO Lavian kotiseutumuseon perustamisvuosi on 1958, jolloin museokokoelma luetteloitiin. Kokoelman keruu alkoi jo vuonna 1957. Toimintavuoden alussa museo siirtyi kuntaliitoksen myötä Porin kaupungille. Museon avoinnapitoa jatkettiin samalla tavoin kuin ennen kuntaliitosta: museo oli auki kesäsunnuntaisin. Avoinnapidosta vastasi lavialainen Annika Aarnio, joka on hoitanut museota lähes koko 2000-luvun. Tarvittaessa museo oli auki myös keväällä ja syksyllä koululaisryhmiä varten. Kotiseutumuseon kokoelmien inventointia ja digitointia jatkettiin. Työhön oli palkattu korkeakouluopiskelija 1,5 kuukaudeksi. Makasiinissa säilytettävä kokoelma saatiin kokonaan inventoitua, valokuvattua ja tiedot siirrettiin WebMuskettiin. Erillisessä varastossa oleva kokoelma on kokonaan inventoimatta. Lavian kotiseutumuseon kokoelma säilyy omana kokonaisuutenaan Laviassa, jossa se on paikallisten ihmisten saavutettavissa. Kokoelmien sisältö on pääasiassa lavialaista perinteisen agraaritalouden aikaista maatalous- ja kotitalousesineistöä. Lisäksi on joitain esihistoriallisen ajan kiviesineitä sekä pieni kivi- ja mineraalikokoelma. Esinekokoelman säilytystilat eivät täytä museaalisia vaatimuksia, sillä museorakennuksessa ei ole lämmitystä. Arimmat esineet, kuten vanha Raamattu, ovat talven ajan säilytyksessä Lavian kirjastossa. Kokoelmien suhdetta Satakunnan Museon kokoelmaan pohditaan tarkemmin, kun Satakunnan Museon kokoelmapoliittinen ohjelma päivitetään seuraavan kerran. Lavian kotiseutumuseon kuvakokoelmaa säilytetään tällä hetkellä Lavian kirjastossa Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. Perusnäyttely Kotiseutumuseon näyttely esittelee lavialaista agraaritalouden aikaa sekä lavialaista elämää pääasiassa 1900-luvun vaihteesta 1950-luvulle. Lisäksi näyttelyssä on esillä kirkollista esineistöä sekä pieni esihistorian kokoelma. Lavia-viikolla 18.-24.7. Museo piti ovensa auki joka arkipäivä klo 10-15 ja Lavia-viikon markkinapäivänä 22.7. Lavian kotiseutumuseon pihassa oli lampaasta langaksi tapahtuma, jossa yleisö pääsi tutustumaan villalangan tekemiseen keritsemisestä kehräämiseen asti.

40 LUONTOTALO ARKKI YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Toimintavuoden aikana keskityttiin kehittämään Luontotalo Arkin näyttelyitä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Teemanäyttelyiden osalta toimittiin yhteistyössä luontovalokuvaaja Jorma Luhdan, Suomen Metsästysmuseon (Riihimäki), SYKE - Suomen Ympäristökeskuksen (Helsinki), Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS), Porin taidekoulun, graafikko Heli Koskelan, luontovalokuvaajien Hannu Saarelan ja Vesa Ala-Hakulan, Oulun yliopiston Biodiversiteettiyksikön, Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan sekä Satakunnan läänintaiteilija Mollu Heinon kanssa. Yleisöluentoja ja elokuvaesityksiä järjestettiin yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen, Porin Seudun Ympäristöseuran ja Suomen Majakkaseuran kanssa. Toiminnallisia työpajoja suunniteltiin ja toteutettiin talon oman henkilökunnan toimesta. Lasten syntymäpäiväjuhlia järjestettiin vakiintuneella konseptilla. Aikuisille järjestettiin jälleen linnunpönttöteemainen työpaja verstaalla. Kansainvälisen museopäivän, Museoiden yön ja Porin päivän tapahtumiin osallistuttiin omalla tarjonnalla. Tapahtumien osalta tehtiin yhteistyötä Porin puistotoimen ja Porin Ympäristöviraston kanssa. Puistotoimen kanssa toteutettiin kaupunkiopastuskierros. Arkki järjesti tapahtumia osana Vihervuosi Gröna Året 2016 (Ympäristöministeriö) teemavuotta. Arkki jatkoi yhteistyötä Metsähallituksen kanssa toimien Selkämeren kansallispuiston infopisteenä. Metsähallitus irtisanoi yhteistyösopimuksen syyskauden lopussa ja suunnittelutyö poistuvien osioiden osalta aloitettiin. Metsähallituksen sisällöt poistuvat käytöstä seuraavan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. KOKOELMAT YLEISKATSAUS KOKOELMIIN Luetteloinnissa päätettiin aloittaa Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) ylläpitämän Kotka järjestelmän käyttö. Kevätkaudella museomestari Anniina Kuusijärvi (LUOMUS) esitteli ohjelmaa Arkissa henkilökunnalle (Jari Vesterberg, Johanna Jakomaa ja Hilkka Viitala). Vuoden aikana oltiin myös yhteyksissä tietotekniikkapäällikkö Dare Talvitien (LUOMUS) kanssa. Kesätyöntekijän toimesta aloitettiin luettelointi Kotka ohjelmaan. Työ aloitettiin perhoshuoneen Viljo Lauron kokoelmasta ja herbaarionäytteistä (kuivatut ja prässätyt kasvit). Vuoden lopussa intendentti päivitti tietokantaan Arkin kokoelmien metatietoja LUOMUKSEN valmistautuessa Laji järjestelmän beetavaiheeseen. Kotkaan luetteloitiin Arkin kokoelmista toimintavuonna näytteitä seuraavasti: 1 173 Coll. Lauro, 537 Coll. Kause ja 69 Coll. Mäntysalo. Yht. 1 779 näytettä. LUONNONTIETEELLISET KOKOELMAT Luonnontieteelliset näytteet ja kokoelmatiedostot Luonnontieteellisiä näytteitä vastaanotettiin kokoelmiin. LAINAUSTOIMINTA Porin Taidemuseolle lainattiin Eggert Peturssonin näyttelyyn yksi täytetty eläin ja valokuvaamista varten 17 prässättyä kasvinäytettä.

