Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät 13.6.2012 1
Esityksen sisältö Kuntien elinkeinopolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä Kuntapalvelut ja markkinoiden kehitys Yrittäjien näkemyksiä Nykytilan kuvausta Palvelustrategiat avaimena toimivaan markkinaan Kilpailua edistäviä tavoitteita / toimia 13.6.2012 2
115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1000 jäsentä kuntien valtuustoissa 13.6.2012 3
Muutostekijöitä Julkinen talous 80,0 Väestöllinen huoltosuhde 1950-2050 0-14 v + 65 v täyttäneitä sataa 15-64 v kohti 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Muuttoliike Väestöään muille alueille menettäneitä alueita kaikki muut paitsi suurimmat kaupunkiseudut ja Helsinki- Tampere-Vaasa akseli sekä Turku-Helsinki-Tampere kolmio. 13.6.2012 4
Muutostekijöitä - 2020 mennessä eläköityy 166 000 kunta-alan työntekijää - Samaan aikaan työikäisten kansalaisten määrä vähenee 140 000 henkilöllä - Asiakkaat ovat jatkuvasti enemmän kiinnostuneita palveluiden laadusta ja saatavuudesta, ei niinkään siitä kuka palvelut tuottaa 13.6.2012 5
Poimintoja kuntiin ja yrityksiin vaikuttavista uudistuksista 1) Kuntauudistus 2) Rakennerahastouudistus 3) Osaamiskeskusohjelmasta innovaatiokeskittymiin 4) TE-toimistojen palveluiden uudistaminen Tuottavuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys 13.6.2012 6
Kuntien käyttökustannukset 2010 Sosiaali- ja terveystoimi 20,5 miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2,2 miljardia euroa eli 10,5 % 18000 16000 14000 12000 10000 8000 Kustannuserot /asukas ylin alin 10573 13017 16630 Palvelusetelien käyttö 26,7 miljoonaa euroa 6000 4000 2000 1385 5878 6029 8894 0 791 13.6.2012 7
Terveyspalveluiden käyttökustannusten ennakoitu kasvu (milj. euroa) 14000 12000 10000 8000 6000 4000 Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto 2000 0 2008 2014 2020 2030 Lähde: Peruspalveluohjelma 2011-2014, VM. 13.6.2012 8
Vanhuspalveluiden käyttökustannusten ennakoitu kasvu (milj. euroa) 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2008 2014 2020 2030 Vanhuspalvelut yhteensä vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen Lähde: Peruspalveluohjelma 2011-2014, VM. 13.6.2012 9
Valtiovarainministeriön tavoitteet ja arviot Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 6,5 % vuosina 2012-2016. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. 13.6.2012 10
Yrittäjien näkemys kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueiden tärkeydestä (3 mainintaa): B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 58 % A. Yleinen elinkeinopolitiikka G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 31 % 37 % 35 % H. Infrastruktuuri 22 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 19 % C. Elinkeinotoimen resurssit 18 % F. Koulutus 17 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 16 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 15 % Elinkeinopolitiikan mittaristo, 2012 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 13.6.2012 11
13.6.2012 12
13.6.2012 13
Kuntapalvelut ja markkinoiden toimivuus Kokonaan kunnan tuottamaa ei markkinoita Osittain ulkoistettu huonosti toimivat markkinat Osittain ulkoistettu hyvin toimivat markkinat Kokonaan ulkoistettu markkinat itse määrittävät markkinoiden toimivuuden 13.6.2012 14
Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain palveluissa jopa kysyntämonopoli Suomen Yrittäjät: Palveluiden tuottamistapa ei ole itseisarvo palvelut on tuotettava niiden toimesta, jotka pystyvät ne taloudellisimmin tuottamaan Kunta voi säästää rahaa ja kehittää ostopalveluidensa laatua vain hyödyntämällä monipuolista ja toimivaa palvelumarkkinaa 13.6.2012 15
Haasteita kuntapalveluiden kehittämiselle kuntien oman tuotannon todellisten kustannusten määritteleminen palveluiden tuotteistaminen, markkinan luominen ja hallittu avaaminen Sosiaali- ja terveysalalla palvelumarkkinat ovat nuoret ja ne käyttäytyvät nuoren markkinan tavoin. Johtaja Martti Virtanen - Kilpailuvirasto 13.6.2012 16
Uusi elinkeinopolitiikka - suuntaviivat toimintaan Elinkeinopoliittinen ohjelma Palvelustrategia ja hankintastrategia Yritysvaikutusten arviointi 13.6.2012 17
Palvelustrategiat hallituksen tavoitteena Hallitusohjelma: Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia. 13.6.2012 18
Palvelustrategioilla toimivat markkinat Suomen Yrittäjien tavoite: Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä tulevan vaalikauden lopussa palvelustrategia joka määrittää mitä tehdään, kuka tekee ja miten ostetaan. Palvelustrategian tarkoitus: Kunta ottaa selkeän vastuun palvelumarkkinoiden terveestä ja tasapuolisesta kehityksestä. 13.6.2012 19
Mitä palvelustrategiassa tulee määritellä Palvelustrategiassa kunnan tai kuntayhtymän tulee määritellä linjat seuraaviin asioihin: 1. Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta 2. Kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in-house -yhtiöiden rooli kunnan palvelutuotannossa 3. Kunnan tahtotila siitä, miten palveluita kehitetään yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. 13.6.2012 20
