Kemin Liikuntapaikkapalvelut 2013-2025
1. Johdanto 1.1. Kemiläisten liikuntapaikkapalvelut Liikuntapalveluilla on suuri merkitys ihmisten fyysisen kunnon, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Liikuntapalvelujen suunnittelu on osa kaupunkisuunnittelua ja hyvin toimivat ja monipuoliset liikuntapalvelut ovat tärkeitä nykyisten asukkaiden viihtymiselle, mutta ne voivat myös muun palvelutarjonnan ohella houkutella uusia asukkaita muuttamaan kaupunkiin. Hyvät liikuntapalvelut voivat olla myös matkailuvaltti, sillä liikuntapalvelut lisäävät alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kemin kaupunki tarjoaa liikuntamahdollisuuksia eri ikäryhmille. Alle 18vuotiaat voivat käyttää liikuntatiloja harjoituksiin maksutta. Soveltavan liikunnanohjaajan palvelut varmistavat erityisryhmien mahdollisuudet liikuntaan. Lähes 70 urheiluseuraa ja liikunta järjestöä tarjoavat kemiläisille laajat mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Urheiluseurat ovat uudella tavalla ottaneet vastattavakseen myös liikuntapaikkojen rakentamisesta ja uusien liikuntapalvelujen tuottamisesta. Kiinteiden liikuntapaikkojen lisäksi Perämeren talvinen jäälakeus tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Yli 40 kilometriä hoidettuja aurinkoisia latuja kutsuu tuhansia hiihtäjiä. Mereen liittyvät niin talvella kuin kesälläkin monet liikuntapalvelut. Kemin kaupungin liikuntapaikkojen ja liikuntatilojen osalta ollaan monien mielenkiintoisten haasteiden edessä. Vuosien aikana kasvanut korjausvelka edellyttää etenkin sisäliikuntatilojen perusparantamista. urheilukentän perusparannus on myös mittava hanke. Runsaan sisäliikuntatilojen poistuman vuoksi on välttämätöntä suorittaa tulevaisuudessa myös sisäliikuntatilojen uudisrakentamista. Kemin kaupunki on laatinut vuonna 2008 lounais-rannan yleiskaavan, johon myös urheilupuisto kuuluu. Urheilupuiston alueesta merkittävä osa siirtyy uudessa kaavassa muiden toimintojen käyttöön. Liikuntakäyttöön jäävät yleisurheilukenttä huoltorakennuksineen sekä osa reuna- ja turva alueista. Kemin perinteinen liikunnan ja urheilun keskus, urheilupuisto, liittyy tulevaisuudessa kiinteäksi osaksi uutta rakentuvaa merellistä Kemiä. Sarius- hankkeen toteuttaminen tuo alueelle niin matkailijoita kuin uusia asukkaita, joille urheilukenttä, uimahalli, Mansikkanokan uimaranta, alueen uudet liikuntatilat sekä sisäsatama purjehduskeskuksineen luovat korkeatasoisen palveluympäristön. urheilukentän perusparannus, uuden katsomon rakentaminen Urheilukadun puolelle, nykyisten katsomoiden kunnostus, huoltorakennuksen peruskorjaus ja alueen liikennejärjestelyt sekä Sarius- kaavan toteuttamisen alle jäävien korvaavien liikuntapaikkojen rakentaminen on välttämätöntä.
Sarius- alueen suunnittelu on käytännössä pysäyttänyt liikuntapaikkainvestoinnit suuralueella. Sarius- hankkeen toteutuessa Kemin kaupungin ulkoliikuntapaikoista poistuu monipuolinen ja tasokas osa. Toisaalta Sarius- hankkeen etenemisen yhteydessä on mahdollisuus toteuttaa vesiliikuntatiloja ja sisäliikuntatiloja, jotka palvelevat niin kemiläisiä kuin Kemissä vierailevia matkailijoita. Kunnat ovat Suomessa vuosikymmenien ajan pääsääntöisesti huolehtineet liikuntapaikkojen ja liikuntatilojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Näin on ollut etenkin pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla. Kemissä yhdistykset ovat rakentaneet ja ylläpitäneet merkittävässä määrin liikuntatiloja. Yhteiskunnallinen muutos ja kasvaneet vaatimukset ovat johtamassa siihen, että yhdistyksillä ei ole mahdollisuutta ylläpitää ja peruskorjata omistamiaan liikuntakiinteistöjä. Viimeinen iso yhdistyksen omistama liikuntatila - Kemin urheilutalo poistui käytöstä keväällä 2011, jonka jälkeen rakennus purettiin. Kemiläisten urheiluseurojen muodostama Junkohalli Oy vuokrasi vuonna 2008 Kemin kaupungilta Junkohallin ja rakensi