41 LAHJOITTAJAT Yksityiset Kuusela Eira Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. LUONTOTALO ARKKI JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Uudistettu perusnäyttely esittelee Selkämeren ja Kokemäenjoen luonnonympäristöjä. Uusia satakuntalaista luontoa esittäviä osuuksia ovat Säppi, Perhosniitty ja Suurpedot. Suurpetonurkkauksesta löytyy lasten käyttöön tarkoitettu Karhunpesä. Keskeisintä teemaa, Kokemäenjoen suistoa, on laajennettu entisestään. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa jatkui toimintavuoden loppuun asti. Luentosalissa esitetään "Selkämeren merimaisemat" lyhytfilmiä. Salissa on lisäksi esittelytaulut Selkämeren kansallispuiston maantieteellisestä alueesta ja merkittävimmistä majakoista (Säppi, Kylmäpihlaja ja Isokari) sekä Lyökin pooki. Uudistetun perusnäyttelyn puolelta löytyy Selkämeren kansallispuistoa esittelevä osasto kosketusnäyttöineen. Näytöltä on asiakkaiden selattavissa Selkämeren virtuaaliopas: www.selkameri.fi. Porin kansallisesta kaupunkipuistosta on esillä infotauluja sekä esitteitä. Perhoshuoneen kokoelmat ovat avoinna yleisölle sunnuntaisin klo 14 14.30. Kivipiha Jotunin kivilajinäytteet ovat esillä Arkin pihamaalla. Vaihtuvat näyttelyt Uusiva vaihtuvia näyttelyitä avattiin vuoden aikana seitsemän, joista kolme vaihtuvien näyttelyiden tilaan, kolme aulaan ja yksi pihaan. Vaihtuvien näyttelyiden tila 26.1. 12.6. Jorma Luhta: Vaeltajat Herkkä ympäristö on ahdingossa. Ilmaston lämmetessä palsasuot sulavat ja lajit korvautuvat eteläisemmillä menestyjillä. Suomen eturivin luontokuvaajiin jo 1960-luvulta lähtien kuuluneen Jorma Luhdan valokuvat esittelevät Pohjoismaiden arktisen luonnon maisemia, lintuja ja nisäkkäitä. Poro, riekko, naali ja tunturisopuli ilmestyvät näyttelyyn myös kosketusetäisyydelle. Näyttelyssä on esillä materiaalia Suomen Metsästysmuseon (Riihimäki) ja Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) kokoelmista. 28.6. 28.8. Heli Koskela: Kotona maisemassa Porilainen taiteilija Heli Koskela pohtii teoksissaan luonnon ja ihmisen suhdetta toisiinsa. Hän seuraa ihmisen hoitaman kaupunkiluonnon ja käyttäjien jättämien jälkien muodostamaa tarinaa Porin kansallisen kaupunkipuiston alueelta merelle asti.

42 16.9 18.12. Ja luut jäivät jäljelle Näyttely esittelee selkärankaisryhmien (kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät) luuston ominaispiirteet. Myös ihmisen luinen anatomia on tarkasteltavissa. Näyttelyssä on esillä materiaalia sekä Luontotalo Arkin omista että Oulun yliopiston Biodiversiteettiyksikön, Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) ja Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kokoelmista. Aula 29.3. 15.5. Barents luonto ei tunne rajoja Barentsin alueen metsät ovat maailman viimeisiä suuria luonnontilaisia ekosysteemejä. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat kuitenkin elinympäristöjen häviäminen, pirstoutuminen ja laadullinen heikentyminen. Järj. BPAN Barentsin alueen suojelualueverkosto & SYKE Suomen Ympäristökeskus. 22.9. 30.10. Hannu Saarela & Vesa Ala-Hakula: Luontonäkemyksiä Valokuvanäyttely 2.11. 22.12. Mollu Heino: Hämärä umbraa ja hopeaa Heino on opiskellut Kuvataideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän toimii tällä hetkellä läänintaiteilijana Satakunnassa. Piha 4.5. 31.7. Nooan outlet Aikuisten iltalinjan kuvanveisto-opintojen kierrätystaidejakson teoksia on esillä Luontotalo Arkin pihassa. Romusta, krääsästä ja turhista tavaroista rakennettujen teosten yhteinen sisällöllinen nimittäjä on luonto, johon itse tekniikkakin sisällöiltään viittaa: Ei tuoteta lisää roskaa, vaan kierrätetään vanhaa. Järj. Porin taidekoulu/ Aikuisten iltalinjan kierrätystaidekurssi Verkkoaineisto Kivipiha Jotuni esittelee satakuntalaisen kallioperän erityisominaisuuksia. Kivipihasta on saatavissa lisätietoja osoitteesta: http://www.aikamatkasatakunnassa.fi/pages/jotuni.htm AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET Ks. tilasto-osuus toimintakertomuksen lopussa. KOULUT JA PÄIVÄKODIT Porin koulutoimen sopimuksen puitteissa opastettiin 45 kouluryhmää (727 henkilöä) ja 15 päiväkotiryhmää (265 henkilöä) yhteensä 60 ryhmää ja 992 henkilöä. Ympäristökasvatusviikolle Luontotalo Arkkiin suunniteltiin valmis aikataulutus koulujen käynneille, ajat varattiin keskitetysti Ympäristövirastosta. Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Koulut ja päiväkodit. TAPAHTUMATOIMINTA Työpajat Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Työpajat ja leirit Muut lastentapahtumat Lastenkerhot 12.2. Lasten lintukerho (PLY)

43 Lasten synttärikierrokset Toimintavuonna jatkettiin lasten syntymäpäiväjuhlien järjestämistä Luontotalo Arkissa. Syntymäpäiviä järjestettiin yhteensä 26 (274 henkilöä). Luennot Arkissa järjestetään yhteistyössä luonto- ja kulttuurialan eri yhdistysten kanssa luento- ja iltatilaisuuksia. Yhteistyökumppaneita ovat mm: Porin Lintutieteellinen Yhdistys (PLY), Porin Seudun Ympäristöseura ja Suomen Majakkaseura. 14.1. Lintukuvailta, lintuharrastaja Jaakko Esama, järj. PLY 21.1. Energiailta, järj. Porin Seudun Ympäristöseura 11.2. Tervapääskyn elämää. Lintuilta, Heikki Kolunen, järj. PLY 23.2. Lintukuvia, lintuharrastaja Jaakko Esama, järj. Porin Seudun Ympäristöseura 1.3. Linnunääni-ilta, Hannes Tiira, järj. Porin Seudun Ympäristöseura 10.3. Mehiläishaukkojen valitut salat julki satelliittilähettimien ansiosta, FT Patrik Byholm, järj. PLY 24.9. Vedenalaisen meriluonnon inventointi (Velmu projekti ja sen tulokset), suojelubiologi Heidi Arponen, järj. Metsähallitus 25.9. Löytöretkelle Selkämeren kansallispuistoon: merellistä luontoa ja kulttuurihistoriaa, projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, järj. Metsähallitus 15.9. Lintukuvailta, lintuharrastaja Tuomas Ketonen, järj. PLY 13.10. Merisirrien esiintyminen Tammisaaren ulkosaaristossa, lintuharrastaja Matti Riihimäki, järj. PLY 10.11. Tarinaa lapinpöllöistä, pöllörengastaja Matti Suopajärvi, järj PLY 24.11. Luontoilta, Järj. Porin Seudun Ympäristöseura Seniorit Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Senioritoiminta Kaupunkiopastukset Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Kaupunkiopastukset Aikuisten työpajat Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Aikuisten työpajat Muut tapahtumat Syksyn luentosarja Luut kertovat Arkissa kerrottiin syksyn aikana mitä kaikkea saadaan selville elämästä, ihmisistä ja eläimistä luututkimuksen avulla. Syksyn luennot käsittelivät eläinten ja ihmisten menneisyyttä jääkauden jäänteistä muutaman sadan vuoden takaisiin ruumishautoihin. 20.9. Pedoista ja ihmisistä mitä luut kertovat jääkauden saalistajista, paleobiologian dos. ja anatomian opettaja, Suvi Viranta-Kovanen, HY 4.10. Valas näkyvissä! Esihistoriallisia valaanluulöytöjä pohjoiselta Itämereltä, tutkijatohtori, dosentti Kristiina Mannermaa, HY

