Kansanterveysja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina

Kansanterveysja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Anne Taulu ja Heidi Hölsömäki (toim.) Soveltavan liikunnan julkaisuja

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja ISSN 34-587 ISBN 978-95-704-0-7 (painettu) ISBN 978-95-704-03-4 (pdf) Soveltava Liikunta SoveLi ry Toimitus Ulkoasu Taitto Kuviot Kannen kuva Anne Taulu ja Heidi Hölsömäki Merja Hyppönen Heidi Hölsömäki Virpi Inkinen Laura Vesa Painopaikka Kopio Niini Finland Oy, Tampere 03 Esite perustuu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin ja Soveltava Liikunta SoveLi ry:n tuottamaan selvitykseen: Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina. Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kaisa Koivuniemi & Anne Taulu. SoveLi ry 03. Työryhmä: Kaisa Koivuniemi, Anne Taulu, Virpi Inkinen, Kaarlo Laine, Eino Havas Alkuperäisteos liitteineen on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.soveli.fi/julkaisut/

3 Sisältö Lukijalle...5 Soveltava liikunta hyvä keino ehkäistä liikkumattomuutta...6 Liikuntalain uudistaminen ja ministeriöiden strategiatyö...8 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kehitys liikuntajärjestöiksi...9 Laaja ja moninainen toimintakenttä...0 Liikunnan asema on järjestöissä tärkeä ja vakiintunut... Monimuotoista liikuntatoimintaa ja tiivistä yhteistyötä SoveLin kanssa... 4 Liikuntatoimintaa tilastoidaan ja seurataan aktiivisesti... 8 Pysyvä rahoitus mahdollistaa laadukkaan liikunnan... 0 Kohti yhdenvertaista liikuntaa...5 Lakiuudistus on tarpeen... 6 Lähteet...7

4 Rami Marjamäki

5 Lukijalle Tämä esite on toimitettu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin ja Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvityksen Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä pohjalta (Koivuniemi & Taulu 03). Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa liikuntapoliittisille päätöksentekijöille tietoa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnasta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä liikuntalain uudistamista varten, tiedolla johtamisen tueksi. Lisäksi selvityksen avulla haluttiin tuottaa järjestöille itselleen vertailtavaa tietoa, jonka avulla järjestöjen avainhenkilöt voivat systemaattisesti tarkastella, arvioida ja kehittää oman järjestönsä liikuntatoimintaa. Toivomme tämän tiivistetyn esitteen johdattavan myös muut soveltavasta liikunnasta kiinnostuneet kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikunnan maailmaan. LIKES ja SoveLi selvittivät kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa talven ja kevään 03 aikana. Selvityksen kohteena olivat ne 7 kansanterveys- ja vammaisjärjestöä, jotka ovat valtakunnallisen liikuntajärjestön, Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäseniä. Järjestöt edustavat noin 34 400 suomalaista. Kyselyyn vastasivat kaikki 7 järjestöä: Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Psoriasisliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen MS-liitto ry Suomen Nivelyhdistys ry Suomen Osteoporoosiliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Selkäliitto ry Suomen Sydänliitto ry Muut kansanterveys- ja vammaisjärjestöt jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Samoin vammaisurheilujärjestöt, kuten Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Suomen Kuurojen Urheiluliitto eivät ole selvityksessä mukana.

6 Soveltava liikunta hyvä keino ehkäistä liikkumattomuutta Termeillä erityisryhmät, erityisliikunta ja erityisryhmien liikunta on vuosikymmenien perinne. Niiden merkitys on ymmärretty pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntana silloin, kun on tarvittu liikunnan sovelluksia. Kunnissa erityis-alkuiset sanat, kuten erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja ja erityisliikunnanohjaaja ovat vakiintuneet kielenkäyttöön jo varhain ja terminologiaa on käytetty alan oppikirjoissa jo 980-luvulta alkaen. (Rintala ym. 0.) Rintala ym. (0) ovat todenneet Soveltava liikunta -julkaisussa, että on aika siirtyä käyttämään yhä enemmän soveltavan liikunnan käsitettä. Adapted Physical Activity on jo vakiintunut englanninkielessä kansainvälisten järjestöjen nimiin, kuten International Federation of Adapted Physical Activity, ja tutkimusjulkaisuihin, kuten Adapted Physical Activity Quarterly. Suomessa käsite näkyy esimerkiksi Soveltava Liikunta SoveLi ry:n nimessä. Kun puhutaan soveltavasta liikunnasta, on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joilla on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. (Erityisryhmien liikunta 000 -toimikunnan mietintö 996). Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. Liikunnan soveltamista ja liikuntaan liittyvää erityisosaamista tarvitsee nykypäivänä noin viidesosa suomalaisista sairauden, vamman tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi (ks. Ala-Vähälä 00). Liikunnalla on hyvin suuri merkitys jokaisen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta erityisen tärkeää se on niille ihmisille, joilla on jo terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyviä haasteita. On laskettu, että liian vähäisen liikunnan kustannukset terveydenhuollolle kohoavat jopa 50 miljoonaan euroon vuodessa. (Rintala ym. 0.) Valtionvarainvaliokunta on lausunut mietinnössään (39/0) vuoden 03 talousarvioehdotuksesta, että suomalainen liikuntakulttuuri on suurien haasteiden edessä, sillä suurin osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi, arkiliikunta on vähentynyt ja eri väestöryhmien fyysinen kunto on heikentynyt. Liikkumattomuus on globaali kansanterveydellinen ongelma lihavuuden ja tupakoinnin lisäksi. Pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuus maksaa vuosittain noin 700 miljoonaa euroa Suomessa. Valiokunta painottaa liikuntamäärärahojen kohdentamista niihin kohteisiin, jotka vähentävät vaikutuksiltaan väestön liikkumattomuutta eniten.

