HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 Jakelussa mainituille PERHEVAPAAT Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 14.2.2012 antaman ohjeen perhevapaiden myöntämisestä. Ohje tulee voimaan 1.2.2013 lukien ja on voimassa enintään 31.12.2020 saakka. Ohjeen tekstiä on täsmennetty isyysvapaan muutoksen osalta ja siinä on huomioitu vuoden 2013 alussa voimaan tullut muutos isyysvapaan pidennyksestä. Isyysrahaa maksetaan aiempaa pidempään ja isäkuukausi on jäänyt pois uudesta isyysvapaasta. Isyysvapaa ei myöskään enää lyhennä äitiys- tai vanhempainvapaata. Kuitenkin edellisen lain mukaisia isäkuukausia pidetään vielä vuonna 2014. Kohdat, joihin on tehty muutoksia, on merkitty pystyviivalla. Tässä ohjeessa työntekijällä tarkoitetaan myös viranhaltijaa. Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 2 Äitiysvapaa... 2 3 Erityisäitiysvapaa... 3 4 Isyysvapaa... 4 4.1 Isäkuukausi 6 5 Vanhempainvapaa... 5 5.1 Osittainen vanhempainvapaa 8 6 Vanhempainvapaa ottolapsen hoitamiseksi... 8 7 Hoitovapaa... 9 7.1 Osittainen hoitovapaa... 10 8 Rekisteröity parisuhde 11 8.1 Isyysvapaa ja isäkuukausi..11 8.2 Vanhempainvapaa ja osittainen vanhempainvapaa.. 11 9 Kokonaissuunnitelman tekeminen... 12 10 Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, hoitovapaan sekä osittaisen hoitovapaan keskeyttämiseen, peruuttamiseen tai ajankohdan muuttamiseen... 12 11 Työnantajan oikeus hoitovapaan keskeyttämiseen tai peruuttamiseen...13 12 Tilapäinen hoitovapaa... 13 13 Poissaolo pakottavista perhesyistä...16 14 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi... 17 14.1 Työntekijän oikeus poissaolon keskeyttämiseen.. 17 14.2 Työnantajan oikeus poissaolon keskeyttämiseen. 18 15 Vapaiden vaikutus vuosiloman määräytymiseen.. 18 16 Sijaismääräykset... 18
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 2 1 Yleistä Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Perhevapaita haetaan pääsääntöisesti kaupungin sähköisen poissaolojärjestelmän kautta. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa myönnetään ajaksi, jolta maksetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vapaan viimeiseksi päiväksi merkitään äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan viimeinen suorituspäivä. Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa voidaan myöntää myös vapaapäiviä edeltävään päivään saakka silloin, kun hoitovapaa merkitään päättymään viimeistään päivää ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta ja osittainen hoitovapaa viimeistään silloin, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy tai jos lapsi kuuluu pidennetyn opetusvelvollisuuden piiriin, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaedut maksetaan kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Äitiysvapaan palkallisuutta on käsitelty kohdassa 2 ja isyysvapaan palkallisuutta kohdassa 4. Erityisäitiysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, poissaolo perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi sekä poissaolo pakottavista perhesyistä ovat aina palkattomia. Ottolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhempainvapaan palkallisuutta on käsitelty kohdassa 6. Tässä ohjeessa arkipäivällä tarkoitetaan Kelan tulkinnan mukaisesti päiviä maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. 2 Äitiysvapaa Äitiysvapaata myönnetään 105 arkipäivän ajaksi. Äitiysvapaa voi alkaa joustavasti, aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työntekijä voi valita, milloin aloittaa äitiysvapaan. Äitiysvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Hakemukseen on liitettävä lääkärin tai terveyskeskuksen antama todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta äitiysvapaan palkallisuuden edellytysten tarkistamista varten. Oikeus äitiysrahaan alkaa, kun raskaus on kestänyt 154 päivää. Jos raskaus on päättynyt aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiysrahaa suoritetaan synnytystä seuraavalta 105 arkipäivältä. Työntekijä voi tällöin aikaistaa äitiysvapaan alkamisajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen taikka äidin terveydentilan vuoksi. Muutosta on haettava niin pian kuin mahdollista.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 3 Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ. Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajalta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin: Työntekijä on ollut Helsingin kaupungin palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta (karenssiaika, ks. opettajien osalta karenssiajan laskeminen OVTES Osio A 40 ja, Osio F liite 11, 11, ja liite 12, 17 ). Äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työnantajalle toimitetaan lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta. Peräkkäisillä raskauksilla saattaa olla vaikutusta palkkaetujen saamiseen esimerkiksi silloin, kun työntekijälle on myönnetty hoitovapaata. Esim. 1 Työntekijälle on myönnetty hoitovapaata 6.10.2012 saakka. Uuden raskauden johdosta hänen lasketun synnytysaikansa mukainen äitiysvapaa alkaa 14.9.2012. Tässä tapauksessa työntekijällä on oikeus keskeyttää hoitovapaansa siten, että hoitovapaa päättyy siihen ajankohtaan, jolloin hänen lasketun synnytysaikansa mukainen äitiysvapaa alkaa eli hoitovapaan päättymisajankohta on 13.9.2012. Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäisen arkipäivän ajalta kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisesti varsinainen palkkansa. 3 Erityisäitiysvapaa Erityisäitiysvapaa on aina palkaton. Kela maksaa erityisäitiysvapaan ajalta äidille erityisäitiysrahaa. Erityisäitiysrahaa maksetaan ajalta, jonka työntekijä on työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvän vaaratekijän vuoksi estynyt tekemästä työtään, kuitenkin enintään siihen saakka, kun työntekijän oikeus äitiysrahaan alkaa. Jos raskaus keskeytyy en-
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 4 nen äitiysrahakauden alkamista, erityisrahaa suoritetaan raskauden keskeytymiseen saakka. Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. Erityisäitiysvapaan saadakseen työntekijän on esitettävä Kelan päätös erityisäitiysrahan myöntämisestä. Erityisäitiysvapaa voi alkaa heti, kun Kela on myöntänyt erityisäitiysrahan ja työntekijä hakee vapaata. 4 Isyysvapaa Isyysvapaata voi pitää yhteensä 1-54 arkipäivää. 1-18 arkipäivää voi pitää enintään neljässä eri jaksossa milloin tahansa äitiys- ja vanhempainvapaan aikana lapsen syntymän jälkeen. Loput isyysvapaat tai vaihtoehtoisesti koko isyysvapaan voi pitää enintään kahdessa eri jaksossa vanhempainvapaan jälkeen, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Kela maksaa isälle isyysvapaan ajalta isyysrahaa. Isyysvapaaseen on oikeutettu myös ottoisä. Isyysvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, vapaata on haettava viimeistään kuukausi ennen vapaan alkamista. Isyysvapaan viimeiseksi päiväksi merkitään isyysrahan viimeinen suorituspäivä. Koko isyysvapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta eikä sitä voi siirtää toiselle vanhemmalle. Ottovanhemman isyysvapaa on käytettävä kahden vuoden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta. Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä seuraavin edellytyksin: Työntekijä on ollut Helsingin kaupungin palvelussuhteessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta. Isyysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on alle 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 5 Työnantajalle toimitetaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä. Työntekijä voi muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohtaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän taikka lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi (esimerkiksi syntymän ennenaikaisuus tai yliaikaisuus tai lapsen jääminen sairaalahoitoon). Muutosta on haettava niin pian kuin mahdollista. Seuraavissa esimerkeissä toimistotyöaikaa tekevällä työntekijällä on säännöllinen viisipäiväinen työviikko. Esim. 2 Työntekijä on suunnitellut pitävänsä ensimmäisen jakson isyysvapaata maanantaista perjantaihin sekä seuraavan viikon maanantaista perjantaihin. Isyysvapaata haetaan ja myönnetään maanantaista seuraavan viikon perjantaihin. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä palkka (ensimmäisen viikon maanantai - lauantai). Kelasta haetaan isyysrahaa 11 arkipäivältä, maanantaista lauantaihin ja seuraavan viikon maanantaista perjantaihin. Kela maksaa ensimmäisen kuuden arkipäivän isyysrahan työnantajalle. Esim. 3 Työntekijä on suunnitellut pitävänsä ensimmäisen jakson isyysvapaata tiistaista perjantaihin sekä seuraavan viikon maanantain. Isyysvapaata haetaan ja myönnetään tiistaista seuraavan viikon maanantaihin. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä palkka (ensimmäisen viikon tiistai lauantai sekä seuraavan viikon maanantai). Sunnuntai on palkaton, koska se ei Kelan tulkinnan mukaisesti ole arkipäivä. Kelasta haetaan isyysrahaa kuudelta arkipäivältä, ensimmäisen viikon tiistaista lauantaihin ja seuraavan viikon maanantaista. Kela maksaa isyysrahan työnantajalle. Esim. 4 Työntekijä on suunnitellut pitävänsä ensimmäisen jakson isyysvapaata maanantaista perjantaihin sekä toisen jakson isyysvapaata seuraavan viikon perjantain. Isyysvapaata haetaan ja myönnetään maanantaista perjantaihin ja seuraavan viikon perjantaiksi. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä palkka (ensimmäisen viikon maanantai - perjantai ja seuraavan viikon perjantai). Kela maksaa isyysrahaa kuudelta arkipäivältä työnantajalle. Esim. 5 Työntekijä on suunnitellut pitävänsä ensimmäisen jakson isyysvapaata maanantaista keskiviikkoon, toisen jakson isyysvapaata seuraavan viikon maanantain ja tiistain sekä kolmannen jakson isyysvapaata jälkimmäisen viikon torstain ja perjantain. Isyysvapaata haetaan ja myönnetään maanantaiksi, tiistaiksi ja keskiviikoksi sekä seuraavan viikon maanantaiksi, tiistaiksi, torstaiksi ja perjantaiksi. Työnteki-
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 6 jälle maksetaan isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä palkka (ensimmäisen viikon maanantai - keskiviikko, toisen viikon maanantai, tiistai ja torstai). Jälkimmäisen viikon perjantai on palkaton. Kela maksaa ensimmäisen kuuden arkipäivän isyysrahan työnantajalle ja siitä eteenpäin työntekijälle. 5 Vanhempainvapaa Vanhempainvapaa on aina palkaton. Sen ajalta suoritetaan äitiysrahan jatkoksi vanhempainrahaa 158 arkipäivältä lapsen äidille tai isälle. Jos äitiysrahakausi on lapsen ennenaikaisen syntymisen vuoksi alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, vanhempainrahakautta pidennetään niin monella arkipäivällä kuin äitiysrahakausi on alkanut 30 arkipäivää aikaisemmalta ajalta. Vanhempainvapaa pitenee kutakin lasta kohden 60 arkipäivällä silloin, kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia kuin yksi. Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että isä ja äiti ovat vapaalla vuorotellen. Molemmat vanhemmat eivät voi olla vapaalla yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Erillisiä jaksoja saa olla kummallakin enintään kaksi ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää. 12 päivän jakson tulee muodostua peräkkäisistä päivistä. Vanhempainvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, vanhempainvapaata on haettava viimeistään kuukausi ennen vapaan aiottua alkamista. Jos kahden kuukauden määräajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Jos työnantaja ei voi hyväksyä kuukauden ilmoitusaikaa, työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista. Työntekijä voi jäädä vanhempainvapaalle joka tapauksessa pääsäännön mukaisesti eli kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä. Jos äiti on sairautensa takia kykenemätön hoitamaan lastaan, voi äidin oikeus päivärahaan äitiysrahakaudella siirtyä isälle. Äidin sairauden tulee yleensä kestää vähintään sairastumispäivän lisäksi yhdeksän arkipäivää (karenssiaika). Vanhempainrahaa voidaan maksaa isälle äitiysrahakaudelta enintään niin monelta arkipäivältä kuin äitiysrahaa on jäänyt äidille maksamatta sellaisen sairauden takia, jonka johdosta äiti
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 7 5.1 Osittainen vanhempainvapaa on kykenemätön hoitamaan lastaan. Tällöin isän oikeus saada vanhempainrahaa ei lyhennä vanhempainrahakautta. Näissä tilanteissa isälle myönnetään hakemuksesta vanhempainvapaata ja edellä mainitusta pääsäännön mukaisesta määräajasta voidaan poiketa. Vanhempainvapaa tulisi järjestää niin pian kuin se on töiden hoidon kannalta mahdollista. Työntekijän on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmoitettava esimiehelleen mahdollisesta vanhempainvapaan käytöstä. Vanhempainvapaata voi saada myös osittaisena seuraavin edellytyksin: Molemmat vanhemmat ovat sopineet työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä vanhempainrahakaudella. Molempien työaika ja palkka ovat 40-60 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta ja kokoaikatyön palkasta. Sopimus on tehtävä vähintään kahden kuukauden ajaksi kerrallaan. Vanhempien on hoidettava lapsia itse. 6 Vanhempainvapaa ottolapsen hoitamiseksi Esimerkiksi yksinhuoltajalla tai vanhemmilla, joista toinen ei ole työssä, ei ole mainittua oikeutta. Osittaista vanhempainvapaata