sinne tekonurmen. Junkohalli Oy ja Osuuskauppa Arina sopivat markkinointiyhteistyöstä, jolla Junkohalli Oy luovutti Arinalle uuden Junkoon nousevan hallin nimeämisoikeuden seuraavaksi 10 vuodeksi (vuoteen 2023 saakka). Halli kantaa avauksesta eli vuodesta 2014 lähtien nimeä Arina Areena Kemi. Kemin kaupunkiin on vuosikymmenten aikana rakennettu hajautettu liikuntapaikkojen verkko, joka noudattaa kouluverkkoa. Yksi keskittymä on Hepolan suuralueella, toinen Sauvosaaressa, kolmas Karihaaran koulun yhteydessä ja neljäs Jungon alueella. Viidennen alueen muodostaa Tervahalli, joka rakennettiin 1977 ammattikoulun liikuntatiloiksi. Tervahalli sai myöhemmin naapurikseen tennis- ja keilahallin. Kemin kaupungin liikuntapaikkojen saavutettavuus on hyvä, mutta hajautetusta rakenteesta johtuen hoitokustannukset ovat korkeat. Tuottavuuden hakeminen edellyttää myös liikuntapalvelujen keskittämistä. Hajautetun verkon ylläpitäminen nykyisessä laajuudessa myös jatkossa säilyttäisi edelleen päällekkäiset kustannustekijät. Toisaalta kunnostamattomat ja vuosikymmeniä vanhaa talotekniikkaa käyttävät liikuntatilat ovat kalliita ylläpitää. Kemin kaupungin kuntoreitit ja moottorikelkkareitit on yhdistetty naapurikuntien vastaaviin reitteihin. Samoin kevyenliikenteen reitit ylittävät kuntarajat. Yhtenäinen kevyenliikenteen reitti ulottuu Simon Maksniemestä Tornion Vojakkalaan sekä Keminmaassa Laurilasta pohjoisen suuntaan. Kemin kaupungin sisällä kevyenliikenteen verkko on kattava. Ongelmia aiheuttaa väylien yleinen kunto sekä talviaikaisen kunnossapidon laatu.
Tässä suunnitelmassa liikuntapaikat on käsitelty suuralueittain. Suunnitelma on esitetty yleisemmällä tasolla kuin hankkeiden tulevat tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat. Tämä suunnitelma palvelee ennen kaikkea alueiden varaamista liikuntaan ja virkistykseen, hankkeiden jatkosuunnittelua sekä parantaa suunnittelun oikea-aikaisuutta suhteessa rahoituksen hankintaan. Tässä suunnitelmassa ei myöskään ajoiteta hankkeita eikä esitetä niiden kustannusennusteita muilta kuin voimassa olevan investointisuunnitelman osalta. Kemin kaupungin investointi suunnitelma on se väline, jolla hankkeet asetetaan lopulliseen toteutusjärjestykseen ja määritellään hankkeiden laajuus ja kustannustekijät. Tässä suunnitelmassa liikuntapaikkapalvelut käsitellään Kemin kaupungin suuraluejaon mukaisesti alla olevassa järjestyksessä: 1. 2. Koivuharjun 3. Kivikon suuralueen suuralueen liikuntapaikat suuralueen liikuntapaikat liikuntapaikat 4. Syväkankaan 5. Hepolan suuralueen suuralueen liikuntapaikat liikuntapaikat
1.2. Kemin kaupungin väestö 2013-2020 Kemin kaupungin väestöennuste: Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Väestö 22305 22279 22258 22242 22226 22215 22209 22205 Lähde: Tilastokeskus/Kemin kaupungin kehittämisosasto Kemin väestöennusteessa nais-enemmyyden arvioidaan säilyvän. Vuonna 2010 Kemin väestöstä naisia oli 11445 ja miehiä 11004. Vuonna 2040 naisia ennustetaan olevan 11327 ja miehiä 10974. 0-6 -vuotiaiden määrä Kemin väestöstä oli vuonna 2010 yhteensä 1596. Vuonna 2040 heidän määränsä ennustetaan olevan 1632. 7-15 -vuotiaiden määrä Kemin väestöstä oli vuonna 2010 yhteensä 1818. Vuonna 2040 heidän määränsä ennustetaan olevan 1960. 16-18 -vuotiaiden määrä Kemin väestöstä oli vuonna 2010 yhteensä 763. Vuonna 2040 heidän määränsä ennustetaan olevan 692. 19-28 -vuotiaiden määrä Kemin väestöstä oli vuonna 2010 yhteensä 3020. Vuonna 2040 heidän määränsä ennustetaan olevan 2812. 29-64 -vuotiaiden määrä Kemin väestöstä oli vuonna 2010 yhteensä 10750. Vuonna 2040 heidän määränsä ennustetaan olevan 8598. 75-84 -vuotiaiden määrä Kemin väestöstä oli vuonna 2010 yhteensä 1677. Vuonna 2040 heidän määränsä ennustetaan olevan 2586. Yli 84 -vuotiaiden määrä Kemin väestöstä oli vuonna 2010 yhteensä 523. Vuonna 2040 heidän määränsä ennustetaan olevan 1734.
