Kevät 2010 Kevät on kuin unelmasi, se kukkii sydäntäsi auki Tietoa ja tukea Sinulle omaishoitaja Pionin lehti nro 4/2010
Sisältö 4/2010 3 Puheenjohtajan porinat 4 Omaishoitajan oikeuksista PIONIn toimintaa: 6 PioniSANAISAT-runoryhmä 6 PioniYHDESSÄ-vertaistukiryhmä 7 PioniUKKO-ryhmä 8 PioniPURO-ryhmä, Nokia 8 PioniVALO-ryhmä, Lempäälä 9 PioniSÄVEL-ryhmä, Kangasala 10 Omaishoitajat tarvitsevat vahvempaa lain suojaa 11 Omaishoitaja, elämänsä sankari 13 Apua arkeen apuvälineillä 16 Tutustumassa omaishoitajan arkeen 19 Valkeakosken omaishoitajat ja läheiset mukaan toimintaan! 20 Mistä apua arjen pulmiin? 21 Ajatuksia ja muistoja omaishoitajuudesta 23 Pionin hallitus 2010 Pionin lehti nro 4/2010 Levikki 300 kpl Ilmoitusmyynti Aarre Alanen, Raija Naumanen ja Hilkka Salovuori Pionin lehti nro 5/2010 Aineisto 7/2010 Ilmestyy 8/2010 Ilmoitusaineisto osoite raija.naumanen@netti.fi Julkaisija Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONIn hallitus Toimittaja Raija Naumanen Taitto Eija Aalto 2
Missä mennään Pionissa? Vuodenvaihde Pioni ry:ssä on ollut vilkas ja keskusteleva. On mukavaa, kun olemme saaneet hallitukseen uusia jäseniä, joilla on monenlaista kokemusta omaishoidon työstä, myös kouluttautuneisuus on vahva. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokouksiimme, kehittämään ja ideoimaan yhdistyksemme toimintaa, juuri kokemus omaishoidon työstä auttaa todellisiin tilanteisiin, arjessa opitut konstit. Tiedotus on siirtynyt nettiaikaan. Nyt meillä on omat www.pioniry.fi sivut, joista voitte käydä katsomassa ajankohtaiset palstalta tulevia tapahtumia sekä ryhmätoimintojen ajat. Tämä lehti tulee kotiin kaikille. Myös kaikki lehtemme ovat sivustolla luettavissa. Saimmekin Helsingissä liiton aluevastaavalta Matti Mäkelältä kiitokset hyvästä lehdestämme, se tuntui hyvältä. Jäsentietojen päivittäminen on tärkeää. Mikäli sinulla on sähköposti, lähetäthän sen sihteerille, jotta saamme sähköisesti postia sinulle, osoitteeseen raija.naumanen@ netti.fi Nyt on ollut vähän epäselvyyttä siitä, miten Pioniin liitytään. Liittymislomaketta voi pyytää sihteeriltä ja puheenjohtajalta, ja kysyä muitakin asioita. Jos liityt useampaan yhdistykseen, muistathan kertoa myös eroamisesi edellisestä, että liitossa ollaan selvillä, kuinka laskutetaan. Kuulua voi useampaankin yhdistykseen, mikäli voimavarat riittävät. Omaiset ja läheiset liitossa etsitään toimintamalleja vapaaehtoistyön helpottamiseksi eri muodoin, kuten koulutuksin. Olemme Helsingissä kuulemassa liiton suunnitelmia ja RAY:n rahoituskriteereitä. Olemme nyt hakeneet Tampereen kaupungilta toiminta-avustusta. Toiminta-avustusta saimme. Toukokuun loppuun mennessä haemme RAY:n tukea, johon sorvaamme toimintaohjelman, jossa Pionin toimintojen erilaiset vaihtoehdot voivat toteutua. Kaiken kaikkiaan tuntuisi ja näyttäisi nyt siltä, että tulevaisuus tuo tullessaan mahdollisuuksia. Kun lakialoite eduskunnassa etenee, toivomme omaishoidolle perustaa selviytyä arjen haasteista. Yhdistys on tuiki tarpeellinen kolmas sektori, joka on luomassa uusia toimintamalleja yhteisöllisyyteen, jossa voimavaroja vahvistetaan. Tavoitteena on alueittain saada yhdyshenkilö, joka toimii yhdistyksen linkkinä tarpeita kartoittaen. Ilmoittauduthan mukaan, mikäli asia sinua kiinnostaa. Kaikki uudet ideat ovat aina tervetulleita. Jokaisella meistä on omat tapamme selviytyä, harrastuksia on hyvä pitää yllä, että voimasi riittävät, välitä itsestäsi. Elämää täytyy kokea monella tasolla. Sinulle omaishoitaja on lupa hakeutua kauniiden ja mielekkäiden muistojen ääreen, tuoda ne arkeen ja kokea onnistumista. Olkoon se sitten teatteria, sukkapuikkojen kilinää, juoksumattoja tai vesihiihtoa. Tämä talvi on antanut tilaisuuden kokea lapsuuden talven muistoja, lumiukkoja, metsäisiä latuja ja talven todellista hurmaa. Toivomme sinulle iloa ja innostusta tulevaan kevääseen ja kesään! Poimi muistoistasi voimaa, kanna tulevaisuutesi unelmia, ne kannattelevat! Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONIn puolesta Aarre Alanen, puheenjohtaja Raija Naumanen, sihteeri aarre.alanen@pp.inet.fi raija.naumanen@netti.fi 3
Omaishoitajan oikeuksista Menneen helmikuun alkupuolella sain kohdata minulle uusia omaisiaan hoitavia ihmisiä. Tällä kertaa puhuimme harvinaisen vähän niistä epäoikeudenmukaisuuksista, joita olemme kohdanneet, siksi se olikin erittäin mieleenpainuva kohtaaminen. Eihän ole uutta eikä uutisoitavaa, kun omaishoitajaa / hoidettavaa vedätetään tai heidän oikeuksia poljetaan. Saimme kuitenkin jakaa jotain kokemaamme ja rohkaista, kannustaa sekä innostaa toisiamme. Saimme iloita voitoista, joita olimme saavuttaneet, sekä kehittymisestä, jota yhdistystemme ja keskusliitonkin toiminnan kautta tapahtuu. Ihailtavaa oli se myönteinen reipas asenne, joka jokaisella oli päällimmäisenä, vaikka kokoontumisemme toisena päivänä jokaisella meistä oli jo koti ja omaiset hyvin voimakkaina mielessä. Eräs meistä sai iloiten kertoa kuinka vuosien kamppailu sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa oli lopultakin tuottanut myönteisen päätöksen. Siihen oli tarvittu vertaisten lisäksi jopa kansanedustajien apua. Jäimmekin kaipaamaan listaa oikeuden ennakkotapauksista, joihin voisimme vedota kamppaillessamme oikeuksiemme ja niiden erheellisten päätösten oikaisuissa, joita liian paljon edelleen tulee kohdallemme. Onhan edelleen näitä kunnallisia lainvastaisia päätöksiä kuten esimerkiksi Tampereen kaupungin tulkinta, että omaishoitajan on asuttava samassa taloudessa (huoneistossa) kuin hoidettavansa. Paljon on heitä, joita