voi pitää esimerkiksi siten, että vanhemmat ovat vuoroviikoin, vuoropäivin tai toinen aamupäivällä ja toinen iltapäivällä kotona hoitamassa lasta. Oikeus osittaiseen vanhempainvapaaseen on myös ottovanhemmilla. Vanhempainrahakausi alkaa sinä päivänä, jolloin ottovanhempi on ottanut lapsen hoitoonsa. Vanhempainrahaa maksetaan jokaiselta arkipäivältä, jonka ottolapsen hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 8 Jos lapsi otetaan hoitoon niin, että hänen syntymästään on kulunut enemmän kuin 54 arkipäivää, vanhempainrahaa voidaan myöntää 200 arkipäivältä. Kun ottolapseksi on otettu samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi, vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä kutakin seuraavaa lasta kohti. Samanaikaisesti suoritetaan vanhempainrahaa vain toiselle puolisoista. Oikeus saada vanhempainvapaata ja osittaista vanhempainvapaata on sairausvakuutuslaissa mainituin rajoituksin työntekijällä, joka on ottanut hoitoonsa seitsemän vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edellyttäen, hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa omassa työssä lukuun ottamatta kotitaloudessa suoritettavaa työtä. Vapaata on haettava, mikäli mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Vanhempainvapaata haettaessa on esittävä lapsen hoitoon ottamisesta lapseksiottamisesta annetussa laissa tarkoitetun ottolapsineuvonnan tai kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antajan todistus tai siitä oikeaksi todistettu jäljennös. Kaupungin palveluksessa olevalla ottoäidillä tai ottoisällä on oikeus saada ottolapsen hoitamiseksi myönnettävän vanhempainvapaan 48 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa seuraavin edellytyksin: Hän on ollut Helsingin kaupungin palvelussuhteessa välittömästi ennen ottolapsen hoitamiseksi myönnettävän vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaata on haettu, mikäli mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Kela maksaa vanhempainrahan Helsingin kaupungille ottolapsen hoitamiseksi myönnetyn palkallisen vanhempainvapaan ajalta. 7 Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lapsella tarkoitetaan työntekijän omaa lasta, otto-
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 9 7.1 Osittainen hoitovapaa lapsi mukaan luettuna, aviopuolison ja avopuolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa vakituisesti olevaa lasta. Hoitovapaata on haettava työnantajalta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, määräaika on kuukausi. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu siihen asti, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, kuitenkin enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaata myönnetään enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä muusta sovi. Hoitovapaata voi pitää vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata. Suositeltavaa on, että hakija pitää pitämättä jääneen vuosilomansa heti vanhempainrahakauden jälkeen ennen hoitovapaata. Jos hänelle jää vielä vuosilomaoikeutta jäljelle ja hän aikoo hakea hoitovapaata, uusi vuosiloma tulisi sijoittaa ennen uutta hoitovapaajaksoa. Jos hoitovapaa joudutaan kuitenkin keskeyttämään vuosiloman ajaksi, se ei aiheuta muutoksia hoitovapaajaksotukseen. Viraston tai liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että työntekijä pitää vuosilomansa toukokuun 15. päivään mennessä tai sopii osan vuosilomastaan säästövapaaksi. Sovittaessa osan vuosilomasta voi pitää 30.9. mennessä kunnallisten virkaja työehtosopimusmääräysten edellytysten täyttyessä. Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata, jos hän on ollut kaupungin palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Osittaista hoitovapaata haetaan ja siitä sovitaan lomakkeella Lv 302. Osittaista hoitovapaata voidaan myöntää työntekijälle hänen lapsensa tai muun hänen taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Lukuvuoden katsotaan päättyvän 31.7. Jos lapsi kuuluu perusopetuslaissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 10 8 Rekisteröity parisuhde 8.1 Isyysvapaa ja isäkuukausi Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat eivät saa pitää osittaista hoitovapaata samanaikaisesti, mutta molempien vanhempien tai huoltajien osittaisen hoitovapaan jaksot voivat sijoittua samalle ajanjaksolle, esimerkiksi siten, että toinen vanhemmista hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin. Osittaisen hoitovapaan saaminen ei edellytä, että lapsen molemmat vanhemmat ovat työssä kodin ulkopuolella. Myös rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on oikeus äitiys-, erityisäitiys, isyys-, vanhempain-, hoito- ja osittaiseen hoitovapaaseen sekä tilapäiseen hoitovapaaseen niitä koskevien edellytysten täyttyessä. Rekisteröidyssä parisuhteessa toisella puolisolla on oikeus isyysvapaaseen ja isäkuukauteen (ks. kohdat 4 ja 4.1). Isäkuukauden voi pitää naisparin se vanhempi, joka on adoptoinut lapsen. Miesparin kumpi tahansa vanhempi voi pitää isäkuukauden, mutta molemmat eivät ole siihen oikeutettuja. 