Jäätilannekatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Jäätilannekatsaus

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00

JÄRKI JÄÄLLÄ. Viimaindeksi. Mitattu tuulen nopeus. Mitattu ilman lämpötila, C m/s

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt syksystä selvästi Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, tammikuu klo 9:00

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä

Työttömien määrä kasvoi Etelä-Savossa vuodentakaisesta 7 % ja koko maassa 17 % Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Lapin tulvatilannekatsaus

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Alle 25-vuotiaita työttömänä Etelä-Savossa yli 200 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.00

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Nuorten aktivointiaste Etelä-Savossa heinäkuussa koko maan toiseksi korkein. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9:00

Työttömiä ja lomautettuja Etelä-Savossa yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9:00

Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Varustaudu oikein, nauti jäällä liikkumisesta turvallisesti

Jääpeitteen vaihtelut ja trendit Suomen sisävesissä

Vetovoimaa maaseudulle

Tämä kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti myös verkko-osoitteessa

Lomautukset heikensivät vuodenvaihteen työllisyystilannetta Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Kaupunginhallitus Liite 1 19

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2012

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.

Vesirakennus TOT 8/03. Työkoneenkuljettaja hukkui, kun kaivukone upposi jäihin vesijohtotyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Työkoneenkuljettaja

Mikkelin kaupungin asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

Hydrologia. Lumen ja jään fysikaaliset ominaisuudet

Retkiluistelu. Lajiesittely

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2013

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.

Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne

YTOT 1/10. Yrittäjä hukkui kuljettamansa kaivukoneen pudottua jäiden läpi

Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017

Ilmastonmuutokset skenaariot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2012

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2012

Lokakuun työllisyyskatsaus 2014

KANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

HEINÄVEDEN KUNTA, KOKINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Suunnittelualueen sijainti on merkitty ympyrällä alla olevaan kuvaan.

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Työ- ja asiakasturvallisuus luonnon jääolosuhteissa: Parhaat käytännöt

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2012

Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

Transkriptio:

NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jäätilannekatsaus 13.3.2015 Mittauskohteiden jäänpaksuus 10 cm tavanomaista vähemmän ELY keskus varoittaa haurastuneista jäistä Viime viikkojen vesisateet ja leudot säät ovat haurastuttaneet jäiden kantavuutta kaikkialla järvialueellamme. Etelä-Savon ELY keskus teki jäänpaksuusmittauksia 11.3.2015 muutamalla järvellä maakunnan eteläja länsipuolella. Mittaukset tehtiin n. 100 metrin päässä rannasta. Osassa kohteissa kokonaisjäänpaksuus oli jo hieman ohentunut helmikuun mittauskertaan (10.2.) verrattuna, ja etenkin kohvajään osuus on lisääntynyt reilusti. Jääpeitteen kokonaispaksuus vaihteli 31-40 cm välillä. Teräsjään osuus on säiden johdosta vähentynyt huomattavasti, ja kohvajäätä alkaa olla paikoin puolet koko jään vahvuudesta, vähimmilläänkin kolmannes. Lisäksi kohvajääkerrokset upottavat paikoin. Heikompaa kohvajäätä esiintyi jokaisella mittauskohteella, mutta erityisesti Peruvedellä kohvajään osuus on huolestuttava ja puolet kokonaisvahvuudesta (kohvaa 15 cm). Irtolunta ei jään päällä ole ollut viikkoihin, ja parisen viikkoa sitten olleet sulan veden lätäköt ovat niin ikään hävinneet. Jää saattaa nyt öisin vahvistua, mutta viime kevättalven tapaan lähipäivinä syntynee huomattava määrä pieniä railoja jään laajetessa iltaisin ja öisin sekä jäänalaisen vesikerroksen lämmetessä kirkkaan auringonpaisteen vaikutuksesta päivisin. Viime vuoden maaliskuussa vastaavanlaisessa tilanteessa jäiden laajenemisen pitämät äänet olivat yleisiä, ja mikäli ennusteiden mukaiset kireähköt yöpakkaset toteutuvat, kuuluu järviltä iltaisin ja aamuisin kumeaa moikunaa.