tieto oikeuksista, avustuksista ym. eduista ei ole vielä saavuttanut. Teille tahdomme mm. Pioni ry:ssä tietoa toimittaa sekä olla yhteydessä. Jos sinä tunnet jonkun, joka ei saa esim. lehteämme niin välitä hänelle tietoa. Voit lähettää jollekulle hallituksemme jäsenelle yhteydenotto pyynnönkin. On kuitenkin syytä muistaa, että toimimme tässä vapaaehtoisina muun työmme ohessa. Keskusliittomme kouluttaja muistutti, että aiempi käytäntö on muutettu. Kuten aiemminkin Omaiset ja Läheiset liiton jäseneksi tullaan liittymällä paikallisyhdistykseen. Jäseneksi pyrkivä omaishoitaja saa pyytää tulla liitetyksi siihen paikallisyhdistykseen, jonka toiminnan kokee omakseen, silloin kun paikkakunnalla toimii useampia yhdistyksiä. Aiemminhan hakija liitettiin automaattisesti asuinpaikkaansa lähinnä olevaan yhdistykseen. Pirkanmaalla saa siis pyytää tulla liitetyksi Pirkanmaan omaishoitajat ry:n jäseneksi. Jäseniähän meillä on tietääkseni jo lähes 150. Omaishoitajille tarkoitetuista tuetuista lomista saa tietoa mm. keskusliittomme verkkosivuilta. Haluan myös mainita, että Kelan kuntoutuslomille on kohtuullisen helppo päästä. Näistä loma asioista voi kysellä vaikka minulta vepsaveksi@gmail.com. 4
Yhteistyötahoja kiittää: Lomalle rohkaisen ja kannustan hakeutumaan, mikäli edellisestä tuetusta lomasta on kulunut jo vaikka parivuotta. Vinkkinä teille, jotka haluatte antaa lahjan omaishoitajalle; järjestäkää hänelle mahdollisuus lomailla. Auttakaa järjestämällä asiat niin, että hän kykenee hoito/ hoivahommiltaan lähtemään lomalle. Se on suurimpia esteitä erittäin ansaitun loman vietolle. Teitä kaikkia rohkaisten, Veikko Vepsäläinen JOHANNES SAVIKARI 0400 831 188 Sammon Taide ja Kehys www.sammontaidejakehys.com Myymälä Sammonkatu 8 10 33540 Tampere sähköposti savikari@kolumbus.fi Toimialueemme kunnat Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Tampereen Valkonauha ry Mielenterveysyhdistys Taimi Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Tampereen Kristillinen Työväenyhdistys SPR Vammala Tampereen Eläkeikäiset Omaishoitajat TEO ry Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Pihlajalinna Oy Lääkäriasema Pirkanmaan aikuisopisto YH-Länsi Kotosalla Säätiö Pirkanmaan Kansanedustajat Tampereen kaupunki Elonpolkuja verkosto - Omaishoidon toimisto Heli Pukki Anna-Mari Kaskinen Puutarhakadun kukkapalvelu Mirja Paljakka Raija Kukkonen Lahjoittajia Tampereen kaupunki Lempäälän evl seurakunta Pirkanmaan Lionstuki ry Lions Club Tampere Näsinneula LC Tampere Purso Oy Eija Hinkkala 5
PioniSANAISAT-runoryhmä Kokoontuu kerran kuukaudessa klo 17.00-18.30 30.3.2010 26.4.2010 25.5.2010 Paikka: TEON TUPA, Satakunnankatu 38, Tampere Runoryhmästä ilmoitus myös Aamulehden Tapahtumakalenterissa. RunoryhmäSANAISAT jatkaa yhteisiä hetkiä runon parissa aikataulun mukaan. Tule sinäkin mukaan runoryhmään, se on oiva tie aukoa sielusi kansia, kiellettyjä kokemuksia, hankalia asioita, mukavia muistoja. Käytämme erilaisia tapoja lähestyä kielikuvilla sielun maisemia. Kysy lisää: Raija 0400 729 353 PioniYHDESSÄ-vertaistukiryhmä Omaishoitajien ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 18.00-19.00: 12.4.2010 17.5.2010 Paikka: TEON TUPA, Satakunnankatu 38, Tampere Ryhmän tarkoitus on tukea ja auttaa omaishoitajaa. Tule rohkeasti mukaan. Lisätietoja: Tuula 040 820 9469 Hilkka 045 230 5404 Pionin toimintaa, tervetuloa mukaan! 6
PioniUKKO-ryhmä Ryhmä kokoontuu kerran kuussa: Torstai 29.4.2010 klo 17.00 Torstai 27.5.2010 klo 17.00 Keskiviikko 23.6.2010 klo 17.00 Heinäkuu vapaa Kokoonnumme Tampereen Kristillisen Työväen Yhdistys ry TKTY:n tiloissa kunnes toisin ilmoitetaan. Osoite: Papinkatu 19, Tampere Vierailijoista ilmoitetaan erikseen. Kokoontumisesta ilmoitetaan: Aamulehden Tapahtumakalenterissa, sähköpostitse tai kirjeitse. Jos haluat mukaan, älä epäröi ottaa yhteyttä! Virkistystoimintaa, tapahtumia, retkiä, tutustumiskäyntejä, palveluohjausta, keskusteluryhmiä, ohjausta ja neuvontaa ym. Lisätietoja: Aarre Alanen Aktiivi Omaishoitaja Puh 040 839 0336 aarre.alanen@pp.inet.fi Veikko Vepsäläinen 044 356 3942 veikko.vepsalainen@kolumbus.fi Tulevan syksyn-talven aikana tulemme tekemään UKKOjen kanssa tutustumiskäyntejä Pirkanmaan eri kuntien UKKO-Omaishoitajien luokse. Seuraa Aamulehden Tapahtumakalenteria. Tervetuloa toimintaamme! Pionin toimintaa, tervetuloa mukaan! 7
PioniPURO-ryhmä, Nokia PioniVALO-ryhmä, Lempäälä Keskiviikkona 14.4.2010 klo 18.00-19.00 kokoonnutaan YH:n senioritalolle suunnittelemaan retkeä Seitsemiseen. Tarkoituksena on sopia retken ajankohta ja siitä ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Raimo 040 705 3702 Tuula 040 820 9469 Hilkka 045 230 5404 Sääksmäen seurakunta ja kaupungin kotipalvelu järjestävät Virkistyspäivän omaishoitajille Pappilanniemessä torstaina 13.4.2010 Lisätietoja www.pioniry.fi 8 Talvinen retkipäivä 17.2.2010 Lempäälän ev.lut seurakunnan kolehtilahjoituksen turvin PioniVALO-ryhmä järjesti retken Pappilanniemeen. Retki oli onnistunut! Retkeltä ajatuksin Mentäisiinkö retkelle, kahvia termospulloon ja eväät pussiin, vaikka nyt päästiinkin valmiiseen pöytään. Kiitos Teille - teitte retkestä mukavan! T. Riitta & Hilkka Retkellä mukana olleille järjestetään KAHVIHETKI keskusteluineen: Torstaina 15.4.2010 klo 13.30-16.00 Paikka: Himminkodin juhlasali Lisätietoja retkestä www.pioniry.fi Valo-ryhmä järjestää ryhmätoimintaa tarpeiden ja toiveiden mukaan. Jos olet kiinnostunut ryhmän ohjaamisesta, niin ota yhteyttä: Raimo 040 705 3702 Tuula 040 820 9469 Hilkka 045 230 5404 Pionin toimintaa, tervetuloa mukaan!