8.2 Vanhempainvapaa ja osittainen vanhempainvapaa Parisuhteensa rekisteröineet puolisot voivat tietyin edellytyksin jäädä vanhempainvapaalle vanhempainrahakauden ajaksi. Puolisot eivät voi olla samanaikaisesti vanhempainvapaalla. Työntekijä voi saada ottovanhemman vanhempainrahaa, jos hän on adoptoinut puolisonsa lapsen tai ottolapsen, joka ei ole adoptiohetkellä vuotta vanhempi. Parisuhteen rekisteröinnin on tullut tapahtua ennen sitä päivää, josta alkaen työntekijä hakee vanhempainrahaa. Vanhempainvapaa alkaa, kun lapsi otetaan hoitoon. Jos työntekijän puolisolle on maksettu samasta lapsesta äitiysrahaa, vanhempainvapaan pituus on 158 arkipäivää. Jos kummallakaan rekisteröidyn parisuhteen osapuolella ei ole ollut oikeutta äitiysrahaan, vanhempainvapaan pituus on 200 arkipäivää. Vapaa alkaa, kun lapsi otetaan hoitoon.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 11 9 Kokonaissuunnitelman tekeminen Vanhempainvapaalle voi jäädä myös se puolisoista, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi tai ottovanhempi. Tällöin edellytetään kuitenkin, että parisuhde on rekisteröity ennen lapsen syntymää tai adoptiota ja että puoliso asuu samassa taloudessa lapsen ja toisen vanhemman kanssa. Ottolapsesta, joka ei ole kummankaan puolison biologinen lapsi ja jonka vain toinen puoliso on adoptoinut, maksetaan vanhempainrahaa, jos lapsi on ollut alle seitsemänvuotias hoitoon otettaessa. Kun toinen puolisoista on lapsen biologinen vanhempi, vanhempainvapaa alkaa äitiysrahakauden päättyessä. Jos toinen rekisteröidyn parisuhteen osapuolista on adoptoinut lapsen, mutta hänen puolisonsa ei ole adoptoinut lasta perheen sisäisesti, vanhempainvapaa alkaa sinä päivänä, jolloin lapsi on otettu hoitoon Rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä on oikeus myös osittaiseen vanhempainvapaaseen (ks. kohta 5.1). Työnantajalle tulisi ilmoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perhevapaiden käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta. Kokonaissuunnitelmassa tulisi ilmoittaa, miten lapsen toinen vanhempi tulee käyttämään perhevapaita. 10 Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, hoitovapaan sekä osittaisen hoitovapaan keskeyttämiseen, peruuttamiseen tai ajankohdan muuttamiseen Jo myönnetyt virka- ja työvapaat ovat lähtökohtaisesti sitovia. Pääsääntöisesti virka- ja työvapaisiin sovelletaan aikaprioriteettisääntöä, jonka mukaan ensin myönnetty virka- tai työvapaa on virantoimituksen tai työnteon keskeytyksen perusteena, vaikka virka- tai työvapaan aikana ilmenisi peruste toiselle virka- tai työvapaalle. Uusi raskaus on kuitenkin perusteltu syy päättää hoitovapaa siihen ajankohtaan, jolloin työntekijän oikeus äitiysvapaaseen alkaa. Tällaisessa tilanteessa oikeus vapaaseen arvioidaan aina viimeksi syntyneen lapsen mukaan. Työntekijä ei kuitenkaan voi keskeyttää hoitovapaata ennen äitiysvapaan alkamista ja palata töihin. Saadakseen palkkaetuja äitiysvapaan ajalta edellä mainitussa tilanteessa työntekijän on haettava äitiysvapaata ja hoitovapaan keskeytystä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 12 Myös opintovapaa voidaan keskeyttää kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisesti esim. synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden perusteella. Työntekijän hakemuksesta ja perustellusta syystä voidaan äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa keskeyttää, peruuttaa tai ajankohta muuttaa. Perusteltu syy keskeyttämiseen, peruuttamiseen tai ajankohdan muuttamiseen on sellainen ennalta arvaamaton ja oleellinen muutos lapsen hoitoedellytyksissä, jota ei ole voitu ottaa huomioon mainittua vapaata haettaessa. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman vakava sairastuminen tai kuolema, puolison työttömyys, lapsen vanhempien ero tai muu lapsen hoitoedellytyksissä tapahtunut olennainen muutos, jolla on vaikutusta lapsen hoitoon. Perusteltuna syynä ei pidetä yleensä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttoa tai toisen palvelussuhteen syntymistä. 11 Työnantajan oikeus hoitovapaan keskeyttämiseen tai peruuttamiseen 12 Tilapäinen hoitovapaa Hoitovapaan perusteen tulee olla olemassa koko sen ajan, joksi hoitovapaata on myönnetty. Työntekijän käyttäessä hoitovapaata muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty tai perusteen muutoin lakatessa voidaan hoitovapaa keskeyttää tai peruuttaa. Esimerkiksi kun hoitovapaalla oleva menee säännölliseen ansiotyöhön muualle ja lapsen hoito voidaan toteuttaa samanlaatuisin järjestelyin kuin työntekijän ollessa omassa työssään, hoitovapaa voidaan peruuttaa. Jos hoitovapaa keskeytetään tai peruutetaan, työntekijää on kuultava ja päätöksessä todettava, milloin työntekijän on palattava työhön. Työhön palaamiseksi on varattava kohtuullinen määräaika. Työntekijän lapsen tai muun samassa taloudessa vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lapsen hoitamiseen oikeutetut voivat jakaa kyseisen ajan keskenään, mutta eivät voi hoitaa lasta yhtä aikaa. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa (ns. etävanhempi). Tilapäisen hoitovapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää riippumatta siitä, kumpi vanhemmista vapaata käyttää.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 13 Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Luotettava selvitys voi olla esimerkiksi jokin seuraavista: lääkärintodistus (poikkeustapauksessa) terveyskeskuksen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus, josta käy ilmi äkillisen sairauden oireet lasten päiväkodin tai perhepäivähoitajan antama todistus, jos lapsi on sairastunut kesken päivän tai jos päiväkoti tai perhepäivähoitaja on kieltäytynyt ottamasta sairasta lasta hoitoon. Esimies (tilapäisen hoitovapaan myöntäjä) voi hyväksyä myös muun kirjallisen tai työntekijän antaman suullisen selvityksen. Lääkärintodistus on syytä vaatia vain silloin, kun lapsi on pitkään yhdenjaksoisesti sairaana eri sairauksien vuoksi. Lapsen äkillisestä sairastumisesta ei ole kysymys silloin, kun lapsi viedään ennalta sovittuihin tutkimuksiin. Jos toisella vanhemmista ei ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon, esteestä on pyydettäessä esitettävä hyväksyttävä selvitys. Jos isä on ollut yötyössä ja äiti on päivätyössä, kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista estettä ei ole, joten äidille ei voida myöntää tilapäistä hoitovapaata. Palkkaetuja voidaan myöntää lapsen sairastumisesta alkaen enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä saman sairauden perusteella. Jos työntekijällä on useita lapsia, hänellä on oikeus saada palkallista tilapäistä hoitovapaata jokaisen lapsen osalta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin ole mahdollisuutta tosiasiallisen esteen johdosta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Etävanhemmalla on samanlaiset oikeudet saada palkallista tilapäistä hoitovapaata kuin lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalla vanhemmalla. Tilapäistä hoitovapaata on oikeus saada saman sairauden johdosta enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan. Työpäivien tulee olla peräkkäisiä, mutta niiden välissä voi olla vapaapäiviä.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 14 Jos lapsen sairaus alkaa ennen vapaapäiviä ja jatkuu niiden jälkeen, palkallista tilapäistä hoitovapaata (enintään kolme päivää) haetaan myös vapaapäiväksi / vapaapäiviksi. Esim. 6 Esim. 7 Esim. 8 Esim. 9 Esim. 10 Esim. 11 Lapsi on sairaana torstaista lauantaihin. Lauantai on työntekijän vapaapäivä. Tilapäistä hoitovapaata tarvitsee hakea vain torstaiksi ja perjantaiksi. Lapsi on sairaana torstaista tiistaihin. Lauantai ja sunnuntai ovat työntekijän vapaapäiviä. Palkallista tilapäistä hoitovapaata myönnetään torstaista lauantaihin. Maanantaiksi ja tiistaiksi myönnetään palkatonta tilapäistä hoitovapaata. Lapsi on sairaana tiistaista maanantaihin. Lauantai ja sunnuntai ovat työntekijän vapaapäiviä. Palkallista tilapäistä hoitovapaata myönnetään tiistaista torstaihin ja palkatonta perjantaiksi. Maanantaiksi voidaan myöntää harkinnanvaraista palkatonta työvapaata lapsen hoitamista varten. Työntekijä saa tiedon lapsen sairastumisesta torstaina kesken työpäivän ja lähtee hoitamaan sairasta lastaan