7 Kuvat Harri Mäenpää

8 Liikuntalain uudistaminen ja ministeriöiden strategiatyö Liikuntalain uudistamista on käsitelty viimeksi vuonna 009, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä valmisteli esityksen liikuntalain 4 ja 7 :n uudistamisesta (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 009:8). Työryhmän esityksessä liikuntalakia ehdotettiin muutettavaksi siten, että valtion liikuntaneuvosto voisi toiminnassaan keskittyä paremmin keskeisiin ja ajankohtaisiin valtion liikuntapoliittisiin kysymyksiin sekä valtionhallinnon liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Lisäksi ehdotettiin tarkistuksia valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtionapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen edellytyksiin. Työryhmän valmistelemaa esitystä ei tuolloin annettu eduskunnalle. kirjattu muun muassa, että liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmää kehitetään osana liikuntalain uudistamista ja liikuntalain uudistamisella vahvistetaan liikunnan asemaa peruspalveluna. Liikuntalain uudistustyön rinnalla opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallista strategiaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 00. Strategiatyö tulee antamaan suuntaviivat myös liikuntalain uudistamiselle. Strategian tavoitteet ovat lähellä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen tekemää liikuntatyötä ja tavoitteita. (ks. Aalto-Nevalainen 03; STM 089:00/0.) Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän..03, jonka tehtävänä on laatia hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus liikuntalain ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamisesta. Työryhmä valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman liikuntalakia koskevan toimenpidekirjauksen täytäntöönpanon. Hallituksen ohjelman (0) mukaan liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Hallitusohjelman toteuttamissuunnitelmaan on liikuntalakia koskevien tavoitteiden osalta

9 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kehitys liikuntajärjestöiksi Suomen Invalidien Urheiluliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Suomen Kuurojen Urheiluliitto sekä Sotainvalidien Urheiluliitto hyväksyttiin valtakunnallisiksi liikuntajärjestöiksi jo 960-luvulla. Tässä selvityksessä mukana olleista järjestöistä kahdeksan on hyväksytty valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöiksi (Taulukko ). Vuoden 004 jälkeen uusia järjestöjä ei enää hyväksytty hakemuksista huolimatta valtionavun piiriin. Suomen erityisliikunnan yhdistys SEY eli nykyinen Soveltava Liikunta SoveLi ry perustettiin vuonna 993 osana SLU-yhteisön syntyä. SEY toimi vuoteen 996 asti rekisteröitymättömänä yhteistyöyhdistyksenä. Se rekisteröityi vuonna 996, jolloin isoimmat vammaisliikuntajärjestöt jäivät siitä pois ja jäsenistö alkoi vakiintua. SEY hyväksyttiin vuonna 998 valtionavun saajaksi. SEY muutti nimensä vuonna 003 Soveltava Liikunta SoveLi ry:ksi. Taulukko Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen hyväksyminen valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöksi Liitto Vuosi Hengitysliitto (Keuhkovammaliitto) 988 Suomen Reumaliitto ja Suomen MS-liitto 995 Mielenterveyden keskusliitto 997 Suomen Sydänliitto 999 Epilepsialiitto 00 Suomen Parkinson-liitto 003 Suomen CP-liitto 004 SoveLin rooli on vuosien varrella kirkastunut ja selkiytynyt. Nykyisin SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Janne Ruotsalainen Heidi Hölsömäki 0 Laaja ja moninainen toimintakenttä Selvityksessä mukana olleiden kansanterveysja vammaisjärjestöjen koko ja toiminnan laatu vaihtelevat paljon. Mukana on laajoja koko väestön terveyttä edistäviä järjestöjä ja pienempiä mutta jäsenkunnaltaan usein monitarpeisia järjestöjä. Järjestöjen henkilöjäsenmäärät vaihtelevat 3 000:sta 80 000:een. Järjestöt ovat valtakunnallisia oman alansa keskusjärjestöjä. Järjestöjen organisaatiorakenteet vaihtelevat, mutta kaikilla liitoilla on yhtä lukuun ottamatta valtakunnallisia, alueellisia ja/tai paikallisia rekisteröityjä jäsenyhdistyksiä. Järjestöillä on 87 jäsenyhdistystä, ja lisäksi niillä on pari sataa paikallista kerhoa tai alaosastoa. Palkattuja päätoimisia työntekijöitä järjestöissä on yhdestä toiminnanjohtajasta konsernin 89 työntekijään. (Taulukko.)