T a m p e r e e n Eläkeikäiset O m a i s h o i t a j a t TEO ry Soita tai poikkea, me olemme Sinua varten Satakunnankatu 38 33210 Tampere Katutasossa, esteetön kulku PioniSÄVEL-ryhmä, Kangasala Kangasalan Katusoittajien torisoitannasta kertyneillä varoilla järjestetään virkistystapahtuma: Internet www.kolumbus.fi/teory Sähköposti teory@kolumbus.fi Palvelut Ikäihmiset ja omaishoitajat koti- ja hoivapalvelua, siivousta Myös palvelusetelillä Kysy lisää puh. 050 358 0072, soittoaika klo 10-14. Kakkukahvit 8.4.2010 klo 14.00-16.00 Paikka: Jalmari Koto, isoon sali Finnentie 11, 36200 Kangasala Ohjelmassa musiikkia, keskustelua. Kangasalan omaishoitajille ilmoitetaan paikallisesti. Toiminnalle tulossa jatkoa, lisätietoja: Eine 040 535 3920 Pionin toimintaa, tervetuloa mukaan! TeonTupa ikäihmisten kohtaamiskahvila Avoinna arkisin Kuntosali ikäihmisille, Avoinna ti-ke klo 10-12 klo 11-14 Ryhmätoiminta, yhteistyössä Pioni ry:n kanssa, kts. AL-Tapahtumakalenteri Parkki hoidettavalle: sovittaessa voimme huolehtia hoidettavasta esim. omaishoitajan asioinnin aikana. Tule rupattelemaan, lukemaan lehtiä tai istahda hetkeksi ja nauti kuppi kahvia. 9
to- ja palvelusuunnitelmat sekä kunnan omaishoitoon varaamien määrärahojen vähäisyys. Tuttu tieto on, että tuki ei välttämättä riitä koko vuotta, vaikka tuen tarve säilyy entisellään. Tai ettei loppuvuodesta enää tehdä uusia sopimuksia, vaikka tarvetta olisi. Lisärasitteeksi on nykyinen taantuma tuonut kuntiin syventyneen talouskurimuksen, jonka myötä tuen maksuja on lopetettu ja sopimuksia on irtisanottu, eikä kaikkialla uusia sopimuksia tehdä enää lainkaan, vaikka tarvetta on. Omaishoitajat tarvitsevat vahvempaa lain suojaa Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa, joista omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on vain noin 30 000. Omaishoitajat tekevät tärkeää ja yhteiskunnan näkökulmasta myös taloudellisesti merkittävää työtä. Kädenojennus yhteiskunnan hoitojärjestelmälle on mittava, sillä omaishoidon piirissä olevista henkilöistä noin 60 000:n on arvioitu olevan pysyvästi tai ajoittain laitoshoitokuntoisia. Omaishoitajien jaksaminen onkin usein esillä. Asia tuntuu olevan ainakin kaikille päättäjille päivänselvä, mutta silti omaishoitajien tilanne ei ole korjaantunut! Tilanne on myös valtakunnallisesti eriarvoinen ja hälyttävää on, että jopa saman kunnan sisällä on edelleen omaishoitajia, joita koskevat erilaiset pelisäännöt. Yksi saa tukea, toinen kutakuinkin samassa tilanteessa oleva ei. Tämä herättää oikeutetusti hämmennystä ja kysymyksiä. Asiaan on saatava korjaus. Tuen myöntämisen kriteerit pitää olla selkeät ja tasapuoliset. Ongelmana ovat myös vaillinaiset hoi- Myös omaishoitajien jaksamiseen, joka on kaiken toiminnan perusedellytys, on panostettava. Omaishoitotilanne kestää usein vuosia ja omaishoidossa olevista hoidettavista hyvin monet tarvitsevat runsaasti apua ympäri vuorokauden. Nykyiset lakimääräiset vapaapäivät ovat hyvä asia, joskin niidenkin toteutumisessa on joillain ongelmia, mutta uusia hengähdystaukojakin varmasti tarvittaisiin. Olen esittänyt aikoinaan valtuustossa ajatuksen työnimellä omaishoito-parkki. Kyseessä on ajatus helposti käytettävissä olevasta hoitopaikasta, jonne hoitaja voisi tuoda turvallisesti hoidettavansa lyhyeksi toviksi vaikkapa oman lääkärikäyntinsä, harrastusmenonsa tai muun hengähdystaukonsa ajaksi. Kaikillehan tämä ei sovi, mutta uskon, että moni käyttäisi mielellään tällaista lyhyellä varoitusajalla sovittavaa tunnin parin mahdollisuutta piipahtaa omilla teillään päivän kuluessa. Vaikka hoidettava omainen on rakas, pitää omaishoitajalla olla tovi aikaa myös itselleen. Valitettavasti tämä idea ei saanut tuolloin valtuustossa juuri lainkaan kannatusta. Koska nykyinen laki ei riitä ja pelkillä hyvilläkään linjauksilla ei näytetä pärjäävän, jätimme loppusyksyllä 2009 10
eduskunnassa lakialoitteen, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on sosialidemokraattien kansanedustaja Anneli Kiljunen. Laajasti omaishoitajan asemaa kohentamaan pyrkivässä lakialoitteessa ehdotamme muutettavaksi lakia omaishoidon tuesta mm. siten, että: Omaishoito koostuisi omaishoidon tuen palkkiosta, jonka maksaisi Kansaneläkelaitos, sekä omaishoitoa tukevista palveluista ja vapaapäiväjärjestelyistä, jotka kirjattaisiin kunnan ja omaishoitajan ja hoidettavan välillä omaishoitosopimukseen. Omaishoitosopimus perustuisi hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Edellytysten arviointi omaishoidon tuen saamiseksi ehdotetaan toteutettavaksi koko maassa yhdenmukaisella arviointitavalla, jonka yksityiskohdista päättäisi sosiaali- ja terveysministeriö asetuksella. Omaishoidon tuen palkkiota ehdotetaan korotettavaksi, ja palkkio tulisi määritellä etuoikeutetuksi tuloksi sosiaalietuuksia määriteltäessä. Omaishoitajat ehdotetaan liitettäviksi työterveyspalvelujen piiriin. Lisäksi ehdotetaan muutoksia työttömyysturvalain-säädäntöön omaishoitajien osalta. Lisäksi ehdotetaan, että omaishoidon tuen palkkio olisi osittain verovapaa ansiotulo, josta maksettaisiin ainoastaan pakolliset eläke- ja vakuutusmaksut, kuitenkin enintään 10 %. Aloitteemme korostaa sitä, että omaishoitajan työ tuottaa sekä kunnalle että valtiolle huomattavia säästöjä, ja se tulisi huomioida myös omaishoitajan verotuksessa. Omaishoidon tuen kohtuuton verotus on aloitteemme mukaan lopetettava. Aloite on parhaillaan eduskunnan koneistossa ja asian eteneminen porvarihallituksen tahdon varassa. Saara Karhu, kansanedustaja OMAISHOITAJA, ELÄMÄNSÄ SANKARI Tämän vuoden teemaksi on valittu Omaishoitaja elämänsä sankari. Teema herättää monenlaisia ajatuksia. Liitossa olemme halunneet nostaa omaishoitajien oman arvon tunnetta ja toisaalta haastaa ihmisiä keskustelemaan siitä, miten omaishoitaja jaksaa. Omaishoitaja elämänsä sankari korostaa omaishoitajan asiantuntijuutta elämässään. Myös omaishoitotilanteessa tuo asiantuntemus on usein ohittamatonta. Joskus omaishoitajalle sanotaan, ettei toisen puolesta tai toisen elämää voi elää. Yhtä tärkeää on arvostaa ja huomioon ottaa omaishoitoperheiden ja omaishoitajan näkemyksiä ja valintoja elämäänsä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Omaishoitoperheiden elämää koskevissa kysymyksissä omaishoitajan ja myös hoidettavan läheisen aina, kun se suinkin on mahdollista - tulee olla tasaveroinen toimija ja yhteistyökumppani. Omaishoitoperheet eivät ole pyytämäs 11