Lopputulos: Win-win-win Yritykset palvelustrategialla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa kasvavilla toimialoilla kestävä linja kannustaa investoimaan Kunnat hyvä palvelustrategia kannustaa yrityksiä investoimaan, panostamaan henkilöstöön ja kehittämään toimintaansa kunnille mahdollisuus luoda toimivat markkinat ja turvata palvelut helpottaa kustannuspaineita 13.6.2012 21
Lopputulos: Win-win-win Kuntalaiset palveluiden monipuolisuus kasvaa vaihtoehtoja ja valinnanvapautta parhaimmillaan kuntalaiset säästävät palvelumaksuissa ja veroissa. 13.6.2012 22
Toimiva monituottajamalli 13.6.2012 23
Palvelustrategian ja toimivan mallin kilpailuvaikutukset Linjakkaat ja toteutettavat periaatteet varmistavat markkinoiden toimivuuden Julkinen monopoli ei korvaudu yksityisellä monopolilla tai harvain markkinoilla Pk-yritykset ja kolmannen sektorin eri kokoiset toimijat huomioidaan palvelutuotannossa ja hankinnoissa Kilpailuneutraliteetti toteutuu ketään ei suosita hankinnoissa ja palveluvalikoima pysyy monipuolisena sekä laadukkaana 13.6.2012 24
Hyvä esimerkki oikeasta tahtotilasta: Toimivat palvelumarkkinat ovat kaupungin ja kaupunkilaisten etu. Vaihtoehtoista tarjontaa ei kuitenkaan synny ilman riittävää asiakaspohjaa. Vantaan kaupunki on merkittävä paikallinen toimija palvelusektorilla, ja sen päätöksillä on ratkaisevaa vaikutusta markkinoiden muotoutumiseen. Uusien yritysten ja muiden toimijoiden syntyminen edellyttää palvelukysyntää, jonka kaupunki ohjaa tyydytettäväksi oman organisaation ulkopuolelle. Ohjaus tapahtuu mm. määrittelemällä ne palvelut, joita kaupunki hankkii jatkossa yhä enemmän markkinoilta. (Vantaan kaupungin palvelujen tuotantostrategia) 13.6.2012 25
Tukevatko hankintatrendit monipuolista markkinaa? Keskittymiskehitys jatkuu ja voimistuu niin palvelu- kuin tavarahankinnoissakin Miten hankinnoissa huomioidaan kokonaistaloudellisuus? Jotkut kunnat hankkivat helpoimman kautta ja tämä johtaa usein markkinan yksipuolistumiseen Peruskuntien omistajanohjauksellinen ote käytännön hankintatoimesta vaihtelee merkittävästi eri alueilla Mitkä ovat kuntien ja kuntayhtymien hankintakäytäntöjen linjat suhteessa elinkeinostrategioihin? Kaikki edellä kuvattu on omiaan mutkistamaan erityisesti pienten yritysten markkinoille pääsyä ja pärjäämistä kilpailutuksissa 13.6.2012 26
Hyvä hankintapolitiikka edesauttaa markkinan toimivuutta Suomen Yrittäjien näkemyksiä kuntahankinnoista: Pienten ja keskisuurten yritysten tasapuoliset osallistumismahdollisuudet kilpailutuksiin on varmistettava Hankintapolitiikkaa on ohjattava osana elinkeinopolitiikkaa Peruskuntien hankintaosaamisen tasoa on parannettava Peruskuntien markkinatuntemusta on parannettava Pienhankintojen avoin ja läpinäkyvä ohjeistus välttämätöntä erityisesti kynnysarvojen noustessa Pienten yritysten pääsy markkinoille on avainkysymys uuden palveluyrittäjyyden synnyttämisessä 13.6.2012 27
Hyvä esimerkki oikeasta tahtotilasta: Hankinnoissa on, aina kun se on perusteltua ja mahdollista, varmistettava, että myös aloittavilla yrityksillä, pk-yrityksillä ja paikkakunnan yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. (Kuopion kaupungin hankintaohje) 13.6.2012 28
Palvelujen osto vs. oma tuottaminen Talouselämä 13.6.2012 -Hyvä näin, jos laatu ja hinta eivät ole kohdallaan - Hinnan ja laadun tulee olla keskiössä ei sen, kuka palvelut tuottaa! 13.6.2012 29
Kustannuslaskennan kehittäminen Hallitusohjelma: Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. - Palvelustrategioiden laadintaan liittyy olennaisesti tavoite kuntien kustannuslaskennan kehittämisestä. - Kunnan tulee avata kustannuslaskentaa niin, että kaikki palveluntarjoajat ja asiakkaat ovat tasapuolisessa asemassa arvioidessaan kuntapalveluiden todellisia kustannuksia 13.6.2012 30
Palvelualoitteella kustannustietoisuutta - Kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. - Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Aloiteprosessissa kunnan tulee 1. ottaa ehdotus vastaan 2. arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset 3. vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa 4. päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloite-ehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta. Ruotsissa 38 kunnassa käytössä oleva hyväksi havaittu tapa edistää kustannusten vertailua. 13.6.2012 31
Henkilöstömäärän muutos 2001-2010 yritysten kokoluokittain 30000 27000 24000 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0-3000 -6000-9000 -12000 Lisäys yhteensä 77 152 - suuryritykset - 274 - pk-yritykset 77 426 (alle 20h yritykset 56 583) 1-4 h 5-9 h 10-19 h 20-49h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. Maa- ja metsätalous 13.6.2012 32
Yhteenveto Kunnilla on paitsi vastuu ja velvollisuus, niin myös aidot mahdollisuudet kehittää palvelumarkkinoita nykyistä toimivampaan suuntaan Esimerkiksi palvelustrategia on tähän erinomainen väline ja se mahdollistaa monipuolisen kuhunkin kuntaan parhaiten tarvetta vastaavan järjestelmän kehittämisen Jos järjestelmätasolla halutaan jotain ryhmää suosia ja luoda vaihtoehtoja, niin tällöin tulee suosia asiakkaita! Tavoitteena tulee olla laadukkaat ja monipuoliset palvelut kansalaisille 13.6.2012 33