Taulukko Jäsenyhdistysten, henkilöjäsenten ja järjestöihin kokopäiväisesti palkattujen työntekijöiden määrät. Jäsenyhdistyksiä Henkilöjäseniä Työntekijöitä Aivoliitto 47 8 735 34 Allergia- ja astmaliitto 35 0 000 0 Epilepsialiitto 5 7 800 7 Hengitysliitto 98 34 580 89 Lihastautiliitto 3 000 7 Mielenterveyden keskusliitto 90 000 43 Psoriasisliitto 45 4 000 3 Suomen CP-liitto 0 3 070 63 Suomen Diabetesliitto 08 58 70 60 Suomen Mielenterveysseura 3 89 480 83 Suomen MS-liitto 4 4 0 035 33 Suomen Nivelyhdistys 5 0 9 700 Suomen Osteoporoosiliitto 6 9 3 500 Suomen Parkinson-liitto 9 8 00 5 Suomen Reumaliitto 63 44 000 8 Suomen Selkäliitto 36 9 400 5 Suomen Sydänliitto 7 57 80 000 83 Yhteensä 87 34 43 086 Aivoliitolla on yhdistys- ja kerhotoimintaa yhteensä noin 00 paikkakunnalla. Luku sisältää Hengitysliiton keskustoimiston ja koko konsernin. 3 56 paikallista mielenterveysseuraa, joissa on 4 00 henkilöjäsentä, lisäksi 33 yhdistysjäsentä ja 60 henkilöjäsentä. 4 MS-liiton alueyhdistyksissä toimii 30 paikalliskerhoa; työntekijämäärässä mukana keskustoimisto, kuntoutus ja palvelutalot. 5 Nivelyhdistyksellä on 45 alaosastoa eli vertaistukea ja liikuntatoimintaa tarjoavaa nivelpiiriä. 6 Osteoporoosiliitolla on lisäksi 5 paikallisosastoa tai toimintaryhmää. 7 Sydänliitolla on 37 jäsenyhdistystä, 7 alueyhdistystä, 3 valtakunnallista yhdistystä; työntekijöissä keskustoimisto ja alueyhdistykset.

Liikunnan asema on järjestöissä tärkeä ja vakiintunut Liikunnalla on keskeinen arvo ja asema kaikissa järjestöissä, vaikka liikunta on järjestöissä vain osa toimintaa ja väline laaja-alaisempien tavoitteiden toteutuksessa. Järjestöillä on vahva tahtotila liikuntatoiminnan toteuttamiseen. Liikunnalla on tärkeä rooli järjestöissä hyvinvoinnin edistäjänä. Useimmissa järjestöissä liikunta on otettu osaksi toimintaa liikunnan myönteisten vaikutusten vuoksi eri sairauksien riskitekijöihin, ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta nähdään tärkeänä vertaistoiminnan muotona ja sillä on merkittävä rooli myös sosiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan näkökulmasta. Liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Monet pitkäaikaissairaat tai vammaiset ihmiset eivät pysty hyödyntämään yleisiä liikuntapalveluja, vaan he tarvitsevat järjestöjen tarjoamaa soveltavan liikunnan asiantuntemusta ja vertaisryhmän tukea liikkumiseensa. Vastuu liikuntatoiminnan toteuttamisesta on jaettu valtakunnallisissa järjestöissä eri tavoin. Palkattujen liikuntatyöntekijöiden rinnalla liikunta-asioita hoitavat liitoissa työntekijät ja yhteyshenkilöt, jotka vastaavat muiden tehtäviensä lisäksi myös liikunnasta. Nämä henkilöt toimivat järjestösuunnittelijan, aluesihteerin, aluekoordinaattorin, aluepäällikön, projektipäällikön, järjestöpäällikön, selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntijan, fysioterapeutin ja toiminnanjohtajan nimikkeillä. Ainoastaan yhdessä järjestössä tehtävään ei ole nimetty vastaavaa työntekijää, mutta tälläkin järjestöllä on vapaaehtoisvoimin toimiva liikuntavastaava ja liikuntatyöryhmä. (Kuvio.) Paikallistasolla liikuntatoimintaa suunnittelevat ja järjestävät yhdistysten 76 liikuntavastaavaa ja yhdyshenkilöä. Heidän rinnallaan liikuntaa toteuttavat paikallisyhdistyksissä yli 000 liikuntaryhmän ohjaajaa, joista puolet toimii harrastepohjalta ja puolet on ammattilaisia. Kaikkia ohjaajia ei ole tilastoitu.