sä tai saamassa jotain ylimääräistä, vaan antamassa tärkeän osansa yhteiskunnalle esimerkiksi taloudellisessa mielessä, jos pohditaan sitä, millaisia summia säästetään omaishoidon avulla. Millainen voisi olla omaishoitaja elämänsä sankari? Liiton aluetiimissä pohdimme asiaa ja saimme kerättyä joitakin ehdotuksia. Elämänsä sankari huolehtii itsestään, osallistuu, ottaa kantaa ja muistavat oman jaksamisensa rajat. Hän rakastaa läheistään niin paljon, että rakastaa ensin itseään. Se on sankaruutta ja vaatii paljon rohkeutta. Elämänsä sankari arvostaa myös omia valintojaan, hyväksyy kaikenlaiset tunteensa. Hän on avoin erilaisille näkemyksille, uskaltaa kyseenalaistaa, on harkitseva, rakentava, rinnalla kulkeva ja luotettava. Elämänsä sankari uskaltaa olla heikko, haavoittuva, väsynyt, ristiriitainen ja pyytää apua ja tukea, kun siltä tuntuu. Keräämämme ominaisuudet näyttävät ja kuulostavat hienoilta. Ehkä ajatuksena kuitenkin on ollut, että omaishoitaja elämänsä sankari elää itsensä näköistä elämää ja on siihen kohtuullisen tyytyväinen. Siinä elämässä voi olla asioita, joita edellä kuvattiin ja joitakin jäädä puuttumaankin. Sanoilla saivartelua, voi joku lukija todeta. Totta on, että sankaruutta on vaikea toteuttaa, jos tukimuodot ja mahdollisuudet esimerkiksi lepoon ja harrastamiseen ovat kovin vähäisiä. Elämän sankaruus ei ainakaan saisi tarkoittaa sitä, että jätetään yksin, oman onnensa nojaan. Raskaissa ja vaativissa elämäntilanteissa sankaruuteen tarvitaan toisten apua. Omasta paikallisyhdistyksestä voi saada tukea jaksamiseen. Omaishoitajaryhmässä, omaishoitajien joukossa saa vertaistukea ja vinkkejä. Retket ja tapaamiset auttavat irti arjesta. Liitto tukee lomatoiminnan, kuntoutuksen, tiedon, Lähellä lehden avulla jne. Paljon on tehtävää ja omaistoiminnan kehittämisessä riittää haasteita paikallisille toimijoille kuin myös liitolle. Viestin vieminen sekä paikalliseen että valtakunnalliseen päätöksentekoon kannattaa aina. Vaikka edettäisiin vähän kerrassaan, jokainen parannus omaishoitajien asemaan on askel eteenpäin. Tässä julkaisussa käsitellään monia omaishoitoon liittyviä kipeitäkin teemoja ja jaksamista mietitään monelta kannalta. Omaishoitajalle on raskasta olla itse etujaan ajamassa, toisaalta arvokkain viesti erilaisista tuen tarpeista ja toiveista varmasti tulee siltä, joka omaishoitajan arkea elää tai on sen kokenut, kun omaishoitoperheiden näköisiä tukimuotoja haetaan. Onnea PIONIlle viestin viemiseen. Merja Purhonen, järjestöpäällikkö Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KUKKAKAUPPA Tiina Rantala Sidontatyöt Kukat Viherkasvit Teleflora kukkavälitys Palvelemme ma pe 10 18, la 8:30 15, su 9:30 15 Sammonkatu 8 10, 33540 Tampere puh. 255 1877 12
APUA ARKEEN APUVÄLINEILLÄ Apuvälineet ja kodinmuutostyöt tulevat usein ajankohtaisiksi, kun arjen tarpeet muuttuvat syystä tai toisesta. Läheisen näkökulmasta päämääränä on helpottaa sekä hänen että autettavan arkea. Ergosani Oy:n palveluihin kuuluvat omatoimisuutta tukevat asunnon muutostyöt, apuvälineiden myynti ja asennus sekä fyysisen toimintakyvyn kuntoutus. Esteettömyys Sairastumisen tai vammautumisen vuoksi toimimista kotiympäristössä on katsottava uudesta näkökulmasta. Kulkuväylät, peseytymistilat, keittiö, makuuhuone eli käytännössä lähes koko asunto vaatii usein toimenpiteitä. Pyörätuolilla liikkuvan kannalta tilojen esteettömyys ja toiminnallisuus ovat avain asioita. Toiminnallisuutta tukeva asunto ei välttämättä tarkoita sitä että tilat ovat täynnä tukikaiteita, luiskia ja ramppeja vaan usein jo pienetkin kohdennetut toimenpiteen antavat suuren avun. Lähtökohtana voi pitää, että asunto on muutostöiden ja apuvälineasennustenkin jälkeen kodinomainen, viihtyisä ja lisäksi turvallinen. Turvallisuus tyminen vaikuttavat aisteihimme ja toimintakykyyn. Kotiympäristössä pyritään selviytymään mahdollisimman pitkään. Kotona kuitenkin tunnetusti tapahtuu suurin osa arjen tapaturmista. Liukastumisia, kaatumisia, putoamisia tapahtuu tutussa ympäristössä enemmän kuin muualla. Kodin ongelmakohteita ovat vaaralliset portaat, tasoerot kulkuväylillä ja huonosti suunnitellut WC- ja peseytymistilat. Näissä ongelmissa mm. apuvälineiden asennukset, valaistuksen suunnittelu ja pintojen liukkauden torjunta ovat avuksi. Kohteita tilojen toiminnallisuuden parantamiseen Parvekkeen kynnyksen ylitys Asukkaalle parveke voi olla ainoa paikka päivittäiselle ulkoilulle. Korkeat kynnykset ja tukien puuttuminen voi vaikeuttaa tai jopa estää tilan käytön toimintarajoitteisuudesta johtuen. Kynnyksen ylitys luiskilla sekä ovenpieleen ja parvekkeelle asennettavat ohjauskaiteet parantavat tilan turvallista käyttöä. Sairaudet, lääkitykset ja normaali ikään- 13
WC-istuimen tuettu käyttö Istuimelle laskeutuminen ja ylös nouseminen voi olla hankalaa monesta syystä. Normaalin korkuinen istuin on usein liian matala alaraajojen toimintakyvyn heikentyessä. Käyttäjän kannalta oikealle paikalle sijoitetut tukikahvat ja taittuvat tukikaiteet helpottavat. Istuimen korkeutta voidaan säätää korokerenkailla tai jalallisella korokeistuimella. Istuimista löytyy myös korotettuja malleja. Korkeampi istuin helpottaa myös avustavan henkilön toimintaa. Peseytymistilan turvallisuus ja toiminnallisuus Peseytymistilaa kannattaa arvioida lattiasta kattoon. Lattiamateriaali kannattaa valita huolellisesti liukastumisen välttämiseksi. Värikontrasteja kannattaa suosia tasoerojen havaitsemisessa. Lattiapinnan liukkautta voidaan vähentää kemiallisella käsittelyllä. Valaistuksessa on huomioitava valon riittävä määrä sekä valon tasainen leviäminen tilassa. Värit, kontrastit ja oikea valaistus auttavat erityisesti näkövammaisia. Korkeareunuksiset ammeet vievät tilaa ja ovat turvallisuuden kannalta ongelmallisia. Ammeisiin on mahdollista saada toimintaa tukevia apuvälineitä kuten