Kunta,kylä Järvi Jään kokonaispaksuus, cm (11.3.2015) Ero ajankohdan keskiarvoon, cm (maaliskuu) Mikkeli, Ristiina Yövesi, Kissalahti 34-10 Mäntyharju, Tommola Korpijärvi 31-10 Mäntyharju, Kirkonkylä Pyhävesi 34-9 Pertunmaa, Lihavanpää Peruvesi 33-10 Savonlinna, Oravi Haukivesi 40-8 Mikkeli, Haukivuori Kyyvesi 38-14 Mittaukset tehty 10. ja 11.3.2015 Jäänmittauskohteet kartalla: 2

Valtakunnallisilta jäähavaintopaikoilla mittauksia on tehty 10.3. Haukivuoren Kyyvedellä, jossa jäänpaksuus 38 cm oli jopa 14 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Haukivedellä Oravin mittauspaikalla jään kokonaisvahvuus oli alkuviikosta pari senttiä enemmän, mutta keskimäärin maaliskuussa kokonaisjäänpaksuus on siellä reilut 8 cm enemmän. Valtakunnallisilla asemilla jäänpaksuutta mitataan seuraavan kerran 20.3. 2015. Lähiajan sääennusteen mukaan öisin lämpötila on paikoin yli kymmenen astetta pakkasen puolella, mutta iltapäivän lämpötilat ovat jo huhtikuisen korkeita. Tämän perusteella jäät vahvistuisivat öisin, mutta etenkin iltapäivisin ne pintaosistaan heikkenevät edelleen. Ensi viikon puolivälin jälkeen kireimmät yöpakkaset näyttäisivät laantuvan, jolloin kantavien jäiden aika lyhenee entisestään. Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen, ja kohvajääkerroksen paksuudessa on huomattavia alueellisia eroja myös järven sisällä. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauskohteet eivät myöskään sijaitse salmissa eivätkä virtaavissa paikoissa. Vain teräsjää kantaa tarpeeksi Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta. Vaaleaa kohvajäätä hauraammille jäille ei lujuuslaskelmia edes esitetä, joten selvästi tummuneille kevätjäille ei pidä mennä lainkaan. Virtapaikat ovat Etelä-Savonkin järvillä jo laajalti sulaneet, ja rantaviivassa on ennen yöpakkasia ollut sulia vyöhykkeitä. Vesisateiden ja auringonpaisteen yhdistelmä haurastuttaa jään pintakerrosta nopeasti, minkä jälkeen jää tummenee. Tummuneilla jäillä heikkeneminen kiihtyy lämpösäteilyn imeytyessä entistä tehokkaammin jään lisäksi jäänalaiseen päällysvesikerrokseen. Pienikin lumikerros heijastaisi auringon säteilyn takaisin avaruuteen. Toisaalta yöpakkaset voivat jonkin verran hidastaa jään sulamista. Erityisesti virtaavissa kohdissa kuten salmipaikoissa liikkumista tulee kokonaan välttää. Jäällä pakottavista syistä liikkuvien on ehdottomasti syytä pitää mukana jäänaskaleiden ohella kelluntahaalareita tai veneilyliivejä, ja ajoneuvoilla jäällä liikkumista tulee kokonaan välttää. Kelluntapuvut ja takit sekä pelastusliivit suojaavat myös kylmyydeltä ja helpottavat pelastamistoimia onnettomuuden sattuessa. Vesitiiviiseen pussiin pakattu puhelin ja pilli on niin ikään syytä varata käden ulottuville. Erikseen on myös arvioitava sitä, että aamuisin kantava jää on iltapäivällä jo pintakerroksiltaan huomattavasti pehmennyt. Näin ollen, etenkin eteläisessä osassa maakuntaa, retkiluistelun ja potkukelkkailun siirtäminen tuleviin talviin on jo nyt järkevä päätös. Linkit Vesistöjen jäänpaksuus -havaintokartta Järvien jäänpaksuuden ennustekartta Jään kantavuus mitataan teräsjään mukaan 3

Lisätietoja Hydrobiologi Antti Haapala, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 173 4

NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 JÄÄTILANNEKATSAUS Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.3.2015 www.ely-keskus.fi/julkaisut www.doria.fi/ely-keskus