3 Kuvio. Liikuntatoiminnasta järjestöissä vastaavat henkilöt (n=7). 0 4 6 8 0 Toiminnanjohtaja Tehtävään palkattu liikuntatyöntekijä 8 Työntekijä, joka vastaa muiden tehtävien lisäksi myös liikunnasta, kuka? 7 Liikunta- asioita hoitaa useampi henkilö 3 Tehtävään ei ole nimetty vastaavaa työntekijää

4 Monimuotoista liikuntatoimintaa ja tiivistä yhteistyötä SoveLin kanssa Järjestöjen liikuntatoiminta on monimuotoista. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat liikuntaryhmät, tapahtumat ja leirit sekä terveyslomat ja kuntoutuskurssit (kuvio ). Liikunnan yhteistyötä tehdään tiiviisti Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa (kuvio 3) sekä muiden toimijoiden kanssa, kuten muiden kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen sekä seurojen, kuntien/kaupunkien liikuntatoimien ja sosiaali- ja terveystoimien sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa (kuvio 4). Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa muiden muassa tilojen, välineiden, ohjausyhteistyön, tapahtumien, koulutuksen, tiedotuksen, hankkeiden, materiaalien, kehittämisen ja avustusten parissa. Kuvio. Järjestöjen itsenäisesti toteuttamat liikuntatoiminnan muodot (n=7). 0 4 6 8 0 4 6 8 Liikuntaryhmät 6 Tapahtumat, leirit 6 Kilpailut, turnaukset 5 Toteuttaa Terveyslomat, kuntoutuskurssit Muiden tahojen liikuntapalveluihin ohjaaminen (esim. liikuntaseurat, kunnan liikuntatoimi) 4 6 Ei kyseistä toimintaa En osaa sanoa Edellytysten luominen liikunnalle (esim. avustaja- ja kuljetuspalvelut) 7 9 Liikunnan tukeminen (esim. uimahalliliput) 3 Muu toiminta 5

5 Kuvio 3. Järjestöjen itse toteuttamat, yhteistyössä SoveLin kanssa toteutetut tai pääasiassa SoveLin vastuulla olevat liikuntatoiminnan muodot (n=7). 0 4 6 8 0 4 6 8 Asiantunjatyö 7 0 Toteu=aa itse Verkosto- ja yhteistyö 4 Toteu=aa itse ja yhteistyössä SoveLin kanssa Vaiku=amistyö 5 SoveLi vastaa pääasiassa Koulutus 4 Ei kyseistä toimintaa Viesntä 3 4 En osaa sanoa Muu toiminta 3

6 Kuvio 4. Järjestöjen arvio muiden toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön tiiviydestä (n=7). 0 4 6 8 0 4 6 8 Kunnan/kaupungin liikuntatoimi 5 Kunnan/kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 9 8 Muu kunnan/kaupungin sektori 4 5 7 Sairaanhoitopiiri 9 5 Kansalaisopisto/työväenopisto 8 5 Ei yhteistyötä Urheiluopisto 0 4 Oppilaitos Kuntoutuskeskus/kylpylä 7 9 8 6 Yhteistyö on satunnaista Toinen kansanterveys- tai vammaisjärjestö 4 3 Liikunta- /urheiluseura Liikunnan aluejärjestö (ent. SLU- alue) 4 8 5 3 Yhteistyö on säännöllistä Muu seura/järjestö/yhdistys 6 9 Apteekki/Liikkujan Apteekki/Apteekkariliitto 4 8 3 En osaa sanoa Kunnossa kaiken ikää (KKI) - ohjelma 7 8 Yksityinen yritys Seurakunta 3 Muu 3 3 0