44 18.10. Uusia ruumishautatutkimuksia Satakunnasta, FT, dosentti Kari Uotila, Muuritutkimus Ky 1.11. Ravattulan Ristimäen kirkonpaikan ruumishaudat 1100 - luvun yhteisön kuvastajana, arkeologi Juha Ruohonen, TY Pihatapahtumat 21.5. Kasvinvaihtotori Infopiste, Mari Sainio, järj. Puistotoimi Teemapäivät ja -viikot sekä liitännäistapahtumat 15.3. Seniorien kulttuuriviikko 19.3. Earth Hour 2016 14.4. Vierailupäivä, Porin opiskelijatalo Saikku 20.4. Tavaran uusi elämä kierrätysilta, Ympäristövirasto 18.5. Kansainvälinen museopäivä 5.6. Mukulatori 6. 9.9. Ympäristökasvatusviikko, Ympäristövirasto 7.9. SAMK Kulttuurikutu 23. 25.9. Porin päivä 4. 7.10. Mennään museoon viikko, Museoliitto 23.10., 27.11. Elokuvaesitys, Suomen Majakkaseura MUSEOKAUPPA Lipunmyynnin yhteydessä olevassa museokaupassa myydään luontoaiheista tavaraa mm. postikortteja, pelikortteja, kirjoja, leluja sekä koriste-esineitä. Metsähallituksen tuotteita myytiin yhteistyösopimuksen mukaisesti. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Ks. Satakunnan Museo/Tiedotus ja markkinointi

45 ROSENLEW-MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Toimintavuonna tuli kymmenen vuotta täyteen Rosenlew-museon avaamisesta Satakunnan Museon yhtenä toimipisteenä. Juhlavuoden viettoon panostettiin erityisesti vuoden syyspuolella, jolloin avattiin omaa tuotantoa oleva, yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa toteutettu näyttely Teollisuus oli, teollisuus on. Sen valmisteluihin kuului olennaisena osana videokuvaaminen Porin seudun tehtaissa. Kuvamateriaali tallennettiin museon kokoelmiin. Tapahtumien ja työpajojen lisäksi järjestettiin näyttely- ja kaupunkiopastuksia. Satakunnan Museon päätoimipisteen sulkeutuminen syksyllä perusnäyttelyn uudistuksen vuoksi näkyi Rosenlew-museon kävijämäärissä ja vilkastutti toimintaa entisestään. Rosenlew-museoon siirrettiin esimerkiksi osa niistä luennoista, jotka normaalisti olisi pidetty Satakunnan Museossa. Vilkkaan vuoden järjestelyistä selvittiin, vaikka Porin kaupungin loppuvuonna toimeenpanemien lomautusten ja hankintakiellon takia jouduttiin käyttämään paljon aikaa myös asioiden uudelleen järjestelyyn. KOKOELMAT Rosenlew-museon kokoelmien perusta on 1960-luvulta lähtien kerätyssä, pääasiassa Rosenlewyhtiöön liittyvässä aineistossa. Kokoelman keräsi kotiseutuneuvos Olavi Koskinen (1921 2012), joka työskenteli Rosenlew-yhtiön palveluksessa vuosina 1941 1981. Rosenlew-museon kokoelmat sisältävät esinekokoelman, arkiston ja valokuvakokoelman, sekä pienen kirjakokoelman. Rosenlew-museon siirryttyä 2003 Porin kaupungille osaksi Satakunnan Museota kokoelmia on kartutettu tarpeen mukaan. Rosenlew-museon kokoelmiin tallennetaan Rosenlew-yhtiöön tai Rosenlewin perillisyhtiöiden toimintaan liittyviä esineitä, kuvia ja arkistomateriaalia. Museossa on myös pieni käyttökokoelma. Rosenlew-museo oli mukana museoiden kokoelmayhteistyötä tekevässä TAKO-yhteenliittymässä, ja siellä erityisesti metallialan museoiden alaryhmässä. Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. ESINEKOKOELMAT, KUVAKOKOELMAT SEKÄ KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO Kokoelmien luettelointia jatkettiin. Kuvakokoelmien digitoinnissa työn alla olivat erityisesti tehdaspalokunnan toimintaan liittyvät valokuvat. LAINAUSTOIMINTA Emil Aaltosen museo Mir-sukellusveneen pienoismalli (R2119) LAHJOITTAJAT Yksityiset Ala-Prinkkilä Jussi Ketonen Mikko Leino Olli-Matti Panusalo Eira ja Heikki Yhteisöt Fingrid Oyj Valmet Technologies Oy UPM/palokunta

Pontela Tuija Pälsi Heikki Rinnemäki Jorma Tuominen Kari 46 ROSENLEW-MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Pysyvä perusnäyttely esittelee Rosenlew-yhtiön (1853 1987) historiaa ja toimintaa. Vaihtuvat näyttelyt Vuoden aikana avattiin kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä. Vaihtuvien näyttelyiden tila (1.1.) - 20.3.2016 Kirjeitä merille ja meriltä Kirjeenvaihto oli ainoa tapa hoitaa perhesuhteita 1900-luvun alussa mm. kapteeni Henrik Widbergin perheessä, sekä 1870-luvulla kapteeni Matts Viktor Lindellin perheessä. Kirjeitä merille ja meriltä -näyttelyssä esiteltiin merenkulkijaperheiden kirjeenvaihtoa sekä muuta merimiesten elämään liittyvää aineistoa. Tuotanto: Forum Marinum. 2.4. - 28.8.2016 Taidetta ja arkitavaraa. Suomalaista lasimuotoilua 1950-luvulta Miksi 1950-lukua pidetään suomalaisen lasimuotoilun loistokautena? Tähän kysymykseen vastasi Suomen lasimuseon kiertonäyttely. Esillä oli Milanon triennaaleissa menestynyttä suomalaista taidelasia sekä saman ajan kotimaista käyttölasia. Muotoilijoista olivat mukana esimerkiksi Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still ja Helena Tynell. 23.9.2016 (31.12.) Teollisuus oli, teollisuus on Porin seudulla sahataan, valetaan, valmistetaan ja tuotetaan, kuten jo sata vuotta sitten. Yötä, päivää syntyy lautaa, lankkua, auton osia, energiaa, muovikalvoja ja -säkkejä, leikkuupuimureita, kartonkia, robotteja sekä monia muita tuotteita. Näyttelyssä olivat esillä rinnakkain uudet ja vanhat tuotteet, entiset ja nykyiset tehdasnäkymät sekä tuotantoprosessit. Paikallisten teollisuusyritysten kanssa yhteistyössä toteutetulla näyttelyllä museo juhlisti pian alkavaa Suomi 100 - juhlavuotta ja omaa 10-vuotista taivaltaan Satakunnan Museon ja Porin kaupungin alaisuudessa. Näyttely jatkui seuraavan vuoden puolelle. Verkkoaineisto Varo vaaraa! Verkkonäyttelyssä voi tutustua työntekijöiden turvallisuusvalistuksessa eri aikoina käytettyihin julisteisiin ja kuviin. Paperitehtaalaisen muistoja Olavi Virtanen on kuvitteellinen henkilö, jonka avulla luodaan katsaus paperitehtaalaisen elämän eri vaiheisiin. Rosenlew-museon urheiluaiheinen lehtileikearkisto Rosenlew-yhtiö julkaisi vuodesta 1941 lähtien Työ ja Toimi - henkilöstölehteä Lehtileikearkiston sivuille on koottu Rosenlewin Urheilijat 38:a koskevia artikkeleita. RU -38 toimi vuosina 1938 1967. Porin Matin kunnostus Porin Matin kunnostus -nettisivusto esittelee tapauskertomuksena yhden lämmitysuunin kunnostuksen.