1.3 Kemin kaupungin strategiset tavoitteet Kemin kaupungin visio "Kemi on muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä. Kemi on vetovoimainen, luova asuinpaikka ja Meri-Lapin kehittynein kasvukeskus." Kemin kaupungin toiminta-ajatus "Kemin kaupunki järjestää laadukkaita palveluja asukkailleen ja edistää omalla toiminnallaan ja yhteistyöllä seutukunnan hyvinvointia." Kemin kaupungin strategiset päämäärät - yhteiskunnallinen vaikuttavuus "Ikärakenteen uudistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan paraneminen sekä syrjäytymisen ehkäisy." "Seudun elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen." "Kemin työssä käyntialue muodostaa uuden kunnan. " Kemin vetovoimaisuus" "Kemin kaupunki on määritellyt toiminta-ajatuksena seuraavasti: Liikuntapalvelujen visio "Kemi on Meri-Lapin monipuolinen liikuntapalvelujen keskus." Liikuntapalvelujen toiminta-ajatus "Kemin kaupunki tukee kemiläistä liikuntatoimintaa, ylläpitää turvallisia liikuntapaikkoja ja tuottaa laadukkaita liikunta palveluja." Liikuntapalvelut on määritellyt kriittiset menestystekijänsä seuraavasti: 1. Kemiläisten omaehtoisen terveysliikunnan edistäminen. 2. Paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen liikuntapalvelujen tuotannossa. 3. Turvallisten liikuntapaikkojen ylläpito ja rakentaminen. 4. Kemiläisten hyvinvoinnin edistäminen. 5. Palveluprosessien kehittäminen ja uudistaminen. Muut perustelut Lisäämällä liikuntaa voidaan merkittävästi parantaa väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia. Terveyttä edistävä liikunta on tärkeä ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kemin kaupungin hyvinvointiprosessia tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti. Osa tätä toimintaa on koko kaupunkia palvelevien liikuntatilojen uudistaminen.
Liikuntalaki Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämi sestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetusministeriö, jonka toimialaan kuuluu liikuntatoimi, vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteen-sovittamisesta liikunnan yhteistyössä valtionhallinnossa. Alueellisella tasolla nämä tehtävät kuuluvat aluehallinto viranomaiselle ja paikallistasolla kunnille. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämäll ä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Valtioneuvosto on antanut vuonna 2008 periaatepäätöksen liikunnan edistämisen linjoista. Periaatepäätös pitää sisällään 43 liikunnan toimenpidesuositusta. Kuntien tulisi sisällyttää terveyttä edistävä liikunta hyvinvointistrategiaansa ja eri sektoreiden strategioihin. Liikunnan edistäminen nivelletään osaksi kunnan terveys-, liikunta- ja nuorisoalojen palveluketjuja, joita toteuttamassa ovat mukana kunnan toimielimet ja kansalaisjärjestöt. Valtioneuvoston hyväksymä Terveys 2015 -kansanterveys ohjelmassa liikunta nähdään yhtenä tärkeänä keinona väestön terveyden edistämiseen. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 Valtion liikuntaneuvosto on valmistellut 26.11.2008 asiakirjan " Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011". Liikuntaneuvosto on esittänyt asiakirjassa, että opetusministeriö ja sen alainen aluehallinto ottavat tämän suuntaasiakirjan periaatteet ja painotukset huomioon avustaessaan liikuntapaikkarakentamista ja muuta liikuntapaikkojen kehittämis- ja ohjaustoimintaa. Valtion talousarvioon on otettu vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen, hankkimiseen ja varustamiseen. Avustusten myöntäminen perustuu liikuntalain (1054/98), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/98) ja valtionavustuslain (688/2001) säännöksiin sekä valtion talousarvion ehtoihin. Vuonna 2006 tehdyn kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan eniten käytettyjä liikuntapaikkoja Suomessa ovat kevyenliikenteen väylät sekä ulkoilureitit, kuten pururadat, ladut ja vaellusreitit. Sisäliikuntatiloista suosituimpia ovat kunto- ja liikuntasalit ja palloiluhallit. Naiset käyttävät selvityksen mukaan miehiä enemmän kevyen liikenteen väyliä ja voimistelusaleja. Miehet puolestaan käyttävät naisia useammin palloilusaleja, jäähalleja, rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja ja piha-alueita.