7 Mari Männistö

8 Liikuntatoimintaa tilastoidaan ja seurataan aktiivisesti Järjestöt tilastoivat ja seuraavat aktiivisesti liikuntatoimintaan osallistuvien jäsenten sekä liikuntatoimintaa toteuttavien henkilöiden määrää. Lisäksi osa järjestöistä tilastoi ja seuraa liikuntatoimintaa ohjaavien ammatti- ja vertaisohjaajien ohjaajakoulutustaustaa sekä paikallisyhdistysten liikuntatoimintaan käyttämää rahamäärää. (Kuvio 5.) SoveLi tuottaa koottua tietoa koko järjestökentästä sekä edistää jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä liikuntatoiminnan kehittämisen tueksi. Yhteismitallisia tilastoja ei ole saatavilla, mutta taulukon 3 avovastauksista saa kuvan liikuntatoiminnan moninaisuudesta ja osallistujajoukosta. Kuvio 5. Järjestöjen tekemä liikuntatoiminnan tilastointi ja seuranta (n=7). 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 00 % Tilastoidaanko järjestösi itse toteuttamaan liikuntatoimintaan (liikuntaryhmät, tapahtumat, leirit, kilpailut, turnaukset) vuosittain osallistuvien jäsenten määrä? 77% 4% Kyllä Tilastoidaanko järjestösi liikuntatoimintaa toteuttavien henkilöiden (ammatti- ja vertaisohjaajat, paikallisyhdistysten liikuntayhdyshenkilöt) määrä vuosittain? 77% 4% Ei Seurataanko järjestösi piirissä ohjaavien ammattiohjaajien / vertaisohjaajien ohjaajakoulutustaustaa vuosittain? 4% 47% En osaa sanoa Tilastoidaanko järjestösi paikallisyhdistysten liikuntatoimintaan vuosittain käyttämää rahamäärää? 4% 53%

9 Taulukko 3. Yhteenveto liikuntatoimintaan osallistuneiden vuosittaisista määristä* Aivoliitto Allergia- ja astmaliitto Epilepsialiitto Hengitysliitto Lihastautiliitto Mielenterveyden keskusliitto Psoriasisliitto Suomen CP-liitto Suomen Diabetesliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen MS-liitto Suomen Nivelyhdistys Suomen Osteoporoosiliitto Suomen Parkinson-liitto Suomen Reumaliitto Suomen Selkäliitto Suomen Sydänliitto Kilpailut: noin 40 osallistujaa, kurssit: noin 50 osallistujaa, liikuntaryhmät: noin 500 osallistujaa, liikuntatapahtumat: noin 00 osallistujaa Liikuntatapaamiset: noin 000 osallistujaa, tapahtumat: monin verroin enemmän Liikuntakerhot: 00 osallistujaa, virkistys- ja retkitapahtumat: 090 osallistujaa, liikuntatapahtumia 3: kesäkisassa 50 osallistujaa, ruskaretkellä 30 osallistujaa Liikuntaryhmät: 3 5 osallistujaa, tuettu liikuntatoiminta (mm. uinti- ja kuntosaliliput): 4 0 osallistujaa, liikuntatapahtumat: 3 88 osallistujaa, lisäksi turnauksia, kesäleirejä ja vertaistapaamisia ym. Sähköpyörätuolisalibandy (harraste- ja kilpataso): noin 0 5 osallistujaa, sähköpyörätuolijalkapallo (harrastetaso) noin 5 5 osallistujaa. Liikuntaryhmät: noin 500 osallistujaa, urheilukilpailut: noin 500 osallistujaa, liikuntakoulutukset: noin 50 osallistujaa Ei liikuntatapahtumia, mutta aluekoulutuspäivän ohjelmaan voi sisältyä esimerkiksi liikuntaluento ja lajikokeilu. Alueelliset kuntoutuskurssit voivat olla liikuntapainotteisia. Jäsenyhdistyksillä on liikuntaryhmiä, mutta niiden kävijämäärät eivät ole tiedossa. Liikuntaryhmät: noin 3 000 osallistumiskertaa, tapahtumat: noin 00 osallistumiskertaa Liikuntaryhmät, liikuntatapahtumat ja muut tapahtumat: satoja osallistujia Hyvinvointitreenejä, joihin osallistui 95 henkilöä. Hyvinvointivastaavien koordinoimia liikunnallisia ryhmiä oli 38 kpl ja niihin osallistui 385 henkilöä. Lisäksi paikallisia liikuntaja hyvinvointipainotteisia ryhmiä osana seurojen tukihenkilötoimintaa. Liikuntaryhmät: 504 osallistujaa (5 0 suoritetta), muu liikuntatoiminta: noin 00 osallistujaa Liikuntaryhmät: 5 7 osallistumiskertaa Liikuntaryhmät: 56 kokoontumiskertaa, jäsenyhdistysten ryhmät: 9 047 liikuntakertaa, erilaiset koulutukset: 98 osallistujaa, kuntayhteistyöhanke: 40 osallistujaa Liikuntaryhmät kursseilla: 3 000 osallistujaa, avoryhmät: 434 osallistujaa, tapahtumat: 00 osallistujaa, yhdistysten liikuntatoiminta/kerhot: noin 500 osallistujaa Liikuntaryhmät: 6 047 osallistujaa (4 % jäsenistöstä), -tapahtumat: noin 3 000 henkilöä Liikuntaryhmät: noin 3 080 osallistujaa, liikuntatapahtumat: 300 henkilöä. Liikuntaryhmät ja -tapahtumat: 6 993 osallistujaa, liikunnallisen kuntoutuksen ryhmät: 687 osallistujaa * HUOM: Luvuissa ovat mukana järjestöjen ilmoittamat valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset osallistujamäärät. Tilastointi vaihtelee järjestöittäin, joten luvut ovat suuntaa-antavia. Etenkään paikallisesta liikuntatoiminnasta ei ole saatavilla kattavia osallistujamääriä.