47 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET Ks. tilasto-osuus toimintakertomuksen lopussa. KOULUT JA PÄIVÄKODIT Porin kaupungin koulutoimen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa opastettiin 17 kaupungin koulutoimen alaista koululaisryhmää (357 henkilöä). Ilman opastusta vieraili 1 porilainen koululaisryhmä, jossa yhteensä 55 henkilöä. Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Koulut ja päiväkodit. TAPAHTUMATOIMINTA Luennot 29.2. Merimiesten vaimojen elämää 1800-luvun Porissa ja muissa Länsi- Suomen rannikkokaupungeissa, tutkija Pirita Frigren, Jyväskylän yliopisto Luentosarja Satakunnan historiaa eri kanteilta uusia tutkimustuloksia Järjestettiin yhteistyössä Satakunnan Museon ja Porin kesäyliopiston kanssa. Ohjelma: 26.9. Sanelua vai vuorovaikutusta? Soteva, Karelia ja Porin Konepajan sotakorvaustuotanto 1944-1952, FM Olli Joukio 10.10. Kaupungin laidalla Porin Karhukorttelin arkeologiset tutkimukset 2015, FM, toimitusjohtaja Markus Kivistö, Oy Sigillum Ab 7.11. Turun tuomiokirkon reliikit ja Pyhä Henrik, FT, prof. Jussi-Pekka Taavitsainen, Turun yliopisto 21.11. Ajankohtaista tietoa Suomen meriarkeologisesta tutkimuksesta, intendentti Riikka Alvik, Museovirasto Työpajat Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Työpajat Senioritoiminta Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Senioritoiminta Kaupunkiopastukset Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Kaupunkiopastukset Muut tapahtumat 18.5. Kansainvälinen museopäivä 21.5. Museoiden yö Vapaa pääsy museon näyttelyihin. Pidennetty avoinnaoloaika klo 11-18. Muistosta näytelmäksi -pienoisnäytelmäkierrokset alkoivat Rosenlewmuseolta Aittaluodosta (Kuninkaanlahdenkatu 14) ja päätyivät Porin viidenteen kaupunginosaan. Järj. Muisteltu kaupunki -työryhmä. 23. 25.9. Porin päivä Vapaa pääsy, Pori-filmejä non-stoppina. Poritar-juna kuljetti yleisöä ilmaiseksi museoiden välillä. 11. ja 13.10. Hopeakerho 45 vuotta -elokuvaesitykset Rosenlewin Hopeakerho esitti elokuvaa Rosenlewin Hopeakerho 45 vuotta. Paikalla oli tavattavissa Hopeakerhon aktiivijäseniä. 13.11. Tua tuffas museoo! Isänpäivänä kaksi yhden hinnalla museon näyttelyihin. Muisteltii, millast enne oikee oli ja paistettii plättei pääl. Lisäksi Elämän reppu esitys.

48 8.12. Tiilitehdasmuistelut. Kaikille avoimessa tilaisuudessa muisteltiin Ulasoorin tiilitehdasta ja kerättiin aineistoa tulevaa tutkimusta varten. Järj. Turun yliopiston kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ja Rosenlew-museo. 18.12. Tehtaan joulupuuro. Rosenlew-museon 10-vuotisjuhlan kunniaksi museossa aikamatkattiin menneiden vuosikymmenten tunnelmaan. Tavattavissa oli pomoja ja duunareita tehtaan historiasta näyttelijöiden esittämänä. Järj. Taike ja Rosenlew-museo. MUSEOKAUPPA Rosenlew-museossa oli myytävänä julkaisuja, valurauta-astioita ja tekstiilituotteita. Museon omaa tuotantoa edustivat Konepajan klassikot postikorttisarja, Porin Matti -t-paita ja kangaskassi, kruunu-r jääkaappimagneetti ja pinssi sekä Rosenlew-museon logolla varustetut lyijykynät. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Ks. Satakunnan Museo/Tiedotus ja markkinointi MUSEON TUKIJAT Rosenlew-museo sai näyttelytoimintaan ja tapahtumien järjestämiseen taloudellista tukea seuraavilta yrityksiltä: Cimcorp Oy, Corenso United Oy Porin kartonkitehdas, Componenta Pori, Pori Energia, RKW Finland Oy, Sampo-Rosenlew Oy ja UPM:n Seikun saha sekä Valmet Technologies Oy.

49 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Rakennuskulttuuritalo Toivon ja Korsmanin talon toimintaa jatkettiin hyviksi osoittautunein tavoin järjestämällä korjausneuvontatapahtumia, -iltoja ja -kursseja, tarjoamalla kulttuuriperintöopetusta, työpajoja lapsille ja aikuisille, erilaisia opastuksia ja yleisötapahtumia. Tapahtumia ei järjestetty pelkästään Toivossa, vaan mm. Euroopan kulttuuriympäristöpäivään liittyvä korjausneuvontatapahtuma toteutettiin Köyliön Yttilän vanhalla koululla. Toivossa tapahtuvien opastusten lisäksi järjestettiin erilaisia Porin kaupunkia, sen rakennushistoriaa ja kaupunkilaisten arkea valottavia kaupunkiopastuksia niin kävellen kuin linja-autolla. KOKOELMAT ESINEKOKOELMAT Rakennuskulttuuritalo Toivon kokoelmien keskeinen osa ovat itse toimitilat eli pihapiirin vanhat hirsirakennukset ja niihin rakennettu korjausnäyttely. Pihapiirissä on neljä hirrestä tehtyä asuinrakennusta ja ulkorakennus, joista vanhimman rakentaminen on ilmeisesti aloitettu jo 1810-luvulla ja uusin on vuodelta 1907. Yksi asuinrakennuksista on siirretty tontille vuonna 1999-2000. Korsmanin taloon on sisustettu porilaiskoti vuonna 1951, jonne on hankittu sen aikakauden kodin kalustus ja varustus. Esineistö muodostaa ns. käyttökokoelman eli kaikkia kodin tavaroita myös käytetään. Käytössä esineistö kuluu ja saattaa rikkoutua (astiat, tekstiilit), joten kokoelmaa täydennetään jatkuvasti tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. KUVAKOKOELMAT Rakennuskulttuuritalo Toivossa on Satakunnan Museoon luetteloitu käyttökuva-arkisto, jossa on sekä diakuvia että jonkin verran paperikuvia. Kuva-aineisto on kuvattu itse, lähinnä tutkimusja luentokäyttöön. Korjausneuvonnan avuksi on Toivoon teetetty kopioita Satakunnan Museon valokuvista, joissa on vanhoja rakennuksia ja niiden yksityiskohtia. KÄSIKIRJASTO Käsikirjastoon on koottu pääasiassa kirjallisuutta, joka käsittelee rakentamista ja asumista. Kirjasto on keskeinen osa Toivon korjausneuvontaa. Kokoelmissa oli vuoden lopussa yhteensä 1014 luetteloitua nidettä sekä lisäksi alan lehtien vuosikertoja. Kirjoja saa myös kotilainaan. MATERIAALINÄYTTEET Rakennuskulttuuritalo Toivon kokoelmissa on sekä näytteitä vanhoista rakennusmateriaaleista, kuten esimerkiksi kattotiili-, lista- ja tapettimalleista että markkinoilla olevista, vanhoihin rakennuksiin sopivista materiaaleista ja sisustustarvikkeista sekä niiden toimittajista. KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI Rakennukset on peruskunnostettu vuosina 1995-2004. Vuosittain tehdään huoltokorjauksia ja maalauksia sekä muita kunnostustöitä. Myös rakennusten kalusteet ovat rakennusten ikään sopivia ja niitä kunnostetaan tarpeen mukaan. Käyttötekstiilit huolletaan ja pestään itse.