Lasten ja nuorten eniten käyttämiä liikuntapaikkoja ovat ulkoliikuntapaikat sekä palloilusalit, pihat ja voimistelusalit. Valtaosa liikuntapaikoista on kuntien rakennuttamia ja ylläpitämiä. Sekä ohjatun että omatoimisen liikunnan kohdalla kunnalliset olosuhteet ovat keskeisessä asemassa. Olosuhteet korostuvat omaehtoisen liikunnan kohdalla. Yksilön valintoihin ja liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa liikuntapaikan saatavuus, viihtyvyys ja turvallisuus. Miehet ja naiset harrastavat liikuntaa määrällisesti lähes yhtä paljon. Liikuntapaikkojen tarkoituksenmukaisuudessa on varsinkin naisten ja tyttöjen liikunnan harrastamisen näkökulmasta vielä paljon kehitettävää. Molempien sukupuolten ja eri ikäryhmien laaja alainen ja tasa-arvoinen liikunnan harrastaminen on jatkossakin liikunnan olosuhteiden luomisessa keskeinen arvo. Sukupuolivaikutusten arviointi on korostunut liikuntapaikka rakentamisessakin. Monen liikuntapaikan suunnittelussa ja toteutuksessa jää erityisryhmien huomiointi, käytännön tilojen esteettömyys ja saavutettavuus liian vähälle huomiolle. 2. suuralue suuralueen väestö ikäluokittain 31.12.2011 SUURALUE/ Tilastoalue 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-64 yli 65 SAUVOSAARI 187 144 111 240 542 2297 1301 Sauvosaari 122 91 70 183 467 1609 1167 Peurasaari 65 53 41 56 74 678 130 Karjalahti 0 0 0 1 1 10 4 Lähde: Tilastokeskus/Kemin kaupungin kehittämisosasto 2.1 urheilupuisto ja muut suuralueen liikuntapaikat Kemin kaupungin keskeinen liikunta-alue on urheilupuisto, joka sijaitsee kaupungin keskusta-alueella meren rannalla. urheilupuistossa on vuonna 1985 perus korjattu yleisurheilukenttä sekä urheilupuiston kaikkia liikunta paikkoja palveleva huoltorakennus. yleisurheilu kenttä, huoltorakennus ja katsomot tulisi peruskorjata. Sauvosaaresta on Kemin urheilutalon purkamisen myötä poistunut ainoa iso liikuntasali. Muilta osin suuralueen liikuntapaikkatarjonta on tyydyttävä.
29 Frisbeerata Kemin Mansikkanokan 18 koria uimahalli uimaranta Pajarinrannan Perämeren uimaranta aurinkoladut hiekkakenttä/ jääkiekkokaukalo koripallokenttä juniori nurmikenttä nurmikenttä "takanurmi" urheilukenttä koulun koulun liikuntasali lähiliikuntapaikka kuntosali luistelukenttä tenniskenttä Särkelän Kemin kulttuuri Kemin hiekkakenttä keskuksen purjehduskeskus liikuntasali
Muut suuralueen liikuntapaikat Talviuinti- Kemin paikka purjehduskeskus Hahtisaaren Meri-Lapin Kuntosali tenniskentät Rullalautailijat ry Body Center Oy Skeittipaikka Kuntosali Kuntosali FyioKemi Physio phoenix Oy 2.2 Sarius -hanke YIT Rakennus Oy esitteli Sarius -hankkeen Kemin kaupungin valtuustolle 27.8.2008. Sarius -hankkeen ytimenä on 200 huoneiston kansainvälinen tason tornihotelli sekä merenranta alueelle sijoittuva asuinalue. Valmistuttuaan hankkeen arvioidaan työllistävän 300 henkilöä. Sariuksesta arvioidaan muodostuvan merkittävä matkailukeskus, joka tarjoaa majoitus-, asumis-, kylpylä-, hyvinvointi, ohjelma-, festivaali ja liikuntapalveluja. Matkailijoiden yöpymisten määrän arvioidaan Kemissä kolminkertaistuvan nykyisestä 80.000 vuosittaisesta yöpymisestä. Kemin uimahallin välittömään läheisyyteen sijoittuva hotelli tulee lisäämään myös uimahallin käyttöä. Kemin uimahallin nykyinen vedenkäsittelyjärjestelmä on mitoitettu 175.000 vuotuiselle käynnille. Käyntien vuotuinen keskiarvo on