kotiin. Lapsen sairaus jatkuu seuraavan viikon maanantaihin. Lauantai ja sunnuntai ovat työntekijän vapaapäiviä. Perjantaista sunnuntaihin myönnetään palkallista tilapäistä hoitovapaata ja maanantaiksi palkatonta tilapäistä hoitovapaata. Toinen lapsi on sairaana tiistaista torstaihin ja toinen perjantaista sunnuntaihin. Lauantai ja sunnuntai ovat työntekijän vapaapäiviä. Palkallista tilapäistä hoitovapaata myönnetään toisen lapsen hoitamista varten tiistaista torstaihin ja toisen perjantaiksi. Jos toisen lapsen sairaus jatkuu vielä maanantaina, myönnetään palkallista tilapäistä hoitovapaata perjantaista sunnuntaihin ja palkatonta tilapäistä hoitovapaata maanantaiksi. Toinen lapsista on sairaana perjantaista maanantaihin ja toinen maanantaista torstaihin. Lauantai ja sunnuntai ovat työntekijän vapaapäiviä. Palkallista tilapäistä hoitovapaata tarkastellaan kummankin lapsen osalta erikseen. Ensimmäisen lapsen sairastumisen osalta myönnetään palkallista tilapäistä hoitovapaata perjantaiksi. Toisen lapsen sairastumisesta myönnetään palkallista tilapäistä hoitovapaata maanantaista keskiviikkoon. Torstaiksi myönnetään palkatonta tilapäistä hoitovapaata.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 15 Esim. 12 Työntekijä tarvitsee äkillisesti sairastuneen lapsensa hoitamista varten torstain ja perjantain sekä seuraavan viikon tiistain ja keskiviikon. Lauantai ja sunnuntai ovat työntekijän vapaapäiviä ja maanantai työssäolopäivä. Torstaiksi ja perjantaiksi myönnetään palkallista tilapäistä hoitovapaata ja tiistaiksi, joka on neljäs peräkkäinen työpäivä, palkatonta tilapäistä hoitovapaata. Keskiviikoksi voidaan myöntää harkinnanvaraista palkatonta työvapaata lapsen hoitamista varten. Jos lapsi sairastuu kesken päivän, palkka maksetaan lapsen sairastumispäivältä normaalina työpalkkana ja mahdollinen palkallinen tilapäinen hoitovapaa myönnetään seuraavasta päivästä lukien. Siinä tapauksessa, että työntekijä on ollut tilapäisellä hoitovapaalla kolme peräkkäistä päivää ja palannut työhön neljäntenä päivänä, mutta lapsi sairastuu uudelleen tänä päivänä kesken päivän, poissaolotunneilta ei makseta palkkaetuja. Tilapäistä hoitovapaata voidaan myöntää myös osapäiväisenä. Osapäivät kuluttavat kolmen peräkkäisen kalenteripäivän ja neljän työpäivän kiintiötä samalla tavalla kuin kokopäivätkin. Esim. 13 Työntekijä tarvitsee äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamista varten kolme ensimmäistä työtuntiaan kahden päivän aikana, koska muiden työtuntien osalta hän on saanut lapsen hoidon järjestetyksi. Hänelle myönnetään osapäiväistä palkallista tilapäistä hoitovapaata kolmen tunnin ajaksi molemmilta päiviltä. Jos lapsi on hoidettavana sairaalassa, tilapäistä hoitovapaata ei voida myöntää, vaikka äiti tai isä olisi hoitamassa lasta lääkärin suosituksen perusteella. Heillä on tietyin edellytyksin mahdollisuus saada tältä ajalta Kelalta erityishoitorahaa. 13 Poissaolo pakottavista perhesyistä Jos työntekijälle ei voida myöntää tilapäistä hoitovapaata sairaan lapsen hoidon järjestämistä tai hoitamista varten, hänelle voidaan myöntää joko palkatonta virka- tai työvapaata pakottavien perhesyiden vuoksi tai harkinnanvaraista palkatonta virka- tai työvapaata lapsen hoitamista varten. Työntekijällä on oikeus saada palkatonta virka- tai työvapaata tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuneen ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 16 Työntekijän on ilmoitettava esimiehelleen poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista ja haettava palkatonta virka- tai työvapaata. Esimiehen pyynnöstä työntekijän on esitettävä poissaolonsa perusteesta lääketieteellinen, sosiaalitoimen asiantuntijan taikka muun viranomaisen antama luotettava selvitys. Myös muuta kuin perheenjäsentä kohdannut sairaus voi oikeuttaa poissaoloon. Esimerkiksi jos perheen lastenhoitaja sairastuu äkillisesti, voi poissaolo pakottavasta perhesyystä tulla kyseeseen. Poissaolon kestolle ei ole säädetty tai määrätty aikarajaa. Asian luonteesta johtuu, että poissaolon tulee olla tilapäistä. Jos poissaolo kestää yli 30 päivää, poissaolo ei enää ole tilapäistä. Tällöin voi tulla kyseeseen poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Poissaolo voidaan työntekijän ilmoituksesta keskeyttää perustellusta syystä. 