50 LAHJOITTAJAT Yksityiset Harkila Annikki Henriksson Eila Juhola Martti Nyman-Seppänen Anita Ylikoski Meeri Ylikraka Hilkka KORJAUSNEUVONTA Toivon korjausneuvonnan keskeinen osa on Toivoon rakennusten korjauksen yhteydessä tehty korjausnäyttely, jossa kerrotaan erilaisista rakenteellisista korjausmenetelmistä ja materiaaleista sekä myös sisustuksesta 1800-luvun alusta 1950-luvulle. Rakennuskonservaattori on valvonut Museoviraston entistämisavustusten ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden korjaukseen myönnettävien avustusten käyttöä sekä tarjonnut avustusten saajille korjausneuvontaa. Korjausneuvontakäyntejä tehtiin eri puolille Satakuntaa. Suurin osa oli museon kulttuuriympäristöjen hoitoon liittyviä käyntejä, mutta myös muita (maksullisia) käyntejä tehtiin jonkin verran. Omat korjausneuvontatapahtumat Vkot 2-17, 40-50 Rakennuskonservaattorin neuvontaillat parittomien viikkojen keskiviikkoina 2.4., 8.4. ja 16.4. Ikkunankorjauskurssit (á 7 h) Porissa Toivon verstaalla Alussa 1,5 tunnin luento ikkunoiden historiasta ja korjausperiaatteista, loppuaika käytännön työskentelyä. 1.6. Savipäivä, savirakentamisen teemapäivänä Toivon pihapiirissä järjestettiin työnäytöksiä, työpajoja ja tietoiskuja savirakentamisesta. 10.9. Euroopan kulttuuriympäristöpäivään liittyvä korjausneuvontapäivä, Köyliön Yttilän vanhalla koululla. Muut korjausneuvontaan liittyvät tapahtumat 19.-20.3. Toivolla oma osasto Porin Rakennusmessuilla Karhuhallissa 26.5. Vanhojen rakennusten puolihullu päivä Varaosapankin pihamaalla, yhteistyössä Varaosapankin kanssa. Punamullan keittoa, korjausneuvontaa ja työnäytöksiä. RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Rakennuskulttuuritalo Toivon perusnäyttelyn muodostaa korjausnäyttely 1850 1950 sekä Korsmanin talossa oleva Porilaiskoti vuonna 1951. Vaihtuvat näyttelyt 23.2.-31.8. Savesta ja savella. Polttamaton savi perinteisessä rakentamisessa, Korsmanin talon pohjoispääty 2.7. Pelargonipäivän Pelargoninäyttely, Piharivi ja Toivo

51 Verkkonäyttelyt Naisia Porissa Verkkonäyttely esittelee yhdentoista 1800-luvulla syntyneen porilaisnaisen ja heidän elämänpiirissään laiduntaneiden kaupunkilehmien elämää. Se perustuu Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijoiden Toivon intendentin johdolla vuonna 2012 toteuttamaan Toivon kesänäyttelyyn Kutsumus, kiusaus ja lysti. Naisia Porissa. Korsmanin talossa -blogi Korsmanin talon kulttuuriperintöopetukseen liittyvä Korsmanin talossa blogi on ollut luettavissa syksystä 2012 lähtien http://www.korsmanintalossa.blogspot.fi Blogissa Korsmanin talon kuvitteellinen emäntä, rouva Kaarina Korsman kirjoittaa päiväkirjaa elämästään ja arjestaan, viidesosalaisen kotirouvan arjesta, vuonna 1951. Blogissa on aikalaislähteiden avulla laadittuja päiväkirjamerkintöjä, joissa puhutaan paitsi ruoanlaitosta, siivouksesta ja kauniista käytöksestä niin myös siitä, mikä Porissa puhutti vuonna 1951. Vuonna 2016 julkaistiin 62 blogitekstiä. Kiertonäyttelyt Kuistit ja verannat / Vuoden 2008 kesänäyttelybanderollit Näyttely esittelee erilaisia kuistityyppejä ja niiden kehittymistä. Lisäksi käydään läpi perinteisiä ja uudempia ovenedusrakennelmia ja paneudutaan kuistien ja verantojen historiaan ja käyttöön aikojen saatossa sekä kuistien tyypillisiin rakenteisiin ja kuistien korjaamiseen. Tapetti / Vuoden 2010 kesänäyttelybanderollit Näyttelyssä luodaan katsaus tapetoinnin historiaan. Ikkuna / Vuoden 2011 kesänäyttelybanderollit Näyttely esittelee ikkunoiden historiaa - aukko- ja sianrakko ikkunoista erilaisiin lasi-ikkunoihin, ikkunalasin valmistusta, vanhoihin ikkunoihin liittyviä arvoja ja arvostuksia sekä ikkunoiden kunnostusta. Esittelyssä myös satakuntalaiset lasitehtaat, näistä maineikkaimpana Tuorsniemen lasitehdas (1771 1868). Lattia / Vuoden 2013 kesänäyttelybanderollit Näyttely esittelee tavallisimpia vanhoja lattiarakenteita maavaraisista lattioista rossilattiaan sekä lattiamateriaaleja lankkulattioista linoleumiin ja kivilattioista ensimmäisiin kokolattiamattoihin. Savesta ja savella / Vuoden 2016 näyttelybanderollit Näyttely esittelee saven käyttöä suomalaisessa ja erityisesti satakuntalaisessa rakentamisessa. AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET Ks. tilasto-osuus toimintakertomuksen lopussa. KOULUT JA PÄIVÄKODIT Lasten ja nuorten kulttuuriperintöopetus on keskeinen osa Rakennuskulttuuritalo Toivon ja Korsmanin talon toimintaa. Päiväkotien ja koulujen kanssa on tehty yhteistyösuunnitelma, jonka perusteella on laadittu ns. perusopastukset esikouluikäisille, ala- ja yläkouluille. Opastuksiin voi liittyä työpaja, joko pienen hirsitalon pystyttäminen, maalinvalmistus tai kaunokirjoitustunti. Porin kaupungin koulutoimen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa opastettiin 67 kaupungin koulutoimen alaista koululaisryhmää (553 henkilöä).