nykyisin 150.000 käyntiä. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 1997 peruskorjatun uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä tulee uusia jo lisääntyvien käyntien vuoksi. Mahdollisen uuden allastilan rakentaminen asettaa veden käsittelylle ja koko uimahallin toiminnalle omat vaatimuksensa. Sarius-hanke liittyy Kemin kaupunkikeskustan palveluihin sekä merellisen Kemin vapaa-ajan palvelurakenteeseen, jonka osia ovat urheilupuisto, Kemin uimahalli, Kemin purjehduskeskus, Mansikkanokan uimaranta, kaupunkikalastusalue, LumiLinna, talviuintipaikka sekä talviset aurinkoladut Perämerellä. Pajarinrannan hiekkakentän paikalle rakennetaan tulevaisuudessa asuntoja. Kemin on osoitettava jatkossa riittävän iso alue keskustan läheisyydestä erilaisia tapahtumia mm. sirkusesityksiä ja tivolia varten. Pajarinrannan ja Sarius -alueen rakentamisen seurauksena poistuvat seuraavat liikuntapaikat: Pajarinrannan hiekkakenttä hiekkakenttä/ jääkiekkokaukalo koripallokenttä juniori nurmikenttä nurmikenttä "takanurmi" kuntoreitti tenniskenttä
Sariuksen liikuntaratkaisuissa olisi perusteltua suuntautua vesiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Muun liikunnallisen aktiviteetin muodostaisivat alueella olevat peruskorjattu urheilukenttä, Kemin purjehduskeskus, rakennettavat pienemmät liikuntapaikat sekä Mansikka nokan uimaranta ja talviuintikeskus. Rakentamisen vuoksi tulevaisuudessa käytöstä poistuvat liikuntapaikat Pajarinrannan hiekkakenttä Mitat m2 105 x 70 7350 2. nurmikenttä 105 x 67 7035 juniori nurmikenttä 50 x 34 1700 hiekkakenttä 70 x 45 3150 jääkiekkokaukalo 57 x 27 1539 tenniskenttä 36 x 14 504 koripallokenttä 26 x 13 338 valaistu kuntoreitti Rakennushanke Sarius-vesiliikunta keskus Uimahallin laajennus ja perusparannuksen suunnittelu siinä tapauksessa ettei Sarius toteudu Uimahallin perusparannus ja suunnittelu siinä tapauksessa ettei Sarius -hotelli toteudu Siirrettävä tekojää Tenniskentät Petanquekentät Mansikkanokan uimaranta Mansikkanokan talviuintikeskus Kemin rantareitti SariusVallitunsaari Kemin rantareitti Sarius-Ajos Esteetön kaupunkikalastusalue ranta-alueille 1 km Hankesuunnittelu Rakennussuunnittelu Toteutus 2020 2021-2022 2023-2024
2.3 urheilukenttä Kulttuurilautakunta on käsitellyt urheilukentän tarveselvityksen 26.10.2010. Kaupunginhallituksen taloustyöryhmä on käsitellyt asiaa 10.01.2011. Tässä vaiheessa taloustyöryhmä kytki urheilukentän peruskorjauksen Sarius - hankkeeseen ja sen etenemisen tukemiseen. Tarveselvityksessä on esitetty, että urheilukentän suorituspaikat kunnostetaan ja pinnoitetaan, kaikki urheilukentän järjestelmät uudistetaan, urheilukentän keskiosan kerrokset uusitaan ja kentälle rakennetaan lämmitettävä tekonurmi. Vanhat katsomot peruskorjataan ja uusi 1500 hengen erillisin istuimin varustettu kiinteä katettu katsomo rakennetaan urheilukentän itälaidalle, johon tulee myös urheilukentän uusi pääsisäänkäynti. Urheilupuiston huoltorakennus peruskorjataan ja yleisön autojen pysäköintialue rakennetaan Urheilukadun puolelle nykyisen asemakaavan mukaisesti. Urheilijoiden ja henkilökunnan liikenne urheilukentälle järjestetään uudesta katuverkosta Urheilukadun puolelta. Urheilukentän sisäiset liikenneväylät kunnostetaan ja päällystetään. Urheilupuiston alueen aita uusitaan ja Urheilukadun puolelle rakennetaan kentän poistumistiet sekä kentän sisäänkäynnit. Lipunmyynti-, kahvila- ja infotilat rakennetaan uuden katsomon yhteyteen. kuntoreitti rakennetaan uudistettuna Sariuksen alueelle. Mansikkanokan uimaranta ja talviuintikeskus rakennetaan kaavassa varatulle alueelle. Mansikkanokan uimarannalle sijoitetaan kaksi rantalentopallokenttää sekä koripallokenttä. Kemin rantareitti linjataan pohjoisessa sisäsataman ja Sarius alueen sekä Mansikkanokan puiston lävitse Vallitunsaareen ja etelässä Ajokseen. Kemin rantareitti muodostaa vetovoimaisen kohteen, sillä se sijoittuu jokimaisemaan, merimaisemaan, perinteiseen teollisuusmaisemaan sekä merelliseen kaupunkimaisemaan. Sariuksen alueelle rakennetaan siirrettävä tekojäärata sekä tenniskentät. Niissä voidaan käyttää samaa aluetta. Sariuksen alueelle rakennetaan monipuolinen vesiliikuntakeskus, jonka ytimenä on nykyinen uimahalli. Rakennettavasta hotellista on yhteys vesiliikuntakeskukseen.