ammeistuimia, -askelmia ja ammemattoja. Toinen vaihtoehto on ammeen korvaaminen tukikaiteilla ja suihkuistuimella, jotka lisäävät tilaa toimia ja turvallisuutta. Istuimet voivat olla irrallisia tai seinää kiinnitettäviä taittuvia malleja. Saunatila Saunatilan toiminnallisuutta on mahdollista parantaa muutostöiden ja apuvälineiden avulla. Samoin kuin peseytymistiloissa märän lattian liukkauteen on syytä puuttua. Myös valaistuksen riittävyys on hyvä huomioida. Laudeportaan on hyvä olla nousukulmaltaan ja askelmakorkeudeltaan käyttäjälle sopiva. Saunatilaan sijoitetut tuki- ja ohjauskaiteet helpottavat ja lisäävät turvallisuutta liikkua saunatiloissa. Tukien sijoittelussa on tärkeää tukeva asennus sekä sijoittelu käytettävyyden kannalta oikealle kohdalle. Kiuas on suojattava niin että horjahtaessa ei ole vaarana polttaa itseään. Keittiön haasteet Varsinkin pyörätuolin käyttäjän kannalta normikeittiö on hankala paikka toimia. Ulottuvuuden pienentyminen ja tilan lisääntynyt tarve vaikeuttaa toimintaa. Työtasojen, vesi- ja keittiöpisteiden sekä muiden keittiölaitteiden oikealla sijoittelulla helpotetaan toimintaa. Yläkaapistot voidaan laskea kiinteästi alemmalle korkeudelle tai ne voidaan sijoittaa sähköisesti liikuteltavalle telineelle. Alakaapeissa kannattaa suosia ulosvedettäviä laatikoita tai kore 14
ja. Tartuntakaide mahdollisimman monen työtason reunassa helpottaa tilassa toimimista. Pienapuvälineet Pienapuvälineet voidaan jakaa karkeasti liikkumiseen, peseytymiseen, asumiseen ja omatoimisuutta tukeviin. Liikkumista tukevat nostimet, pyörätuolit, kävelytelineet, kepit, luiskat, liukuesteet eli kaikki mitkä auttavat siirtymisissä. Peseytymiseen ja hygienian hoitamiseen on kehitetty apuvälineitä auttamaan tasapaino-ongelmissa tai raajojen toimintakyky rajoitteissa. Asumisen apuvälineet liittyvät tukivälineisiin, kodinhoitoa helpottaviin välineisiin. Myös sängyt, tuolit, patjat ja tyynyt kuuluvat ryhmään. Lisäksi löytyy erityisapuvälineitä mm. terapiatarkoitukseen sekä näön ja kuulon tarpeisiin. Apuvälineet ja tilojen käytettävyyden parantaminen ovat tulleet helpottamaan meidän kaikkien arjessa jaksamista; vauvasta vaariin ja autettavasta auttajaan. Teemu Härkönen, Ergosani Oy Ergosani Oy www.ergosani.fi TUULENTUPA Ajatuksien leikki tuulentupa, kiehtova keveys arjen yläpuolelle Pilvenhattara, hajoaa kevyesti sinisen taivaan edestä auringon säde, valaisee jälleen Miksi unohtaisin, lapsuuden sadut ihmeiden maailman seikkailujen jännityksen iltasadun tuoman rauhan Unessa tuulentupa, todellista Elämän hienous, on sen herkkyys Kauneuden kaipuu, seuraa halki elämän. TALVIPÄIVÄNÄ Talvipäivänä metsässä Puiden oksilla Valkoinen lumivaippa Yksinäinen hiihtäjä pysähtyy ihaillen Ympärillä olevaa, aurinkoa, valoa varjojen leikkiä Suksen jälki, auennut latu erottuu kutsuvana Matka jatkuu, edetessä ylämäki yllättävä mutka, huima lasku hohtavalle hangelle suoraan järven jäälle Valoon, aurinkoon Vauhdin hurmasta, puna poskilla Nauttien talven raikkaudesta vapauden riemusta nähdä, kokea, tuntea saada olla ihminen osana suurta kokonaisuutta. Kirjoittanut Raija Kukkonen 15
rässä, niin vuoro siirtyi minulle. Pari kesää menikin Heikin kanssa pyöriessä ja silloin sain kokea osan omaishoitajan arjesta. Toki vain osan, sillä likapyykki ja ravinnosta huolehtiminen jäi äidin murheeksi. Aikaa myöten Heikin kunto huononi ja hän päätyi Ylisille, jossa eli kuitenkin kehitysvammaiseksi varsin korkeaan ikään eli lähes kuusikymppiseksi. Tutustumassa omaishoitajan arkeen - päivä Alasten vieraana Ennen joulua eduskunnassa heräsi liikkeelle kampanja, jossa kansanedustajat haastettiin mukaan tekemään päivä vapaaehtoistyötä hyvän asian hyväksi. Itselleni vapaaehtoistyö on toki tuttua vuosikymmenien ajalta erityisesti nuorten parissa tehtävästä urheiluseuratyöstä. Vammalan valtuuston tuoreena puheenjohtajana 2000-luvun alussa kävin myös tutustumassa vanhainkodin arkeen, jossa erityistehtävänäni oli saunottaminen. Tällä kertaa päätin valita päivän kohteeksi omaishoidon, koska siitä on omakohtaistakin kokemusta. Omaan murrosikääni kuului se rikkaus, että perheessämme asui isän kaksoisveli Heikki, joka oli kehitysvammainen. Koska äiti ja isä tekivät pitkää työpäivää kaupassa, niin meillä oli kotona Heikkiä hoitamassa isän täti Saara, joka oli jo eläkeikäinen. Kun Saaran kunto ei enää riittänyt juoksemaan Heikin pe- Tutustumiseni omaishoitajan arkeen alkoi sillä, että soitin Aarre Alaselle, jonka olen oppinut tuntemaan aktiivisena omaishoitajien puolustajana. Yksi puhelinsoitto riitti siihen, että minut kutsuttiin tutustumaan Alasen perheen arkeen, jossa Aarre UKKO-omaishoitajana hoitaa vaimoaan Marjoa. Molemmat ovat lähellä virallista eläkeikää ja yhteisiä vuosiakin on jo takana lähes puoli vuosisataa, sillä he menivät aikoinaan naimisiin alaikäisinä presidentti Urho Kekkosen erityisluvalla. Avioliitosta on syntynyt poika, jolla on 4,5- vuotias lapsi, lapsenlapsi käy piristämässä Alasten arkea. Alasten arki muuttui kertaheitolla kymmenen vuotta sitten, kun Marjo sairastui vakavasti ja menetti toimintakykynsä nenän korkeudelta alaspäin. Siitä lähtien erilaista kuntoutusta on tehty valtavasti ja Aarren päivä menee sanamukaisesti aamusta iltaan vaimosta huolehtimiseen. Jo pelkästään aamutoimet kestävät kolme tuntia. Pillereitä menee viikossa satamäärin, mikä edellyttää hyvin tarkkaa toimintaa. Aarresta onkin kehittynyt kymmenessä vuodessa varsinainen hoitoalan ammattilainen, joka on myös löytänyt oikeat keskustelukumppanit niin TAYS:ista, kuin eri kuntoutuslaitoksistakin. 16