52 Klapit ja konttuuri eli esikoululaisten sanataide- ja kulttuuriperintöopetusta jatkettiin yhteistyössä Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen ja sivistystoimen/esikoulujen kanssa. Korsmanin talon kulttuuriperintöopetukseen osallistui 72 porilaista esikouluryhmää (789 henkilöä). Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Koulut ja päiväkodit. TAPAHTUMATOIMINTA Työpajat ja leirit Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Työpajat ja leirit Kesätyöpajat Korsmanin talon kesätyöpajat alkoivat juhannusviikolla ja niitä oli kesän aikana 11. Kesätyöpajoissa kävi 174 lasta ja 108 aikuista. 13.6. Lasten juhannuspaja 28.6. Hernetäytteiset eläimet 30.6. Mosaiikkipaja 5.7. Huovutuspaja 7.7. Äänipaja 12.7. Keppihevospaja 14.7. Saippuankeitto ja pyykkäyspaja 19.7. Paperinukkepaja 21.7. Pula-ajan ruuat 26.7. Kankaanpainantapaja 28.7. Kesän päättäjäiset Senioritoiminta Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Senioritoiminta Toivon muistipakki oli lainassa 19 päivää. Kaupunkiopastukset Satakunnan Museon tapahtumatoimintaan liittyvien kaupunkiopastusten (ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Kaupunkiopastukset) lisäksi on Toivolla ollut toimintavuonna 8 muuta kaupunkiopastusta joko kävellen tai linja-autolla. Muut tapahtumat 21.5. V osan kyläjuhla Toivossa, Sibelius-puiston ympäristössä ja ympäri V kaupunginosaa. Yhteistyössä alueen asukkaiden, alueella toimivien taide- ja kulttuuriyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa musiikkia, kuvataidetta, työpajoja, näyttelyitä, pihakirppiksiä, popupravintoloita, yms. Toivo: lasten rakennuspaja, opastetut linjurikierrokset V kaupunginosan historiaan vuoden 1959 linja-autolla. 22.6. Förskottijuhannus. Haitarinsoittoa, vihdantekoa, pannukahvia ja pannukakkua. Förskottijuhannus järjestettiin yhteistyössä Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan kanssa. 2.7. Pelargonipäivä Toivon pihapiirissä. Pelargoninäyttelyn lisäksi tapahtuman aikana annettiin neuvontaa ja pidettiin esitelmiä pelargoneista ja niiden hoidosta. 14.7. Vihreiden Naisten järjestämä Lähiruoka-aamiais tapahtuma Toivon pihapiirissä. 22.7.-13.8. Herra Kivisen puutarhatontut lastenteatteriesitykset Toivon pihapiirissä. Yhteensä 11 esitystä. 6.-8.9. Ympäristökasvatusviikon opastetut vierailut Rakennuskulttuuritalo Toivossa, yhteistyössä Ympäristöviraston kanssa 7.9. Kulttuurikutu, järj. SAMK 24. 25.9. Porin päivän avoimet ovet lauantaina ja sunnuntaina Toivossa ja Korsmanin talossa.

53 26.11. 20. Vanhan Ajan Joulutori 11.12. 1950-luvun joulutunnelmia Korsmanin talossa. Porin Marttayhdistyksen Martat valmistivat keittiössä jouluruokia ja kamarissa kuunneltiin radiosta Taata-Sillanpään joulusaarnaa. MYYMÄLÄ Rakennuskulttuuritalo Toivossa on myymälä, jossa myydään ennen kaikkea vanhojen rakennusten korjaustarvikkeita (pinkopahvi, pellavarive, pigmentit, helat yms.), mutta myös muita teemaan sopivia tavaroita ja tarvikkeita. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Ks. Satakunnan Museo/Tiedotus ja markkinointi

54 AVOINNAOLOAJAT Satakunnan Museo 6.11. asti Luontotalo Arkki ja Rosenlew-museo ma suljettu ma suljettu ti, to-su klo 11-18 ti-su klo 11 17 ke klo 11 20 Rakennuskulttuuritalo Toivo Talvikaudella (viikot 2-17 ja 40-50) Toivo oli avoinna ti ja to klo 12 17 ja ke klo 12 19. Kesäkaudella (viikot 18 39) Toivo oli avoinna ti-to klo 12 17. Joulukaudella (viikot 53-1 ja viikot 51 52 eli 1.-10.1.2016 ja 19. 31.12.2016) oli suljettu. Korsmanin talo Avoinna koulujen lukuvuoden aikana pääasiassa lasten ja nuorten kulttuuriperintöopetusta varten sekä erityisinä toimintapäivinä, kuten koulujen hiihtolomaviikon aikana ja Porin Päivän viikonloppuna. Kesäkaudella 21.6. 28.7. Korsmanin talo oli avoinna ti-to klo 12 17. Lavian kotiseutumuseo Kesäkaudella 12.6.-7.8. 2016 sunnuntaisin klo 14-16 ja tilauksesta. Toimintavuoden juhlapyhät ja avoinnaoloaikaan vaikuttaneet tapahtumat ja ilmaispäivät viikonpäivä ja pvm sulj avoinnaoloaika/ilmaispäivä museo (Arkki ja Rosenlew) uudenvuodenpäivä pe 1.1. x loppiainen ke 6.1. x Matin päivä ke 24.2. Earth hour-tapahtuma la 28.3. pääsiäinen pitkäperjantai 3.4. lauantai 4.4. 1. pääsiäispäivä 5.4. 2. pääsiäispäivä 6.4. x Arkkiin vapaa pääsy tapahtuman ajan klo 22.00 asti avoinna klo 11 18 (klo 11 17) avoinna klo 11 18 (klo 11 17) x vappuaatto la 30.4. avoinna klo 11 15 vappupäivä su 1.5. x Museoiden yö la 21.5. vapaa sisäänpääsy kaikissa yksiköissä avoinna klo11-24 (klo 11 18) Kansainvälinen museopäivä ke 18.5. avoinna klo 11 18 (klo 11 17) helatorstai to 5.5. avoinna klo 11 18 (klo 11 17) juhannus to aatonaatto 23.6.. avoinna klo 11 15 pe juhannusaatto 24.6. x la juhannuspäivä 25.6. x su 26.6. x Pori Jazz * 9.7.-17.7. 9.7.-10.7 11.7. 16.7. 17.7. SM avoinna klo 10 18 SM avoinna klo 10 21 SM avoinna 11-18 Jäähyväiset perusnäyttelylle pe 26.8. la-su 27.-28.8. SM avoinna 11-24 (liput 10 ) SM vapaa pääsy Porin Päivä 24. 27.9. pe-su vapaa sisäänpääsy kaikki yksiköt 11-18 (11-17) pyhäinpäivä la 5.11. avoinna klo 11 18 (klo 11 17) Tua tuffas museoon su 13.11. Rosenlewille 2 yhden hinnalla 11-17 itsenäisyyspäivä ti 6.12. x joulu pe aatonaatto 23.12. la jouluaatto 24.12. su joulupäivä 25.12. ma tapaninpäivä 26.12. x x x avoinna klo 11 15 uudenvuodenaatto la 31.12. avoinna klo 11 15 uudenvuoden päivä su 1.1. x * Pori Jazzin lipunmyynti toimi Satakunnan Museon kamarissa ja neuvotteluhuoneessa 9.7.-16.7. 2016