14 Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Työntekijällä on oikeus saada palkatonta virka- tai työvapaata, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Läheisellä tarkoitetaan henkilöä, johon työntekijällä on henkilökohtainen sukulaisuuteen tai ystävyyteen perustuva kiinteä ja erityisen läheinen suhde ja jonka hoitoon ja huolenpitoon työntekijä osallistuu. Mahdollisuudella vapaaseen pyritään tukemaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja se on tarkoitettu pidempiaikaisiin poissaoloihin. Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ei siis rajoitu ainoastaan ennakoimattomiin ja yllättäviin tilanteisiin, toisin kuin poissaolo pakottavista perhesyistä. Työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta sekä muista järjestelyistä. Työntekijän on esitettävä poissaolon perusteesta lääketieteellinen, sosiaalitoimen asiantuntijan taikka muun viranomaisen antama luotettava selvitys. 14.1 Työntekijän oikeus poissaolon keskeyttämiseen Lähtökohtaisesti poissaoloa koskeva sopimus sitoo koko sopimuskauden. Työhön paluusta kesken vapaan on sovittava erikseen. Vapaa voidaan keskeyttää työntekijän hakemuksesta, mikäli siihen on perusteltu syy. Tällöin työntekijän on ilmoitettava paluusta työnantajalle vii-
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 17 meistään kuukautta ennen työhön paluuta. Perusteltuna syynä tulevat kyseeseen lähinnä hoidettavan terveydentilassa tapahtuneet muutokset, joiden takia edellytyksiä hoitamiselle ei enää ole. Ennenaikainen työhön paluu on mahdollista myös silloin, kun hoitajan omissa hoitoedellytyksissä tapahtuu olennaisia muutoksia. 14.2 Työnantajan oikeus poissaolon keskeyttämiseen Poissaolon perusteen tulee olla olemassa koko sen ajan, joksi poissaolosta on sovittu. Työntekijän käyttäessä poissaoloa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty tai perusteen muutoin lakatessa poissaolo voidaan keskeyttää tai peruuttaa. Jos poissaolo keskeytetään tai peruutetaan, työntekijää on kuultava ja päätöksessä todettava, milloin työntekijän on palattava työhön. Työhön palaamiseksi on varattava kohtuullinen määräaika. 15 Vapaiden vaikutus vuosiloman määräytymiseen Työnantajan myöntämän äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan aika, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, luetaan virantoimitus- tai työssäolopäivien veroiseksi vuosilomaa määrättäessä. Myös tilapäisestä hoitovapaasta tai pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo katsotaan työssäolopäivien veroisiksi vuosilomaa määrättäessä. Isyys- ja vanhempainvapaan päätyttyä työntekijän on esitettävä selvitys Kelan suorittamista isyys- ja vanhempainrahoista. Jos työntekijälle ei ole maksettu sairausvakuutuslain mukaista korvausta myönnetyn isyystai vanhempainvapaan ajalta tai sen osalta taikka hän ei ole toimittanut selvitystä työnantajalle, isyys- tai vanhempainvapaa on tältä osin muutettava palkattomaksi virka- tai työvapaaksi. Työntekijän ollessa hoitovapaalla tai poissa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi näistä huomioidaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilomaa määrättäessä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut työssä vähintään 22 työpäivää. Hoitovapaa, poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä poissaolo pakottavista perhesyistä vähentävät opettajilla henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa OVTES:n mukaisesti.
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 18 16 Sijaismääräykset Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaan ajaksi sekä ajaksi, jonka työntekijä on poissa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi, otetaan mahdolliset sijaiset palvelukseen enintään samaksi ajaksi kuin työntekijälle on myönnetty virka- tai työvapaata. Sijainen voidaan ottaa tätä lyhyemmäksikin määräajaksi. Siltä varalta, että työnantajan on määräysten mukaan muutettava virka- tai työvapaa päättymään myönnettyä aikaisemmin, päätöksiin ja työsopimuksiin on täsmällisesti merkittävä sijaisuuden kestoaika ja maininta siitä, että sijaisen palvelussuhde kestää kuitenkin enintään niin kauan kuin työntekijän virantoimitus tai työssäolo on keskeytyneenä äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan vuoksi tai sen vuoksi, että työntekijä on poissa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Asta Enroos vs. osastopäällikkö JAKELU Virastot ja liikelaitokset Henkilöstöpäälliköt tai vastaavat Henkilöstösihteerit ja konsultit Paikallisjärjestöjen puheenjohtajat Pääluottamusmiehet (kk / tunti) Järjestöt