Päivittäiseen arkeen kuuluu jatkuva kuntouttaminen, jolla Marjoa yritetään saada palaamaan aiemmalle tasolle, jolloin hän selvisi ilman puhekonetta ja pystyi kävelemään pelkän varmistavan tuen varassa. Tällä hetkellä toiset sanat tulevat suusta selvästikin, mutta keskustelu ainakin vieraan kanssa sujuu paremmin puhekoneen avulla, jonka kautta Marjo esittää hyvin teräviä huomioita. Ajatukset siis yläpäässä pelaavat. Puheopetusta tehdään myös päivittäin ja puheterapeutin opetuskirjan avulla sain myös minä harjoittaa Marjon puhetaitoja. Marjon sairauteen kuuluu erityispiirteenä ruuansulatusvaikeudet, minkä vuoksi alituisena vaarana on painon putoaminen. Kaikki ruoka on annettava soseena ja sen vuoksi Aarre loihtii monipuolisista raaka-aineista monenlaista soseateriaa, joita sitten lusikka kerrallaan nautitaan. Onnistunut ruokailun järjestäminen näkyy siinä, että tällä hetkellä paino ei muodosta ongelmaa, vaan päinvastoin, se on aivan kohdallaan. Lähes jokaiseen arkipäivään Alasen perheessä kuuluu myös kodin ulkopuolella tapahtuva kuntoutus, johon Tampereen Itsenäisyydenkadun kodista lähdetään invataksilla. Niin tehdään sinäkin päivänä, kun minä olen mukana. Lähtö vaatii oman aikansa, kun Aarre pukee Marjon lähtökuntoon ja rullatuolia käyttäen siirrytään kadulle. Siellä odottaa tuttu invataksi, jossa palvelu pelaa erinomaisesti ja nimenomaan asiakkaan eli Marjon ehdoilla. Matka ei ole tällä kertaa pitkä, sillä Pirkanmaan erikoiskuntoutus sijaitsee vain parin korttelin päässä. Pirkanmaan erikoiskuntoutuksessa Marjo saa fysioterapeutilta monenlaista kuntoutusta, jossa hyödynnetään puolapuita ja kävellään tukiköysien varassa. Fysioterapian kuntoutusta Marjo saa lähes kahdesti viikossa ja se auttaa pitämään yllä hänen lihasvoimiaan. Lisäksi kotona tehdään kuntoutusta säännöllisesti Aarren johdolla ja aika ajoin myös toimintaterapeutin avulla. Marjon kuntoutusaika on yleensä Aarrelle kauppaaikaa, jolloin hankitaan tarvittavat ostokset. Tällä kertaa meidän aikamme kuluu kuitenkin tutustumisessa Pirkanmaan erikoiskuntoutukseen upeisiin uusiin tiloihin ja laitteisiin. Minullekin tulee selväksi, että täällä voidaan antaa hyvin laadukasta kuntoutusta erityisryhmille osaavan henkilökunnan voimin. Kun Marjon kuntoutusjakso on ohi, taksi odottaa jo pihalla ja palvelu pelaa jälleen kotiovelle asti. Päivä Alasilla saa minut todellakin näkemään sen mitä omaishoidon arki on silloin, kun hoidettava tarvitsee jatkuvaa hoitoa. Hetkeksi Marjon voi kyllä jättää yksin, mutta kaikki toimet ruokailusta vessakäyntiin asti on autettava. Lisäksi hengitysongelmat edellyttävät säännöllisesti maskin käyttöä. Kun tähän vielä lisätään hyvin runsas määrä lääkettä, joiden hallitseminen on oma taiteensa ja jatkuva tarve kuntoutukseen, niin on helppo uskoa, että Marjo ei saisi mistään parempaa hoitoa kuin Aarrelta, joka ei tee sitä rahan, vaan rakkauden tähden. Pidemmät yhtenäiset kuntoutusjaksot tuovat vaihtelua Marjon arkeen ja auttavat Aarrea jaksamisessa. Valitettavasti näitä mahdollisuuksia on niukasti. Marjon hoito laitoksessa edellyttää kahden ammattilaisen työpanosta ja sekin onnistuu vain noudattamalla prikulleen Aarren ohjeita. Käytännössä Kankaanpään kuntoutuskeskus on osoittautunut ainoaksi paikaksi, jonne Aarre uskaltaa Marjon jättää. Sinne hän pääsee kah 17
desti vuodessa kahdeksi viikoksi. Muut intervallikokeilut ovat johtaneet TAYS: in reissuun. Sekin jo kertoo siitä, kuinka vaativaa työtä Aarre kotona tekee. Silti hän itse on päässyt kuntoutukseen vain kerran. Olen arvostanut omaishoitajien tekemää työtä siitä lähtien, kun sitä itse sain nuorena kokeilla. Olen myös kansanedustajana tehnyt voitavani sen eteen, että omaishoitajien korvaustasoa, vapaapäivien määrää ja muita etuisuuksia parannettaisiin, koska tiedän sen hoitomuodon hyvyyden hoidettavalle ja myös sen yhteiskunnan kustannuksia säästävän vaikutuksen. Minulla oli siis jo tullessani päiväksi Alasten perheeseen valmiiksi korkea arvostus omaishoitajien työtä kohtaan. Siitä huolimatta se päivä avarsi paljon. Sain konkreettisesti havaita kuinka täydellistä sitoutumista hyvin vaativa omaishoito edellyttää ja mitä lähimmäisen rakkaus todella tarkoittaa. Kiitokset hienosta päivästä Marjolle ja Aarrelle! Elämänvoima & Satujalat VASTAANOTTO: KUOHU, Kangasalan Uimahalli Ajanvaraus: KOULUTETTU HIEROJA, LUONTAISHOITAJA Emmi Salminen puh 040 538 7907 emmi.salminen@elamanvoima.net www.elamanvoima.net JALKOJENHOITOA Satu Talvio-Kekki puh 0400 488 189 email satujalat@satujalat.fi Nettilahjakortit www.satujalat.fi Myös koti-ja laitoskäynnit Arto Satonen, kansanedustaja 18
Valkeakosken seudun Omaishoitajat ja Läheiset mukaan PIONIN toimintaan! Valkeakosken seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on toiminut jo yli 11 vuotta omaishoitajien ja läheistentukemiseksi. Yhdistyksessä on tällä hetkellä kaikkiaan 45 jäsentä. Pitkään toiminut yhdistyksemme on jo jonkin aikaa kaivannut uudistumista ja uusia tuulia toimintaan! Myös yhä vähentynyt Valkeakosken kaupungin yhdistysavustus on pakottanut etsimään uusia yhteistyökumppaneita ja muita rahoituskanavia toiminnan kehittämiseksi. Ajatus yhteistyöstä muiden omaishoitajayhdistysten kanssa virisi hallituksessamme jo viime vuonna. Käytännön tasolle ajatus vietiin, kun Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONIsta oli kaksi edustajaa mukana marraskuun kokouksessamme, jossa keskusteltiin ja ideoitiin yhdistysten voimien yhdistämistä. Syyskokouksessa hallituksemme teki päätöksen yhdistymisestä PIONIin. Yhdistymisen tavoitteena on tehdä Pirkanmaan seudun omaishoitajien yhdistystoimintaa ja edunvalvontaa näkyväksi ja voimaannuttaa monimuotoisen yhteistyön avulla omaishoitajia ja yksittäisiä yhdistyksiä. Isommalla ja näkyvämmällä yhdistyksellä on myös enemmän painoarvoa vaikuttaa omaishoitajien asioiden eteenpäinviemiseen. PIONI pyrkii toteuttamaan kussakin alueensa kunnassa tarpeenmukaista ja jäsenlähtöistä toimintaa. Näinhän sen juuri pitäisikin olla. Eri alueiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä ja jäsenet voivat vapaasti osallistua kaikkien alueiden toimintaan. Jäseniltoja pidetään kiertävinä, joka taas puolestaan laajentaa jäsenten tietoutta eri kuntien omaishoitajien tilanteesta ja toiminnasta ja täten antaa mahdollisuuden myös vertaistukeen. Kutsu Seuraava PIONIn jäsenilta pidetään Valkeakoskella Asumispalvelusäätiö ASPAn tiloissa keskiviikkona 31.3.2010 klo 17.00 osoitteessa Honkiniementie 20. Silloin jäseniltaamme on lupautunut tulemaan kotihoidon ohjaaja kertomaan Valkeakosken omaishoitajien tilanteesta ja etuuksista. Toivomme jäseniltämme ideoita ja kehittämisajatuksia toimintaamme koskien näin uuden yhteistyön alussa. Mitä jäsenet yhdistykseltä toivovat ja mitkä ovat tärkeitä asioita jaksamisen ja kotona selviytymisen näkökulmasta? Näitä asioita pohdimme maaliskuun jäsenilllassamme! Olette lämpimästi tervetulleita mukaan seuraavaan jäseniltaamme ideoimaan kevään toimintaa Asumispalvelusäätiö ASPAn tiloihin osoitteeseen: Honkiniementie 20 37630 Valkeakoski Terveisin Jaana Holm 19