0 Pysyvä rahoitus mahdollistaa laadukkaan liikunnan SoveLin lisäksi kahdeksan järjestöä saa opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntatoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta liikuntatoiminnalle vuonna 0 sai SoveLin lisäksi seitsemän järjestöä. Kahdeksan järjestöä sai avustusta liikuntatoiminnalleen Raha-automaattiyhdistyksestä ja yksi järjestö sosiaali- ja terveysministeriöstä. Pienempiä avustuksia järjestöt saavat muun muassa SoveLilta, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmalta, OK-opintokeskukselta ja Tradekalta. Lisäksi järjestöt rahoittavat liikuntaa omalla varainhankinnalla ja muulla omarahoituksella. Kaksi järjestöä vastasi, etteivät ne saa liikuntatoiminaan rahoitusta mistään. (Taulukko 4.) Resurssikysymykset ovat tärkeitä järjestöjen liikunnan kohdalla ja resurssien puute voi olla esteenä liikuntatoiminnan toteuttamiselle. Monet kansanterveys- ja vammaisjärjestöt tukevat jäsenistönsä liikuntaa erityistarpeisiin nähden pienin voimavaroin. Osa sairaus- ja vammaryhmistä on kooltaan pieniä, mutta liikunnan soveltamisen tarpeiltaan ne voivat olla sitäkin vaativampia. Kaikilla järjestöillä oli hyvin samansuuntaiset ajatukset liikuntatoiminnan avustusten merkityksestä ja välttämättömyydestä. Ulkopuolisen rahoituksen loppuminen vähentäisi välittömästä ja merkittävästi järjestöjen liikuntatoimintaa. Kuvat Mari Männistö

Heidi Hölsömäki Suunnittelija Kari Koivumäki, opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö: Yleisesti voidaan todeta, että erityisliikunnan kokonaisrahoitus on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistunut eli noussut noin 3,7 miljoonan euron tasolta 7,5 miljoonan euron tasolle. KUVA KARISTA? Nopeimmin ovat nousseet nimenomaan alan järjestöjen avustukset ja tämä on koskenut erityisesti vammaisliikuntajärjestöjen ja Paralympiakomitean avustuksia. SoveLin avustus on kasvanut viime vuosina melko runsaasti, mutta yksittäisten kansanterveysjärjestöjen avustustaso on pysynyt jo useamman vuoden lähes samantasoisena, kun OKM:ssä valmisteltu liikuntalain muutos on pysäyttänyt isompien muutosten tekemisen näiltä osin. Vuonna 0 SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen perusavustukset olivat yhteensä 545 000 euroa, jonka lisäksi nämä järjestöt saivat myös 54 500 euroa terveyttä edistävän liikunnan hankerahoitusta. Yhteenlaskettu kokonaisuus oli hieman yli 799 500 euroa, mikä on koko valtion liikuntabudjetin järjestöavustuksista melko pieni osuus ottaen huomioon näiden järjestöjen piirissä liikuntaa harrastavien kokonaismäärän. Kehittämisen varaa siis on. Tärkeä asia kokonaisuutta tarkasteltaessa on myös kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kunnilta saama avustus, koska perustoiminta toteutuu kunnissa. Näiltä osin ei ole aivan tarkkoja lukuja käytettävissä, mutta tätä kautta ohjautuva julkinen rahoitustuki on vielä huomattavan pieni.