55 PÄÄSYMAKSUT Satakunnan Museo 6.11.2016 asti Luontotalo Arkki * Aikuiset 5 4 4 Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet, 2,50 2 2 siviilipalvelusmiehet Lapset 7-17 v. 1,50 1 1 Perhelippu 10 8 8 (2 aik. + lapset 7-17 v.) Perhepassi (kaikki toimipisteet kattava 2 aik. + lapset 7 17 v.) 15 15 15 Yhteisliput Yhteislippu/Aikuiset 9 9 9 Yhteislippu/eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varus- ja siviilipalvelusmiehet 4,50 4,50 4,50 Rosenlew-museo Yhteislippu/Lapset 3 3 3 Porilaiset koululaisryhmät opettajan maksutta maksutta maksutta johdolla Porin ulkopuoliset koululaisryhmät ma-pe ennen klo 11 lisäksi avoinnapitomaksu 1 /hlö 1 /hlö 1 /hlö Muut aikuisryhmät väh. 10 henk. 4 /hlö 3 /hlö 3 /hlö Kokouspaketit 10 hengelle SM ja Luontotalo Arkki Kokouspaketti 1 120 Kokouspaketti 2 150 Kokouspaketti 3 180 Kokouspaketti 4 200 Laarin kokouspaketti, Rosenlew-museo 130 Toivon kokouspaketti 1 aukioloaikana 85 Toivon kokouspaketti 2 aukioloaikana 105 Lasten synttärit 100 Museon vuosikortti 30 30 30 Museon Avain-kortti 130 130 130 Museokortti 59, uusijat 54 59,uusijat 54 59,uusijat 54 Museon Avain on yhdistyksille ja yrityksille suunnattu kortti, joka oikeuttaa vapaaseen sisäänpääsyyn, 5 ilmaiseen opastukseen, museon kokoustilojen käyttöön ilmaiseksi avoinnaoloaikana, -15 %:n alennukseen museon omista tuotteista sekä -15% erikoisopastusten hinnasta. Museon Avain on voimassa kalenterivuoden. Museoon pääsi maksutta Veikkauskortilla joka keskiviikko. Osuuspankin jäsenkortilla pääsymaksuista sai 0,50 :n alennuksen. Museolla oli yhteistyösopimus myös Smartum kulttuurisetelien käytöstä maksuvälineenä. Pori Jazz-yhteistyöhön liittyen konserttilipun jazzeille ostaneet saivat 50 % alennuksen museon pääsymaksusta. Porin taidekoulun opiskelijapassilla pääsi museoon maksutta koko perhe. Satakunnan Museo on museokorttimuseo. Sisään pääsi maksutta lunastamalla valtakunnallisen Museoliiton lanseeraaman Museokortin. Museokortttikäyntejä oli kaikissa toimipisteissä yhteensä 1 043 vuoden aikana. Rakennuskulttuuritalo Toivossa, Korsmanin talossa ja Lavian kotiseutumuseossa käynnit olivat maksuttomia. Korsmanin talon kävijöillä oli kuitenkin mahdollisuus tukea toimintaa vapaaehtoisen tukimaksun muodossa.

YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT Satakunnan Museon eri kokoelmien vuosittainen kartunta ja kokonaismäärä esitetään taulukkomuodossa. Taulukoissa luetteloinnilla tarkoitetaan esineen, kuvan tai muun dokumentin tietojen kirjaamista museon tietojärjestelmään ja dokumentin liittämistä osaksi museon kokoelmia. Sähköinen luettelointi tarkoittaa luettelointitietojen kirjaamista sähköiseen tietojärjestelmään. Satakunnan Museossa esineet ja kuvat luetteloidaan sähköisesti Museoviraston kehittämään WebMusketti-tietokantaan. Lisäksi dokumenttien sähköiseen luettelointiin käytetään kaikissa toimipisteissä Microsoft Access -ohjelmaa. Digitointi tarkoittaa dokumentin kopioimista digitaaliseen muotoon eli esim. valokuvan skannausta tai esineen valokuvaamista digikameralla. Satakunnan Museon esinekokoelman vuosittaisessa kartunnassa luetteloidut/digitoidut esineet ovat kokoelmiin vuoden aikana uusina luetteloituja esineitä, jotka digitoidaan luetteloinnin yhteydessä. Inventoidut/digitoidut esineet ovat kokoelmiin jo aikaisemmin kuuluneita esineitä, joiden luettelointitiedot ja kuva on vuoden aikana viety WebMusketti-tietokantaan samalla kun esineet on valokuvattu ja inventoitu eli niiden sijainti varastossa on tarkistettu. Keskuskortit kuuluvat Satakunnan Museon ylläpitämään keskuskortistoon, johon on koottu kuvia ja luettelointitietoja maakunnan paikallismuseoiden esinekokoelmista. Satakunnan Museon kuvakokoelman vuosittaisessa kartunnassa WebMuskettiin luetteloituihin kuviin sisältyvät sekä kuvat, jotka on vuoden aikana luetteloitu tietokantaan uusina että kuvat, joiden sähköisiä luettelointitietoja on vuoden aikana täydennetty. YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KARTUNTA TOIMINTAVUONNA SATAKUNNAN MUSEO Esinekokoelmat 2014 2015 2016 WebMuskettiin luetteloidut/digitoidut esineet 223 562 29 WebMuskettiin inventoidut/digitoidut esineet 943 1196 1630 Kokoelmiin lahjoitetut/hankitut esineryhmät 15 9 14 WebMuskettiin digitoidut keskuskortit 411 931 496 Kuvakokoelmat Luetteloidut valokuvat (sis. myös albumikuvat ja diat) 1606 2 221 3611 WebMuskettiin luetteloidut valokuvat 4193 2 574 1833 Kokoelmiin lahjoitetut valokuvat *) 685 1 988 1964 Kokoelmiin lahjoitetut albumit 14 68 28 Käsikirjasto Luetteloidut niteet (Access) 389 248 404 Luetteloidut lehdet ja kirjaset **) 65 38 93 Vanhojen kirjojen kokoelma Luetteloidut niteet (Access) 36 13 1505 Filmit ja äänitteet Luetteloidut VHS- ja DVD-filmit 0 0 0 Luetteloidut C-kasetit 0 0 0 Esinekokoelman kartunta sisältää myös Lavian kotisetumuseon kartunnan. *) Matti Juutilaisen perikunnan lahjoittama kokoelma ei ole mukana laskuissa **) Laskettu vuoden aikana tulleiden nimikkeiden määrät, ei lehtien kpl-määriä #) Luetteloidut asiakirjat/satakunta-arkisto ei ole mukana toistaiseksi

YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KARTUNTA TOIMINTAVUONNA ROSENLEW-MUSEO Esinekokoelmat 2014 2015 2016 Luetteloidut esineet 16 14 42 Access-tietokantaan luetteloidut esineet 16 14 42 Kuvakokoelmat Luetteloidut yksittäiset valokuvat 594 232 282 Access-tietokantaan luetteloidut valokuvat 594 232 282 Käsikirjasto Luetteloitu aineisto 27 28 10 Access-tietokantaan luetteloitu aineisto 27 28 10 Kirjat 23 19 10 Lehdet 4 9 0 Arkisto Luetteloidut asiakirjayksiköt (Access) 15 83 33 LUONTOTALO ARKKI 2014 2015 2016 Esinekokoelmat Luetteloidut näytteet (Access) 0 0 1173 RAK.KULTT.TALO TOIVO 2014 2015 2016 Käsikirjasto Luetteloidut niteet (Access) 52 38 21

YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KOKONAISMÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA SATAKUNNAN MUSEO Yht. Esinekokoelmat Lahjoitettuja/hankittuja esineryhmiä 22 347 Luetteloituja esineitä 91 153 joista sähköisesti luetteloituja 56 562 joista WebMuskettiin luetteloituja 53 763 joista WebMuskettiin digitoituja 19 806 joista Access-ohjelmaan luetteloituja 2 799 Digitoituja keskuskortteja 3 568 Kuvakokoelmat Luetteloituja valokuvia (sis. myös albumikuvat) 318 753 joista sähköisesti luetteloituja 80 470 joista WebMuskettiin luetteloituja 46 067 joista Accessiin luetteloituja dioja 34 403 Luetteloituja valokuvia Lavian kotiseutumuseo 466 Kokoelmiin lahjoitettuja albumeita 534 Käsikirjasto Luetteloituja niteitä 15 996 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 1403 Vanhojen kirjojen kokoelma Luetteloituja niteitä 12 438 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 12 438 Kartta- ja rak.piirustusarkisto, julisteet, postikortit Luetteloituja rakennuspiirustuksia 2 952 Luetteloituja karttoja 618 Luetteloituja julisteita 280 Luetteloituja postikortteja 33 438 Filmit ja äänitteet Luetteloituja elokuvia 54 Luetteloituja kaitafilmejä 49 Luetteloituja VHS- ja DVD-filmejä 178 Luetteloituja äänilevyjä, -nauhoja ja CD-levyjä 82 Luetteloituja C-kasetteja 99 Luetteloituja mikrofilmejä 174 Luetteloitujen esineiden ja valokuvien kokonaismääriin sisältyy myös Lavian kotiseutumuseon luetteloidut esineet ja valokuvat.

YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KOKONAISMÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA ROSENLEW-MUSEO Esinekokoelmat Yht. Luetteloituja esineitä 5 863 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 5 863 Kuvakokoelmat Luetteloituja valokuvia 6 991 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 6 991 Käsikirjasto Luetteloituja niteitä 1 454 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 1 444 Arkisto Luetteloituja asiakirjayksikköjä 3 458 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 3 458 LUONTOTALO ARKKI Yht. Esinekokoelmat Luetteloituja näytteitä 31 843 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 1 173 RAK.KULTT.TALO TOIVO Käsikirjasto Luetteloituja niteitä 1 014 joista sähköisesti luetteloituja (Access) 1 014 Yht.

ASIAKASKONTAKTIT 2014 2015 2016 Kävijät ja muut asiakaskontaktit*) kävijät muut kävijät muut kävijät muut Satakunnan Museo 36546 7981 26833 8948 14 476 7303 Lavian kotiseutumuseo 172 172 Rosenlew-museo 5709 2499 5836 2186 6464 2915 Luontotalo Arkki 8753 1440 8654 1255 8472 753 Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo 9177 835 9242 771 8459 896 yhteensä 60185 12755 50 737 13160 38 043 11867 vuosi yhteensä 72940 63897 49910 Kävijöistä päiväkotilapsia (P) ja koululaisia(k) 2014 2015 2016 P K P K P K Satakunnan Museo 2921 5205 244 3282 473 2169 Rosenlew-museo 0 825 0 711 0 938 Luontotalo Arkki 419 2005 276 2289 478 1757 Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo 627 745 818 745 789 964 yhteensä vuosi yhteensä 3967 8780 1338 7027 1740 5828 12747 8365 7568 *) muut asiakaskontaktit -luku sisältää museon antamissa tieto-, asiantuntija- ja kokoelmapalveluissa syntyneiden asiakaskontaktien määrän VAIHTUVAT NÄYTTELYT Näyttelyiden määrä Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo yhteensä 2014 8 2 7 4 21 2015 10 2 5 4 21 2016 5 2 7 2 16 Verkkoaineiston määrä Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo yhteensä 2014/kok.määrä 0 / 8 1 / 4 0 / 1 1 / 1 2 / 14 2015/kok.määrä 2 / 10 0 / 4 0 / 1 0 / 1 2 / 16 2016/kok.määrä 0/10 0/4 0/1 0/1 0 / 16

MUUT YLEISÖTILAISUUDET Opastetut 2014 2015 2016 ryhmät pväkodit koulut muut pväkodit koulut muut pväkodit koulut muut Satakunnan Museo 144 269 328 10 119 105 17 76 69 Rosenlew-museo 0 44 44 0 18 43 0 24 54 Luontotalo Arkki 17 72 37 18 91 26 16 71 59 Toivo ja Korsman 61 73 23 77 61 11 72 85 11 yhteensä 222 458 432 105 289 185 105 256 193 vuosi yhteensä 1112 579 554 Muut tapahtumat Luennot Senioritoiminta Työpajat Muut tapahtumat yhteensä Sat. Museo 11 3 14 94 124 Rosenlew-museo 4 4 2 21 31 Luontotalo Arkki Toivo ja Korsmanintalo 4 6 1 2 3 18 71 54 79 80 ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Lausunnot Viranomaisneuvottelut Korjausneuvontakäynnit yhteensä 2014 2015 111 97 35 18 76 70 222 185 2016 148 21 62 231 AVOINNAOLOPÄIVÄT JA -TUNNIT 2014 2015 päivät tunnit päivät tunnit päivät tunnit Satakunnan Museo 307 2250 302 2229 264 1952 Lavian kotiseutumuseo 10 24 13 44 Rosenlew-museo 304 1810 307 1825 309 1846 Luontotalo Arkki 303 1822 302 1812 305 1836 Rakennuskulttuuritalo Toivo 150 804 151 805 148 790 Korsmanin talo 27 136 24 115 35 170 yhteensä 1091 6822 1096 6810 1074 6638 2016