MISTÄ APUA ARJEN PULMIIN? Omaishoidossa monien muiden elämäntilanteiden tapaan on usein monenlainen elämän sujumisen ja laadun kannalta olennainen palvelu ja tuki tarpeen. Palveluiden tuotantotavat ovat tänä päivänä kovin moninaisia ja hajanaisia, jolloin tiedonhankinta arjen sujumisen kannalta tärkeistäkin asioista voi olla vaikeaa. Usein tarvitaan esimerkiksi taloudellista tukea turvaamaan toimeentuloa. Varsinkin juuri taloudellisia palveluja ja tukia täytyy aina erikseen hakea automaattisesti niitä ei saa. Silti apua kannattaa aina hakea. Hyviä tietolähteitä tällöin ovat esimerkiksi Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n vuosittain julkaisema PALVE- LUOPAS omaishoitajille, vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyville sekä Tampereen kaupungin Opas Ikäihmisille. Seuraavilla riveillä kuitenkin tiivistetysti vastaus pariin varsin yleiseen kysymykseen. On yleistä, että omaishoitotilanteessa tulee jossain vaiheessa tarve remontoida asuntoa vamman tai sairauden vaatimalla tavalla. Tällöin avuksi tulee usein vammaispalvelulaki, joka ei tunne ikärajoituksia eikä mitään vammaryhmää ole suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle. Muutostyöt ja niiden suunnittelu korvataan niiltä osin kuin ne kohdistuvat vaikeavammaisuuden aiheuttamien haittojen poistoon. Yleisiä toimenpiteitä ovat kylpyammeen vaihto suihkualtaaksi, erilaisten kahvojen ja tukien asentaminen, kynnysten poisto, ovien leventäminen, luiskien asentaminen jne. Kustannukset korvataan valtion asuntolainoituksessa hyväksyttävän laatutason mukaisina. Hakemus on jätettävä kunnan sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä fysioterapeutin tms. lausunto sekä rakennusalan ammattilaisen laatima kustannusarvio. Toinen hyvin yleinen kysymysten aihe on kuljetuspalvelu, mikä siis tarkoittaa mahdollisuutta käyttää taksia, invataksia tai muuta erityiskuljetusta julkisen liikenteen taksoja vastaavalla hinnalla. Kuljetuspalvelua myönnetään asioimis- ja virkistysmatkoihin sekä työ- ja opiskelumatkoihin. Sen sijaan matkustettaessa terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen liittyvissä asioissa korvausta haetaan Kelasta. Kunta voi myöntää kuljetuspalveluja joko sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain perusteella. Vaikeavammaisella henkilöillä on vammaispalvelulain mukaan oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Sosiaalihuoltolain mukaisessa kuljetuspalvelussa taksimatkoja voidaan myöntää yleensä vuodeksi kerrallaan (yleinen matkamäärä lienee 96 yhdensuuntaista matkaa vuodessa) niille henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja vaikeavammaisten kuljetuspalveluun. Palvelu perustuu yksilölliseen harkintaan pääsäännön ollessa, ettei henkilö alentuneen toimintakyvyn takia kykene käyttämään julkista liikennettä eikä palvelubusseja. Kuljetuspalveluja haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta. Yksityiskohtaiset hakukäytännöt vaihtelevat luonnollisesti kunnittain. Lopuksi ja kenties tärkeimpänä asiana on syytä todeta, että meillä kaikilla on oikeus saada hyvää ja lainmukaista, tasapuolista kohtelua ilman syrjintää. Valitettavasti läheskään aina niin ei tapahdu. Pelkästään omaishoidon tuen saaminen on hyvin usein erittäin pitkä ja työläs prosessi, vaikka kriteerit lain mukaan täyttyisivätkin. Kyseessä kun 20
ei toistaiseksi ole subjektiivinen oikeus, vaan kukin kunta voi toimia parhaakseen katsomallaan tavalla. Näin ollen tarvitsemme usein apua ja neuvontaa juridisissa kysymyksissä (oikaisuvaatimukset, valitukset yms.). Kunnan sosiaaliasiamiehen puoleen voi kääntyä kaikissa kunnan sosiaalipalveluja koskevissa asioissa. Tampereella on lisäksi Asianajajaliiton maksuton neuvontapäivystys joka tiistai klo 17-19 pääkirjasto Metsossa. Sangen suosittu on myös Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n ilmainen sosiaalineuvonta aina parittoman viikon maanantaina klo 16.30-18 Näsilinnankatu 22 A 37. Palveluun sisältyy myös erilaisten valitus- ym. asiakirjojen laatiminen. Luonnollisesti edellä mainituissa ja muissakin asioissa voi aina kääntyä myös PIONIn hallituksen jäsenten puoleen. Pertti Lahti AJATUKSIA JA MUISTOJA OMAISHOITAJUUDESTA Hoidin äitini kanssa isääni hänen viimeisinä elinkuukausinaan ja vuosia myöhemmin äitiäni hänen viimeisinä elinvuosinaan. Otan näistä ajoista eli omaishoitajuudesta ja sen päättymisestä esiin muutamia mielestäni tärkeitä asioita. Tuo aika oli raskasta etenkin psyykkisesti, mutta varsinkin jälkeenpäin ajatellen anniltaan rikasta ja muistoiltaan rakasta. Omaishoitajuusaika jää mieleen hyvänä omatuntona ja laiminlyönnit huonona omatuntona. Opin omaishoitajuutta vähitellen, tekemällä sitä, olemalla omaishoitaja. Tämä työssäoppiminen lieneekin yleisin tie omaishoitamisessa osaamiseen. Katson, että omaishoitajasta tulee asiantuntevin oman omaishoidettavansa suhteen.tätä 21