Taulukko 4. Yhteenveto selvitykseen osallistuneiden kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen henkilöjäsenistä, OKM-avustuksista, liikunnan työntekijöistä, sääntökirjauksista, liikuntabudjetista ja liikuntatoimikunnista. LIITTO Henkilöjäseniä OKM yleisavustus 0 OKM teliavustus 0 OKMavustukset yhteensä Palkattu liikuntatyöntekijä Liikunta kirjattu sääntöihin Oma liikuntabudjetti Aivoliitto 8 735 - - - Kyllä Kyllä Kyllä Ei Allergia- ja astmaliitto 0 000-5 000 5 000 Ei Ei Kyllä Ei Epilepsialiitto 7 800 4 000-4 000 Ei Kyllä Kyllä Ei Oma liikuntatoimikunta Hengitysliitto 34 580 46 000-46 000 Kyllä Ei kyllä Kyllä/Ei 3 Lihastautiliitto 3 000 - - - Kyllä Käynnissä Ei ei Mielenterveyden keskusliitto 000 79 000-79 000 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä/Ei 4 Psoriasisliitto 4 000 - - - Ei Ei Ei 5 Ei Suomen CP-liitto 3 070 50 000-50 000 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Suomen Diabetesliitto 58 70 - - - Ei Kyllä Ei 6 Ei Suomen Mielenterveysseura 4 80-50 000 50 000 Ei Ei Ei Kyllä/Ei 7 Suomen MS-liitto 0 035 46 000-46 000 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Suomen Nivelyhdistys 9 700 - - - Ei Ei Ei Kyllä Suomen Osteoporoosiliitto 3500-9 500 9500 Ei Kyllä Ei 8 Ei Suomen Parkinson-liitto 8 00 8 000 30 000 48 000 Ei Kyllä Kyllä Kyllä Suomen Reumaliitto 44 000 46 000 0 000 56 000 Kyllä Kyllä Kyllä Ei Suomen Selkäliitto 9 400-0 000 0 000 Ei Kyllä Ei Ei Suomen Sydänliitto 80 000 46 000 60 000 06 000 Kyllä Kyllä Kyllä Ei Yhteensä 34 43 345 000 94 500 539 500 8 järj. järj. 0 järj. 7 järj.

3 Allergia- ja astmaliiton jäsenet ovat perhejäseniä, joten henkilöjäseniä on todellisuudessa moninkertainen määrä. Epilepsialiitto suunnittelee ja toteuttaa liikuntaa yhdessä yhdistysten liikuntavastaavien kanssa. 3 Hengitysliitolla on asiantuntijatoimikunta, jossa on liikunnan osaamista edustettuna. 4 Mielenterveyden keskusliitolla on liikuntatyöryhmä, jonka jäsenet ovat eri puolilla Suomea toimivia liiton jäseniä. 5 Psoriasisliitto varaa liikuntavastaavien ja vertaisohjaajien koulutuksen järjestämiseen rahaa niin usein kuin se on mahdollista. 6 Diabetesliitolla liikunta sisältyy yhtenä kohderyhmätoimintona järjestötoiminnan budjettiin. 7 Liikuntatoimikunta-nimellä ei toimita, mutta Suomen Mielenterveysseurassa on toteutettu ja koordinoitu liikuntatoimintaa moniammatillisen liikuntatyöryhmän toimesta 980-luvun alusta asti. 8 Osteoporoosiliiton liikuntahankkeella on erillinen budjetti, muuten ei.

4 Miska Puumala

5 Kohti yhdenvertaista liikuntaa Hallitus ja valtiovalta pitävät tärkeänä toiminnan painopisteenä suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden laaja-alaista edistämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama ja koordinoima terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä viimeistelee parhaillaan strategiaansa. Strategiassa on keskeisenä pyrkimyksenä läpileikkaavasti vähentää sukupuolesta, sosioekonomisista ja muista eriarvoistavista tekijöistä, kuten vammasta tai pitkäaikaissairaudesta, johtuvaa fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja liikunnasta syrjäytymistä. Nämä ovat juuri niitä painopisteitä, joiden parissa kansanterveys- ja vammaisjärjestöt toimivat. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä on tahtoa ja mahdollisuudet tavoittaa väestöä liikunnan pariin diagnoosin kautta. Tämä väestö liikkuu usein terveytensä kannalta liian vähän ja tarvitsee liikunnan soveltamista. paikallisyhdistysten liikuntaryhmät tarjoavat monelle matalan kynnyksen liikuntatoimintaa sekä vertaistukea soveltavaan liikkumiseen. Kullakin järjestöllä on omia diagnoosikohtaisia vastuualueita kansanterveyden edistämistyössä, mutta ne tekevät myös yhteistyötä esimerkiksi viestintä- ja vaikuttamistyössä. Monet sairaus- ja vammaryhmät ovat pieniä, mutta vaativat tavallista enemmän tukea ja neuvontaa liikunnan mahdollistumiseen. Tarpeet ovat usein hyvin yksilöllisiä ja laaja-alaisia. Tarpeet vaihtelevat kohderyhmästä riippuen liikuntaneuvonnasta liikuntapalveluiden, kuten tilojen, välineiden, kuljetusten, ohjauksen, asenteiden ja tiedollisen saavutettavuuden varmistamiseen. Muut liikuntatoimijat eivät tavoita yhtä hyvin kohderyhmää tai pysty tarjoamaan heille sopivaa liikuntaa. Järjestöillä on vuosien ja vuosikymmenten kokemus pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sekä heidän omaistensa kanssa toimimisesta sekä asiantuntemusta siitä, kuinka kohderyhmän tarpeet tulee liikunnassa huomioida. Esimerkiksi