Liikuntapaikat Aurinkoladut Perämerellä Pajarinrannan hiekkakenttä Mitat m2 40 km 105 x 70 7350 Purjehduskeskus Talviuintipaikka 1 kpl huoltorakennus - kuntosali 8 -Pukuhuoneet 7 kpl 225 -Kokoushuone 1 kpl 26 -Tuomarin tilat 1 kpl 12 -Konesuojat 1 kpl 53 -Sosiaalitilat 1 kpl 27 yleisurheilukenttä 102 x 60 6120 2. nurmikenttä 105 x 67 7035 juniori nurmikenttä 50 x 34 1700 hiekkakenttä 70 x 45 3150 jääkiekkokaukalo 57 x 27 1539 tenniskenttä 36 x 14 504 koripallokenttä 26 x 13 338 kuntoreitti Särkelän hiekkakenttä koulun liikuntasali Mansikkanokan uimaranta 1 km 70 x 45 3150 17 x 8,5 x 4,5 144,5 1 kpl Rakennushanke urheilukentän ja huoltorakennuksen äänentoistojärjestelmän uusiminen urheilukentän perusparannus, teknisten järjestelmien uusiminen ja suorituspaikkojen pinnoittaminen urheilukentän uuden katsomon rakentaminen ja vanhojen katsomojen peruskorjaus urheilukentän huoltorakennuksen perusparannus kuntoreitin siirto ja rakentaminen Toteutus Kustannus Laajuus
3. Koivuharjun suuralue Koivuharjun suuralueen väestö ikäluokittain 31.12.2011 SUURALUE/ Tilastoalue KOIVUHARJU 0-4 5-9 297 240 265 283 427 3129 1317 5958 Koivuharju 119 81 99 133 260 1471 705 2868 Karihaara 53 29 43 40 63 483 242 953 Paattio 125 130 123 110 104 1175 370 2137 10-14 15-19 20-24 25-64 yli 65 Yht. Lähde: Tilastokeskus/Kemin kaupungin kehittämisosasto Koivuharjun suuralueella ovat liikuntapaikkojen perusratkaisut kunnossa. Koivuharjun koulun ja Karihaaran koulun yhteydessä ovat lähiliikuntapaikat ja Karihaaran urheilukentän liikuntapaikat ovat kummaltakin koululta kävelymatkan päässä. Koivuharjun suuralueelta ei ole hiihdettävää yhteyttä Ristikangas - RovaTakajärvi valaistuun kuntoreitistöön. Perämeren aurinkoladut ovat saavutettavissa Kiikelin yhdysladun kautta. Junkohalli Oy on rakentanut kesällä 2011 vuokraamalleen Karihaaran hiekkakentälle tekonurmen. Täysimittainen tekonurmikenttä paransi kemiläisten jalkapalloseurojen harjoitusmahdollisuuksia. Samalla tekonurmen rakentaminen on varautumista Sariuksen toteuttamiseen, sillä Sarius -kaavan alueelle jäävät jalkapalloilun käytössä olevat urheilupuiston toinen nurmikenttä sekä juoniori nurmikenttä. Liikuntapaikka Mitat m2 Karihaaran juniori tekonurmikenttä 61 x 31 1891 Junkohalli Oy Karihaaran tekonurmikenttä 105 x 64 6720 Karihaaran nurmikenttä 130 x 85 11050 Karihaaran pieni nurmikenttä 60 x 40 2400 Karihaaran koulun liikuntasali 30 x 16 x 7 480 Karihaaran koulun lähiliikuntapaikka 16 x 26 416 Koivuharjun koulun lähiliikuntapaikka 16 x 20 320 Karihaaran huoltorakennus 148
Karihaaran koulun Karihaaran koulun Karihaaran liikuntasali lähiliikuntapaikka nurmikenttä Karihaaran Karihaaran Koivuharjun luistelukenttä juniori koulun tekonurmikenttä lähiliikuntapaikka Mustakarin Junkohalli Oy Karihaaran hiihtolatu Karihaaran Karu ry täysimittainen voimannostosali tekonurmikenttä
Marttalan urheilupuiston alue.
4. Kivikon suuralue Kivikon suuralueen väestö ikäluokittain 31.12.2011 SUURALUE/ Tilastoalue KIVIKKO 0-4 5-9 287 257 298 244 255 2301 548 4187 Kivikko 115 99 108 81 103 1025 351 1882 Tervaharju 87 73 101 111 119 913 178 1582 Nauska 82 85 89 52 33 363 19 723 10-14 15-19 20-24 25-64 yli 65 Yht. Lähde: Tilastokeskus/Kemin kaupungin kehittämisosasto 4.1 Jungon liikuntakeskus Jungon urheilualue tarjoa kehittämiselle useita mahdollisuuksia. Alue varattiin aikanaan liikuntapalveluille tavoitteena keskittää sinne suuret liikunnan yksiköt. Alueelle rakennettiin Junkohalli, jäähalli, lasten hiihtomaa sekä kilpahiihtoladut. Myöhemmin liikuntapalveluille varattua maaperältään parasta aluetta on otettu asuntorakentamisen käyttöön. Jungon urheilualue tarjoaa edelleen kehittämismahdollisuuksia. Välittömänä ratkaisuna on uuden jalkapallohallin toteuttaminen alueelle. Tulevaisuudessa jääurheilu tulee keskittää Jungon alueelle. Perämeren Jäähalli Oy:n suunnitelmissa on rakentaa kevytkatteinen jääkiekkokaukalo jäähallin yhteyteen. Luonnon jääkauden jäädessä entistä lyhyemmäksi tulee jossain vaiheessa välttämättömäksi rakentaa Junkoon tekojäärata. Tekojään rakennuttajana voisi olla Perämeren Jäähalli Oy, mikäli yhtiön taloudellista asemaa nykyisestä vahvistetaan tai nykyiset pienet osakeyhtiöt fuusioidaan. Toinen vaihtoehto on, että Kemin kaupunki rakennuttaa tekojään. Jäänhoidossa ja toiminnan järjestelyissä alueella olisi saavutettavissa merkittäviä synergiaetuja. Jungon kilpahiihtoladut jäävät tulevaisuudessa suurelta osin rakennettavan Ravan asuntoalueen alle. Valaistujen kuntoreittien linjausta tulee myös osin muuttaa asuntorakentamisen vuoksi. Syntyviä liikenteellisiä ongelmia ratkaistaan Länkimaantien ylittävällä kuntoreitille tulevalla sillalla.