asiantuntemusta täydentää terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten asiantuntemus siten, että omaishoitajan näkökulma on yksilökeskeinen sekä pitkälle eläytymis- ja samastumiskorosteinen ja ammattilaisten täydentävä näkökulma on yleisempi ja osin monipuolisempi sekä enemmän etäännyttämis- ja ulkopuoliskorosteinen. Pidän tärkeänä omaishoitajan ja hoitoalan ammattilaisten yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta sekä kummankin osaamisen arvostamista. Tällöin molemmin puolin sekä kuunnellaan osallistujaa, että kuullaan, samoin kuin sekä katsotaan, ja nähdään. Yhteistyön etu on sen hyödyntäminen, että yksi tietää ja osaa yhtä, toinen toista ja kolmas kolmatta ja näiden kokonaisvaikutus on enemmän kuin niiden summa. Omaishoitajien ja hoitoalan ammattilaisten sekä päättäjien yhteistyö edellyttää yhteistyön ja vuorovaikutuksen organisointia ja koordinointia. Tämä on omaishoitajien yhdistyksen merkittävä tehtävä ja siihen se pystyy parhaiten. Omaishoitajien oma yhdistys on luontevin ja vaikutuskykyisin keino, voima rakentaa ja edistää omaishoitajien ja viranomaisten yhteistyötä sekä siinä toteuttaa omaishoitajien tavoitteet. Omaishoitajien yhdistyksen vallan, arvovallan ja vaikutuskyvyn merkittävä perusta on se, että se on sekä edunvalvonta- että asiantuntijaorganisaatio. Omaishoitajan arkielämään, etenkin jaksamiseen vaikuttaa muun työnteon tavoin henkinen ja aineellinen hyvinvointi eli sekä mielenterveydellinen tilanne että taloudelliset olosuhteet. Ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään siten, että tyydyttäväksi ja oikeudenmukaiseksi koettu taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, olosuhteet parantavat mielialaa ja jaksamista. Toisaalta taas psyykkinen tyytyväisyys ja hyvä olo lisäävät kykyä ja halua jaksaa, kestää vaikeuksia. Etenkin omaishoitajien yhdistykselle ominainen tärkeä seikka on kyky yhdistää luontevasti edunvalvonnan ja asiantuntijuuden lisäksi omaishoitajien henkisestä ja aineellisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Käsitykseni mukaan merkittävästi tämän vuoksi omaishoitajat kokevat yhdistystoimintansa arvokkaaksi viiteryhmäorganisaatioksi eli ryhmäksi, johon he katsovat kuuluvansa ja haluavat kuulua. Viiteryhmänsä tiedostaminen taas ehkäisee syrjäytymistä. Mielestäni omaishoitajuutta raskaampaa on hoidettavan siirtyminen ajasta iäisyyteen. Omalla kohdallani tässä auttoi katseen kääntäminen maallisen elämän jälkeiseen muistoon, sekä siihen uskoville uskoa kuolemanjälkeiseen elämään, samoin kuin edesmenneen muistoa keneltäkään ei voida hänen elinaikanaan ottaa pois. Kohdallani tällaisina raskaina aikoina korostuvat uskonnon arvon lisäksi juurien ja perinteen merkitys sekä lohduttajana, että voimaannuttajana. Äitini elämästä mieleeni jäi erityisesti se yhteenkuuluvuus ja yhteistoiminta, jotka sodanaikaisen Itä-Karjalan opettajaleirin opettajien ja kotiseudultaan muuttamaan joutuneiden oppilaiden kesken ovat vallinneet. Toivon menestystä ja voimia omaishoitajille sekä omaishoitajien työtä arvostaville ja tukeville. Leo Levanen FT, KT, dosentti 22
PIONIn hallitus 2010 Aarre Alanen, puheenjohtaja Itsenäisyydenkatu 23 A 15, 33500 Tampere Puh 040 839 0336 aarre.alanen@pp.inet.fi Veikko Vepsäläinen Ali-Huikkaantie 21 F 72, 33560 Tampere Puh 044 356 3942, 03 356 3942 veikko.vepsalainen@gmail.com Eine Aureusva Rantaniementie 10, 36100 Kangasala Puh 040 535 3920, 03 364 7706 Anneli Salonen Simppoonkatu 7 C 18, 33230 Tampere Puh 050 524 8414, 03 214 0442 Raija Naumanen, Pioni lehden koonnut Hikivuorenkatu 6 A 6, 33710 Tampere Puh 0400 729 353 raija.naumanen@netti.fi Pertti Lahti Muroleenkatu 6 B 21, 33720 Tampere Puh 050 5967292 pertti.lahti@kotikanava.fi Jaana Holm Kaakkolammintie 13, 37630 Valkeakoski Puh 050 386 3372 jaana.holm@ehtookoto.fi Tiina Holm Lapinniemenranta 16 A 19, 33180 Tampere Puh 040 579 2138 tiina.holm@tamperelainen.org 23
OSTA EIJA HINKKALAN MUSTA-VALKEAA CD-LEVY Eija Hinkkalan Musta-valkeaa CD levyä voi ostaa nyt Pioni ry:ltä. Levyllä oleva kappale Kultainen lintuni kuvaa liikuttavasti omaishoitajan ja hoidettavan suhdetta. Työn raskautta mutta myös sen antoisuutta, vastuksien voittamista ja taistelua esteiden edessä. Ostamalla levyn tuet omaishoitajien työtä. CD:n hinta 20, josta puolet Eija Hinkkala lahjoittaa Pioni ry:lle. Myynti: Eine Aureusva Puh 040 535 3920 tai 03 364 7706 Rantaniementie10, 36100 Kangasala KERÄÄMME VAROJA OMAISHOITAJIEN TUKEMISEEN Kerättävien varojen käyttötarkoitus: omaishoitajien tukeminen, aseman parantaminen, omaishoitajien palveluiden edistäminen ja kehittäminen, virkistystoiminta, edunvalvonta ja tukitoimet toiminta-alueella: tilat, tarvikkeet, koneet, tiedotusvälineet, kokoontuminen omaishoitoa tukevan projektin käynnistäminen Auta omaishoitajia lahjoittamalla rahaa tilille: Tampereen Seudun Osuuspankki Pääkonttori, PL 30, 33101 Tampere Tilinumero 573475-244204 seuraavalla sivulla tilisiirtolomake lahjoitusta varten Rahankeräys Länsi-Suomen lääninhallituksen luvalla: Päätös: OKH404A Aika ja alue: 25.6.2009 ESLH-2009-05692/Tu-52 Toimeenpanoaika ja alue: 1.7.2009-30.6.2010 Pirkanmaan maakunta Luvan saaja: Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI Yhdistyksen rekisteritunnus 198 534 KIITOS TUESTA! Tue omaishoitajia!
Kerätyt varat käytetään omaishoitajien tukitoimintaan mm. omaishoitoa tukevan projektin käynnistäminen lääninhallituksen luvan mukaisesti Pirkanmaan alueella. Lisätiedot edellisellä sivulla. Tililtä nro Eräpäivä EUR KERÄÄMME VAROJA OMAISHOITAJIEN TUKEMISEEN KIITOS TUESTA! Saajan TSOP tilinumero 573475-244204 Pirkanmaan omaishoitajat ry PIONI Saaja Rek.tunnus 198 534 Itsenäisyydenkatu 23 A 15 33500 Tampere Maksaja TILISIIRTO Allekirjoitus Viitenumero Omaishoitajat Pioni Tukikeräys PKH404A
Pirkanmaan Omaishoitajat ry Itsenäisyydenkatu 23 A 15 33500 Tampere
Etunimi: Sukunimi: Syntymäaika: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Kotikunta: Olen: omainen ammattihenkilö jokin muu, mikä: Suostun yllä esitettyjen tietojen tallentamiseen jäsenrekisteriin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Paikka: Aika: Allekirjoitus: Liityn Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n paikallisyhdistykseen: Pirkanmaan Omaishoitajat ry, yhdistysnumero 001/067 Jäsenmaksu 20, kannatusjäsen/yhteisöjäsen 50 Sampo Pankki laskuttaa jäsenmaksun Ilmoitan osoitteen muutoksesta:
Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pioni tukee omaishoitajia ja heidän hoidetta- viaan järjestämällä: virkistystoimintaa tapahtumia retkiä tutustumiskäyntejä palvelunohjausta keskusteluryhmiä ohjausta ja neuvontaa, ym. Toiminta-alue: koko Pirkanmaa Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pionin toiminnan ohjenuorana on: Kaikessa toiminnassamme pyrimme siihen, että omaishoitaja on ykkönen. Heidän toiveensa ja hyvinvointinsa ohjaavat toi- mintaamme. www.pioniry.fi Pirkanmaan Omaishoitajat ry on Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry:n jäsenjärjestö