6 Lakiuudistus on tarpeen Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että liikuntalakia tulee uudistaa. Uudistamisessa on tärkeää huomioida: Liikunnan tasa-arvo ja saavutettavuus Liikuntalain tulee taata liikuntaan liittyvä tasa-arvo siten, että jatkossakin monipuolisesti hyvinvointia edistävä liikuntakulttuuri ja sen kehittäminen on turvattu (ks. strategia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan). Lain uudistamisessa on huomioitava liikunnan peruspalveluaseman vahvistaminen. Tasa-arvoisen liikunnan toteutumisen vuoksi erityis- ja soveltavan liikunnan pitäisi säilyä mukana laissa. Lakia uudistettaessa on varmistettava liikuntatoimintaa toteuttavien kansanterveysja vammaisjärjestöjen toimintaedellytykset valtionavustusjärjestelmää kehittämällä. Lopuksi Liikunnan edistäminen ja liikunnan toteuttaminen on kaikkien yhteinen asia. Siinä työssä kansanterveysja vammaisjärjestöt haluavat olla vahvasti mukana ja siinä heillä on merkittävä rooli. Hanketoiminta ja erityisavustukset mahdollistavat liikuntatoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen lyhyellä aikavälillä. Pysyvä rahoitus (yleisavustus) on ainoa keino liikunnan pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen asema ja taloudelliset resurssit Liikuntalain uudistamisessa on tärkeä ottaa kantaa liikkumattomuuden haasteeseen ja kannustaa sen haastamiseen sekä taata kaikille tasapuolinen mahdollisuus toteuttaa liikuntaa (ks. Valtionvarainmietintö 39/0).

7 Lähteet Aalto-Nevalainen, P. 03. Vähennetään istumista. Soveli-lehti /03, 34 36. ISSN 795-55. Tampere: Katajamäki Print & Media. Ala-Vähälä, T. 00. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 009. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 00:7. Helsinki: Yliopistopaino. Erityisryhmien liikunta 000 -toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 996:5. Helsinki. Koivuniemi, K. & Taulu, A. 03. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina. Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Soveltava Liikunta SoveLi ry. Soveltavan liikunnan julkaisuja. Tampere: Kopio Niini Finland Oy 03. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 009:8. Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. 0. Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 68. Tampere: Tammerprint Oy. STM089:00/0. Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. http://www.hare.vn.fi/ mhankeperusselaus.asp?h_iid=7938&tvno=&styp=selaus. Luettu.6.03. Valtionvarainmietintö 39/0. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${appl}=utpv m&${base}=utpvm&${thwids}=0.4/3703978_86849&${trippife}=pdf.pdf. Luettu.6.03.

Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat. SoveLin jäsenjärjestöt Aivoliitto ry, Allergia- ja astmaliitto ry, Epilepsialiitto ry, Hengitysliitto ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Parkinson-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Suomen Sydänliitto ry Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 3 000 Turku www.soveli.fi Järjestöt ovat valtakunnallisia kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestöjä. Järjestöillä on yhteensä 87 valtakunnallista, alueellista ja/tai paikallista jäsenyhdistystä. Järjestöihin kuuluu noin 34 400 henkilöjäsentä. Paikallistasolla liikuntatoimintaa suunnittelevat ja järjestävät yhdistysten 76 liikuntavastaavaa ja yhdyshenkilöä. Liikuntavastaavien rinnalla liikuntaa toteuttaa paikallisyhdistyksissä yli 000 liikuntaryhmän ohjaajaa. Heistä puolet toimii harrastepohjalta ja puolet on ammattilaisia. ISSN 34-587 ISBN 978-95-704-0-7 (painettu) ISBN 978-95-704-03-4 (pdf)