Hiihtoreitti Jungon Jungon Ristikangas hiihtomaa pulkkamäki Kivikon koulun Jungon Perämeren hiekkakanttä/ tekojäärata Jäähalli Oy Sivakkavaara Pertajärvi luistelukenttä Jäähalli Junkohalli Oy Kivikon koulun Perämeren Uusi Junkohalli lähiliikuntapaikka Jäähalli Oy rakentaminen rakentaminen Jääkiekkokaukalo 2014 2013 rakentaminen Moottorikelkka- Ristikangas-Rova Ristikankaan reitit -Takajärvi jousiammuntarata valaistu kuntoreitti Ristikankaan Tervahalli skeittipuisto Tervaharjun hiekkakenttä/ luistelukenttä Kemin Keilatalo Oy Kemin seudun Pohjan Jousi ry Keila-ja tennishalli Golf Oy Jousiammuntasali Golfkenttä
Liikuntapaikka Mitat m2 60 x 30 3223 120 x 68 x 20 8160 Perämeren Jäähalli Oy Jäähalli Junkohalli Oy Junkohalli Jungon hiihtomaa latuja 8 km Jungon pulkkamäki Kuntoreitti Ristikangas-Rova-Takajärvi 11 km Tervaharjun hiekkakenttä/luistelukenttä 75 x 40 Rakennushanke Tekojäärata Huoltotilat Toteutus Kustannus 2016 2016 3000 Laajuus 1350000 4.2 Liikunta-Corona Kaupalliset ratkaisut Coronan alueella ennen kaikkea Tervahallin ja Keilatalon ympäristössä merkitsevät sitä, että alueen käytön osalta voidaan palata alkuperäiseen Liikunta-Corona suunnitelmaan. Tämä suunnitelma lähti siitä, että Tervahalli ja Keilatalo peruskorjataan, Keilatalon tontille rakennetaan liikuntatila ja rakennukset yhdistetään lisärakennuksella, johon yleisön palvelutilat ja käynti eri rakennuksiin on samasta tilasta. Saamalla Keilatalon käyttötarkoitus muuttuisi. Keilaustoiminta voitaisiin sijoittaa Sarius -hankkeen hotellin yhteyteen. Tervahalli Tervahalli vesikatteen talotekniikan uusiminen 2013 uusiminen 2013-2014 Kemin Keilatalo Oy Tervahallin ja perusparannus Keilatalon laajennus
Liikuntapaikka Mitat m2 -Liikuntahalli 42 x 21 x 8 882 -Pukuhuoneet 8 kpl 240 -Painisali 10 x 10 x 3 100 -Tatami 10 x 10 x 3 100 7 x 10 70 20 22 38 60 Tervahalli -Voimailutila -Seniori kuntosali -Kuntotestaustila -Soveltavan liikunnan ohjaaja -Kokoustila ja keittiö Kemin Keiltalo Oy Keila-ja tennishalli -Keilahalli -Tennishalli Vaihtoehto 1. 2443 1309 Toteutus Kustannus Laajuus Tervahallin perusparannus Keilatalon perusparannus, uusi käyttötarkoitus Laajennusosan rakentaminen Vaihtoehto 2. Toteutus Kustannus Laajuus Tervahallin perusparannus Keilatalon purkaminen ja tontin myynti Liikuntapaikka Mitat m2 Ristikankaan jousiammuntarata Ristikangas-Sivakkavaara-Pertajärvi hiihtoreitti 140 x 70 17 km 9800 Ristikangas-Takajärvi kuntoreitti 11 km Ristikankaan skeittipuisto 100 x 60 6000 Ristikankaan pulkkamäki 20 x 30 600 Kivikon koulun liikuntasali Kivikon koulun hiekkakenttä/luistelukenttä 16 x 28 450 20 Rakennushanke Kivikon koulun lähiliikuntapaikka Toteutus Kustannus 2013 Laajuus 21m x 12m
Kivikon koulun tontilla on hiekkakenttä/luistelukenttä. Vuoden 2013 aikana tontille rakennetaan areenatyyppinen lähiliikuntapaikka, joka palvelee Kivikon koulua sekä tulevaisuudessa myös rakennettavaa päiväkotia. Jungon liikunta-alueet 5. Syväkankaan suuralue Syväkankaan suuralueen väestö ikäluokittain 31.12.2011 SUURALUE/ Tilastoalue SYVÄKANGAS 0-4 5-9 280 257 281 319 228 2655 894 4914 Syväkangas 121 100 108 140 123 1109 419 2120 Takajärvi 113 103 121 116 80 1042 298 1873 Ritikka 46 54 52 63 25 504 177 921 10-14 15-19 20-24 25-64 yli 65 Lähde: Tilastokeskus/Kemin kaupungin kehittämisosasto Yht.
5.1.1 Syväkankaan liikunta-alueet Jussapäkin Relletin valaistu hiekkakenttä/ Syväkankaan koulun kuntoreitti luistelukenttä alakoululaisten hiihtolatu Syväkankaan koulun Syväkankaan lähiliikuntapaikka liikuntasali Takajärvi-Rova- Takajärven koulun Takajärven Ristikangas hiekkakenttä/ koulun valaistu luistelukenttä/ liikuntasali kuntoreitti lähiliikuntapaikka Syväkankaan koulun hiekkakenttä/ koulun luistelukenttä 5.1.2 FC-88 Toijärven lähiliikuntapaikka Urheiluseura FC 88 suunnittelee Toijärven hiekkakentälle monipuolista lähiliikuntapaikkaa. Toijärven kenttä on helposti saavutettavissa myös Syväkankaan ja Takajärven kouluilta. Rakennushanke Toteutus Kustannus Laajuus Tekonurmikenttä Petanquekentät Pannakentät Parkourrata Mikäli FC-88 ei toteuta hankettaan, Kemin kaupungin tulisi toteuttaa vastaava hanke Takajärven koulun hiekkakentän yhteyteen.
Liikuntapaikka Mitat m2 Haukkarin nurmikenttä 65 x 40 2600 Jussapäkin kuntoreitti Syväkankaan koulun hiekkakenttä/luistelukenttä Syväkankaan koulun liikuntasali 2,6 km 80 x 45 3600 28 x 16 448 Syväkankaan koulun lähiliikuntapaikka 208 Takajärvi-Ristikangas kuntoreitti 11 km Pertajärvi-Sivakkavaara-Ristikangas hiihtoreitti 17 km Takajärven koulun hiekkakenttä/luistelukenttä 105 x 50 5250 25 x 15 x 7 375 Takajärven koulun liikuntasali Takajärven uimaranta 1 kpl Relletin hiekkakenttä/luistelukenttä Rakennushanke 90 x 50 Toteutus Kustannus Takajärven hiihtomaa 2013-2014 Takajärven frisbeegolf 2013 4500 Laajuus Takajärven hiihtomaa ja frisbeegolf rakennetaan täyttöalueelle Takajärven länsirannalle. Toijärven hiekkakenttä
Syväkankaan koulun hiekkakenttä/ luistelukenttä 6. Hepolan suuralue Hepolan suuralueen väestö ikäluokittain 31.12.2011 SUURALUE/ Tilastoalue HEPOLA 0-4 5-9 120 113 91 112 115 1294 531 2376 Hepola 78 89 52 75 77 755 201 1327 Rytikari 19 4 15 18 25 338 258 677 Ajos 23 20 24 19 13 201 72 372 10-14 15-19 20-24 25-64 yli 65 Yht. Lähde: Tilastokeskus/Kemin kaupungin kehittämisosasto 6.1.1 Hepolan liikunta-alueet Hepolan alueen liikuntapaikat palvelevat alueen koululaisia sekä muita asukkaita. Rakentamista vaatii ainoastaan kuntoreitti Paavonkari - Simon kunnan raja, jolloin Kemin kuntoreiteiltä pääsee Simon kuntoreiteille Kirnuvaaran kautta Maksniemeen. Simon kunta on rakentanut korkeatasoisen kuntoreitin valmiiksi Kemin rajalle.
Ajoksen luistelukenttä/ Ajoksen Ajoksen valaistu tenniskenttä ja hiekkakenttä kuntoreitti frisbeegolf (18 koria) 2014 Hepolan koulun Hepolan hiekkakenttä/ Takajärven Hepolan koulun luistelukenttä liikuntasali kuntosali liikuntahalli Hepolan koulun Paavonkari- Paavonkarin lähiliikuntapaikka Hepola urheilukenttä koulun valaistu kuntoreitti Paavonkarin Paavonkarin Paavonkari-Simon urheilukentän uimaranta valaistu kuntoreitti huoltorakennus rakentaminen 2013 Moottoriurheilu- Veitsiluodon Veitsiluodon seurat, Holstinharjun moottori urheilukeskus työväentalon verkkopallo- kuntosali seuran tenniskentät
Liikuntapaikka Paavonkarin urheilukenttä Mitat m2 105 x 60 6300 Paavonkarin huoltorakennus 214 Hepolan hiekkakenttä/luistelukenttä 130 x 65 8450 Hepolan koulun lähiliikuntapaikka 16 x 20 416 Kuntoreitti Paavonkari-Hepola 3,1 km Kuntoreitti Paavonkari-Kirnuvaara 5,2 km Hepolan koulun liikuntahalli 37,8 x 21 x 7 800 9x9 81 120 x 70 8400 Hepolan koulun kuntosali Ajoksen hiekkakenttä/luistelukenttä Ajoksen kuntoreitti 2,6 km Ajoksen tenniskenttä 36 x 15 Rakennushanke Kuntoreitti PaavonkariSimon kunnan raja Toteutus Kustannus Laajuus 140.000 2013 1,8 km mukana alv Hepolan ja Paavonkarin liikunta-alueet 7. Liikuntapaikkojen perusparantaminen ja uudisrakentaminen -Moottoriurheilukeskus -Seutukunnallinen yhteistyö -Uusi kunta 8. Liikuntapaikkojen hoito 8.1.1.Ulkoliikuntapaikat 8.1.2.Sisäliikuntapaikat 540